Labor court dismisses union strike claim, ruling employer's time-tracking authority valid and unions liable for breach.

Yhtiön ahtaajat olivat lopettaneet työajan leimauslaitteen käytön sisäänleimauksia lukuun ottamatta työajan leimauksista johtuneiden erimielisyyksien johdosta. Työajan valvontaa koskevista järjestelyistä päättäminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto oli työtaistelun toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Työntekijäliitto, jolle oli ilmoitettu työtaistelusta heti sen alkamisen jälkeen, ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteen tutkimista vastaan tehty oikeudenkäyntiväite on hylätty.

KANTAJA

Satamaoperaattorit ry

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

KUULTAVA

Oulun Satamatyöntekijät ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KANNE

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Oulun Satamatyöntekijät ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Oulun Satamatyöntekijät ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Taustaa

Herman Andersson Oy:ssä käytössä olevat Flexim-työajanleimauspäätteet otettiin käyttöön vuoden 2010 lopulla. Siitä lähtien Flexim-leimauslaitteille tehtyjä leimauksia on käytetty työntekijöiden palkanmaksun perusteena. Sisään- ja uloskirjauksen lisäksi työntekijöitä on ohjeistettu leimaamaan esimerkiksi tiettyihin työtehtäviin liittyvä sopimusylityö ja työehtosopimuksen mukaisia vuorokohtaisesti maksettava lisiä koskeva tieto leimauspäätteen kautta.

Vuonna 2012 otettiin Flexim-päätteiden kautta käyttöön vuoron aikana tehtyjen työtuntien kohdistaminen eri toiminnoille. Työtuntien kohdistamisen avulla työnantaja on saanut käyttöönsä sisäiseen kustannuslaskentaan tarvittavaa tietoa työpanoksen kohdentumisesta. Tietoa on voitu hyödyntää esimerkiksi tavaralaji- ja asiakaskohtaista kannattavuutta laskettaessa.

Työnantaja on ohjeistanut ja opastanut työntekijöitä leimauslaitteen käyttöön järjestelmän eri vaiheissa. Leimauslaitteiden käytöstä on neuvoteltu lukuisia kertoja työnantajan ja työntekijöiden välisissä paikallisneuvotteluissa.

Työtaistelu

Ammattiosaston pääluottamusmies ilmoitti yhtiön toimitusjohtajalle 5.12.2013 ammattiosaston toimikunnan tehneen kokouksessaan 4.12.2013 päätöksen, että ahtaajat lopettavat työajan leimauslaitteen käytön sisään leimauksia lukuun ottamatta.

Leimauslaitteen käyttöön liittyvästä asiasta on neuvoteltu työpaikalla toimitusjohtajan, tuotantopäällikön sekä pääluottamusmiehen ja ammattiosaston puheenjohtajan kesken 9., 10., 11. ja 12.12.2013. Pääluottamusmies ja ahtaajien ammattiosaston puheenjohtaja ovat 12.12.2013 käydyssä neuvottelussa ilmoittaneet, että työajan leimauslaitetta ei saisi käyttää palkanmaksun perusteena. Päätöksensä perusteluiksi he ovat ilmoittaneet tilinauhaongelmat eli yhtiön käyttämän palkkalaskelman vaikean luettavuuden ja työnantajan huonon tahtotilan selvittää mainittuja tilinauha- ja muita palkanmaksuun liittyviä ongelmia. Toimitusjohtaja on 12.12.2013 käydyssä neuvottelussa ilmoittanut työnantajan pitävän leimauslaitteen käyttöä selkeästi työnantajan direktioon kuuluvana asiana, ja on lisäksi ilmoittanut työnantajan pitävän ahtaajien tekemää päätöstä laittomana työtaistelutoimenpiteenä.

Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja ilmoitti asiasta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n satamien sopimussihteerille 11.12.2013. Satamaoperaattorit ry:n edustaja ilmoitti työntekijäliiton edustajalle, että he pitävät ahtaajien tekemää päätöstä laittomana työtaistelutoimena ja vaativat työntekijäliittoa välittömästi puuttumaan asiaan. Työntekijäliiton satamien sopimussihteeri ilmoitti sekä luottamusmiehelle että työnantajaliiton työmarkkinajohtajalle, että työntekijöiden ei tarvitse leimata itseään ulos. Työntekijäliitto antoi näin tukensa ammattiosaston tekemälle päätökselle.

Työtaistelu alkoi 5.12.2013 ja jatkuu edelleen. Siihen osallistuvat kaikki yhtiön palveluksessa olleet ahtaajat. Työtaistelusta aiheutuu yhtiön työnjohdolle kohtuuton työtaakka heidän joutuessaan täydentämään työntekijöiden työaikaa ja lisiä koskevat tiedot järjestelmään. Tämä on omiaan lisäämään virhemahdollisuuksia palkanmaksussa. Työtaistelun vuoksi yhtiö ei saa käyttöönsä tarvitsemaansa sisäisen kustannuslaskennan tietoa.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu kohdistuu voimassa olevan ahtausalan työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan määräykseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta.

Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin on työtuomioistuimen käytännössä katsottu kuuluvan muun muassa työajan seuranta (TT 2002-52 ja TT 1983-8). Työajan seuranta on myös osa kulunvalvontaa. Oulun Satamatyöntekijät ry on tuomittu hyvityssakkoon työtuomioistuimen tuomiolla vain runsas vuosi sitten (TT 2012-119) kulunvalvontaan kohdistuvan työtaistelun järjestämisestä.

Ammattijärjestöjen vastuu

Ammattiosasto vastaa järjestämästään työtaistelusta. Työtaistelusta päättämiseen ovat osallistuneet pääluottamusmies ja kuusi ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Työntekijäliitto on tukenut ammattiosastoa hyväksyessään työtaistelutoimenpiteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vastauksessaan, johon Oulun Satamatyöntekijät ry on osaltaan yhtynyt, vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Kanne tulisi ennenaikaisena jättää tutkimatta, koska yhtiön työajan leimauslaitteen käyttöä koskevasta asiasta ei ole neuvoteltu työpaikalla eikä liittojen välillä eikä asiasta ole myöskään tehty erimielisyysmuistioita.

Kanteen kiistämisen perusteet

Herman Andersson Oy:ssä on otettu Flexim-leimauslaitteet käyttöön vuonna 2010. Tämän uuden laitteiston käyttöönoton johdosta yhtiössä ei käyty yt-neuvotteluja. Pääluottamusmiehen mukaan työnantaja ilmoitti tuolloin nimenomaisesti, että leimauslaitteista saatavia tietoja ei tulla käyttämään työntekijöiden palkanmaksun perusteena, vaan niiden avulla on ainoastaan tarkoitus saada kustannuspaikkoja entistä paremmin näkyviin. Työntekijöiden perehdyttäminen uuteen leimauslaitteistoon on ollut muutenkin vähäistä ja puutteellista.

Heti Flexim-leimauslaitteiston käyttöönoton jälkeen kuitenkin ilmeni, että mikäli työntekijä ei osannut leimata oikein jotakin palkkaan perustuvaa yksittäistä lisää, niin kyseinen lisä jäi kokonaan saamatta. Ilmeni myös tapauksia, joissa laitteessa olleen toimintahäiriön vuoksi työntekijöiltä jäi päivän palkka saamatta. Edelleen tapahtui myös niin, että mikäli työntekijä unohti leimata itsensä sisään työvuoron alkaessa, häneltä jäi palkka kyseiseltä työvuorolta saamatta.

Uudesta leimauskäytännöstä on toisin sanoen seurannut se, että usealta työntekijältä on jäänyt saamatta hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluvia lisiä, koska työntekijät eivät ole osanneet leimata oikein. Erilaisia työvuoroja ja lisiä sekä niiden yhdistelmiä on lukuisia, mistä on käytännössä seurannut useita virheellisiä leimauksia ja sen kautta virheellisesti maksettuja palkkoja. Esimerkiksi yhdeltä työntekijältä on uuden leimauskäytännön vuoksi jouduttu jälkiperäisesti korjaamaan palkanmaksussa olleita virheitä jopa 3.000 euron edestä.

Työntekijät ovat huomauttaneet työnantajaa Flexim-laitteiston sanotuista puutteellisuuksista alusta alkaen ja useaan otteeseen. Työnantaja on luvannut selvittää ja korjata viat ja puutteellisuudet, mutta juuri mitään parannuksia ei ole tapahtunut. Asian suhteen on käyty joitakin paikallisneuvotteluja, joista ei ole kuitenkaan pidetty pöytäkirjaa, vaan niissä on lähinnä keskusteltu laitteiston aiheuttamista mainituista palkanmaksuongelmista. Työntekijät olisi Flexim-leimauslaitteiston käyttöönoton yhteydessä tullut perehdyttää laitteiston käyttöön siten, että oikea leimaustapa on tiedossa jokaisella leimauksella. Mainittujen Flexim-laitteiston ongelmien lisäksi puutteita on esiintynyt runsaasti myös työntekijöiden tilinauhoissa.

Edelleen ongelmia on esiintynyt niin sanottujen tes-seisakkivapaiden osalta. 3/7-työntekijät saavat niin sanottua tes-seisakkivapaita juhannuksen ja joulunajan töistä. Palkkahallinnon käytännöistä on aiheutunut lukuisia epäselvyyksiä vapaasaldojen tosiasiallisia määriä selvitettäessä. Pääluottamusmiehen tarkastaessa työntekijöiden vapaasaldoja on ilmennyt, että työntekijöillä voi olla 40 tunnin saamisten ohella myös jopa 40 tunnin saldovelkoja. Käytännössä tilinauhat ovat niin vaikeaselkoisia, että työntekijät eivät yksinkertaisesti osaa lukea niitä ja siten myöskään tarkistaa, täsmäävätkö ne toteutuneen työvuorolistan kanssa. Tämän vuoksi osa työntekijöistä on jopa lopettanut oman tilinauhansa tarkastamisen, mitä ei voida pitää asianmukaisena olotilana.

Vastalauseena kaikille edellä selostetuille vakaville puutteille työntekijät ovat viimein 4.12.2013 pidetyssä ammattiosaston toimikunnan kokouksessa päättäneet olla kanteessa selostetulla tavalla leimaamatta kyseisellä laitteella muita leimauksia kuin varsinaisia sisäänleimauksia. Toimenpide on siten kohdistunut yksinomaan yhtiön palkanmaksukäytännössä havaittuja vakavia, työntekijöiden palkanmaksun oikeellisuutta horjuttavia puutteita vastaan.

Koska yt-neuvotteluja ei ollut käyty ennen Flexim-leimauslaitteiston käyttöönottoa eikä työntekijöitä asianmukaisesti perehdytetty kyseisen uuden laitteiston käyttöön, ei työntekijöiden toimenpidettä ole pidettävä oikeudenvastaisena. Toimenpiteellä ei ole yritetty vaikuttaa työehtosopimukseen, vaan yksinomaan paikallisesti kiinnittää työnantajan huomio puutteelliseen leimausjärjestelmään sekä tilinauhakäytäntöön.

OIKEUDENKÄYNTIVÄITETTÄ KOSKEVA KANTAJAN LAUSUMA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteeri ei esittänyt asiasta erillisen neuvottelun käymistä tai erimielisyysmuistion laatimista Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtajan ottaessa häneen yhteyttä, vaan ilmoitti, ettei työntekijöiden tarvitse leimata itseään ulos. Paikallisissa neuvotteluissa on puolestaan useaan otteeseen käsitelty leimausta myös siltä osin kuin sitä on käytetty palkanmaksun perusteena. Näistä neuvotteluista on laadittu kirjalliset muistiot.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että yhtiön työajan leimauslaitteen käyttöä koskevasta asiasta ei ole neuvoteltu työpaikalla eikä liittojen välillä eikä asiasta ole myöskään tehty erimielisyysmuistioita.

Kanteessa on kysymys siitä, onko Oulun Satamatyöntekijät ry ohjeistaessaan työntekijöitä lopettamaan työajan leimauslaitteen käytön rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja onko Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry tukiessaan Oulun Satamatyöntekijät ry:n toimenpiteitä asiassa rikkonut työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Ahtausalan työehtosopimuksen 27 §:n mukaan neuvottelut on käytävä jos työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä tämän sopimuksen tai siihen liittyvän palkkasopimuksen tulkinnasta. Työehtosopimukseen ei sen sijaan sisälly työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräystä neuvotteluvelvollisuudesta työrauhavelvollisuuden rikkomista tai valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevassa asiassa. Erimielisyyttä työtaistelutoimenpiteen työehtosopimuslain vastaisuudesta ei sitä paitsi voida pitää työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuna riitaisuutena, koska kysymys on lain soveltamisesta (ks. esim. TT 1978:32). Näistä syistä kanne on tutkittava neuvottelujen tapahtumatta jäämisestä huolimatta. Työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyn oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

Herman Andersson Oy:n ahtaajat ovat kanteessa kerrotuin tavoin lopettaneet työajan leimauslaitteen käytön sisäänleimauksia lukuun ottamatta 5.12.2013 alkaen työajan leimauksista johtuneiden erimielisyyksien johdosta.

Ahtausalan työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan määräyksen mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta. Työajan valvontaa koskevista järjestelyistä päättäminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työtaistelu on siten kohdistunut mainittuun työehtosopimuksen määräykseen.

Ammattijärjestöjen vastuu

Ammattiosaston toimikunta on päättänyt työtaistelun toimeenpanosta. Ammattiosasto on toiminnallaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Satamaoperaattorit ry:n edustajat ovat ilmoittaneet työtaistelusta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n edustajalle heti työtaistelun alkamisen jälkeen. AKT ry:n taholta ei ole kuitenkaan ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. AKT ry on näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Oulun Satamatyöntekijät ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 700 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Oulun Satamatyöntekijät ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n maksamaan hyvityssakkoa Satamaoperaattorit ry:lle, Oulun Satamatyöntekijät ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2.500 euroa.

Oulun Satamatyöntekijät ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla,

jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Hotti, Ahokas ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.