Labor court increases damages for continued illegal strike despite prior rulings and union's failure to restore peace.

Työtaistelun syynä olivat palkkaukseen liittyvät erimielisyydet. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle työntekijöiden palkkavaatimuksen ja ilmoittanut, että työntekijät menevät lakkoon ja palaavat vasta, kun työnantaja suostuu heidän vaatimukseensa. Pääluottamusmies oli myös itse osallistunut lakkoon. Ammattiosasto, joka vastaa edustajansa menettelystä, oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliiton ei ollut näytetty toimeenpanneen työtaistelua. Ammattiliitto oli kuitenkin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana otettiin huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet olivat jatkuneet työtuomioistuimen aiemmin antamista, työtaistelutoimenpiteet lainvastaisiksi toteavista tuomioista huolimatta (ks. TT 2014-47, TT 2014-56, TT 2014-57 ja TT 2014-58). (Ään.)

KANTAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

VASTAAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KUULTAVA

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritys Finnprotein Oy aloitti soijanjalostustoiminnan Uudessakaupungissa syksyllä 2013. Uudenkaupungin tehtaalla on 35 tuotantoon osallistuvaa prosessityöntekijää.

30 Uudenkaupungin tehtaan prosessityöntekijää oli lakossa 24.-26.2.2014, 4.-7.3.2014 ja 10-14.3.2014. Lakkojen syynä olivat palkkaukseen liittyvät erimielisyydet. Työtuomioistuin on 11.3.2014 antamassaan tuomiossa TT:2014-47 sekä 25.3.2014 antamissaan tuomioissa TT:2014-56 ja TT:2014-57 todennut, että lakot olivat lainvastaisia.

Pääluottamusmies A ilmoitti perjantaina 21.3.2014 työnantajalle, että työntekijöiden vaatimus palkkojen korottamisesta on edelleen voimassa. Pääluottamusmies ilmoitti myös, että työntekijät menevät lakkoon maanantaina 24.3.2014 kello 7.00 ja palaavat töihin vasta, kun työnantaja suostuu heidän vaatimuksiinsa. Lakko alkoi ilmoitetusti ja siihen osallistui 30 työntekijää. Työtuomioistuin on 28.3.2014 antamassaan tuomiossa TT 2014-58 todennut lakon olevan lainvastainen. Tästä huolimatta lakko on jatkunut edelleen. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n puheenjohtaja ja asiamies saivat tiedon tuomiosta perjantaina 28.3.2014 kello 12.37. Pääluottamusmies A ilmoitti sunnuntaina 30.3.2014 kello 17.44 työnantajalle, että työntekijät palaavat töihin. Lakko päättyi maanantaina 31.3.2014 kello 7.00.

Työntekijät jättivät 26.3.2014 työnantajalle uuden palkkausta koskevan esityksen. Työnantaja antoi luottamusmiehelle 28.3.2014 kirjallisesti oman esityksensä palkkausjärjestelmästä. Tarjous oli voimassa 31.3.2014 kello 14.00 saakka. Luottamusmies vastasi työnantajan tarjoukseen 29.3.2014 ja esitti työntekijöiden kaksi vaihtoehtoista esitystä, joihin työnantajalta pyydettiin kirjallista vastausta. Työnantaja ilmoitti voivansa hyväksyä toisen luottamusmiehen esittämistä vaihtoehdoista tietyillä reunaehdoilla. Lisäksi työnantaja ilmoitti 28.3.2014 antamansa ehdotuksen olevan edelleen voimassa 31.3.2014 kello 14.00 saakka. Työntekijät eivät hyväksyneet työnantajan asettamia reunaehtoja.

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:ssä on 86 maksavaa jäsentä.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen elintarvikealojen työehtosopimus 2010-2014 on voimassa 24.5.2010 - 31.3.2014. Uusi työehtosopimus on allekirjoitettu ja se on voimassa 1.4.2014 - 31.1.2017.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen edelleen jatkuvan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen edelleen jatkuvan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.844 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja työntekijät yrittävät lakoilla pakottaa työnantajan maksamaan huomattavasti yli työehtosopimuksen mukaisia palkkoja, koska tietävät, että yrityksellä on kiire saada tuotanto käyntiin johtuen suurista, 120 miljoonan euron investoinneista. Tehdas on alallaan Euroopan suurin. Työnantaja noudattaa työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkaperusteita.

Lakoista on aiheutunut yritykselle satojen tuhansien eurojen tappiot. Työnantaja ei voinut toisen ja kolmannen lakon välissä käynnistää tehdasta, koska prosessin ylösajo ja alasajo kestää yli vuorokauden, eikä lakon loppua ollut näkyvissä. Yrityksen taloudellinen tilanne on kriittinen ja yrityksessä käynnistettiin koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut 31.3.2014. Viisi viikkoa kestänyt laiton lakkoilu on pilannut soijaproteiinikonsentraatin tärkeimmän alkavan sesongin. Neljän lakkojakson vuoksi tehtaalla on jäänyt tekemättä yli 60 työvuoroa.

Työnantajan edustaja on aina lakkoilmoituksen saatuaan edellyttänyt välittömästi pääluottamusmiestä ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi.

Työnantaja on viestittänyt pääluottamusmies A:lle, että työntekijät voisivat palata töihin jo sunnuntaina 30.3.2014, mutta työntekijät palasivat vasta maanantaiaamuna pyrkien siten aiheuttamaan tarpeetonta vahinkoa yritykselle.

Työnantaja ei ole vastaajan väittämällä tavalla esittänyt työntekijöille lakiin perustumattomia reunaehtoja. Työnantaja on päinvastoin vaatinut työehtosopimuslain mukaisen työrauhan noudattamista ja lakon lopettamista. Työnantaja ei myöskään ole vastaajan väittämällä tavalla edellyttänyt, että työrauha palautetaan vasta 1.4.2014, vaan on koko ajan vaatinut työrauhan palauttamista välittömästi.

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ovat yrittäneet hidastaa tuomioistuinprosessia vastakanteella, jotta hyvityssakkoja ja tuomiota ei tulisi lakon kestäessä.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työntekijät halusivat lakolla painostaa työnantajaa hyväksymään työntekijöiden esittämän työehtosopimukseen perustumattoman vaatimuksen palkkojen korottamisesta. Työtaistelutoimenpide kohdistui siten työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Pääluottamusmies on esittänyt työnantajalle palkkavaatimuksen sekä ilmoittanut työtaistelun syyn. Pääluottamusmies on itse osallistunut kaikkiin neljään työtaisteluun. Ammattiosasto vastaa edustajansa menettelystä ja on siten rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Ammattiliiton vastuu

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi, vaan on ollut keskeinen toimija lakkojen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Elintarviketeollisuusliitto ry on lähettänyt työtaistelusta sähköpostitse valvontakirjeen SEL ry:n liittopuheenjohtajalle ja sopimuspäällikölle 28.3.2014 ja edellyttänyt tehokkaita toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Elintarviketeollisuusliitto ry lähetti edelliset valvontakirjeet 5.2, 20.2, 28.2, 7.3, 19.3. ja 21.3.2014. SEL ry:n puheenjohtaja ja neuvottelupäällikkö eivät ole vastanneet työnantajaliiton pääneuvottelijan valvontapuheluihin.

Perjantaina 14.3.2014 pidetyssä neuvottelussa SEL ry:n sopimuspäällikkö B esitti työntekijäpuolen vaatimukset työnantajalle. B uudisti samat vaatimukset maanantain 17.3.2014 neuvottelussa. Työntekijöiden palkankorotusvaatimus olikin 50 prosenttia eikä 30 prosenttia, kuten työnantajalle oli aikaisemmin ilmoitettu. Lisäksi B vaati, että lakkopäiviltä maksetaan täysi palkka ja työtuomioistuimessa olevat kanteet vedetään pois. Työnantajapuoli torjui vaatimukset ja esitteli oman mallinsa siitä, miten ansioiden nousu toteutettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti. Lisäksi työnantaja tarjosi merkittävät ns. start-up bonukset. Ammattiliitto on katsottava työtaistelun toimeenpanijaksi, kun se on esittänyt työnantajalle palkankorotusvaatimuksen.

SEL ry:n toimitsija C ei vaatinut 14.3.2014 neuvottelussa työrauhan noudattamista vaan sanoi, että jos työnantaja olisi ennen ensimmäistä lakkoa suostunut työntekijöiden vaatimuksiin, sillä olisi saatu puolen vuoden hengähdysaika.

Työntekijät jättivät työnantajalle 26.3.2014 sähköpostitse uuden palkkausta koskevan vaatimuksen, joka oli edelleen 50 prosentin tasoa.

SEL ry:n Länsi-Suomen aluejärjestö lähetti 26.3.2014 tiedotteen, jossa tuetaan lakkolaisten vaatimuksia. SEL ry on työtuomioistuimen 28.3.2014 antaman tuomion jälkeen ilmoittanut, että lakko jatkuu edelleen ja että pitkittyvä lakko aiheuttaa merkittäviä haitallisia tuotannollisia ja taloudellisia seurauksia.

Hyvityssakkojen määrästä

Hyvityssakkojen määrässä on otettava huomioon se, että asiassa ei ole lieventäviä asianhaaroja. Vaikka lakko on päättynyt, tulee ammattiosasto ja ammattiliitto tuomita maksimaalisiin hyvityssakkoihin, koska lakko saattaa uusiutua. Lakon päättymisen jälkeen 31.3.2014 pääluottamusmies A ilmoitti SEL ry:n internetsivuilla, ettei työrauhaa ole palautettu lopullisesti. Huolimatta neljästä aikaisemmasta tuomiosta, ammattiosasto ja ammattiliitto pyrkivät edelleen saamaan palkkavaatimuksensa läpi uhkailemalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Elintarviketeollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 2.058,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisauksen taustalla on ollut jo talvella 2014 alkanut työnantajan ja työntekijöiden välinen erimielisyys yhtiön palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Työehtosopimuksen mukaan työ tehdään tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä, milloin työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista. Finnprotein Oy:n työntekijöille on maksettu aikapalkkaa ja he ovat vaatineet suorituspalkkaperusteisen palkkausjärjestelmän kehittämistä.

Finnprotein Oy:n johto järjesti 28.3.2014 työntekijöille tilaisuuden, jossa se ilmoitti lakkauttavansa tehtaan toiminnan, mikäli työntekijät eivät palaa töihin viimeistään 1.4.2014. Tämä ilmoitus aiheutti ilmapiirin kiristymistä työntekijöiden keskuudessa, mutta siitä huolimatta ammattiliiton toimitsijat sekä pääluottamusmies jatkoivat aktiivisia toimenpiteitään työnseisauksen lopettamiseksi. Luottamusmiehelle 28.3.2014 tekemässään palkkausjärjestelmää koskevassa esityksessä työnantaja edellytti, että Finnprotein Oy:ssä on kaikilta osin työrauha viimeistään 1.4.2014 alkaen.

Luottamusmies esitti työnantajalle 29.3.2014 kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen piti sisällään materiaalisen esityksen palkkausjärjestelmän väliaikaisesta järjestämisestä, kunnes yritykseen rakennettava palkkiopalkkajärjestelmä on valmis 1.1.2015 mennessä. Toisen vaihtoehdon mukaan työntekijät eivät olisi edellyttäneet palkkaansa muita korotuksia kuin työehtosopimuksen kautta tulevat korotukset, kunhan työnantaja sitoutuisi palaamaan neuvottelupöytään ratkaisemaan palkkaukseen liittyvät erimielisyydet.

Työnantaja ilmoitti 30.3.2014 hyväksyvänsä luottamusmiehen esittämän toisen vaihtoehdon, mikäli ammattiosasto ja -liitto sitoutuvat kirjallisesti absoluuttiseen työrauhavelvollisuuteen kesäkuun 2014 loppuun asti työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuden lisäksi. Lisäksi työnantaja edellytti, että ammattiosasto ja -liitto sitoutuvat kirjallisesti siihen, että mikäli yhtiössä esiintyy laittomia työtaisteluja vuoden 2014 aikana, ammattiosasto ja -liitto myöntävät laittomuuksien olevan samaa työtaistelua kuin alkuvuoden laittomat työtaistelut. Vielä työnantaja edellytti, että ammattiosasto ja -liitto sitoutuvat kirjallisesti siihen, että työtuomioistuimessa käsittelyssä olevaan työrauhakanteeseen ei tehdä vastatyötaistelukannetta. Työntekijät eivät voineet hyväksyä työnantajan lakiin perustumattomia reunaehtoja, mutta liiton toimihenkilöiden sekä luottamusmiehen aktiivisen ponnistelun tuloksena työrauha palautui.

Pääluottamusmies A ei ole kanteessa väitetyin tavoin ilmaissut käsityksiään SEL ry:n internetsivuilla painostustarkoituksessa, vaan on esittänyt toiveen, että palkkausjärjestelmäasiaa voidaan käsitellä vielä neuvottelupöydässä kuten sittemmin tapahtuikin 31.3. ja 1.4.2014. Työrauhan lopullisella palauttamisella on tässä yhteydessä tarkoitettu normaalia työilmapiirin parantamista, jolla kokemusperäisesti on myönteinen vaikutus työn tuottavuuteen.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto ei ole rikkonut työrauhavelvollisuutta. Pääluottamusmies on toiminut aktiivisesti työrauhan palauttamiseksi ja neuvotellut työnantajan kanssa työnseisauksen taustalla olleen palkkauserimielisyyden ratkaisemiseksi.

Asiassa on joka tapauksessa erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta tai tuomita se tavanomaista alhaisempana työnantajan oman menettelyn johdosta. Työnantajan perjantaina 28.3.2014 järjestämässä tiedotustilaisuudessa esittämä uhkaus koko tehtaan sulkemisesta kiristi ilmapiiriä työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi työnantaja asetti työntekijöille lakiin perustumattomia vaatimuksia absoluuttisesta työrauhavelvollisuudesta ja muista siihen rinnastettavista seikoista, mikä osaltaan ajoi neuvottelut karille. Sakon määrää alentavana seikkana on otettava huomioon myös se, että työntekijät palasivat töihin vuorokautta ennen työnantajan esityksessä olleen takarajan 1.4.2014 täyttymistä.

Ammattiliiton vastuu

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan eikä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. SEL ry ei ole ollut mukana suunnittelemassa tai toimeenpanemassa lakkoja. Ammattiliitto on toiminut aktiivisesti työnseisauksen lopettamiseksi

Kanteessa esitetyt virheelliset väitteet sopimuspäällikkö B:n toimista neuvotteluissa 14.3.2014 ja 17.3.2014 ja toimitsija C:n toimista neuvottelussa 14.3.2014 on käsitelty työtuomioistuimen tuomiossa TT:2014-58 eikä niillä ole merkitystä tässä asiassa.

SEL ry ei ole kanteessa väitetyin tavoin ilmoittanut työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen, että lakko jatkuu edelleen ja että pitkittyvä lakko aiheuttaa merkittäviä haitallisia tuotannollisia ja taloudellisia seurauksia.

SEL ry ei ole vastuussa työntekijöiden työnantajalle 26.3.2014 jättämästä esityksestä. Ammattiliitto on tullut tietoiseksi kyseisestä esityksestä vasta tämän haasteen yhteydessä.

SEL ry:n Länsi-Suomen aluejärjestön tiedote 26.3.2014 ei osoita liiton ottaneen lakkoa nimiinsä. Tiedotteessa on kiistetty Turun Sanomien uutisointi, jonka mukaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry olisi ollut mukana järjestämässä lakkoja ja uhannut niillä. Aluejärjestön oikaisu on ollut aiheellinen.

SEL ry on vielä tehostanut toimiaan työrauhan palauttamiseksi työtuomioistuimen 28.3.2014 antaman tuomion jälkeen. Työnseisaus päättyikin jo 31.3.2014 kello 7.00, vaikka työnantaja oli 28.3.2014 antamassaan palkkausjärjestelmäesityksessä edellyttänyt työrauhan palautumista kaikilta osin vasta viimeistään 1.4.2014 alkaen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Prosessinhoitajien esitys työnantajalle 26.3.2014

2. SEL ry:n Länsi- Suomen aluejärjestön lehdistötiedote 26.3.2014

3. Tiedote SEL ry:n internetsivuilla 31.3.2014

4. SEL ry:n tiedote 6.3.2014

5. Valvontakirje 28.3.2014

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työnantajan esitys palkkiopalkkajärjestelmästä 28.3.2014

2. Työnantajan vastaus luottamusmiehen esitykseen 30.3.2014

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Finnprotein Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 24.3.2014 kello 7.00 ja päättyi 31.3.2014 kello 7.00. Työtaisteluun osallistui 30 työntekijää. Työtaistelun syynä olivat palkkaukseen liittyvät erimielisyydet. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Pääluottamusmies on esittänyt työnantajalle työntekijöiden palkkavaatimuksen ja ilmoittanut, että työntekijät menevät lakkoon ja palaavat töihin vasta, kun työnantaja suostuu heidän vaatimukseensa. Kanteen mukaan pääluottamusmies on myös itse osallistunut lakkoon, mitä ei ole kiistetty vastauksessa. Ammattiosasto, joka vastaa edustajansa menettelystä, on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kanteessa on vaadittu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Työtuomioistuin on tuomiossaan TT:2014-58 katsonut, ettei ammattiliittoa voida katsoa työtaistelun toimeenpanijaksi, kun se on osapuolten välisissä neuvotteluissa keskustellut työntekijöiden palkkausta koskevasta esityksestä. Asiassa ei ole esitetty muutakaan sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että ammattiliitto olisi ollut työtaistelun toimeenpanija tai ottanut työtaistelun nimiinsä. Ammattiliiton ei siten ole näytetty rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.

Elintarviketeollisuusliitto ry on 21.3. ja 28.3.2014 lähettänyt sähköpostitse valvontakirjeet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n liittopuheenjohtajalle ja sopimuspäällikölle ja edellyttänyt tehokkaita toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Vastauksen mukaan SEL ry on tehostanut toimiaan työrauhan palauttamiseksi työtuomioistuimen 28.3.2014 antaman tuomion jälkeen. Kun lakko kuitenkin on jatkunut vielä lähes kolme vuorokautta tuomion antamisen jälkeen, ei ammattiliiton toimia voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten työtaisteluun osallistuneiden määrä, ammattiosaston- ja liiton koko sekä niiden syyllisyyden määrä. Viimeksi mainitussa suhteessa on erityisesti otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen aiemmin antamista työtaistelutoimenpiteet lainvastaiseksi toteavista tuomioista huolimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta 1.844 euroa on paljoksuttu 600 euroa ylittäviltä osin. Kantaja on perustellut vaatimuksensa määrää sillä, että kanne ja kolme lausumaa ovat tuottaneet paljon työtä ja selvityksiä. Työtuomioistuin toteaa, että kantajan haastehakemus on pitkälti samansisältöinen kuin samaa lakkoa koskeva aikaisempi haastehakemus (R 36/14 ja R 37/14). Kantajan oma-aloitteisesti toimittamien lisäkirjelmien laatimisesta aiheutuneita kuluja ei voida tuomita vastapuolen korvattaviksi. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 17.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle vaatimukset enemmälti hyläten hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 27.000 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Pärssinen, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Pärssinen, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Työtuomioistuin on samojen työntekijäliittojen osalta antanut samasta työtaistelusta aikaisemmin neljä tuomiota, joista viimeisin ennen nyt käsiteltävänä olevaa asiaa annettiin 28.3.2014 (nro TT: 2014-58). Tästä huolimatta nyt käsiteltävänä oleva työtaistelu on jatkunut niin, että se on päättynyt vasta 31.3.2014 kello 7.00.

Ottaen huomioon vastaajien piittaamattomuus työtuomioistuimen aikaisemmista tuomioista sekä työtuomioistuimen aikaisempi ratkaisukäytäntö vastaavissa tilanteissa tuomitsen Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 20.000 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 29.500 euroa.

Jäsen Lehdon lausunto:

Työtuomioistuimen aikaisempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen tuomitsen Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 13.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 25.000 euroa. Hyvityssakkoa tuomittaessa on lisäksi otettu huomioon se, ettei hyvityssakkojen määrä saa olla niin suuri, että se tosiasiallisesti vaikeuttaa osaston tai liiton toimintaa.