Labor court dismissed union appeal; employer must keep better terms from prior collective agreement intact.

Yhtiö oli menetellyt palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n vastaisesti muuttaessaan palveluksessaan työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja. Yhtiö ei sen sijaan ollut menetellyt mainittujen määräysten vastaisesti jättäessään suorittamatta kahdelle työntekijälle urakkatyötä tehneen niin sanotun vuotoporukan keskituntiansion palkan (KTA) perusteella muodostunutta vakiintunutta tuntipalkkaa.

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Avaintyönantajat AVAINTA ry (ent. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry)

KUULTAVA

Kemin Vesi Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.2.2014

Pääkäsittely 13.3.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n, nykyisen Avaintyönantajat AVAINTA ry:n, ja muiden ohella Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisessä palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa 2010-2011 on muun ohella seuraava I luvun 2 §:n määräys:

2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3) niihin jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, joihin sovelletaan kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (TTES)

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisen kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2010–2011 allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava työehtosopimusta parempia ehtoja koskeva 6 §:n määräys:

Tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.1.2010, ellei tällä työehtosopimuksella ole muusta sovittu.

Paikallisia matkakustannusten korvaamis- ja/tai eväsrahajärjestelmiä noudatetaan edelleen sellaisinaan, ellei paikallisesti sovita siirtymisestä työehtosopimuksen 39–43 §:n soveltamiseen.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kemin Vesi Oy perustettiin 1.1.2006 Kemin kaupungin yhtiöitettyä vesihuoltotoimintansa. Kemin kaupungin vesihuoltotoiminnan piirissä olleet tuntipalkkaiset työntekijät siirtyivät liikkeen luovutuksella yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yhtiö järjestäytyi Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäseneksi ja alkoi sittemmin noudattaa Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 1 luvun 2 §:n nojalla jäsenyhteisön palveluksessa työskenteleviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta. Tämä tarkoitti sitä, että yhtiö alkoi noudattaa kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta ja sen perusteella tehtyä "kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta 2005–2007 täydentävät määräykset Kemissä" -nimistä paikallista sopimusta.

Yhtiö irtisanoi paikallisen sopimuksen 2.3.2011 ja ryhtyi noudattamaan tuntipalkkaisiin työntekijöihin pelkästään valtakunnallisen kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen määräyksiä kesäkuussa 2011. Luovutuksen jälkeen Kemin kaupunki on tehnyt vastaavanlaiset uudet paikalliset sopimukset vuosina 2008, 2010 ja 2011, mutta Kemin Vesi Oy ei ole niitä enää noudattanut tai soveltanut.

Erimielisyyden kohteena on Kemin Vesi Oy:n velvollisuus suorittaa sille siirtyneille tuntipalkkaisille työntekijöille eräitä vanhoja etuuksia, joista on mainintoja myös yhtiölle liikkeen luovutuksessa siirtyneessä paikallisessa sopimuksessa. Kantajan mukaan yhtiöllä on sinänsä ollut oikeus irtisanoa paikallinen sopimus. Kysymys on nyt kuitenkin tuntipalkkaisten työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:ssä tarkoitetuista, työehtosopimusta paremmista eduista, jotka on pidettävä voimassa, koska kyseiset etuudet ovat perusteeltaan ja ajalliselta lähtökohdaltaan muita kuin paikallisessa sopimuksessa perustettuja etuuksia. Yhtiö on siten velvollinen myös irtisanomisen jälkeen maksamaan sopimuksesta johtuvat palkat, korvaukset ja muut etuudet.

Vastaaja taas katsoo, että etuudet ovat perustuneet irtisanottuun paikalliseen sopimukseen. Ne eivät siten ole sellaisia etuuksia, joita allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä tarkoitetaan.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Kemi Vesi Oy on menetellyt palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2010-2011 ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2010-2011 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n vastaisesti muuttaessaan palveluksessaan työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja jättämällä 3.6 2011 jälkeen noudattamatta jouluaaton korvausta, juhlapyhien alkamisajankohtaa, ruokatuntityöstä maksettavaa korvausta, matkakustannusten korvausta ja voileipärahaa koskevia palvelussuhteen ehtoja, ja

- vahvistaa, että Kemin Vesi Oy on menetellyt palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2010-2011 ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2010-2011 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n vastaisesti jättäessään suorittamatta putkiasentaja A:lle ja porari B:lle urakkatyötä tehneen niin sanotun vuotoporukan keskituntiansion palkan (KTA) perusteella muodostunutta vakiintunutta tuntipalkkaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on lisäksi vaatinut Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja Kemin Vesi Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 5.350 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot

Yhtiössä niin sanotussa vuotoporukassa työskentelevät A ja B ovat työskennelleet tuntipalkkaisina työntekijöinä Kemin kaupungin palveluksessa 1980-luvulta lähtien. Heidän tuntipalkkansa määräytyi samoin jo 1980-luvulta lähtien kyseisessä vuotoporukassa urakkatyötä tehneiden työntekijöiden keskiansioiden (KTA) mukaisesti. A ja B ovat työnjohdon kanssa suullisesti sopineet menettelystä 1980-luvulla ja heidän tuntipalkkansa on siten muodostunut työsopimuspohjaisesti vakiintuneen käytännön perusteella. Urakkahinnat eivät perustu paikallisen sopimuksen 11 kohtaan. Yhtiön irtisanottua työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot aleni heidän tuntipalkkansa B:n osalta 21,31 eurosta 14,54 euroon tunnilta ja A:n osalta 20,72 eurosta 14,34 euroon tunnilta. B:lle ja A:lle yhtiön palveluksessa maksettu vuotoporukan keskituntipalkan mukainen työehtosopimusta parempi tuntipalkka on rinnastettavissa työtuomioistuimen tuomioon TT 1983-128.

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen määräys työehtosopimusta paremmista palvelussuhteen ehdoista ja niiden perusteella muodostuneesta palkkatasosta juontuu 1970-luvulle saakka, jolloin asiasta on kuntien tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa ensi kerran sovittu. Siitä lähtien kyseisen sisältöinen määräys on ollut mukana tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa.

Kanteen tueksi on lisäksi viitattu työtuomioistuimen tuomioihin TT 1982–60, TT 1989–19 ja TT 1993–29.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Avaintyönantajat AVAINTA ry on vastauksessaan, johon Kemin Vesi Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Avaintyönantajat AVAINTA ry on lisäksi vaatinut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 11.817,20 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kemin Vesi Oy on 2.3.2011 irtisanonut sille 1.1.2006 liikkeen luovutuksessa siirtyneen Kemin kaupungin ja Kemin kunnan ammattiosasto KTV ry os. 52:n välisen paikallisen työehtosopimuksen "kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta 2005-2007 täydentävät määräykset Kemissä". Sopimus on päättynyt kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 2.6.2011. Irtisanottu sopimus oli Kemin kaupungin ja Kemin kaupungin mainitun työntekijäjärjestön kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n nojalla solmima paikallinen työehtosopimus. Paikallista sopimusta on Kemin kaupungissa uusittu ja täydennetty työehtosopimuskausittain. Solmimalla uudet sopimukset ovat aikaisemmat paikalliset sopimukset muuttuneet tai jääneet vaikutuksettomiksi, kun uusi paikallinen sopimus on tehty. Osapuolten tarkoitus on ollut korvata uudella sopimuksella aikaisempiin sopimuksiin sisältyneet käytännöt.

Vuoden 2005-2007 paikallinen sopimus ei muodosta kanteessa viitatun kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n tarkoittamia työehtosopimusta parempia palvelusuhteen ehtoja, joihin yhtiö työsopimustasoisten ehtojen vakiintumisen perusteella olisi sidottu, koska työehtosopimusta parempien ehtojen perusteena on paikallinen sopimus. Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 § on koskenut alkuaan ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen 1.1.1971 työehtosopimusta parempia työsopimustasoisia ehtoja ja myöhemmin seuranneiden työehtosopimusten työehtosopimusta parempia työsopimustasoisia ehtoja. Toissijaisesti vaikka paikallisen sopimuksen katsottaisiin muodostavan allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä tarkoittamia työehtosopimusta parempia palvelusuhteen ehtoja, se voidaan silti irtisanoa tehokkaasti kuten paikallinen sopimus.

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja ei koske sellaisia palvelussuhteessa noudatettavia ehtoja, jotka perustuvat pääsopimuksen mukaiseen paikalliseen työehtosopimukseen. Pääsopimuksessa (ja palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa) on annettu paikalliselle työnantajalle ja paikallisille työntekijöitä edustaville järjestöille pysyvä valtuutus sopia valtakunnallisista työehtosopimuksista poikkeavista ehdoista (sekä paremmista että huonommista).

Paikalliseen sopimiseen liittyy olennaisesti se, että paikallisesta sopimuksesta voidaan puolin ja toisin myös päästä eroon. Pääsopimuksen (ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen) nimenomaisen määräyksen mukaan paikallinen työehtosopimus, sekä määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva, voidaan milloin tahansa irtisanoa. Irtisanomisen jälkeen työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan pääsopimuksen (ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen) nimenomaisen määräyksen mukaan valtakunnallisen sopimuksen määräyksiä. Kanteessa esitetty väite palvelussuhteen ehtojen pysyvyydestä on täysin vastoin paikallista sopimista koskevia määräyksiä. Paikallinen sopimus ei ole pysyvä, sopimuksen kesto on osapuolten päätettävissä ja myös sopimuksen irtisanominen. Muu tulkinta on paikallisen sopimusjärjestelmän ration vastaista.

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 6 §:n tarkoitus on estää yksilötasoisten palvelusuhteen ehtojen heikentyminen valtakunnallisen työehtosopimuksen "huonommilla" ehdoilla. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (2010-2011) allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä on myös kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 6 §:ään verrattava vastaavan sisältöinen ja samaa tarkoitusta merkitsevä työehtosopimusmääräys: "Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voimassa olevien työsopimukseen perustuvien etuisuuksien huonontumista." Tämänkin sopimusmääräyksen tarkoitus on kuten 6 §:nkin samalla tavalla estää etuisuuksien huonontuminen valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Paikallisen sopimuksen mukaisia "parempia" palvelussuhteen ehtoja ei ole sovittu työsopimuksen ehtoina. Kanteessakin on todettu, että 2.3.2011 on irtisanottu paikallinen sopimus.

Irtisanomisnormisto

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 123 §:n 4 momentin samoin kuin kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen ja 13.1.1993 allekirjoitetun kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaan paikallinen sopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksiantamisesta, minkä jälkeen noudatetaan asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Kemin Vesi Oy on menetellyt paikallisen sopimuksen irtisanomista koskevien työehtosopimusmääräyksien mukaisesti, eikä allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n määräystä sovelleta tilanteessa, jossa kysymys on paikallisesta sopimuksesta ja sen irtisanomisesta.

Urakkatyö

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 32 §:n 4 momentin mukaan urakkapalkan käyttö edellyttää paitsi muuta, että sen käytöstä on sovittu paikallisten osapuolten kesken. Urakkapalkan käyttö on lopetettu paikallisen sopimuksen irtisanomisella kuten edellä on selvitetty. Kantajakaan ei väitä, etteikö paikallisen sopimuksen osana urakkapalkkasopimus olisi päättynyt. Urakkapalkkaus ei myöskään ole allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n mukainen työehtosopimusta parempi palvelussuhteen ehto. Urakka on yksi palkkauksen muoto. Urakkapalkkauksen käyttäminen edellyttää aina paikallista sopimista.

A:lle ja B:lle on urakkasopimuksen irtisanomisen jälkeen maksettu tehdystä työstä kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen mukainen aikapalkka kuten muillekin aikaisemmin urakkapalkan piiriin kuuluneille työntekijöille.

Irtisanotun paikallisen sopimuksen 11 ehdon mukaan vuotokorjaustöissä maksetaan työntekijälle linjatyöryhmän keskipalkka. A ja B ovat saaneet, jos eivät ole tehneet muita urakkasopimuksen mukaisia töitä, linjatyöryhmän keskipalkkaa, ei KTA:ta, jota käytetään työehtosopimusmääräysten mukaisesti maksettaessa poissaoloajan palkkaa ja eräitä työaikakorvauksia. Silloinkin kun heillä ei ole ollut vuodonkorjaustöitä heille on siis koko ajan maksettu rakennusryhmän eli niin sanotun linjatyöryhmän keskipalkkaa.

Keskipalkka puolestaan on muuttunut tai vaihtunut palkkajaksoittain urakkatöiden joutuisuuden mukaan. Keskipalkkakaan ei ole vakiintunutta tuntipalkkaa. Keskipalkan (urakkapalkan) maksaminen linjatyöryhmän työntekijöille on päättynyt 3.6.2011. Voidaan kysyä, miksi A:lle ja B:lle pitäisi maksaa yhä vielä urakkapalkkaa, kun sitä ei makseta enää kenellekään muulle. Lisäksi A ja B ovat elokuussa 2012 siirtyneet työskentelemään linjatyöryhmässä, joiden muillekaan työntekijöille ei ole maksettu urakkapalkkaa 3.6.2011 jälkeen. Paikallisen sopimuksen irtisanomisen jälkeen ei ole enää urakkasopimuksen mukaista keskipalkkaa.

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry ei ole ensimmäisen ja toisen vahvistusvaatimuksen perusteella velvollinen noudattamaan paikallisen sopimuksen ehtoja sopimuksen irtisanomisen jälkeen. Missään kanteessa viitatuissa työtuomioistuimen tuomioista ei ole kyse riitautetun edun perustumisesta paikalliseen sopimukseen ja etuuden päättymisestä paikallisen sopimuksen irtisanomisen jälkeen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta 2005 – 2007 täydentävät määräykset Kemissä -niminen paikallinen sopimus 15.6.2005

2. Kaupunkien ja kauppaloiden tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisesta Kemin kaupungissa -niminen paikallinen sopimus 29.1.1971

Kantajan henkilötodistelu

1. JHL ry:n entinen sopimustoimitsija C

2. Kemin kaupungin tuntipalkkaisten pääluottamusmies D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Varatuomari E

2. Kemin Vesi Oy:n toimitusjohtaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimusta paremmista palvelussuhteen ehdoista esitetty näyttö

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta 2005–2007 täydentävät määräykset Kemissä -niminen paikallinen sopimus 15.6.2005. Sopimuksen 4 kohdassa on otsikon "Aikaisemmin saavutetut etuudet" alla luetteloitu kanteen ensimmäisessä vaatimuskohdassa mainitut jouluaaton korvaus ja muut etuudet. Näiden saavutettujen etuuksien on sopimuksessa todettu säilyvän työntekijöillä, joille niitä on maksettu 31.1.2003.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sopimustoimitsijana vuosina 1989-2007 toiminut C on kertonut, että ensimmäinen kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus on tullut voimaan 1.1.1971. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on jo silloin tehty merkintä työehtosopimusta paremmista ehdoista ja niiden turvaamisesta. Kunnat olivat ennen työehtosopimuksen voimaantuloa noudattaneet erilaisia käytäntöjä, järjestelyjä tai sopimuksia työntekijöiden eduista. Työehtosopimuksen 2010–2011 allekirjoituspöytäkirjan työehtosopimusta parempia ehtoja koskevalla 6 §:n määräyksellä oli samalla tavoin tarkoitus turvata työntekijöiden aikaisemmin saavuttamat etuudet. Tällainen etuus on voinut syntyä myöhemminkin kuin 1971.

Vuotokorjaustöissä maksettavasta palkasta esitetty selvitys

D on kertonut, että B siirrettiin Kemissä 1995 kaivojen tekoon. Se kattoi 80-90 prosenttia hänen työstään. Tarvittaessa hän lähti viikonloppuisin tai yöllä vuotokorjaustöihin. A tuli kaivojen tekotöihin noin kolme vuotta B:tä myöhemmin. Heidän tuntipalkakseen sovittiin kirvesmiehen tuntipalkka. Työnantajan edustaja ilmoitti, että heille maksetaan ammattitaidon ja osaamisen perusteella korkeampaa tuntipalkkaa, vaikka työssä ei ollutkaan suoritusperustetta ja mittausta. A tuli töihin vuotourakkaporukasta ja vesilaitoksen johtaja maksoi hänelle saman tuntipalkan kuin urakkaporukassa. A:lle ja B:lle ei ollut maksettu urakkapalkkaa kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta 2005 – 2007 täydentävät määräykset Kemissä -nimisen paikallisen sopimuksen 11 kohdan nojalla.

Arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta 2005–2007 täydentävät määräykset Kemissä -nimisen paikallisen sopimuksen 4 kohta koskee otsikkonsa mukaisesti aikaisemmin saavutettuja etuuksia. Sopimuksen 4 kohdan määräystä on tarkasteltava yhdessä valtakunnallisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan työehtosopimusta parempia ehtoja koskevan 6 §:n määräyksen kanssa. Allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n nojalla työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso tulee säilyttää sellaisina kuin ne olivat voimassa työehtosopimusta edeltäneen työehtosopimuksen voimassaolon päättymispäivänä 31.1.2010. Lisäksi paikallisesta sopimuksesta riippumatta matkakustannusten korvaamis- ja eväsrahajärjestelmät, joista on maininta myös Kemin sopimuksen 4.3 kohdassa, on nimenomaisesti turvattu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 kappaleen nojalla.

D on kertonut työehtosopimusta parempien etujen perusteista ja ajallisesta lähtökohdasta Kemin kaupungissa. D:n kertomuksesta ilmenee, että Kemin kaupungin työnjohtajat ovat sopineet näistä etuuksista työntekijäpuolen kanssa jo 1960-luvulla.

Työtuomioistuin katsoo, että sopimuksen 4 kohta sisältää informatiivisen viittauksen sellaisiin etuuksiin, joiden peruste on muualla kuin solmitussa paikallisessa sopimuksessa. Tämän mukaisesti on asiasta kertonut pääluottamusmies D, joka on ollut työntekijäpuolelta paikallisen sopimuksen allekirjoittaja. Se, mitkä ovat olleet aikaisemmin saavutettuja etuuksia Kemin kaupungissa, on ollut parhaiten paikallisten osapuolten tiedossa ja ilmenee sopimuskohdan otsikosta. Otsikko olisi ollut tarpeeton, jos sen alla luetellut etuudet rinnastuisivat sopimuksen muissa kohdissa mainittuihin etuuksiin. Jo Kemin kaupungissa 29.1.1971 solmitussa ensimmäisessä paikallisessa sopimuksessa oli aikaisemmin saavutettuja etuuksia samalla tavalla informatiivisesti lueteltu.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n vaatimuksista osa on hyväksytty ja osa hylätty. Asia on muutenkin ollut tulkinnanvarainen, niin että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo siitä annetun lain 33a§:n nojalla, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kemi Vesi Oy on menetellyt palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2010-2011 ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2010-2011 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n vastaisesti muuttaessaan palveluksessaan työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja jättämällä 3.6 2011 jälkeen noudattamatta jouluaaton korvausta, juhlapy-hien alkamisajankohtaa, ruokatuntityöstä maksettavaa korvausta, matkakustannusten korvausta ja voileipärahaa koskevia palvelussuhteen ehtoja.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Löppönen, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.