Union union fined for union strike; employer fined for counter-strike and failed negotiation duties.

Työtaistelun syynä olivat palkkaukseen liittyvät erimielisyydet. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliiton ei ollut näytetty toimeenpanneen työtaistelua. Ammattiliitto oli kuitenkin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana otettiin huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet olivat jatkuneet työtuomioistuimen aiemmin antamista, työtaistelutoimenpiteet lainvastaisiksi toteavista tuomioista huolimatta (ks. TT 2014-47, TT 2014-56 ja TT 2014-57).

Samana päivänä, kun työntekijöiden työnseisaus oli alkanut, työantaja oli ilmoittanut työntekijöille yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Asiassa ei ollut näytetty, että työnantajalla olisi aidon kiireellisen yhteistoimintaneuvottelutarpeen sijasta ollut painostustarkoitus, kun se oli antanut kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin. Työntekijät eivät myöskään olleet perustellusti voineet kokea työantajan menettelyä painostukseksi ottaen erityisesti huomioon se, että neuvottelut eivät kohdistuneet vain lakossa oleviin työntekijöiden vaan koko henkilökuntaan. (Ään.)

KANTAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Elintarviketeollisuusliitto ry

KUULTAVAT

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry

Finnprotein Oy

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritys Finnprotein Oy aloitti soijanjalostustoiminnan Uudessakaupungissa syksyllä 2013. Uudenkaupungin tehtaalla on 35 tuotantoon osallistuvaa prosessityöntekijää.

30 Uudenkaupungin tehtaan prosessityöntekijää oli lakossa 24.-26.2.2014, 4.-7.3.2014 ja 10-14.3.2014. Lakkojen syynä olivat palkkaukseen liittyvät erimielisyydet. Työtuomioistuin on 11.3.2014 antamassaan tuomiossa TT:2014-47 sekä 25.3.2014 antamissaan tuomioissa TT:2014-56 ja TT:2014-57 todennut, että lakot olivat lainvastaisia.

Asiassa järjestettiin perjantaina 14.3.2014 neuvottelu, johon osallistuivat työnantajapuolelta toimitusjohtaja A, tuotantojohtaja B, henkilöstöasiantuntija C, Elintarviketeollisuusliitto ry:stä apulaisjohtaja D ja kehitysjohtaja E sekä työntekijäpuolelta pääluottamusmies F, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n aluesihteeri G ja sopimuspäällikkö H. Neuvotteluja jatkettiin maanantaina 17.3.2014.

Pääluottamusmies F ilmoitti perjantaina 21.3.2014 työnantajalle, että työntekijöiden vaatimus palkkojen korottamisesta on edelleen voimassa. Pääluottamusmies ilmoitti myös, että työntekijät menevät lakkoon maanantaina 24.3.2014 kello 7.00 ja palaavat töihin vasta, kun työnantaja suostuu heidän vaatimuksiinsa. Lakko alkoi ilmoitetusti ja siihen osallistuu 30 työntekijää.

Työnantaja antoi maanantaina 24.3.2014 kello 14.00 luottamusmiehelle kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka pidetään 31.3.2014. Kutsun mukaan neuvottelut koskevat toiminnan mahdollista uudelleenjärjestelyä ja supistamista vuoden 2014 aikana tuotannollisista ja heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Työnantajan alustavan käsityksen mukaan yhtiön henkilökunnan kokonaismäärä saattaa suunniteltujen toimenpiteiden johdosta vähentyä 10 henkilöllä ja lisäksi mahdolliset lomauttamiset koskisivat koko henkilöstöä ja mahdolliset osa-aikaistamiset yksittäisiä henkilöitä.

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:ssä on 86 maksavaa jäsentä.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen elintarvikealojen työehtosopimus 2010-2014 on voimassa 24.5.2010 - 31.3.2014.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY:N KANNE (R 36/14 JA R 37/14)

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen edelleen jatkuvan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen edelleen jatkuvan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja työntekijät yrittävät lakoilla pakottaa työnantajan maksamaan huomattavasti yli työehtosopimuksen mukaisia palkkoja, koska tietävät, että yrityksellä on kiire saada tuotanto käyntiin johtuen suurista, 120 miljoonan euron investoinneista. Tehdas on alallaan Euroopan suurin.

Työnantajan edustaja edellytti välittömästi lakkoilmoituksen saatuaan pääluottamusmiestä ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi.

Lakoista on aiheutunut yritykselle merkittäviä tappioita. Työnantaja ei voinut toisen ja kolmannen lakon välissä käynnistää tehdasta, koska prosessin ylösajo ja alasajo kestää yli vuorokauden, eikä lakon loppua ollut näkyvissä. Useita viikkoja kestänyt lakkoilu uhkaa yrityksen olemassaoloa, eikä siksi edes pystytä arvioimaan yritykselle aiheutuneita vahinkoja. Kolmen lakkojakson vuoksi tehtaalla on jäänyt tekemättä 48 työvuoroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry yrittävät hidastaa tuomioistuinprosessia vastakanteella, jotta hyvityssakkoja ja tuomiota ei tulisi lakon kestäessä.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työntekijät halusivat lakolla painostaa työnantajaa hyväksymään työntekijöiden esittämän työehtosopimukseen perustumattoman vaatimuksen palkkojen korottamisesta. Työtaistelutoimenpide kohdistui siten työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Pääluottamusmies on esittänyt työnantajalle palkkavaatimuksen sekä ilmoittanut työtaistelun syyn. Pääluottamusmies on osallistunut kolmeen aikaisempaan lakkoon. Ammattiosasto vastaa edustajansa menettelystä ja on siten rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi, vaan on ollut keskeinen toimija lakkojen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Elintarviketeollisuusliitto ry on lähettänyt työtaistelusta sähköpostitse valvontakirjeen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n liittopuheenjohtajalle ja sopimuspäällikölle 20.3.2014 ja edellyttänyt tehokkaita toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Elintarviketeollisuusliitto ry lähetti edelliset valvontakirjeet 5.2.2014, 20.2.2014, 28.2.2014 ja 7.3.2014.

Perjantaina 14.3.2014 pidetyssä neuvottelussa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sopimuspäällikkö H esitti työntekijäpuolen vaatimukset työnantajalle. H uudisti samat vaatimukset maanantain 17.3.2014 neuvottelussa. Työntekijöiden palkankorotusvaatimus olikin 50 prosenttia eikä 30 prosenttia, kuten työnantajalle oli aikaisemmin ilmoitettu. Lisäksi H vaati, että lakkopäiviltä maksetaan täysi palkka ja työtuomioistuimessa olevat kanteet vedetään pois. Työnantajapuoli torjui vaatimukset ja esitteli oman mallinsa siitä, miten ansioiden nousu toteutettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti. Lisäksi työnantaja tarjosi merkittävät ns. start-up bonukset. Ammattiliitto on katsottava työtaistelun toimeenpanijaksi, kun se on esittänyt työnantajalle palkankorotusvaatimuksen.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n toimitsija G ei vaatinut 14.3.2014 neuvottelussa työrauhan noudattamista vaan sanoi, että jos työnantaja olisi ennen ensimmäistä lakkoa suostunut työntekijöiden vaatimuksiin, sillä olisi saatu puolen vuoden hengähdysaika.

Hyvityssakkojen määrästä

Hyvityssakkojen määrässä on otettava huomioon se, että asiassa ei ole lieventäviä asianhaaroja, vaan käynnissä on lakko, jolle ei ole ilmoitettu päättymisajankohtaa. Hyvityssakon on oltava maksimaalisen suuri, koska Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry osoittavat toiminnallaan täydellistä piittaamattomuutta työrauhajärjestelmästä.

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY:N JA UUDENKAUPUNGIN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN AMMATTIOSASTO RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa ja oikeudenkäyntikuluja. Vastauksessa on lisäksi kiistetty, että Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry on uhannut työtaistelulla mutta myönnetty, että ammattiosasto on vastuussa 24.3.2014 alkaneesta työnseisauksesta.

Perusteet

Neuvottelussa 14.3.2014 yritettiin asiallisessa hengessä ratkoa syntynyttä erimielisyyttä ja neuvottelupöydässä olivat esillä sekä työnantajapuolen että työntekijöiden ehdotukset palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sopimuspäällikkö H ei esittänyt neuvotteluissa työnantajalle työntekijäpuolen vaatimuksia eikä 50 prosentin palkankorotusvaatimusta. H ei myöskään vaatinut, että lakkopäiviltä pitäisi maksaa täysi palkka. Työnantajapuolen tyrmättyä työntekijöiden esityksen työnantajapuolelta oli leikillisesti kysytty, että työnantajan olisi varmaan maksettava palkka lakkopäiviltäkin, mihin H oli todennut, ettei työntekijöillä varmaankaan olisi mitään sitä vastaan.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n toimitsija G ei neuvottelussa 14.3.2014 vaatinut työrauhan noudattamista. Kyseistä neuvottelua ei ollut järjestetty yhtiön luottamusmiehen "kurmuttamiseksi", vaan tarkoituksena oli käydä asiallista neuvottelua palkkausjärjestelmän kehittämistä koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Neuvotteluiden aikana ei ollut työnseisausta eikä uhkaa sellaisesta.

Neuvotteluja jatkettiin maanantaina 17.3.2014, mutta neuvotteluilmapiiri oli kiristynyt, koska työnantaja oli lähettänyt sähköpostilla koko henkilöstölle oman esityksensä palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Työntekijät katsoivat työnantajan pyrkivän mitätöimään luottamusmiehen aseman. Neuvottelut eivät tämän vuoksi edistyneet ja työnantaja ehdotti, että niitä jatketaan perjantaina 21.3.2014. Luottamusmies vastasi, että mikäli työnantaja tekee uuden esityksen tiistaihin 18.3.2014 kello 14.00 mennessä, hän voi käsitellä esitystä yhdessä työntekijöiden kanssa ja neuvotteluja voidaan jatkaa perjantaina 21.3.2014. Työnantaja ei tehnyt uutta esitystä.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry on myöntänyt olevansa vastuussa työnseisauksen toimeenpanosta. Ammattiosasto on kiistänyt, että luottamusmies olisi 21.3.2014 antamallaan ilmoituksella uhannut työnantajaa työtaistelulla. Ilmoituksella on pelkästään työmarkkinakäytännön mukaisesti annettu työnantajalle ennakkoilmoitus tulevasta työnseisauksesta, jotta tuotanto voidaan hallitusti ajaa alas ennen työnseisauksen alkamista.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ei ole ollut järjestämässä työnseisausta eivätkä liitto tai sen toimihenkilöt ole esittäneet asiassa yhtiön työntekijöiden vaatimuksia. Liiton toimihenkilöt ovat osallistuneet asiassa järjestettyyn neuvotteluun, jossa on pyritty löytämään yhteisymmärrys syntyneessä konfliktitilanteessa. Tätä keskustelua ja sen yhteydessä tapahtunutta työnantajan ja työntekijöiden esitysten kertaamista ei voida pitää sellaisena liiton toimihenkilön esittämänä vaatimuksena, joka osoittaisi liiton rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto on myös täyttänyt työrauhan valvontavelvollisuutensa, koska liiton toimihenkilöt ovat useaan kertaan vaatineet työpaikan luottamusmieheltä toimenpiteitä työrauhavelvollisuuden turvaamiseksi tässä kuitenkaan onnistumatta.

Hyvityssakkojen määrästä

Hyvityssakkojen määrässä on otettava huomioon työnantajan menettely. Työnantaja pyrki neuvottelujen kuluessa ohittamaan luottamusmiehen lähettämällä oman neuvotteluesityksensä sähköpostilla koko henkilöstölle, mikä lukkiutti edelleen työntekijöiden asennetta ja kavensi luottamusmiehen mahdollisuuksia pyrkiä asiassa neuvotteluratkaisuun joustamalla neuvottelutavoitteista.

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY:N VASTAKANNE (R 41/14)

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Finnprotein Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

- velvoittaa Finnprotein Oy:n korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 1.667,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin annettiin 24.3.2014 sen jälkeen, kun työntekijät olivat edellisellä viikolla hylänneet työnantajan viimeisen esityksen palkkausjärjestelmän kehittämiseksi ja työntekijöiden järjestämä työnseisaus oli alkanut aamulla 24.3.2014.

Yhtiöllä ei ole todellista taloudellista ja/tai tuotannollista syytä henkilöstömäärän vähentämiseen. Yhtiön henkilöstökulut vuonna 2013 olivat noin 3,6 miljoonaa euroa. Vaikka koko henkilöstö irtisanottaisiin, olisi yhtiön tappio vuonna 2013 silti ollut yli 10 miljoonaa euroa. Kyse on yritystoiminnan käynnistysvaiheeseen liittyvästä tappiosta, johon yhtiö on varautunut sijoittamalla vapaan oman pääoman rahastoon 33.242.000 euroa.

Neuvotteluesityksen taustalla on työnantajan pyrkimys painostaa työntekijöitä hyväksymään oma palkkaesityksensä ja luopumaan aloitetusta työnseisauksesta. Henkilöstön vähennystarve on arvioitu yhteistoimintamenettelyn pidemmän neuvotteluajan edellyttämäksi 10 henkilöksi, jolloin työnantaja saisi kuuden viikon neuvotteluajan kuluessa työntekijät hyväksymään oman palkkausjärjestelmämallinsa.

Työntekijät ovat perustellusti ymmärtäneet kutsun yhteistoimintaneuvotteluun painostustoimenpiteeksi. Tätä seikkaa korostaa vielä se, että työnantaja oli 4.-7.3.2014 toteutetun työnseisauksen yhteydessä määrännyt työntekijöitä hätätyöhön, vaikka tähän ei ollut työaikalain mukaista perustetta. Yhtiön taloudellisesta tilanteesta edellä todetut seikat, yhteistoimintaneuvotteluista ilmoittamisen ajankohta ja työnantajan aikaisemmin antama hätätyömääräys ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että työntekijät ovat kokeneet työnantajan menettelyn painostukseksi.

Työnantaja on tällä toimellaan syyllistynyt vastatyötaisteluun, joka kohdistuu samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin työntekijöiden toimeenpanema työnseisaus.

ELINTARVIKETEOLLISUUS RY:N JA FINNPROTEIN OY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Finnprotein Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Esitys yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta ei ole meneillään oleviin laittomiin lakkoihin kohdistuva vastatoimi. Neuvottelukutsun syynä on yhtiön heikentynyt taloudellinen tilanne, jonka takia yhtiön on suunniteltava mahdollisia toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja supistamista vuoden 2014 aikana. Yhtiön taloudellinen tilanne on käynyt kestämättömäksi, koska yrityksen tärkeimmän tuotteen, soijaproteiinikonsentraatin, jo alkanut sesonki on vaarassa etanoliuuton ylösajon keskeytymisen vuoksi ja tuotantoa täytyy sopeuttaa, mikäli jo alkanut sesonki tuotteen myymiseksi menetetään. Yhtiö teki tappiota vuonna 2013 yli kolmetoista miljoonaa euroa ja alkuvuonna 2014 jo ennen lakkoja yli kolme miljoonaa euroa.

Finnprotein Oy on varautunut asiaankuuluvasti toiminnan alkuvaiheessa aiheutuviin tappioihin. Soijaproteiinikonsentraatin valmistamisesta piti kuitenkin alkaa tulla tuottoa maalis-huhtikuussa 2014. Ylösajon myöhästymisen takia yhtiö menetti tärkeitä kauppoja, mikä johti likviditeettiongelmiin. Tämän johdosta yhtiö on pakotettu sopeuttamaan toimintaansa.

Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko henkilökuntaa, myös toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Neuvottelut kestävät kuusi viikkoa, joten tulevien ratkaisujen vaikutukset eivät edes ehdi vaikuttaa meneillään olevaan lakkotilanteeseen.

TODISTELU

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n kirjalliset todisteet

1. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluun 24.3.2014

2. Finnprotein Oy:n tilinpäätös 2012, erityisesti sivut 3, 5 ja 10

Elintarviketeollisuusliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Ote Finnprotein Oy:n tilinpäätöksestä 2013

2. Talousjohtajan yt-neuvotteluja varten laatima yhteenveto taloudellisesta tilanteesta

3. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluun 24.3.2014

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Elintarviketeollisuusliitto ry:n kanteet (R 36/14 ja R 37/14)

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Finnprotein Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 24.3.2014 kello 7.00 ja jatkuu edelleen. Työtaisteluun osallistuu 30 työntekijää. Työtaistelun syynä ovat palkkaukseen liittyvät erimielisyydet. Työtaistelu kohdistuu siten voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry on kiistänyt uhanneensa työnantajaa työtaistelulla, mutta on myöntänyt olevansa vastuussa työnseisauksen toimeenpanosta. Pääluottamusmies on 21.3.2014 ilmoittanut työnantajalle, että työntekijät menevät lakkoon maanantaina 24.3.2014 kello 7.00. Lakko on alkanut ilmoitetusti. Ammattiosasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kanteessa on vaadittu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Kanteen mukaan ammattiliitto on katsottava työtaistelun toimeenpanijaksi, koska liiton sopimuspäällikkö H on neuvotteluissa 14.3.2014 ja 17.3.2014 esittänyt työnantajalle työntekijöiden vaatimuksia. Vastauksessa on kiistetty H:n menetelleen kanteessa väitetyin tavoin. Neuvotteluissa on keskusteltu sekä työnantaja- että työntekijäpuolen tekemistä ehdotuksista palkkausjärjestelmän kehittämiseksi ja pyritty löytämään ratkaisu erimielisyyteen. Ammattiliittoa ei voida katsoa työtaistelun toimeenpanijaksi, kun se näissä olosuhteissa on keskustellut työntekijöiden palkkausta koskevasta esityksestä.

Elintarviketeollisuusliitto ry on ennen lakon alkamista lähettänyt sähköpostitse valvontakirjeen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n liittopuheenjohtajalle ja sopimuspäällikölle ja edellyttänyt tehokkaita toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Vastaajan mukaan liiton toimihenkilöt ovat useaan kertaan vaatineet luottamusmieheltä toimenpiteitä työrauhavelvollisuuden turvaamiseksi tässä kuitenkaan onnistumatta. Kun lakko on alkanut ilmoitetun mukaisesti ja jatkuu edelleen, ei ammattiliiton toimia voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten työtaisteluun osallistuneiden määrä, ammattiosaston- ja liiton koko sekä niiden syyllisyyden määrä. Viimeksi mainitussa suhteessa on erityisesti otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen aiemmin antamista työtaistelutoimenpiteet lainvastaiseksi toteavista tuomioista huolimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.500 euroa on paljoksuttu 1.000 euroa ylittäviltä osin. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet sekä se, että kantajan lakon uhkaa koskeva haastehakemus (R 36/14) ja alkanutta lakkoa koskeva haastehakemus (R 37/14) ovat sisällöltään lähes samanlaiset, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 1.000 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n vastakanne (R 41/14)

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n vastakanteen osalta asiassa on kyse siitä, onko työnantaja syyllistynyt kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen, kun se on 24.3.2014 ilmoittanut työntekijöille yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Kanteen mukaan neuvotteluesityksen taustalla on työnantajan pyrkimys painostaa työntekijöitä hyväksymään työnantajan tekemä palkkaesitys ja luopumaan aloitetusta työnseisauksesta. Finnprotein Oy:n mukaan neuvottelukutsun syynä on yhtiön heikentynyt taloudellinen tilanne, jonka takia yhtiön on suunniteltava mahdollisia toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja supistamista vuoden 2014 aikana.

Työnantaja ei saa työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhtyä kollektiivisiin painostustoimenpiteisiin tavoitteidensa ajamiseksi. Työnantajan on oikeuskäytännössä katsottu syyllistyvän kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen myös silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottu olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä.

Kannetta puoltaa se, että kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin on annettu 24.3.2014 eli samana päivänä, kun työntekijöiden työnseisaus on alkanut ja sen jälkeen, kun työntekijät olivat edeltävällä viikolla hylänneet työnantajan viimeisimmän palkkausjärjestelmää koskevan esityksen.

Kuitenkin esitetyn selvityksen perusteella Finnprotein Oy:n taloudellinen tilanne on huono ja tehtaan toiminnan aloittamiseen liittyvät jo pitkään jatkuneet vaikeudet ovat vähentäneet yhtiön saamia tilauksia. Nämä seikat ovat omiaan vaikuttamaan tarjolla olevan työn määrään, minkä vuoksi on pidettävä uskottavana, että työnantaja on pitänyt välttämättömänä aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ottaen huomioon yhteistoimintalaissa säädetyt velvoitteet.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että työantajalla olisi aidon kiireellisen yhteistoimintaneuvottelutarpeen sijasta ollut painostustarkoitus antaessaan kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin. Samoin on jäänyt näyttämättä, että työntekijät olisivat perustellusti voineet kokea työnantajan menettelyn painostukseksi ottaen huomioon erityisesti se, että neuvottelut eivät ole kohdistuneet vain lakossa oleviin työntekijöihin vaan koko henkilökuntaan.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta 1.000 euroa on paljoksuttu 500 euroa ylittäviltä osin. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin

katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle vaatimukset enemmälti hyläten hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 20.000 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n vastakanne hylätään.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla (R 36/14 ja R 37/14), mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla (R 41/14), mille määrälle on maksettava korklain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Tuliara, Schön ja Kirvesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto (R 36/14 ja R 37/14)

Jäsen Kirvesniemi lausui:

Työtuomioistuimen aikaisempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen tuomitsen Uudenkaupungin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 16.000 euroa.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto (R 41/14)

Jäsen Schön, jonka lausuntoon jäsen Kirvesniemi yhtyi, lausui:

Perustelujen kolmen ensimmäisen kappaleen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Lisäksi lausun seuraavaa:

Riippumatta siitä, onko yhteistoimintamenettelyn aloittaminen ollut tuotannollisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista, työntekijät ovat vallinneissa olosuhteissa perustellusti voineet ymmärtää työnantajan pyrkineen painostamaan työntekijöitä hyväksymään oman palkkaesityksensä ja luopumaan työnseisauksesta. Myös työnantajan on täytynyt tämä käsittää. Työnantaja on tällä toimellaan syyllistynyt vastatyötaisteluun, joka kohdistuu samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin työntekijöiden toimeenpanema työnseisaus.

Näin ollen tuomitsen Finnprotein Oy:n maksamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa sekä korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi katsottavalla 1.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.