Laboratory testing tasks deemed managerial in nature trigger collective bargaining agreement application for employees.

Yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskentelevien testimittauksia ja kalibrointeja tekevien kokoaikatyötä ja osa-aikatyötä tekevien henkilöiden tehtävät kokonaisuutena arvioiden vastasivat teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitettuja toimihenkilötehtäviä. Yhtiö oli siten velvollinen soveltamaan mainittua työehtosopimusta yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskenteleviin mainittuihin henkilöihin.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Gasmet Instruments Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.2.2014

Pääkäsittely 6.3.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ovat muun ohella seuraavat soveltamisalaa koskevan 1 §:n 1 ja 3 kohdan määräykset:

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammattikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tekniikan-, talouden-, hallinnon- tai esimiestehtäviin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henkilöt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Alarajanveto

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.

ASIAN TAUSTA

Ensimmäinen metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskeva yhteinen työehtosopimus allekirjoitettiin 18.3.1998. Sen soveltamisalaa koskeneen 1 §:n mukaan sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n sekä Teknisten Liitto TL ry:n välillä metalliteollisuudelle 17.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 §:n mukaisesti. Teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen 1998-1999 soveltamisala kattoi laborantit ja muut laboratorioissa vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt. Metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1998-1999 soveltamisala kattoi laboratoriomestareiden, laboratorioteknikoiden ja muiden laboratoriossa teknisissä tehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden tehtävät. Myös teknisiä toimihenkilöitä koskeneen työehtosopimuksen soveltamisala oli tehtäväkohtainen ja

se määräytyi pääasiallisten tehtävien perusteella. Henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ei ollut merkitystä. Ainoa työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyvä yleispiirre oli tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon. Soveltamisalamääräyksen toisessa momentissa ollut tehtäväluettelo ei ollut tyhjentävä. Luetteloa täydensivät soveltamisohje sekä ryhmittelymääritelmät omine soveltamisohjeineen.

Gasmet Instruments Oy:n kaasuanalysaattoreita valmistavan tehtaan laboratoriossa kokoaikaisina laboratoriohenkilöinä työskentelevät A, jonka työsuhde on päättynyt 9.1.2014, B ja C sekä D. Laboratoriossa työskentelee kolme kokoaikaista laboratoriotyöntekijää ja kaksi osa-aikatyötä tekevää tuntityöntekijää. Osa-aikaisia ovat E ja F.

Laboratorion epävirallisena esimiehenä toimii oman toimensa ohella yhtiön tuotteita myyvän sisaryrityksen Gasmet Europe Oy:n sovelluskehityspäällikkö. Hänen työpisteensä ei ole laboratoriotiloissa, vaan hän on tarvittaessa tavoitettavissa puhelimitse. Organisaation mukainen virallinen esimies on Gasmet Instruments Oy:n toimitusjohtaja.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Gasmet Instruments Oy:n tulee soveltaa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa (calibration) työskenteleviin testimittauksia ja kalibrointeja tekeviin kokoaikatyötä ja osa-aikatyötä tekeviin henkilöihin.

Ammattiliitto Pro ry on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.431,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimushistoria

Soveltamisalamääräys on ollut nykymuodossaan työehtosopimuskaudesta 20.1.2000 – 31.1.2001 alkaen. Arvioitaessa sitä, milloin kysymyksessä on toimihenkilötehtävä, tulee asia ratkaista huomioon ottaen alan toimihenkilöitä koskevissa työehtosopimuksissa toimihenkilötehtäviä aiemmin määrittäneet ammattiryhmittelyt.

Soveltamiskäytännöstä

Tuotantoon liittyvissä laboratorioissakin on vähän työtekijätehtäviä. Soveltamiskäytäntö on sellainen, että työntekijätehtäviä ovat niin sanotut näytteenottajien työtehtävät. Ammatillista koulutusta edellyttävä, analyysikykyä ja alan erityistä ammattitaitoa vaativa työ on toimihenkilötyötä. Esimerkiksi Talvivaarassa näytteen hakijat ja esikäsittelijät ovat työntekijöitä, mutta muut laboratoriossa työskentelevät toimihenkilöitä. Ovako Steel Imatran laboratoriossa lujuuskokeita, joihin liittyy koepalojen työstöä sorveilla ja sahoilla, tekevät henkilöt ovat työntekijöitä. Soveltamiskäytäntö ei ole muuttunut työtuomioistuimen tuomion TT 1981-108 jälkeen. Laborantti ei siirry työntekijäsopimuksen piiriin sillä perusteella, että työ tehdään noudattamalla yksityiskohtaisia ohjeita tai että työ tehdään valvonnan alaisena.

Gasmet Instruments Oy:n laboratoriossa työskentelevien työtehtävät

Kaikkien laboratoriohenkilöiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu yhtiön valmistamien teollisuuden ja jätteenpolttolaitosten päästökaasujen mittaamiseen käytettävien kaasuanalysaattoreiden testimittaukset ja kalibrointi. Kaasuanalysaattorilla voidaan mitata yhtäaikaisesti 60 erilaista komponenttia, joko kaasuja tai nesteitä asiakkaan tilauksesta riippuen. Komponenttien määrä ja variaatio vaihtelee laitekohtaisesti. Laboratoriossa on käytössä noin 150 nestettä ja noin 90 kaasua. Tuntityöntekijät vastaavat yksinkertaisempien analysaattoreiden testimittauksista ja kalibroinnista ja heidän vastuualueensa kasvaa kokemuksen karttumisen myötä. Kokoaikatyöntekijöiden vastuulla on kaikki yhtiön tuotannossa olevat laitteet.

A:n työsuhteen alkaessa syyskuussa 2010 tehtävässä edellytettiin laboratorioanalyytikon tutkintoa. B:tä palkattaessa tehtävän vähimmäisvaatimuksena oli myös laboratorioanalyytikon koulutus ja mahdollinen kokemus kaasujen mittaamisesta. Kun laboratorioon vuonna 2012 palkattiin kolmas kokoaikainen laborantti, haettiin edelleen laborantin tai laboratorioanalyytikon tutkinnon ja muutaman vuoden työkokemuksen laboratoriossa työskentelystä omannutta henkilöä.

Tehtävä vaatii sellaista erityisosaamista ja asiantuntemusta, että se huomioon ottaen toimihenkilötehtäviä jo aiemmin määrittäneet soveltamisohjeet ja ryhmittelymääritelmät, on katsottava toimihenkilötehtäväksi. Toimihenkilösopimusten alarajaa laboratoriossa tehtävissä töissä aiemmin arvioitaessa työtuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, onko tehtävä edellyttänyt vähintään vuoden kestävää ammattikoulutusta tai käytännön kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä. Kanteen tueksi viitataan työtuomioistuimen tuomioon TT 1981–108.

Yhtiössä työnantaja on henkilökuntaa palkatessaan arvioinut, että kokoaikainen työtehtävä edellyttää 3,5 vuoden koulutuksen (laboratorioanalyytikko) tai ainakin laboratorioalan perustutkinnon suorittamista ja myös osa-aikatyössä on edellytetty, että palkattava henkilö on kemian tai laboratorioalan opiskelija, jolla on tiedot kaasujen mittaamisesta ja käsittelystä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Gasmet Instruments Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimusten soveltamisalasta teknologiateollisuudessa

Työehtosopimuksen soveltamisala ratkeaa henkilön työtehtävien ja nimenomaan pääasialliseen toimenkuvaan kuuluvien tosiasiallisten työtehtävien ja niiden vaativuuden perusteella. Työehtosopimusten välistä rajanvetoa ei tehdä yksittäisen henkilön koulutuspohjan perusteella. Koulutuksella on merkitystä rajanvetokriteerinä ainoastaan tehtävän edellyttämien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kautta. Työehtosopimusta ei myöskään voi määrittää henkilön tehtävänimikkeen perusteella.

Koulutuspohjan merkitystä arvioitaessa on pidettävä erillään yrityksen rekrytointipolitiikka ja tietyn koulutuspohjan omaavan henkilöstön saatavuus sekä työtehtävien toisasialliset vaatimukset tiedollisten ja taidollisten vaatimusten suhteen. Esimerkkinä voi mainita työntekijöiden työnjohtotehtävät, joihin nykyään rekrytoidaan pääasiassa ammattikorkeakouluinsinöörejä, vaikka tehtävä ei edellytä korkeakoulututkintoa. Työnjohtotehtävät ovat koulutustaustasta huolimatta kiistatta toimihenkilön tehtäviä, eivät ylemmän toimihenkilön tehtäviä.

Kalibroijan työnkuva

Gasmet Instruments Oy:n laboratorion työohjeissa on ohjeistettu kaikki mahdollinen, aivan kuten tuotannollisessa toiminnassa yleensäkin, eikä töissä ole mitään "sovellettavaa". Työnantajan ja työntekijänkin kannalta tehtävä on hyvin selkeästi työntekijätehtävä eikä asiantuntijatehtävä. Gasmet-konsernin palveluksessa on myös sovelluskemisti, sovelluskehittäjä sekä sovelluskehityspäällikkö, jotka hoitavat vaativammat asiantuntijatehtävät, joten kalibrointiin jäävät vain rutiininomaisemmat tehtävät.

Kalibroijan kaikki tehtävät ovat hyvin tarkasti ja yksityiskohtaisesti ohjeistettuja tehtäviä. Minkäänlaista kokonaisvastuuta näistä ei siis ole. Myös laboratorion työohjeissa on yksityiskohtaiset ohjeistukset kullekin työvaiheelle. Kemikaalien hankintaan ja ostoihin liittyvät tehtävät ovat rutiiniluontoisia töitä. Kalibroijat eivät valitse toimittajia eivätkä päätä, mitä kemikaaleja hankitaan, vaan kaiken tämän tekee sovelluskehityspäällikkö.

Kalibroija suorittaa analysaattoreiden kalibroinnin myynnistä saatavan kalibrointilistan mukaan. Sovelluksen toimivuuden ja kalibrointimahdollisuudet selvittää sovelluskehityspäällikkö, ei kalibroija. Kalibroijan tehtävänä on analysaattorien rutiinitestimittausten suorittaminen ja dokumentointi. Testimittaukset ovat standardoituja ja suoritetaan samanlaisina jokaiselle laitteelle työohjetta noudattaen. Kalibroijan tehtävänä on kaasulaimennusten tekeminen pullokaasuista sekä nesteistä käyttäen valmiiksi kehitettyjä ja validoituja menetelmiä. Kalibroija ei tee menetelmäkehitystä eikä validointia, vaan suorittaa kalibrointeja valmiiden menetelmien mukaisesti, työohjeita noudattaen.

Kalibroija tekee sovellustiedostoja yksityiskohtaista työohjetta noudattaen ja suurimmaksi osaksi sovelluskehityspäällikön valmiiksi tekemille sovelluspohjille. Uusiin monimutkaisempiin sovelluksiin sovellustiedoston tekee sovelluskehityspäällikkö. Kalibroija kirjoittaa kalibrointidokumentteja ja polttaa tiedostoja asiakas-CD:lle työohjetta noudattaen. Kalibroija hankkii kalibrointikaasuja ja kemikaaleja hankintatyöohjetta noudattaen. Toimittajien valinnasta, tarvittavien kemikaalien laadusta ja niin edespäin tekee päätökset sovelluskehityspäällikkö, ei kalibroija

Kalibrointi on osa tilaus-toimitusketjua eli rutiinityövaihe, joka tehdään kaikille tuotannosta valmistuville analysaattoreille, joihin on kalibrointi tilattu. Työ tehdään kalibroinnin vastuuhenkilöltä eli sovelluskehityspäälliköltä saatavan aikataulutuksen mukaan ja työ on aikataulutettu puolen päivän tarkkuudella. Kalibroija ei itse suunnittele aikataulujaan, eikä työtään, vaan toimii annetun aikataulun ja aikataulua mahdollisesti koskevien muutosohjeiden mukaan. Kaikki menetelmäkehitykset, validoinnit ja laadunvarmistusprotokollat ovat peräisin sovelluskehityspäälliköltä (kemisti) ja kalibroijan tehtävät ovat oleellisesti näiden menetelmien noudattamista.

Kalibroijan työhön eivät myöskään kuulu asiakaskohtaisten ongelmien ratkaisut, asiakastuki, asiakkaiden kanssa kommunikointi tai muu sellainen työ, vaan näitä asiantuntijatehtäviä varten yrityksessä on erillinen sovelluskemisti, sovelluskehittäjä (kemistin koulutus) ja sovelluskehityspäällikkö. Kalibroijat eivät myöskään osallistu sisäiseen tukeen (huollolle tai myynnille), vaan tämänkin tekevät asiantuntijoina sovelluskehityspäällikkö, sovelluskehittäjä tai sovelluskemisti.

Kokoaika- ja tuntityöntekijöiden työtehtävien vaativuuden välillä ei ole eroja. Yrityksessä on tuntityöntekijöitä, jotka ovat olleet aikaisemmin kokoaikatyöntekijöitä, mutta esimerkiksi opintojensa vuoksi ovat tällä hetkellä tuntityöntekijöitä.

Tuntityöntekijöiden työsuoritteita rajaa enemmänkin kulloisenkin työrupeaman pituus. Esimerkiksi illassa tai viikonlopussa voi olla useita lyhyitä töitä tai yksi tai useampi pitkä työ. Näiden kalibrointien vaativuustaso voi toisinaan olla korkeampi. Konsernin valmistamat eri laitemallit toimivat kaikki käytännössä samalla periaatteella, ainoastaan asiakaskohtaisesti tilatut kalibroitavat mittauskirjastot ja niiden määrä vaikuttavat kalibrointiin vaadittavaan aikaan. Laitteen kalibrointiin vaadittava aika ja työn vaativuus eivät riipu toisistaan.

Kalibroijan työtehtävään riittää laborantin koulutus tai muukin vastaava koulutus. Täysin samassa tehtävässä on toiminut laborantteja tai kemiantekniikan opiskelijoita. Käytäntöön vuonna 2010 oli johtanut työmarkkinoiden tilanne, jossa laborantteja ei yksinkertaisesti ollut tarjolla kovinkaan paljon. Tuolloin rekrytointia suorittanut rekrytointiyritys päätyi tarjoamaan kandidaatteina ainoastaan laboratorioanalyytikon koulutuksen saaneita henkilöitä. Sen jälkeen saman rekrytointiyrityksen kanssa tehdyt haut tämän sattuman kautta päätyivät etsimään vasta opintonsa päättäneitä laboratorioanalyytikkoja.

Syy, miksi on haettu lähinnä laboratorioanalyytikoita, eikä esimerkiksi laborantteja, on ollut toisaalta yhtiön puolesta virhe, toisaalta käytännön sanelema asia. Vapaina olevista laboranteista on jatkuvasti pulaa. Laboratorioanalyytikoita taas on työmarkkinoilla jatkuvasti vapaana. Palkkapyynnöissä ei ole eroa, joten laboratorioanalyytikoiden hakeminen on ollut vain helpompaa. Nämä "laboratorioanalyytikoiden" haut ovat siis olleet rekrytointiyhtiön tekemiä. Rekrytointiyhtiö on suullisen toimeksiannon perusteella tehnyt haun parhaaksi katsomallaan tavalla. Gasmet Instruments Oy:n itse suorittamissa hauissa työpaikkailmoituksissa ei ole haettu nimenomaan laboratorioanalyytikoita tai vastaavia.

Jokainen Gasmet Instruments Oy:n laboratoriossa työskentelevä työntekijä on allekirjoittanut työsopimuksen, jossa todetaan noudatettavan työehtosopimuksen olevan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus. Jokainen laboratorion työntekijä on siis työsuhteen aloittaessaan tiennyt sovellettavan työehtosopimuksen ja allekirjoituksellaan hyväksynyt työsopimuksen sisällön tällaisena.

Laboratoriotehtävissä edellytetään jotain laboratorioalan koulutusta. Tämä on oleellista lähinnä työturvallisuusasioiden vuoksi ja yleisen laboratoriotyöskentelyn osaamisen vuoksi. Nämä vaadittavat valmiudet tarjoaa esimerkiksi laborantin koulutus.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Metalliteollisuuden teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen 1998 – 1999 1 §

2. Metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus 1998 – 1999 1 §

3. Laboratoriolohkon ryhmittelymääritelmät, erityisesti kohdat D - F

4. Rekrytointi-ilmoitus 28.7.2010

5. Rekrytointi-ilmoitus 26.7.2011

6. Rekrytointi-ilmoitus 4.6.2012

7. Paikallinen erimielisyysmuistio, erityisesti sen liite 1

8. Kemianalan toimihenkilösopimus

Kantajan henkilötodistelu

1. Laboratorioanalyytikko A

2. Laboratorioanalyytikko B

3. Sopimusalavastaava G

4. Sopimusalavastaava H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja I

2. Asiamies J

3. Asiantuntija K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tuleeko Gasmet Instruments Oy:n soveltaa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskenteleviin testimittauksia ja kalibrointeja tekeviin kokoaikatyötä ja osa-aikatyötä tekeviin henkilöihin.

Työehtosopimusten soveltamisalamääräysten sisällöstä esitetty selvitys

Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijana toimiva K on kertonut, että teknologiateollisuudessa soveltamisala toimihenkilö- ja työntekijäsopimusten välillä määräytyy henkilön työtehtävän tosiasiallisen sisällön perusteella. Henkilön koulutus, tehtävänimike, työntekotila tai yhtiön työhönottopolitiikka eivät määritä sovellettavaa työehtosopimusta. Koulutus tulee tehtävän vaatiman osaamisen kautta huomioiduksi.

Ammattiliitto Pro ry:n kemianteollisuuden sopimusalavastaavana toimiva H on kertonut, että laboratoriotöiden osalta kemianalan työehtosopimuksessa soveltamisalan alarajanveto on aina ollut selvä, kaikki laboratoriossa työskentelevät henkilöt ovat toimihenkilötehtävissä. Kemianalan toimihenkilösopimuksen, samoin kuin teknologiateollisuuden, soveltamisalaa koskeva teksti pohjautui edeltävien sopimusten soveltamisalamääräyksiin. Alarajamääräyksen mukaan sopimusta ei sovelleta työntekijätehtäviin. Työtehtävien ohjeistaminen on laboratorioissa tavanomaista, eikä sillä ole merkitystä alarajan määrittämisessä. Vanhassa runkosopimuksessa oli määräys, että myös esimiestehtävässä oleva henkilö voi olla toimihenkilötehtävissä. Laboratoriossa esimiesasemassa oleva ja myös hänen alaisenaan oleva henkilö saattavat olla toimihenkilöitä. Työehtosopimuksen valintaa ei ratkaise koulutus, eivätkä laboratoriossa tutkittavat näytteet tai käytettävät menetelmät.

Kemianteollisuus ry:n asiamiehenä toimiva J on kertonut, että kemianalan toimihenkilösopimusta ei sovelleta työntekijöihin. Henkilön tekemän tehtävän pohjalta on arvioitava, onko se enemmän toimihenkilö- vai työntekijätehtävä. Kokonaisarvioon vaikuttaa tehtävän vastuut, käytettävä harkintavalta ja tehtävän itsenäisyys. Jos yli puolet tehtävästä on hyvin ohjeistettua, yksinkertaista, rutiininomaista ja vähemmän itsenäistä, niin kysymys on työntekijätehtävästä. Mikäli kemianteollisuuden laboratoriossa henkilön edellytyksenä on laborantin tutkinto, hän on toimihenkilö. Kuitenkin esimerkiksi laborantit välinehuoltajina lääketeollisuuden laboratorioissa ovat työntekijäasemassa.

Testimittauksia ja kalibrointeja suorittavien henkilöiden työtehtävistä ja asemasta esitetty selvitys

B on lisäksi kertonut olevansa uusien henkilöiden pääkouluttaja. Muille laboratorion henkilöille hän on neuvonantaja ongelmatilanteissa ja ohjeistaja aikatauluissa. Testimittauksessa henkilön on ymmärrettävä, mitä tulokset tarkoittavat.

Todistaja H:n, jolla on laboratorioalan perustutkinto, mukaan Gasmet Instruments Oy:ssä kalibroijan tehtävät ovat toimenkuvan mukaan tavanomaisia laboratoriossa päivittäin suoritettavia toimihenkilötehtäviä. Laitteita testataan, kalibroidaan kaikissa laboratorioissa.

Todistaja G:n mukaan yrityksessä on erillinen laboratorio. Siellä on käytössä 150 nestettä ja 90 kaasua. Suoritettujen testimittausten tulokset edellyttävät analyysia.

Todistaja K:n mukaan Gasmet Instruments Oy:ssä kalibroijan työtä tehdään tavanomaisessa elektroniikkateollisuuden tuotantotilassa. Kalibroijan työ tehdään kaasuanalysaattoreiden valmistusprosessin viimeisenä vaiheena. Kalibroijat ajavat laitteen läpi tiettyjä ohjelmaan asetettuja kaasuja, seuraavat laitteen tulosten mittausta ja suorittavat tehtävään liittyviä kirjauksia. Kalibroijat myös tilaavat kaasut toimittajilta. Työehtosopimuksen valinnan ratkaisee se, minkä tyyppistä työtehtävää tehdään enemmän. Kalibroijan työtehtävässä on piirteitä molempien työehtosopimuksen piiristä. Kaasujen tilaaminen on toimihenkilötehtävä. Tehtävä sisältää myös rutiininomaisia säätötehtäviä. Kyseisten kalibroijien tehtävässä on enemmän työntekijätehtäviä.

Todistajat G ja K ovat käyneet yrityksessä tätä asiaa koskevassa neuvottelussa maaliskuussa 2012.

Todistaja J:n mukaan kalibroijan työssä Gasmet Instruments Oy:ssä on enemmän elementtejä työntekijätehtävistä. Tehtävä edellyttää ammattitaitoa, mutta ei kovin laaja-alaista. Lisäksi tehtävät ovat yksityiskohtaisesti ohjeistettuja. Vastuu on vain oman työn suorittamisesta. Kirjaamis- ja tilaustehtävissä ei ole itsenäistä päätäntä- tai harkintavaltaa. Kyse ei ole perinteisestä laboratoriotyöstä, vaan prosessiteollisuuden loppuvaiheesta, jossa tehdään kalibrointityötä selkeiden ohjeiden mukaan. J:n tiedot tehtävästä perustuvat valmisteluistunnon pöytäkirjaan.

Arviointi ja johtopäätökset

Teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen laboratoriolohkon ryhmittelymääritelmät (kantaja todiste 3) asiakirjasta ilmenevät ammattiryhmät, joihin toimihenkilösopimusta sovellettiin. Sopimuksen alaraja laboratoriotehtävissä määräytyi ryhmittelymääritelmästä palkkaryhmässä F. Mainitun palkkaryhmän toimihenkilö suoritti valvonnan alaisena rajoitettuja laboratoriotöitä. Tehtävä edellytti laboratorioalan ammattikoulutusta tai vastaavaa, kokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä.

G on painottanut, että teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen alarajanveto määräytyy sitä edeltäneiden teollisuustoimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusten nyt voimassa olevaa työehtosopimusta huomattavasti tarkempien soveltamisalamääräysten mukaisesti. K on puolestaan katsonut, että teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen alarajanveto määräytyy henkilön työtehtävän tosiasiallisen sisällön perusteella. K:n mukaan henkilön koulutus, tehtävänimike, työntekotila tai yhtiön työhönottopolitiikka eivät määritä sovellettavaa työehtosopimusta. G on lisäksi kertonut alan soveltamiskäytännöstä, että työtehtäviin, joissa edellytetään laboratorioalan erityiskoulutusta tai joihin sisältyy mittaustulosten tai näytteiden analysointia, sovelletaan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan on selvitetty työehtosopimushistorian nojalla olevan tehtäväkohtainen ja määräytyvän pääasiallisten tehtävien perusteella. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, minkä työehtosopimuksen piiriin henkilö kuuluu. Koska teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy tehtäväkohtaisesti pääasiallisten tehtävien perusteella, ratkaisevana on työtuomioistuimen käsityksen mukaan pidettävä sitä, mikä on henkilön käytännössä tekemien pääasiallisten tehtävien sisältö ja vaativuus.

Alan soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys tukee edellä todettua soveltamisalan alarajanvedosta lausuttua.

A ja B ovat kertoneet kaikkien Gasmet Instruments Oy:n kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskentelevien pääasiallisina työtehtävinä olleen kaasuseosten valmistaminen, kalibrointimittausten tekeminen kaasuanalysaattoreilla, raporttien kirjoittaminen kalibroinneista ja kalibrointiaikataulun laatiminen. He ovat A:n ja B:n kertoman mukaan tehneet nimenomaan rekrytointi-ilmoituksissa kuvattuja töitä ja tilanneet erilaiset aineet ja laboratoriotarvikkeet sekä työn edellyttävän paljon tietoa käytettävistä aineista, ymmärrystä tuloksista ja vastuuta. H:n kertoman mukaan työtehtävät ovat toimenkuvan mukaan tavanomaisia laboratoriossa päivittäin suoritettavia toimihenkilötehtäviä. I puolestaan on kuvannut laboratoriossa työskentelevien työn rutiininomaiseksi ja ohjeistetuksi. I on kuitenkin kertonut yhden työn kestävän puolesta päivästä kolmeen viikkoon ja edellyttävän laborantin koulutusta. K taas on katsonut rutiininomaisten säätötehtävien vuoksi tehtävän olevan enemmän työntekijätehtävä.

Vastauksessa esitetyn mukaan kokoaika- ja tuntityöntekijöiden työtehtävien vaativuuden välillä ei ole eroa.

Kuultavat A, B ja I ovat kertoneet laboratorion työohjeista, joita ei ole työtuomioistuimelle esitetty. Kaikki kuultavat ovat kertoneet perehdytyksen kestävän useita kuukausia. Työtuomioistuin toteaa, että työohjeita saatetaan laatia monesta syystä ja yhtiössä niitä on selvitetty käytetyn ainakin uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiön työohjeilla soveltamisalarajan määrittelyssä ole merkitystä.

Työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyn, että työtehtävässä laboratorioalan koulutus on testimittausten ja kalibrointityön vaatima.

Tehtävältä edellytettyjä taitoja osoittaa myös yhtiön A:n, B:n ja C:n rekrytointihakemuksissa (kantaja todisteet 4-6) A:lta ja B:ltä edellyttämä laboratorioanalyytikon ja C:ltä laborantin koulutus. Nyttemmin yhtiön palveluksessa on kaksi laboratorioanalyytikkoa ja yksi laborantti. Osa-aikaisten koulutus on laborantti ja kemian alan opiskelija.

Yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskentelevien testimittauksia ja kalibrointeja tekevien henkilöiden tehtävistä kokonaisuudessaan esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan, että on tehtävä on monipuolinen, sekä edellyttää erityisosaamista ja vastuuta eri toiminnoista.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskentelevien testimittauksia ja kalibrointeja tekevien kokoaikatyötä ja osa-aikatyötä tekevien henkilöiden tehtävät kokonaisuutena arvioiden vastaavat teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitettuja toimihenkilötehtäviä. Gasmet Instruments Oy on siten velvollinen soveltamaan mainittua työehtosopimusta yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa työskenteleviin mainittuihin henkilöihin.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.431,40 euroa. Kuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Gasmet Instruments Oy:n tulee soveltaa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta yhtiön kaasuanalysaattoritehtaan laboratoriossa (calibration) työskenteleviin testimittauksia ja kalibrointeja tekeviin kokoaikatyötä ja osa-aikatyötä tekeviin henkilöihin.

Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.431,40 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Pärssinen, Suokas ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.