Labor court orders employer and union to pay fines for collective agreement violations regarding wage group classification.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the employer incorrectly classified a worker's job into a lower wage group despite the role meeting the criteria for a higher group. The court found the employer violated the collective agreement by failing to recognize the job's demanding nature and the union breached its duty of supervision by ignoring the error. Consequently, both parties were ordered to pay specific fines to the union for their respective breaches of the agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act: The employer is liable for damages when it knowingly applies a lower wage group to a position that legally belongs to a higher group under the collective agreement, and the union is liable for damages when it fails to exercise its supervisory duty to correct such violations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Liha-alan yhtiön palveluksessa ruiskun käyttäjänä toimivan työntekijän työ oli vaativaa lihateollisuuden ammattityötä, joka kuului liha-alan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn palkkaryhmään 5.
Yhtiö oli palkkaryhmittelymuutoksen jälkeen soveltanut työntekijän työhön virheellisesti palkkaryhmää 4, vaikka hänen palkkaryhmänsä olisi tullut olla 5. Työnantajan oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä tietensä. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut puuttunut jäsenyrityksensä virheelliseen menettelyyn.
KANTAJA
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
VASTAAJAT
Elintarviketeollisuusliitto ry
HK Ruokatalo Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 28.1.2014
Pääkäsittely 10.2.2014
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välillä ajaksi 24.5.2010 – 31.3.2014 tehdyn liha-alan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyjä koskevan 9 §:n 1 kohdassa on muun ohella seuraavat määräykset:
1. palkkaryhmä
Liha-alalla uusi työntekijä 6 kuukauden ajan.
2. palkkaryhmä
Liha-alalla työntekijä 7 – 12 kuukauden ajan.
3. palkkaryhmä
Lihateollisuustyö; tuotantolaitoksen vaihtelevat työt, joiden suorittaminen edellyttää koulutusta tai kokemusta. Työntekijä siirtyy viiden alallaolovuoden jälkeen 4. palkkaryhmään. 3. palkkaryhmästä työntekijä siirtyy koulutuksen tai työkokemuksen kautta 5. tai 6. palkkaryhmään, milloin hänen tehtäväkokonaisuutensa tai pätevyytensä täyttää ylempien palkkaryhmien asettamat edellytykset. 5. ja 6. palkkaryhmän työt enintään 8 kuukauden ajan.
4. palkkaryhmä
3. palkkaryhmän työntekijä viiden alallaolovuoden jälkeen.
5. palkkaryhmä
Vaativa lihateollisuuden ammattityö, jossa edellytetään useiden koulutusta tai kokemusta vaativien koneiden ja laitteiden tai muun vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. 6. palkkaryhmään kuuluvat työt enintään 10 kuukauden ajan.
6. palkkaryhmä
Erikoisosaamista edellyttävät tärkeät ja vastuulliset lihateollisuuden työt, joiden itsenäinen hallinta edellyttää korkeatasoista ammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta.
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
A on työskennellyt HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa Vantaan tehtaalla 10.4.1978 lukien. Hän käyttää tällä hetkellä työssään ainakin kolmea eri ruiskutuskonetta. Hänen tehtäväkuvansa on ollut sama ainakin 1980-luvulta lähtien. A:n työ edellyttää myös käsityötä. A:lle on maksettu palkkaryhmän 4 mukaista palkkaa ainakin 1995-2003. Myös A:n palkkalaskelman 15.2.2005 mukainen palkkaryhmä oli 4.
HK Ruokatalo Oy:n Mikkelin toimipiste oli aiemmin Järvi-Suomen Portti osuuskunnan omistama ja tuolloin mahdollinen paikallinen sopimus on tehty ennen kuin HK Ruokatalo Oy hankki Järvi-Suomen Portti osuuskunnan toiminnot omistukseensa. Sen jälkeen toimipisteessä ei ole tapahtunut muutosta palkkaryhmää koskevassa asiassa.
Teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmittely 1.10.1991 lukien: Työehtosopimuksen liitteen 2 "liha-alan palkkaryhmittely" mukaan "ruiskutus" kuuluu ryhmään 4 vaativat ammattityöt.
Teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimus 1995-1998: Työehtosopimuksen liitteen 1 "liha-alan palkkaryhmittely" mukaan "ruiskutus" kuului ryhmään 4 vaativat ammattityöt.
Teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimus 1.1.1998–15.1.2000: Työehtosopimuksen 7 §:n "palkkaryhmittelyn ja työpalkat" mukaan ruiskutus kuului ryhmään 4 vaativat ammattityöt.
Teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimus 13.3.2000–28.2.2003: Työehtosopimuksen 8 §:n "palkkaryhmittelyt ja työpalkat" mukainen palkkaryhmittely vastasi aiempaa ryhmittelyä. Ruiskutus kuului edelleen ryhmään 4.
Teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimus 10.4.2003–28.2.2007: Työehtosopimuksella sovittiin, että aiemman viiden palkkaryhmän sijaan ryhmiä on kuusi. Palkkaryhmittelyn muutoksen toteutus tapahtui 1.10.2003 ja 1.10.2004. Uudessa palkkaryhmittelyssä palkkaryhmä 5 (vaativa lihateollisuuden ammattityö) vastasi entistä palkkaryhmää 4. Ryhmään 4 kuuluivat ne ammattityöt (ei vaativille ammattitöille), jotka olivat aiemmin kuuluneet ryhmään 3. Ryhmästä 3 työntekijä nousee ryhmään 4 viiden vuoden kokemuksen myötä. Ryhmä 4 onkin eräänlainen kokemusvuosiporras liha-alan ammattitöissä.
Liha-alan työehtosopimus 5.4.2007–31.3.2010 ja Liha-alan työehtosopimus 24.5.2010–31.3.2014: Liha-alan työehtosopimuksen palkkaryhmittely vastasi työehtosopimusta 2003-2007. Samoin työehtosopimuksessa 2010–2014 palkkaryhmittely on pysynyt ennallaan. A:n nykyisten palkkalaskelmien mukaan hänen palkkaryhmänsä on merkitty edelleen olevan 4.
Asianosaisliittojen välillä on käyty palkkausta koskeva selvitystyö, jonka loppuraportti on annettu 31.9.2012. Raportissa ei oltu käsitelty tehtävien sijoittelua eri ryhmiin. Osapuolet eivät ole päätyneet yhteiseen lopputulemaan.
Erimielisyydessä on kysymys siitä, kuuluuko A:n työ HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa työehtosopimuksen 9 §:n mukaisen palkkaryhmittelyn palkkaryhmään 4 vai 5.
KANNE
Vaatimukset
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa ruiskun käyttäjänä toimivan A:n työ kuuluu liha-alan työehtosopimuksen 9 §:n mukaiseen palkkaryhmään 5,
- tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,
- tuomitsee HK Ruokatalo Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja
- velvoittaa Elintarviketeollisuus ry:n korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Tausta
A:n työ ei ole pelkkää mekaanisen koneen nappuloita painamalla tapahtuvaa operoimista. A:n työtehtävät edellyttävät kokemusta. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tehtaalla on 19.4.2012 sovittu luonnonsuoliruiskuttajille, joihin A kuuluu, maksettavasta tuntilisästä. Lisää on vaadittu työntekijäpuolelta tehtävän vaativuudesta johtuen. Tämä osoittaa työn olevan vaativaa. A:n työ täyttää palkkaryhmän 5 edellytykset.
Erimielisyys nousi esille, kun A:n palkkaryhmittelyä tarkasteltiin vuoden 2003 palkkaryhmittelymuutoksen jälkeen. Vuonna 2003 työehtosopimusta oli muutettu siten, että aiemman 5 ryhmän sijaan tuli 6 ryhmää. Aiemmin ryhmässä 4 olleet siirtyivät ryhmään 5. A:n olisi tullut luonnollisesti olla ryhmässä 5. Yhtiö kuitenkin ilmoitti, että A kuuluu ryhmään 4.
Väärästä palkkaryhmästä ei ole aiheutunut A:lle taloudellista vahinkoa, koska hänelle on maksettu ohjetuntipalkkaa suurempaa palkkaa. Kun yhtiö ei kuitenkaan ole korjannut menettelyään, on asiaan perusteltua saada ratkaisu. On mahdollista, että yhtiössä tullaan maksamaan lisiä, jotka lasketaan peruspalkasta.
A:n työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä
Asiassa ei ole saatu selvitystä siitä, minkä ryhmän mukaista palkkaa A:lle on työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn 1.10.1991 nojalla maksettu.
A on 21.11.1995 annetun palkkalaskelmien mukaan kuulunut palkkaryhmään 4. Laskelmaan on hänen ohjepalkakseen merkitty 41,65 markkaa tunnilta, joka vastasi työehtosopimuksen 7 §:n mukaista palkkaryhmää 4 pääkaupunkiseudulla.
Työehtosopimuksen muutos 1.1.1999 lukien ei ole muuttanut A:n palkkaryhmää. Soveltamisohjeen mukaan uudet ja vanhat palkkaryhmät vastaavat lähinnä toisiaan eikä muutos aiheuta ansion alentumista. A:n palkkaryhmä ennen 1.1.1999 oli 4.
Koska A:n työ kuului aiemman palkkaryhmittelyn mukaisesti palkkaryhmään 4 vaativa lihateollisuuden ammattityö, olisi hänen palkkaryhmänsä tullut olla 5. Kuitenkin A:n on katsottu yhtiön puolesta kuuluvan 15.2.2005 annetun (palkka ajalta 24.1.–6.2.2005) palkkalaskelman perusteella palkkaryhmään 4.
Ruiskutustyö on ollut ja on edelleen vaativa ammattityö. Ruiskutus on kuulunut ennen vuotta 2003 vanhan palkkaryhmän 4 mukaisiin töihin ja uudessa ryhmittelyssä 10.4.2003 voimaan tulleen työehtosopimuksen myötä palkkaryhmään 5. A:lle on maksettu vaativan ammattityön mukaisen palkkaryhmän ohjepalkkaa ennen vuotta 2003. Yhtiö on kuitenkin ryhtynyt soveltamaan väärää palkkaryhmää. Tälle muutokselle ei ole ollut mitään työehtosopimuksesta johtuvaa perusteita. A:n palkkaryhmän tulisi olla tällä hetkellä 5.
Hyvityssakkovaatimukset
Yhtiö on ryhtynyt soveltamaan A:han aiempaa alempaa palkkaryhmittelyä, vaikka työehtosopimusta ei ole muutettu siten, että muutos olisi voitu tehdä. A:n tehtäväkään ei ole muuttunut. Yhtiöllä ei ole ollut mitään perustetta laskea palkkaryhmää. Kun vuotta 2003 edeltäneiden työehtosopimusten palkkaryhmittelymääräysten nimenomaisesta sanamuodoista on ilmennyt ruiskutuksen kuuluvan ryhmään 4, on yhtiön katsottava tieten rikkoneen työehtosopimusta.
Työnantajaliitto ei ole riittävällä tavalla puuttunut työehtosopimuksen väärään soveltamiseen saatuaan siitä tiedon viimeistään erimielisyysneuvotteluissa 2010. Työnantajaliitto on edelleen virheellisesti katsonut, että ruiskutustyö kuuluu ryhmään 4. Ottaen huomioon työehtosopimuksen historia, aiemmat määräykset ja A:n aiempi palkkaryhmä asia ei ole ollut tulkinnanvarainen.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Elintarviketeollisuusliitto ry ja HK Ruokatalo Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Elintarviketeollisuusliitto ry on lisäksi vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n velvoittamista korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja HK Ruokatalo Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.
Kanteen kiistämisen perusteet
A:n pääasiallinen työtehtävä
A:n nimike työssään on annostelukoneen käyttäjä yhtiön tehtäväkuvan mukaisesti. A:n työ koostuu seuraavista työvaiheista: ruiskun kasaaminen, joka on yksinkertainen työvaihe, ruiskutuspillin laittaminen ja säätö, joka vie yhden minuutin, oikean ohjelman valinta, koneessa on valmiiksi ohjelmoituja ohjelmia ja kyse on muutaman kytkimen painamisesta, sekä luonnonsuolen laittaminen, jonka jälkeen konetta säädetään jalkapolkimella.
A:n työtehtävä ei kuulu liha-alan työehtosopimuksen 9 §:n mukaiseen palkkaryhmään 5, vaan oikea palkkaryhmä on 4. Hänen työkuvansa yhtiössä on sen laatuinen, että työn vaativuus vastaa tosiasiallisesti palkkaryhmän 4 vaativuustasoa sovellettavan palkkaryhmämäärittelyn mukaisesti. Työehtosopimuksen palkkaryhmän 5 vaativuusedellytykset eivät toteudu A:n päivittäisessä työtehtävässä annostelukoneen käyttäjänä.
Työehtosopimuksen palkkaryhmittely ja sen uudistaminen
Liha-alan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä lähtökohtana on, että ryhmittelyssä luokitellaan työtä ja työtehtävän vaativuutta, ei henkilöä, joka kyseistä työtä tekee. Työtehtävän sisältö kuuluu jokaisen yrityksen määräämisvaltaan ja tehtävänkuva vaihtelee eri yrityksissä, vaikka nimike olisikin sama. Työntekijän nimikkeellä ei ole asian kannalta merkitystä.
Vuonna 1999 palkkausjärjestelmä ja ryhmittely muutettiin nimikepohjaisesta töiden vaativuuskuvauksiin ja vaativuustekijöihin perustuvaksi. Tällöin ryhmittelyssä korostui monityötaitoisuus ja erikoisosaaminen sekä itsenäinen työskentely tuotantotöissä ja etenkin kaikkien näiden osatekijöiden samanaikainen ilmentyminen.
Kun uusi palkkaryhmittely vuonna 1999 otettiin käyttöön, määriteltiin kunkin palkkaryhmän työtehtäviltä edellyttämät vaativuustasot. Tällöin ryhmittelyssä oli viisi palkkaryhmää. Vuonna 2003 ryhmittelyyn tuli yksi uusi "tekninen" palkkaryhmä silloisen kolmannen ja neljännen palkkaryhmän väliin. Se muutti vuoden 1999 palkkaryhmän 4 palkkaryhmäksi 5 ja palkkaryhmän 5 palkkaryhmäksi 6. Tuolloin yli 5 vuotta palkkaryhmässä 3 olleet työntekijät nostettiin palkkaryhmään 4. Vuoden 2003 palkkaryhmät 3 ja 4 sisälsivät samoja vaativuustason työtehtäviä kuin vuoden 1999 palkkaryhmä 3.
Vuoden 1999 uudistuksen yhteydessä vaativuustasot määriteltiin seuraavasti ja ne ovat edelleen voimassa. Kolmannen palkkaryhmän työt ovat vaihtelevia ja niiden suorittaminen edellyttää koulutusta ja kokemusta. Vastaa vuodesta 2003 lähtien nykyistä palkkaryhmää 3 ja palkkaryhmää 4 viiden alalla olo vuoden jälkeen. Neljännen palkkaryhmän töissä on jo kysymys vaativista ammattitöistä, joissa edellytetään useiden koulutusta tai kokemusta vaativien laitteiden tai muun vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa. Lisäksi vaatimuksena on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Vastaa vuodesta 2003 lähtien nykyistä palkkaryhmää 5. Viidennessä palkkaryhmässä ovat erikoisosaamista edellyttävät tärkeät ja vastuulliset työt, jotka edellyttävät korkeatasoista ammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta. Vastaa 2003 lähtien nykyistä palkkaryhmää 6.
Palkkaryhmäasiasta on neuvoteltu liittotasolla työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2003, jolloin työehtosopimukseen tuli edellä kerrottu ikäporrasmuutos. Yrityksessä tai liittojen välillä A:n osalta asiaan ei ole palattu tai puututtu kertaakaan vuosien 2003 ja 2010 välisenä seitsemän vuoden aikana esimerkiksi luottamusmiesorganisaation toimesta.
Voimassa oleva alan työehtosopimus saatiin sovittua sovittelumenettelyn kautta liittojen neuvoteltua useista kohdista jo marraskuussa 2009 lukien. Sopimus allekirjoitettiin vasta 24.5.2010. Työnantajaliitto ja työntekijäliitto ovat sopineet palkkatyöryhmästä, jonka tarkoituksena on ollut kartoittaa palkkaryhmittelyn kehitystarpeet. Ryhmä koostui kahdesta työnantajaliiton ja kahdesta työntekijäliiton edustajasta. Ryhmän loppuraportti piti antaa 30.9.2012. Työntekijäliiton taholta on syksyllä 2012 saatu viesti, ettei muutostarvetta ole. Palkkaryhmittelyuudistuksesta ei ole päästy sopimukseen sopimuskauden aikana. Voimassa olleen ja sittemmin voimaan jääneen palkkaryhmittelyn osalta ei ole epäselvyyttä, koska kyseessä on jo aikaisemmin käytössä ollut ja voimaan jäänyt ryhmittely, jota ei ole työehtosopimusneuvotteluissa sopimusteitse muutettu.
A:n tehtävä kuuluu palkkaryhmään 4
Yritysten sisäisesti tapahtuvien työtehtävien jakamiseen eri palkkaryhmien kesken soveltuu palkkaryhmittelyn käyttöönoton soveltamisohje. Kyseisen ohjeen mukaan palkkaryhmittelyn käyttöönoton tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä luottamusmiesten kanssa. Koska palkkaryhmittely perustuu palkkaryhmäkohtaisiin kuvauksiin, on syytä sopia yhdessä niistä periaatteista, joiden mukaan työt sijoitetaan palkkaryhmiin kussakin yrityksessä.
Luottamusmiesorganisaatio yhtiössä ei ole vuoden 2003 jälkeen ilmoittanut palkkaryhmittelyn eikä myöskään A:n työhön sovellettavan palkkaryhmän olevan työehtosopimuksen ja palkkaryhmistä annetun soveltamisohjeen vastainen. Yhtiössä ei ole sovittu mistään muusta palkkaryhmittelystä kuin siitä, mikä on tällä hetkellä voimassa ja vastaa vuoden 1999 sovitun määritelmän ja ryhmäjaon sisältöä. Kyseisen ryhmittelyn mukaan A:n työtehtävä kuuluu palkkaluokkaan 4.
Tiettyyn palkkaryhmään sijoittuminen edellyttää seuraavan neljän ehdon täyttymistä samanaikaisesti työntekijän tekemässä työtehtävässä: työntekijä tekee palkkausryhmän vaatimusten mukaista työtä, hän hallitsee kyseisen työn ja työtehtävät, hänen tulee kyetä itsenäiseen työskentelyyn työssään ja hänen tulee tehdä kyseessä olevan palkkaryhmän työtä säännöllisesti eli yli 50 % säännöllisestä työajastaan.
Liittojen välisen työehtosopimuksen vaativuustasojen kuvaus antaa valtakunnallisesti puitteet, joiden mukaisesti yrityksissä töiden palkkaryhmiin sijoittelu paikallisesti arvioidaan ja toteutetaan. Kyseessä on korostetusti yritystasolla tehtävä arvio. Työn vaativuuteen paikallisesti ovat vaikuttamassa monet seikat. Tällaisia ovat muun muassa tehtävät tuotteet, koneet ja laitteet ja niiden käytön edellyttämän koulutuksen ja harjaannuksen pituus, raaka-aineet ja laitoksen koko. Sen vuoksi työnantaja- ja työntekijäliitot ovat delegoineet lopullisen töiden sijoittelun paikallistasolle yritysten tehtäväksi. Tämä johtuu siitä, että paikallistasolla yritysten päätäntävaltaan kuuluu miten ja millä tavalla työtä tehdään. Työn jokapäiväinen järjestely on yrityksen oman itsenäisen päätäntävallan piiriin kuuluva seikka, jossa työmarkkinajärjestöillä ei ole sananvaltaa.
Kaikkia elintarvike- tai liha-alan yrityksiä koskeva ohjeistus olisi mahdoton laatia ja toteuttaa, koska elintarvike- ja liha-alalla toimii erikokoisia yrityksiä, joiden tuotantoprosessit ja työntekijöiden tehtävät kussakin prosessin vaiheessa eroavat toisistaan merkittävissä määrin.
Tosiasiallisen ryhmäsijoittelun tapahtuminen yrityksissä niin kutsutulla lattiatasolla kullakin osastolla on loogisin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Paras asiantuntemus tehtävän vaativuudesta ja sisällöstä on yrityksen ja jopa tietyn osaston esimiehillä. Yrityksessä tunnetaan työtehtävät ja niissä edellytetty koulutus, kokemus tai vaatimukset tiettyjen töiden hallitsemisesta jopa konekohtaisesti. Yrityksen töiden vaativuutta ei voida muualla objektiivisesti taikka kunkin yrityksen erityispiirteet huomioiden määrittää, ja ulkopuoliselle taholle se on lähes mahdoton tehtävä. Tärkeätä olisi, että yrityksen palkkaryhmittelykokonaisuutta ei paloiteltaisi, jotta se ei vääristyisi. Lopullisesti työnantaja päättää henkilön palkkaryhmän hänen tekemänsä työn sisällön ja vaatimustason perusteella. Arviointi ja päätös tulee tehdä tuotantolaitoskohtaisesti.
Työehtosopimuksen määritelmä palkkaluokan 5 tehtäville
Määräyksen mukaan 5. palkkaryhmään kuuluvat työtehtävät on vaativa lihateollisuuden ammattityö, jossa edellytetään useiden koulutusta tai kokemusta vaativien koneiden ja laitteiden tai muun tehtäväkokonaisuuden hallintaa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Määritelmä sisältää sellaiset työtehtävät, jotka ovat kuvauksen perusteella vaativampia kuin se annostelukoneen käyttäjän toimenkuva, joka on A:n pääasiallinen työtehtävä. A:n tehtäviin ei kuulu useiden pitkää kouluttautumista ja harjaantumista edellyttävien koneiden hallinta. Annostelukone ei ole vaativuudeltaan sellainen kone, jonka käyttö edellyttää pitkää koulutusta taikka harjaannuttamista, ennen kuin työntekijä voi työskennellä koneella.
Esimerkkinä palkkaryhmän 5 tehtävistä ja niissä käytettävistä koneista voidaan mainita savustajan työtehtävä. Savustajat käyttävät sekä jatkuvatoimisia että panostäytteisiä uuneja. Savustajan tehtävässä on suuri vastuu pakattavaksi menevän tuotteen laadusta ja kyse on laajemmasta tehtäväkokonaisuudesta kuin annostelukoneen käyttäjällä. Tehtävässä käytettävät koneet ovat käytön osalta vaativampia kuin A:n työssään käyttämä annostelukone. A:n työ ei edellytä vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa.
Kaikkien palkkaluokan 5 määrittelyiden on oltava voimassa samanaikaisesti, jotta työtehtävä voitaisiin katsoa kuuluvaksi palkkaryhmään 5. Tämä ilmenee työehtosopimuksen sanamuodosta "kokonaisuuden hallintaa ja kykyä itsenäiseen". Työehtosopimuksen sanamuotoa on tulkittava siten, että kaikkien mainittujen tekijöiden tulee täyttyä ja olla voimassa samanaikaisesti.
A:n tehtävä ei kuulu palkkaryhmään 5
Vastaajayrityksen sisällä työntekijöiden tosiasiallinen toimenkuva on täysin erilainen kuin samalla nimikkeellä pienemmässä yhtiössä työskentelevän työntekijän. Merkitystä on annettava sille, mitä kyseinen tehtävä kussakin yrityksessä sisältää. HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa toimivan annostelukoneen käyttäjän tosiasiallinen toimenkuva on kokonaisuutena arvioiden sellainen, etteivät palkkaryhmän 5 edellytykset täyty.
Annostelukone ei kuulu sellaiseen koneiden joukkoon, joiden käyttäminen olisi erityisen pitkän koulutuksen vaativaa. Lisäksi tehtävän vaativuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, millainen vaikutus on koneella tehtävän työvaiheen virheellisellä suorittamisella. Yhtiön annostelukoneen käytössä tapahtuva virhe saa aikaan pienemmän rahallisen menetyksen kuin jollain muulla koneella tapahtunut virhe. Tämä on omiaan korostamaan sitä seikkaa, että annostelukone ei ole työntekijältä edellytettävän koulutuksen taikka harjaannuttamisen näkökulmasta vaativa. Palkkaluokan 5 tehtäviä suoritetaan koneilla ja laitteilla, jotka ovat haastavampia hallita kuin se kone, jolla A työtehtäviään suorittaa. A:n työ ei sisällä laajan kokonaisuuden hallintaa eikä pääasialliseen työtehtävään kuulu usean koneen käyttöä. Kysymys ei ole sellaisista vaativista ammattitöistä, joissa edellytetään useiden koulutusta ja kokemusta vaativien laitteiden tai muun vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti
Työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä ei ole sovittu siitä, että vuonna 2003 palkkaryhmään 4 siirtyneiden työntekijöiden tehtävät katsottaisiin automaattisesti kuuluvan palkkaryhmään 5. Vuoden 1999 soveltamisohjeen mukaisesti asiasta tulisi yhteisesti sopia paikallistasolla. A:n työtehtävä ei ole koskaan ollut sisällöltään niin vaativa, että se kuuluisi palkkaryhmään 5. Eikä tässä ole tapahtunut muutosta. Yhtiö ei ole ryhtynyt soveltamaan A:han alempaa palkkaryhmittelyä, vaan hänen on sovelleltu sitä palkkaryhmittelyä, joka vastaa hänen työtehtäviensä sisältöä ja vaativuutta. Annostelukoneen käyttäjän tehtävä on palkkaryhmään 4 kuuluva työ.
Mikäli vastaajien katsottaisiin rikkoneen työehtosopimuksen noudattamis- tai valvontavelvollisuuttaan, on hyvityssakon rahamäärää harkittaessa otettava huomioon sitä alentavana seikkana, että asia on jätetty lepäämään eikä siihen ole reagoitu usean vuoden aikana. Vuosien viivyttely osoittaa, ettei kantaja ole todellisuudessa katsonut palkkaryhmiä sovellettavan virheellisesti.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Palkkaryhmittely vuodelta 1991
2. Palkkaryhmittely työehtosopimuksessa 1995–1998
3. Palkkaryhmittely työehtosopimuksessa 1998–2000
4. Palkkaryhmittely työehtosopimuksessa 2000–2003
5. Palkkaryhmittely työehtosopimuksessa 2003–2007 sekä palkkausuudistusta koskeva soveltamisohje
6. Palkkaryhmittely työehtosopimuksessa 2007–2010
7. Palkkaryhmittely työehtosopimuksessa 2010–2014
8. Sopimus 19.4.2012
9. Sisäinen työohje minimiperehdyttämisajoista
Vastaajien kirjalliset todisteet
1. Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen elintarvikealojen työehtosopimuksen 10.4.2003 - 28.2.2007 allekirjoituspöytäkirja
2. Palkkaryhmän soveltamisohje vuodelta 1999
3. HK Ruokatalo Oy:n sisäinen työohje annostelukoneen käytölle
4. HK Ruokatalo Oy:n sisäinen työohje savustaja / jatkuvatoiminen ja panostäytteinen uuni (5. palkkaryhmän työssä käytettäviä koneita)
5. Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen elintarvikealojen työehtosopimuksen 24.5.2010 - 31.3.2014 osa III, Palkkaryhmittelyt
Kantajan henkilötodistelu
1. A
2. SEL ry:n entinen asiamies B
3. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan pääluottamusmies C
Vastaajien henkilötodistelu
1. HK Ruokatalo Oy:n tuotantopäällikkö D
2. Elintarviketeollisuusliitto ry:n työmarkkinajohtaja E
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työehtosopimuksen palkkaryhmittelystä esitetty selvitys
A:n työtehtävistä esitetty selvitys
Valvontavelvollisuuden rikkominen
E on kertonut, ettei työntekijäliitto ole asiassa ilmoittanut työnantajaliitolle HK Ruokata-lo Oy:n rikkovan tieten työehtosopimusta. Työntekijäliitto on tuonut vasta muistioneuvotte-luissa 2010 esiin, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Arviointi ja johtopäätökset
Asiassa on ilmoitettu olevan riidatonta, että teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksen mukaisessa liha-alan palkkaryhmittelyssä 1.10.1991 lukien ruiskutus on kuulunut ryhmään 4 vaativat ammattityöt. Liha-alan palkkaryhmittelyä on vuosien 2003-2007 työehtosopimuksessa uudistettu. Uudessa palkkaryhmittelyssä aiemman viiden palkkaryhmän sijaan ryhmiä on kuusi ja palkkaryhmä 5 vaativa lihateollisuuden ammattityö vastasi entistä palkkaryhmää 4. Palkkaryhmään 4 kuuluivat ne ammattityöt, jotka olivat aiemmin kuuluneet ryhmään 3. Palkkaryhmästä 3 työntekijä nousee ryhmään 4 viiden vuoden kokemuksen myötä. Liha-alan työehtosopimuksissa 2007-2010 ja 2010-2014 palkkaryhmittely vastasi työehtosopimusta 2003-2007. Samoin asiasta on kertonut todistaja B, joka oli osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin.
Työnantajayhtiö ei ole asiassa ilmoittanut millä perusteella ja milloin A:n palkkaryhmän alentamiseen oli päädytty.
Edelleen asiassa on riidatonta, ettei yhtiössä ole koskaan käyty vuoden 1999 soveltamisohjeen (vastaaja 2) mukaisia neuvotteluja eikä sovittu soveltamisohjeen periaatteista, joiden mukaan työt sijoitetaan palkkaryhmiin yrityksessä. Samoin on kertonut todistaja D.
Liha-alan palkkaryhmittelyssä ruiskutustyö on 1.10.1991 lukien kuulunut palkkaryhmään 4 vaativat ammattityöt. Vuoden 2003 palkkaryhmittelyuudistuksesta lukien liha-alan palkkaryhmittelyssä palkkaryhmän 5, vaativa lihateollisuuden ammattityö, on B:n kertomuksin näytetty vastaavan aikaisemman palkkaryhmittelyn palkkaryhmää 4.
Vaativassa lihateollisuuden ammattityössä palkkaryhmässä 5 edellytetään useiden koulutusta tai kokemusta vaativien koneiden ja laitteiden tai muun vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.
A on työskennellyt HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa ruiskun käyttäjänä Vantaan tuotantolaitoksella 10.4.1978 lukien. Hänen tehtäväkuvansa on riidattomasti ollut sama ainakin 1980-luvulta lähtien. A:lle on samoin riidattomasti maksettu palkkaryhmän 4 mukaista palkkaa ainakin 1995-2003. Vuoden 2003 palkkaryhmittelyn uudistuksen jälkeenkin hänen palkkaryhmänsä on edelleen ollut 4. Riidatonta on myös, että A tällä hetkellä käyttää työssään kolmea eri ruiskutuskonetta ja että hänen työnsä edellyttää myös käsityötä.
A:n kertoman mukaan työ on muuttunut siten vaativammaksi, että aiemmin päivittäisen koneen kasaamisen suoritti remonttimies ja että laaduntarkkailu on siirtynyt ruiskuttajalle.
C:n mukaan A:n työ on vaativaa lihateollisuuden ammattityötä kuuluen liha-alan palkkaryhmittelyn palkkaryhmään 5. Ruiskutustyön vaativuuden perusteella yhtiön tehdaspäällikkö ja pääluottamusmies solmivat 19.4.2012 sopimuksen yhtiön Vantaan tuotantolaitoksen luonnonsuoliruiskuttajille maksettavasta ylimääräisestä henkilökohtaisesta lisästä (kantaja 8).
Myös D on kertonut, ettei A:n ruiskutustyön vaativuus ole ainakaan 1990-luvulta alkaen käytännössä muuttunut ja että hänen työnsä edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn.
Sopimus henkilökohtaisesta lisästä 19.4.2012 (kantaja 8) vahvistaa osaltaan käsitystä A:n työn vaativuudesta.
Asiassa on riidatonta, ettei A:n työnkuva ole muuttunut 1980-luvulta lähtien. A:n oman sekä C: ja D:n kertomusten perusteella työtyötuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A:n ruiskuttajan työ on vaativaa lihateollisuuden ammattityötä, jossa edellytetään vaativan tehtäväkokonaisuuden hallintaa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.
Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:n yhtiön Vantaan tuotantolaitoksella tekemä ruiskutustyö on vaativaa lihateollisuuden ammattityötä, joka täyttää liha-alan palkkaryhmittelyn palkkaryhmän 5 maksamisen edellytykset.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti
A:n työtehtävä on ollut sama ainakin 1980-luvulta lähtien. Hänen työnsä on ennen vuotta 2003 kuulunut silloisen palkkaryhmittelyn mukaisesti palkkaryhmään 4 vaativa ammattityö. Palkkaryhmittelyn muutoksen jälkeen uudessa palkkaryhmittelyssä entinen palkkaryhmä 4 vastasi palkkaryhmää 5 vaativa lihateollisuuden ammattityö. Uudessa palkkaryhmittelyssä palkkaryhmään 4 kuuluivat ne ammattityöt, jotka olivat aiemmin kuuluneet ryhmään 3. Yhtiö on palkkaryhmittelymuutoksen jälkeen soveltanut A:n työhön virheellisesti palkkaryhmää 4, vaikka hänen palkkaryhmänsä olisi tullut olla 5. Näissä olosuhteissa työnantajan on katsottava rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä tietensä.
Elintarviketeollisuusliitto ry on saanut tiedon erimielisyydestä ja jäsenyrityksensä menettelystä viimeistään vuonna 2010. Liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole puuttunut jäsenyrityksensä virheelliseen menettelyyn.
Oikeudenkäyntikulut
Elintarviketeollisuusliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 9.669,80 euroa. Kuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa ruiskun käyttäjänä toimivan A:n työ kuuluu liha-alan työehtosopimuksen 9 §:n mukaiseen palkkaryhmään 5.
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla HK Ruokatalo Oy:n maksamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 4.000 euroa sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Elintarviketeollisuusliitto ry:n maksamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.000 euroa.
Elintarviketeollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 9.669,80 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Hotti, Koskinen ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.