Union dismissed union's strike claim for damages due to lack of evidence regarding employer's strike actions.

Asiassa R 117/13 työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan päätökseen, joka koski työntekijöiden edustajan ja ylemmän toimihenkilön välistä selkkausta. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Lakkoon osallistuivat kaikki työssä olleet työntekijät lukuun ottamatta luottamusmiehiä, ammattiosaston toimikunnan jäseniä sekä harjoittelijoita ja koeajalla olevia työntekijöitä. Asiassa jäi näyttämättä, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat olleet järjestämässä lakkoa tai tukeneet sitä. Ammattiosaston tai sen edustajien toimenpiteitä työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi ei voitu pitää riittävinä, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asiassa R 128/13 työntekijäpuolen vastakanteen mukaan työnantaja oli ryhtynyt vastatyötaisteluun keskeyttämällä työnteon ja palkanmaksun. Työantajan edustaja oli lähettänyt alueluottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet kotiin muiden työntekijöiden poistuttua työpaikalta, koska sarjatyölinjalla työskenteleville ei ollut tarjolla työtä. Kaikille työntekijöille oli maksettu palkat työtaistelun ajalta seuraavana palkanmaksupäivänä palkanlaskijan työntekijöiden järjestelmään tekemien leimausten tarkistusajon jälkeen. Asiassa jäi näyttämättä, mihin käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen työnantajan väitetyt työtaistelutoimet olisivat kohdistuneet. Työnantaja oli myös selvittänyt sillä olleen muuhun kuin vastapuolen taivuttamiseen liittyvät asialliset syyt työntekijöiden kotiin lähettämiseen ja palkanmaksun viivästymiseen. Kanne hylättiin.

KANTAJAT

Teknologiateollisuus ry

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Metallityöväen Liitto ry

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVAT

Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry

Transtech Oy

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.1.2014

Pääkäsittely 24.2.2014

ASIAN TAUSTA

R 117/13

Varapääluottamusmies, joka on ammattiosaston puheenjohtaja, hoiti tuolloin pääluottamusmiehen tehtäviä.

Lakko päättyi maanantaiaamuna 3.6. Lakkoon osallistui kaikkiaan 240 yhtiön työntekijää, joista suurin osa on Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n jäseniä.

Yhtiön Otanmäen tehtaassa työskentelee yhteensä 294 työntekijäasemassa olevaa henkilöä, joista 257 kuuluu edellä mainittuun ammattiosastoon. Työntekijöitä edustaa pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen lisäksi myös kuusi alueluottamusmiestä tehtaan eri osastoilla. Ammattiosastossa on noin 749 jäsentä.

R 128/13

Alkuperäisessä kanteessa R 117/13 selostettuun ja 29.5.2013 alkaneeseen työntekijöiden mielenilmaukseen (ulosmarssiin) olivat osallistuneet kaikki työntekijät lukuun ottamatta luottamusmiehiä, ammattiosaston toimikunnan jäseniä sekä harjoittelijoita ja koeajalla olevia työntekijöitä. Työntekijöiden aloitettua lakon Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla 29.5.2013 tehtaanjohtaja kertoi tuotantopäälliköille, ettei alueluottamusmiehille ja ammattiosaston toimikunnan jäsenille ollut tehtäviä ja he voivat lähteä kotiin. Kaikille työntekijöille oli maksettu palkka työtaistelun ajalta seuraavana palkanmaksupäivänä 24.6.2013

I TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n

- ensisijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

- toissijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon, sekä

- velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.344 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry on rikkonut yhdistystä sitovan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden, kun sen edustaja on osallistunut ammattiosaston jäsenten keskuudessa toimeenpannusta työtaistelusta päättämiseen ja esittänyt työtaistelun taustalla olevaa riitaa koskevia vaatimuksia, ja kun ammattiosaston edustajat eivät tämän jälkeenkään ole ryhtyneet toimiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi.

Tehtaalla oli kiertänyt jo päivien ajan ennen työnseisauksen alkamista huhu mahdollisesta ulosmarssista. Pidetystä kokouksesta laaditun muistion mukaan riidan osapuolet olivat sopineet asian keskenään heti riitansa jälkeen. Molemmat saivat riidan vuoksi suullisen huomautuksen esimiehiltään. Muistiosta käy ilmi, että varapääluottamusmies oli saanut tietoonsa työntekijöiden kannan sopimisen riittämättömyydestä jo maanantaina 27.5. Varapääluottamusmies oli kokouksessa tuonut itse esille, että toimihenkilö pitäisi siirtää töihin Oulun yksikköön tai hänen työsuhteensa pitäisi päättää. Henkilöstön puolelta oli vielä todettu, että asian käsittelyä oli kiirehdittävä, tai työntekijät marssivat ulos. Kokouksen puheenjohtaja, työnantajan edustaja korosti erikseen, ettei riita-asian käsittely ole sellainen seikka, joka antaisi aiheen mielenilmaisulle.

Osa työntekijöistä oli todennut työpaikalta poistuessaan esimiehilleen, että he näkisivät seuraavan kerran maanantaina 3.6. Myös lakkoa koskevassa uutisoinnissa mainittiin heti ulosmarssin jälkeen, että työntekijät palaisivat töihin vasta maanantaina.

Lakon aikana yhtiö pyysi ohjausvaunun käyttöön ottajia töihin torstaiksi 30.5. ja perjantaiksi 1.6., koska valmisteilla ollut vaunu oli tarkoitus luovuttaa seuraavana tiistaina. Osa työntekijöistä tuli töihin torstaina ja osa aikoi tulla perjantaina. Torstaina iltapäivällä työntekijät kuitenkin vetivät suostumuksensa takaisin, koska heitä oli painostettu asiasta. Varaluottamusmies myönsi kysyttäessä olevansa tietoinen painostuksesta, mutta ei kertonut kuka oli painostanut. Pääluottamusmiehen kanssa keskusteltiin 5.6. toimenpiteistä riidan vuoksi sekä suullisen huomautuksen peruuttamisesta.

Työntekijät ovat jatkaneet työnantajan uhkailua uudella ulosmarssilla vielä lakon päättymisen jälkeen.

Lakon syy ja työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon syyksi oli ilmoitettu työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan päätökseen olla irtisanomatta tai siirtämättä yhtiön palveluksessa työskennellyttä henkilöä toisiin tehtäviin. Lakko kohdistui työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa työntekijä toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Pääluottamusmiehen tehtävää hoitanut varapääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja taikka tehtaan alueluottamusmiehet eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Välittömästi ennen ulosmarssia varapääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle, kuinka kahden henkilön välisestä riidasta alkanut erimielisyys olisi pitänyt ratkaista ja samassa kokouksessa yhtiölle oli viestitty ulosmarssin mahdollisuudesta. Varapääluottamusmiehen ja työntekijöiden menettely ovat kokonaisuutena arvioiden olleet kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja hän on näin antanut hyväksyntänsä työtaistelulle.(TT 2007:87, TT 2005:46)

Varapääluottamusmies oli lakkoa koskevassa uutisoinnissa todennut, että työntekijät olivat päättäneet marssia ulos pidettyään palaverin, jonka jälkeen ulosmarssi toteutettiin. Alun perin varapääluottamusmiehen oli uutisoitu myös osallistuneen lakosta päättämiseen, mutta uutista korjattiin tältä osin lähes vuorokausi uutisen julkaisun jälkeen ilmeisesti sen vuoksi, että se oli epäedullinen ammattiosaston kannalta. Varapääluottamusmies ei ottanut yhteyttä Metallityöväen Liitto ry:hyn ennen lakon toimeenpanoa, vaikka oli tietoinen työpaikalla vallitsevasta erimielisyydestä ja ulosmarssiuhasta jo ennen 29.5. pidettyä kokousta. Hän myös tiesi, että lakon aikana töihin lupautuneita työntekijöitä oli painostettu ja hyväksynyt menettelyn, koska ei ollut puuttunut siihen.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Varapääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja – ollessaan tietoinen lakosta ja sen uhasta jo ennen ulosmarssia, esittäessään lakon taustalla olevaan riitaan liittyviä vaatimuksia, jättäessään ottamatta yhteyttä ammattiliittoon tai estääkseen ulosmarssin muulla tavoin sekä jättäessään reagoimatta työhön suostuneiden työntekijöiden kokemaan painostukseen lakon aikana – osallistui lakosta päättämiseen tai ainakin antoi menettelyllään hyväksyntänsä työtaistelutoimenpiteelle.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Toissijaisesti ammattiosaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies yhdessä tehtaan alueluottamusmiesten kanssa laiminlöi kaikki toimenpiteet lakon estämiseksi ja päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Vaikka toimenpiteisiin, joista työnantaja ei ole tietoinen, olisi ryhdytty, ne jäivät joka tapauksessa riittämättömiksi.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on korottavana tekijänä otettava huomioon varapääluottamusmiehen ja samalla ammattiosaston puheenjohtajan osallistuminen lakosta päättämiseen, hänen lakolle antamansa hyväksyntä sekä lakosta aiheutuneet huomattavat taloudelliset vahingot. Yhtiö menetti lakon vuoksi 5402 työtuntia ja 143.174 euron bruttopalkkasumman. Kolmen vaunun luovutusta asiakkaalle jouduttiin siirtämään alun perin sovitusta. Liikevaihdon menetystä yhtiölle aiheutui yhteensä 1,32 miljoonaa euroa ja suoria taloudellisia kustannuksia 320.000 euroa, josta 156.000 euron lisäkustannus aiheutui töiden viivästymisen osittaisesta kiinni kuromisesta.

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N VASTAUS

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry on yhtynyt, vaatinut että kanne hylätään ja Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.302,60 eurolla. Toissijaisesti hyvityssakko on jätettävä tuomitsematta.

Perusteet

Ammattiosasto ei ole rikkonut työrauhavelvollisuutta. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet toimeenpanemassa työnseisausta.

Kanteessa työnseisauksesta esitetty tapahtumainkulku pitää paikkansa.

Työntekijöiden spontaanisti järjestämän mielenilmaisun syynä oli ollut se, että työntekijät olivat kokeneet valitsemansa edustajan (luottamusmiehen) joutuneen epäoikeudenmukaisen menettelyn kohteeksi selviteltäessä asiaa, joka oli koskenut kyseisen työntekijöiden edustajan ja erään ylemmän toimihenkilön välillä sattunutta konfliktitilannetta.

Konfliktitilannetta oli ollut tarkoitus selvitellä työpaikalla 30.5.2013 järjestettävässä palavereissa. Työntekijät olivat kuitenkin viestittäneet ammattiosaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies A:lle, että aikataulua olisi syytä kiirehtiä, tai muutoin työntekijät saattavat ryhtyä mielenilmaukseen.

A oli palaverin aikaistamista esittämällä halunnut pyrkiä turvaamaan työrauhan, jotta asia saataisiin käsitellyksi asianmukaisesti ja mahdollisilta mielenilmauksilta vältyttäisiin.

Työpaikalla 29.5.2013 pidetty palaveri oli sujunut siitä laaditun muistion mukaisesti.

Luottamusmiehet olivat kokoontuneet varapääluottamusmies A:n johdolla välittömästi palaverin jälkeen, ja menneet kertomaan osastoittain eteenpäin tiedon palaverin sisällöstä sekä työnantajan kurinpitotoimista.

Pian tämän jälkeen A oli havainnut, että työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Tämä oli kuitenkin tapahtunut ilman, että ammattiosasto olisi kokoontunut päättämään työtaistelutoimista, tai sitä hyväksynyt.

A ei ollut tiennyt siitä, millä tavoin ja ketä työntekijää olisi painostettu lakon aikana jäämään töistä pois, eikä hän ollut suhtautunut tällaiseen hyväksyvästi.

A oli kehottanut häneltä toimiohjeita kyselleitä työntekijöitä menemään töihin, jos työnantaja niin määrää.

Hyvityssakon määrään vaikuttavista tekijöistä

Mahdollisessa hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon työtaistelun motiivit ja se, että ammattiosastolla on ollut rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työtaistelun estämiseen. Työtaistelu oli johtunut työnantajan provokaatiosta ja erityisesti siitä, että työntekijöiden edustajaa oli kohdeltu epäasianmukaisesti.

II METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Transtech Oy:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

- velvoittaa Transtech Oy:n korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.754,60 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työnantaja on ryhtynyt vastatyötaisteluun, joka on kohdistunut samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin kanteessa R 117/13 kerrotut työntekijöiden työtaistelutoimenpiteet. Työnantajan tapa toteuttaa työn tekemisen ja palkanmaksun keskeytys kohdistamalla työsulku vain ja ainoastaan luottamusmiehiin ja ammattiosaston toimikunnan jäseniin on tapahtunut painostustarkoituksessa ja vastatoimenpiteenä työntekijöiden työtaistelulle.

Pian työntekijöiden ulosmarssin tapahduttua työnantajan edustaja oli tullut kertomaan ammattiosaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies A:lle, että kaikkien luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten tulee poistua työpaikalta, koska heitä ei siellä tarvittaisi. Luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten palkanmaksu oli katkaistu. Työsulku on kohdistunut kuuteen alueluottamusmieheen ja kahdeksaan ammattiosaston toimikunnan jäseneen (pois lukien varapääluottamusmies A) ja ammattiosaston toimikunnan jäseniin.

A:n kehotuksesta luottamusmiehet olivat vielä seuraavana aamuna saapuneet kello 06.00 alkaneeseen työvuoroon selvittääkseen, onko työnantajalla työtä tarjottavana, mutta työnantajan edustaja oli noin kello 7 toistanut kehotuksen poistua työpaikalta. Työnteko oli estetty ja palkanmaksu oli ollut katkaistuna siihen saakka, kunnes työntekijöiden työnseisaus oli päättynyt.

Työnantajan olisi ollut mahdollista työllistää työtaistelun ulkopuolella olleet luottamusmiehet ja ammattiosaston edustajat siinä missä työtä oli ollut tarjolla myös muille lakon ulkopuolelle jääneille työntekijöille. Työnantaja ei ole voinut perustellusti mieltää, että edellä mainitut henkilöt olisivat kuuluneet työtaistelun piiriin.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Transtech Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Transtech Oy toimi työehtosopimuksen määräysten ja työehtosopimuslain mukaisesti lähettäessään alueluottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet kotiin siksi, ettei tehtaalla ollut työntekijöiden lakon vuoksi tarjota heille työtehtäviä. Palkanmaksusta tai sen katkaisemisesta ei ollut puhetta, ja palkat oli maksettu normaalisti palkanmaksupäivänä.

Työehtosopimuksen mukaiseen työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluu osoittaa työntekijälle ne tehtävät, jotka työntekijän tulee tehdä työsopimuksessa tai muutoin sovituissa puitteissa. Jos työnantajalla ei ole osoittaa työntekijälle töitä, riippuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus työnteon estymisen syystä työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisesti.

Yhtiö maksoi kaikille lakon aikana töihin saapuneille ja työnantajan kehotuksesta kotiin lähteneille työntekijöille palkan koko työvuorolta, vaikka näillä ei teetetty töitä. Sen sijaan omaehtoisesti töistä pois jääneille työntekijöille palkkaa ei maksettu.

Töissä lakon alkamisen jälkeen 29.5. oli viisi alueluottamusmiestä ja neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Palkkatoimisto näkee palkkajärjestelmästä tehdyt tunnit sen jälkeen kun työnjohto on ne hyväksynyt, jonka jälkeen tunneille tehdään tarkistusajo ja palkat maksetaan tämän mukaan. Jos työntekijä ei kirjaudu Timecon- kulunvalvontajärjestelmään, niin hän ei voi myöskään kirjautua työhön LEAN-järjestelmään. Jos ei kirjaudu työlle LEAN- järjestelmässä, ei synny tehtyjä tunteja. Jos työntekijä ei kirjaudu ulos ollenkaan tai kirjautuu ulos ilman syy-koodia Timecon- järjestelmässä (esimerkiksi luvallinen poissaolo, koulutus, matka, työajanlyhennysvapaa), kuten tässä tapauksessa on ollut, palkanmaksukaudelta puuttuvat tunnit selviävät vasta tarkistusajon jälkeen. Tämän jälkeen puuttuvat tunnit joudutaan aina erikseen selvittämään, työnjohdon on hyväksyttävä ne ja kirjattava LEAN- järjestelmään tarkistusajoa ja palkanmaksua varten.

Työntekijän puuttuvia tunteja palkanmaksukaudelta ei voida useinkaan maksaa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä vaan ne maksetaan normaalikäytännön mukaisesti seuraavan palkanmaksukauden palkanmaksupäivänä, mikäli puuttuvat tunnit on siihen mennessä saatua selvitettyä. Nyt kyseessä olevat 4 luottamusmiestä ja 4 ammattiosaston toimikunnan jäsentä ovat leimanneet itsensä ulos ilman syy-koodia 29.5.2013. Samoin 30.5.2013 töihin tulleet ovat leimanneet itsensä ulos ilman syy-koodia ja yksi jättänyt kokonaan leimatta.

Seuraavaa 7.6.2013 palkanmaksua varten palkanmaksukauden tuntien tarkistusajo on tehty 4.6.2013 ja palkat maksettu pankkiin 5.6.2013. Palkkatoimiston on tullut syy-koodin tai leimauksen puuttuessa erikseen selvittää ja työnjohdon hyväksyä puuttuvat tunnit ennen maksua, eikä näin ole ehditty tehdä ennen 7.6.2013 palkanmaksupäivää. Puuttuvat tunnit 29.5 ja 30.5.2013 päiviltä on maksettu normaalikäytännön mukaisesti seuraavassa tilissä 20.6.2013.

C:lle on maksettu palkka koko työvuorolta 29.5.2013 ja 30.5.2013.

Töissä lakon aikana olleet vuokratyöntekijät jatkoivat samoja konepajahitsaustöitä, joita he olivat tehneet omissa työryhmissään ja työpisteissään jo ennen lakon alkua. Myös työharjoittelijat jatkoivat pienosien kokoonpanotöitään. Luottamusmiesten tai toimikunnan jäsenten määräämiselle hitsaus- tai kokoonpanotyöhön ei ollut perusteita.

Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen

Hyvityssakko on joka tapauksessa jätettävä tuomitsematta. Syy luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten kotiin lähettämiselle oli töiden loppuminen, joka taas oli seurausta työntekijöiden ulosmarssista. Työntekijöiden lakko kohdistui välittömästi voimassaolevaan työehtosopimukseen. Työnantaja toimi asiassa parhaan tietonsa ja käsityksensä mukaisesti luottaen siihen, että sillä oli oikeus lähettää luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet kotiin ja maksaa näille palkka täydeltä työajalta rikkomatta työehtosopimuksen määräyksiä tai työehtosopimuslakia.

TODISTELU

R 117/13 ja R 128 /13

Teknologiateollisuus ry:n kirjalliset todisteet

1. Muistio 29.5.2013 kello 7:30 pidetystä kokouksesta

2. Uutinen KotiseutuPlus-internetsivulla, julkaistu 29.5.2013 kello 12:22

3. Uutinen Yle Uutiset-internetsivulla, julkaistu 30.5.2013 kello 16:03, korjattu 31.5.2013 kello 13:06

4. Otteet Timecon- työajanseurantajärjestelmästä

Metallityöväen Liitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Uutinen Yle Uutiset –internetsivuilla 30.5.2013 kello 16:03, oikaistu 31.5.2013 kello 13:06 (Teknologiateollisuus ry:n todiste numero 3)

Teknologiateollisuus ry:n henkilötodistelu

1. K, tehtaanjohtaja

2. M, henkilöstöpäällikkö

Metallityöväen Liitto ry:n henkilötodistelu

1. A, Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n puheenjohtaja ja varapääluottamusmies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU ASIASSA R 117/13

Perustelut

Näyttö

Henkilöstöpäällikkö M on kertonut, että varapääluottamusmies A ja työsuojeluvaltuutettu N tulivat 27.5.2013 hänen huoneeseensa kertomaan riitatilanteesta ja siitä, että asia pitäisi käsitellä. Myyntipäällikön ja tehtaan työntekijän välillä oli ollut riitaa, jonka he olivat sopineet sittemmin keskenään. M oli kutsunut tehtaanjohtajan huoneeseensa, kun esitettiin, että työntekijät marssisivat ulos, jos asiaa ei käsiteltäisi työnantajan toimesta. M järjesti palaverin, johon hän kutsui asianosaiset ja luottamusmiehet. Palaveria aikaistettiin ja se pidettiin 29.5. koska henkilökunta oli hermostunut tilanteesta. Osapuolet kertoivat oman käsityksensä tapahtumien kulusta. M:n mukaan kyseessä oli epäasiallinen käytös, ja työntekijäpuoli vaati myyntipäällikön erottamista tai koulutukseen lähettämistä. Lopputuloksena oli, että esimiehet antoivat kummallekin osapuolelle suullisen huomautuksen.

Palaverin päätyttyä kello kymmenen jälkeen M vastaanotti useita viestejä siitä, että työntekijät olivat lähteneet tehtaalta. Syytä tähän ei ilmoitettu. Seuraavana päivänä M oli todennut varapääluottamusmiehelle, että tämän täytyi ilmoittaa syy mielenilmaukselle, koska se piti ilmoittaa myös työnantajaliittoon. Varapääluottamusmies oli tämän jälkeen tuonut paperilla lausuman, etteivät työntekijät olleet tyytyväisiä palaverissa tehtyyn päätökseen. Kuohunta työpaikalla jatkui lakon päätyttyä. Metallityöväen liitto ry:stä tuli 4.6. sopimustoimitsija rauhoittamaan tilannetta ja hänen ehdotuksestaan työntekijän huomautus peruttiin.

Entinen tehtaanjohtaja, nykyinen yhtiön kehitystyöryhmän jäsen K on kertonut M:n soittaneen hänelle 27.5.2013 ja selittäneen riitatilanteen. Sovittua palaveria aikaistettiin varapääluottamusmies A:n pyynnöstä. Kello kymmenen jälkeen palaveripäivänä tuotantopäällikkö ilmoitti K:lle, että työntekijät olivat lähteneet ulos tehtaalta. K oli soittanut A:lle ja kysynyt, mistä asiassa oli kysymys, mutta A ei ollut tiennyt. K oli kehottanut A:ta kutsumaan kaikki työntekijät takaisin tehtaalle ja tekemään virallisen ilmoituksen mielenilmauksen syystä ja kestosta. Kukaan ei tullut töihin 31.5., ja käyttöönottajat olivat kertoneet K:lle, etteivät he uskaltaneet tulla töihin. Maanantaina 3.6. kello 6 työntekijät tulivat normaaliin työvuoroon. K oli ollut yhteydessä Metallityöväen liitto ry:hyn ja pyytänyt liittoa rauhoittamaan tilanteen. Liiton sopimustoimitsija tuli tehtaalle ja esitti 5.6.2013, että toinen huomautus peruttaisiin. Työntekijäliiton toiminta oli hidasta. Lakko aiheutti yhtiölle 320.000 euron vahingon.

Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n puheenjohtaja ja varapääluottamusmies A on kertonut, että tehtaalla oli aiemmin ollut erimielisyyksiä työaikajärjestelyistä ja työnjohtajan menettelystä. Toimihenkilön ja työntekijän välinen kiista, jossa toimihenkilö oli uhannut "vetää työntekijää turpaan" oli tullut muiden työntekijöiden tietoon ja nämä olivat vaatineet asian selvittämistä kunnolla. Asian käsittelyä varten sovittua palaveria aikaistettiin työntekijöiden vaatimuksesta. Kummallekin riidan osapuolelle annettiin palaverin päätteeksi kirjallinen huomautus. Palaveri päättyi noin kello yhdeksän, minkä jälkeen A kutsui luottamusmiehet koolle ja pyysi heitä kertomaan ratkaisusta työntekijöille. Tämän jälkeen jo vartin kuluttua palaverin päättymisestä työntekijät marssivat ulos. Töihin jäi harjoittelijoita ja koeajalla olevia työntekijöitä. A oli ollut vielä samana päivänä yhteydessä työntekijäliittoon.

A yritti työnantajan pyynnöstä 29.5.2013 saada työntekijät palaamaan takaisin töihin. A tai kukaan ammattiosaston edustajista eivät olleet mukana tekemässä päätöstä ulosmarssista. A soitti 30.5. myös käyttöönottajille, jotka kieltäytyivät tulemasta työhön. A oli vaatinut oikaisua lehtikirjoitukseen (Teknologiateollisuuden todiste 3, Metalliliiton todiste 1), koska siinä oli väärä tieto työtaistelun järjestämisestä. Toimittaja oli pyytänyt A:lta anteeksi ja lehti oli oikaissut tiedon niin, ettei A ollut missään tekemisissä lakon järjestämisen kanssa. A ei ollut edes tietoinen, mihin asti lakon oli tarkoitus kestää eikä hän tiennyt, kuka lakon järjestämisestä oli päättänyt. Ammattiosasto ei ollut ainakaan ollut lakon järjestämisen takana. K oli saanut heti lakon alkamisen jälkeen tiedon lakon kestosta soittamalla esimiehelle, joka oli kysynyt asiaa tehtaan linjalta, minkä jälkeen A oli saanut välittömästi tiedon tästä K:lta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Transtech Oy:n Otanmäen toimipaikassa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, johon osallistui 240 työntekijää. Työtaistelu alkoi 29.5.2013 kello 10 ja päättyi 3.6.2013 kello 6. Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan päätökseen, joka koski työntekijöiden edustajan ja ylemmän toimihenkilön välistä selkkausta.

Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa työntekijä toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Asiassa on riidatonta, että työntekijät olivat kokouksen päätyttyä kokoontuneet työpaikalla ja päättäneet ulosmarssista, minkä varapääluottamusmies toi esiin lakkoa koskevassa uutisoinnissa (Teknologiateollisuus todiste 3). Ulosmarssiin osallistuivat kaikki tuolloin töissä olleet työntekijät lukuun ottamatta luottamusmiehiä, ammattiosaston toimikunnan jäseniä sekä harjoittelijoita ja koeajalla olevia työntekijöitä. Riidatonta on myös, että yhtiö lähetti alueluottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet pois työstä ja yhtiön vaadittua selvitystä lakon syystä varapääluottamusmies toimitti torstaina 30.5.2013 työnantajan edustajalle kirjallisen lausuman lakon syystä. Varapääluottamusmies A, joka on ammattiosaston puheenjohtaja, hoiti tuolloin pääluottamusmiehen tehtäviä.

Kantajan mukaan pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut A on ollut tietoinen ulosmarssiuhasta jo ennen palaveria 29.5.2013 ja hän oli myös asian uutisoinnin mukaan osallistunut lakosta päättämiseen. Vastaaja ja kuultava ovat kiistäneet ammattiosaston tai sen edustajien olleen toimeenpanemassa työnseisausta, ja ilmoittaneet kyseessä olleen työntekijöiden spontaanisti järjestämä mielenilmaisu.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat olleet järjestämässä lakkoa tai ilmoittaneet tukevansa sitä. Ammattiosaston ei näin ollen voida katsoa olevan vastuussa työtaistelutoimenpiteestä. Kanne on työrauhan rikkomisen osalta hylättävä.

Ammattiosaston varapääluottamusmies A ja tehtaanjohtaja K ovat yhtenevästi kertoneet A:n tehtaanjohtajan pyynnöstä yrittäneen heti lakon alkamisen jälkeen saada työntekijät palaamaan takaisin töihin soittamalla heille. A oli edelleen lakon alkamista seuraavana päivänä soittanut käyttöönottajille, jotka kuitenkin olivat kieltäytyneet tulemasta työhön. A ollut yhteydessä myös työntekijäliittoon lakon alkamispäivänä 29.5.2013. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen edellä mainittuja enempiin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Työtaistelun on ilmoitettu etukäteen päättyvän 3.6.2013 kello 6.00. Lakko päättyi kestettyään useamman päivän ja ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Ammattiosaston toimia ei voida pitää riittävinä, joten se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ässä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut ovat määrältään riidattomat.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU ASIASSA R 128/13

Perustelut

Näyttö

M on kertonut, että tehtaalla oli käytössä oli Timecon-kulunvalvontajärjestelmä ja työntekijöillä oli lisäksi työkortit. Esimerkiksi B oli tullut 29.5.2013 kello 5.36 ja lähtenyt ulos 12.59 ja seuraavana päivänä tullut 5.50 ja lähtenyt 7.14. Minkäänlaista kommenttia normaalista poikkeavan lähdön syystä kesken työvuoron ei ole kirjattu. Muilla työntekijöillä oli vastaavia leimauksia ilman selitystä. Palkanlaskijan piti tehdä tarkistusajo, tarkistaa poissaolojen syy ja se, oliko kyseiseltä ajalta oikeus palkkaan. Tarkistusajot veivät aikaa ja tämän vuoksi palkka maksettiin aina vasta selvityksen jälkeen. Työntekijöille maksettiin näiltä osin palkka seuraavana palkanmaksupäivänä 24.6.2013. Työntekijöiden olisi pitänyt leimata syyksi työtaistelu, tai luvaton poissaolo. Kukaan ei ollut määrännyt työntekijöitä pois työpaikalta.

Palkat lakon ajalta maksettiin myöhässä, koska osan ulosleimaukset olivat olleet puutteellisia tai ei ollut leimattu lainkaan. Palkkatoimisto hoiti palkanmaksun itsenäisesti ja ennen maksua tuli selvittää, miksi leimaukset olivat puutteellisia. Palkkatoimiston tarkistusajot tehtiin 4.6. eikä palkka näitä osin enää ehtinyt maksuun tavallisena palkanmaksupäivänä 7.6.2013. Alueluottamusmies oli leimannut itsensä ulos neljän tunnin työnteon jälkeen eikä häntä ollut kehotettu lähtemään kotiin, vaan hän oli toiminut näin oma-aloitteisesti. Siksi hänelle oli maksettu palkka vain neljältä tunnilta.

K on kertonut kuulleensa tuotantopäälliköltä, että luottamusmiehiä ja alueluottamusmiehiä oli jäänyt töihin. K oli todennut tuotantopäällikölle ettei näiden henkilöiden ollut järkeä jäädä töihin, koska he eivät voisi työn sarjatyöluonteen vuoksi työskennellä. A oli sanonut koeajalla olleille työntekijöille, että jäisivät töihin, ja K oli ollut tästä samaa mieltä. Palkanmaksusta ei ollut tässä yhteydessä ollut mitään puhetta.

A on kertonut tehtaanjohtajan pyytäneen häntä lähettämään luottamusmiehet pois työpaikalta mielenilmauksen alkamisen jälkeen, "etteivät he jäisi työpaikalle kyttäämään" sekä kertomaan luottamusmiehille, että palkanmaksu loppui. Luottamusmiehet tulivat töihin 30.5. kello 6, jolloin tehtaanjohtaja oli soittanut A:lle ja sanonut, että heitä ei tarvittu työpaikalla. Tällaiseen tilanteeseen ei järjestelmässä ollut sopivaa leimausmerkintää. Kotiin lähetetyillä olisi A:n mielestä ollut töitä tehtävänä. Illalla yksi luottamusmiehistä ilmoitti A:lle, etteivät työntekijät uskalla tulla töihin ja heitä oli uhkailtu.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen ja työnantajan vastuu

Alkuperäisessä kanteessa R 117/13 selostettuun ja 29.5.2013 alkaneeseen työntekijöiden mielenilmaukseen olivat osallistuneet kaikki työntekijät lukuun ottamatta luottamusmiehiä, ammattiosaston toimikunnan jäseniä sekä harjoittelijoita ja koeajalla olevia työntekijöitä.

Kantajan mukaan työnantaja oli ryhtynyt vastatyötaisteluun, joka on kohdistunut samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin kanteessa R 117/13 kerrotut työntekijöiden työtaistelutoimenpiteet. Vastaajan ja kuultavan mukaan yhtiö on toiminut työehtosopimuksen määräysten ja työehtosopimuslain mukaisesti lähettäessään alueluottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet kotiin, kun tehtaalla ei ollut työntekijöiden lakon vuoksi tarjota heille työtehtäviä.

Asiassa on riidatonta, että työntekijöiden aloitettua lakon Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla 29.5.2013 tehtaanjohtaja on kertonut tuotantopäälliköille, ettei alueluottamusmiehille ja ammattiosaston toimikunnan jäsenille ollut tehtäviä ja he voivat lähteä kotiin.

Sekä tehtaanjohtaja K että varapääluottamusmies A ovat yhdenmukaisesti kertoneet, etteivät he olleet tietoisia lakon syystä työntekijöiden poistuessa työpaikalta. He olivat myös yrittäneet yhdessä selvittää asiaa. Työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkeihin yleisesti kuuluu, että työnantajan menettely liittyy johonkin työpaikalla käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen, johon työnantajan toimenpiteellä halutaan vaikuttaa.

Kun työnantajan edustaja ei kyseiset työntekijät kotiin lähettäessään edellä todetusti ole ollut tietoinen lakon syystä, asiassa on jäänyt näyttämättä, mihin työnantajan toimilla olisi pyritty vaikuttamaan tai painostamaan työntekijöitä. Työnantaja on selvittänyt sillä olleen muuhun kuin vastapuolen taivuttamiseen liittyvät asialliset syyt alueluottamusmiesten ja ammattiosaston toimihenkilöiden kotiin lähettämiseen ja palkanmaksun viivästymiseen. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että työnantajan menettelyssä olisi ollut kysymys työtaistelutoimenpiteestä. Kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Transtech Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut ovat määrältään riidattomat.

Tuomiolauselma

R 117/13

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Muilta osin kanne hylätään.

R 128/13

Kanne hylätään.

R 117/13 ja R 128/13

Asian näin päättyessä Otanmäen Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.344 eurolla ja Metallityöväen Liitto ry Teknologiateollisuus ry:n ja Transtech Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla. Oikeudenkäyntikulujen määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Lindström, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.