Trade union appeal dismissed; trustee dismissed from job due to unexplained seven-day absence after annual leave.

Työnantaja oli pitänyt työntekijän työsuhdetta purkautuneena, koska tämä oli ollut vuosilomansa jälkeen poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta pätevää syytä poissaololleen. Kanteen mukaan työntekijä ei voinut palata vuosilomaltaan töihin, koska hän oli sairastunut. Työntekijä oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksia, jotka kattoivat poissaolon vasta noin kaksi viikkoa vuosiloman päättymisestä lukien. Tätä edeltävän poissaolon syystä ei ollut esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan selvitystä kuin työntekijän pojan kertomus. Koska työntekijällä ei ollut pätevää syytä olla poissa työstä heti vuosilomansa päätyttyä, työnantaja oli saanut käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena vuosiloman päättymisestä lukien.

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

KUULTAVA

Fazer Leipomot Oy

ASIA

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.2.2014.

Pääkäsittely 24.2.2014.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä vuonna 2003 solmitussa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

4 LUKU Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4.3 Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työvelvoitettaan.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A työskenteli leipurina Fazer Leipomot Oy:n palveluksessa vuodesta 1995 alkaen. A oli vuosilomalla 6.6.-5.7.2011. Työnantaja piti A:n työsuhdetta purkautuneena 6.7.2011 alkaen sillä perusteella, että hän oli vuosilomansa jälkeen poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta poissaololleen pätevää syytä. A ei ollut sairaana välittömästi ennen vuosilomaansa, vaan hän oli normaalisti työssä 16.3.-3.6.2011. A on kuollut 2.1.2013.

A toimi työntekijäkunnan valitsemana luottamusmiehenä. A:n kuukausipalkka työsuhteen päättyessä oli 1.943 euroa. Kanteessa esitettyjen vaatimusten laskentaperusteet ovat riidattomat.

Asia on jäänyt erimieliseksi paikallistasolla ja liittotasolla käydyissä neuvotteluissa.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Fazer Leipomot Oy:n suorittamaan A:n kuolinpesän osakkaille B:lle ja C:lle:

1. irtisanomisajan palkkana 11.676,00 euroa (6 x 1.943 euroa)

2. irtisanomisajan lomakorvauksena 1.165,80 euroa (6 x 2,5 x 1.943 euroa)

3. yleissopimuksen 4 luvun 4.3. kohdan mukaisena korvauksena työsopimuksen lakkauttamisesta A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavat 46.704 euroa (24 x 1.946 euroa)

Kaikki edellä mainitut vaatimukset laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä alkaen laskettuna.

- tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n valvontavelvollisuutensa rikkomisesta työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Fazer Leipomot Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 8.883,60 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A ei voinut palata töihin vuosiloman päättymisen jälkeen, koska hän oli sairastunut. A saapui työpaikalle 15.7.2011 selvittämään poissaoloaan. Työnantaja ei kuitenkaan ollut kiinnostunut A:n selvityksestä, vaan hänet käännytettiin kotiin. Työnantaja ilmoitti, että asiaa koskeva neuvottelu pidetään 18.7.2011. A ei päässyt neuvotteluun, koska hänen sairautensa jatkui edelleen. Kun A jätti saapumatta neuvotteluun, ei työnantaja ottanut huomioon hänen sairauttaan poissaolon syynä.

Työnantaja oli tietoinen siitä, että A oli sairauden takia estynyt palaamaan vuosilomalta työhön. A:n poika B työskenteli samalla työpaikalla. Työnantajan edustaja, esimiehen sijainen D oli tiedustellut B:ltä tämän isän työhön paluuta. Näissä keskusteluissa oli tullut ilmi, ettei A voinut sairauden takia palata työhön välittömästi vuosiloman jälkeen. A sairasti pitkäaikaista masennusta. Työnantaja tiesi A:n masennuksesta, mutta jätti selvittämättä sairauden yksityiskohtia niin, että oltaisiin voitu arvioida, koska hän voisi palata työhön. Työnantajan olisi pitänyt selvittää poissaolon syy A:lta, kun tämä tuli 15.7.2011 työvuoroon tai viimeistään ennen työsuhteen päättämistä. Joka tapauksessa työnantajalla on ollut selvillä poissaolon syy ja se, että poissaolo tulisi kestämään jonkin aikaa. Työnantajan on täytynyt olla tietoinen A:n sairaudesta myös sen takia, että B oli omien vuorojensa lisäksi tehnyt isänsä työvuoroja tämän ollessa estynyt.

A on toimittanut poikansa välityksellä lääkärintodistuksia työnantajalle. Todistukset kattavat poissaolot ajanjaksoilta 19.7.-24.7.2011, 25.7.-11.8.2011 ja 19.8.-1.9.2011. A on lisäksi toimittanut työnantajalle 8.9.2011 päivätyn lääkärinlausunnon, josta käy ilmi masennuksen todennäköinen pitkäkestoisuus.

Työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Lupaa luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen päättämiselle ei ole kysytty niiltä työntekijöiltä, joita hän on edustanut.

Koska Fazer Leipomot Oy on purkanut A:n työsopimuksen, vaikka sen irtisanomiseenkaan ei ole ollut perusteita, A:lla on oikeus saada palkka ja lomakorvaus irtisanomisajalta. Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole puuttunut jäsenyrityksensä toimintaan, vaan päinvastoin liitto on suhtautunut hyväksyvästi Fazer Leipomot Oy:n menettelyyn. Elintarviketeollisuusliitto ry on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Fazer Leipomot Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 3.967,06 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja ei ollut tietoinen poissaolon syystä

Työnantaja ei ollut tietoinen siitä, että A olisi ollut vuosilomansa jälkeen masennuksen vuoksi sairas. A oli ennen lomaansa normaalisti työssä, joten kyseessä ei ollut sairauden jatkuminen. A ei myöskään ole ilmoittanut haluavansa siirtää vuosilomaansa sairauden vuoksi. Hän on siis ollut työkykyinen vuosilomansa aikana.

Fazer Leipomot Oy:llä on poissaoloista ilmoittamiselle selkeät toimintaohjeet, joista A on ollut tietoinen. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisesta välittömästi lähimmälle esimiehelle. A:n esimies E oli tapahtuma-aikana vuosilomalla. Hänen sijaisenaan toiminut D ei ole saanut ilmoitusta siitä, että A olisi vuosilomansa aikana tai sen jälkeen ollut sairaana. D yritti tavoitella A:ta poissaolon aikana puhelimitse ja tavoittikin hänet kerran, mutta A ei saanut mitään järkevää sanottua. Myös E yritti tavoittaa A:ta puhelimitse siinä kuitenkaan onnistumatta. E:llekään ei ollut tullut ilmoitusta siitä, että A olisi vuosilomansa aikana tai sen jälkeen ollut sairaana.

A tuli 15.7.2011 työvuoroon, mutta D käännytti hänet pois, koska oli saanut aluepäällikkö F:ltä ohjeet, että työsuhdetta voitiin pitää purkautuneena eikä A:ta saanut enää päästää työhön. D ei tuolloin havainnut, että A olisi käyttäytynyt siten, että olisi ollut henkisesti romahtamispisteessä. A oli vain todennut, että "potkujahan tämä tietää" ja lähtenyt pois. A ei tuossakaan tilanteessa tuonut esiin sitä, että hän olisi ollut sairaana vuosilomansa jälkeisen ajan. A:lle haluttiin vielä antaa mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta, vaikka mitään velvollisuutta tähän ei ollut. Koska 15.7.2011 ei ollut paikalla työnantajan edustajaa, jolla olisi ollut valtuudet selvittää asiaa, A:lle annettiin mahdollisuus kertoa näkemyksensä maanantaina 18.7.2011 aluepäällikkö F:n päästyä paikalle. Tähän tilaisuuteen A ei saapunut.

A soitti D:lle 18.7.2011 ja sanoi toimittavansa lääkärintodistukset poissaolostaan. A ei koskaan toimittanut lääkärintodistusta vuosilomansa jälkeiseltä ajalta 6.7.-18.7.2011. Työsuhdepäällikkö G sai vasta 12.12.2011 käydyssä paikallisessa neuvottelussa nähdäkseen lääkärintodistuksia ja nekin oli kirjoitettu 19.7.2011 alkaen.

Kantajan mukaan työnantajan ja A:n pojan välisissä keskusteluissa olisi tullut esille A:n sairaus. Tällaista keskustelua ei ole käyty E:n eikä D:n kanssa. Joka tapauksessa yhtiön sääntöjen mukaan poissaoloista on ilmoitettava henkilökohtaisesti esimiehelle. A on ollut tästä tietoinen, koska hän on toiminut luottamusmiehenä ja hän oli aiemmin saanut varoituksen asiasta.

A:lla oli ollut toistuvia poissaoloja työsuhteensa aikana, mutta työnantajalla ei ollut tarkkaa tietoa hänen diagnoosistaan. Osaa lääkärintodistuksista ei koskaan saatu ja osa meni suoraan palkanlaskentaan. E:lle A oli kertonut muun muassa sydänoireista. E oli tiedustellut A:n pojalta A:n voinnista ja saanut vastaukseksi, että "kaikki on ok". Pitkäaikaisesta masennuksesta ei ollut puhetta. E oli A:n toistuvien poissaolojen vuoksi yrittänyt saada A:ta työterveyshuollon piiriin alkuvuodesta 2011. A:lle oli varattu aika työterveyslääkäriltä, mutta hän ei ollut mennyt vastaanotolle.

A:n poissaolo oli luvaton

A:n poissaolo oli luvaton, koska hänellä ei ole ollut esittää lääkärintodistusta poissaolostaan 6.7.-18.7.2011. Lääkärintodistuksessa 19.7.2011 ei ole mitään viittausta aikaisempaan toimintakyvyn romahtamiseen eli lääkäri ei tuolloin katsonut A:ta niin toimintakyvyttömäksi, että olisi kirjoittanut taannehtivan lääkärintodistuksen. Myöskään lääkärinlausunto 8.9.2011 ei ole luotettava arvio A:n vuosiloman jälkeisestä toimintakyvystä.

A kävi työpaikalla 15.7.2011 ja oli tuolloin niin toimintakykyinen, että olisi tullut työvuoroon. Kun hänet käännytettiin pois työpaikalta, hän ei mennyt samana päivänä lääkäriin, vaan vasta usean päivän kuluttua. Hän oli edelleen 18.7.2011 niin toimintakykyinen, että pystyi ilmoittamaan työnantajalleen toimittavansa lääkärintodistukset. Mikään ei puolla sitä, että A olisi ollut niin toimintakyvytön, että hän ei olisi voinut ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle.

Kohtuusarviointi

A:lla on myös aikaisemmin ollut selvittämättömiä poissaoloja ja ongelmia poissaolotodistusten saamisessa, mistä hänelle on annettu varoitus 4.2.2011. E oli edellä kerrotuin tavoin yrittänyt saada A:ta työterveyshuollon piiriin alkuvuodesta 2011, mutta A ei ollut mennyt vastaanotolle. A:n aikaisemmat laiminlyönnit ja varoitus huomioon ottaen olisi ollut kohtuutonta vaatia työnantajalta työsuhteen jatkamista. A:n työsuhteen purkautuneena pitämiseen johtanut poissaolo, kuten myös aikaisemmat poissaolot aiheuttivat työnantajalle suurta haittaa töiden järjestelyissä.

Korvausta vähentävänä seikkana on otettava huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättymiseen. Korvauksen ei tule ylittää yleissopimuksen 4.3 kohdassa määriteltyä vähimmäiskorvausta.

Valvontavelvollisuus

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Liitto on saanut tietää tapauksesta toukokuussa 2012 eli vasta A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. Liitto on päätynyt perustellusti siihen tulokseen, että työnantaja on suorittanut purkautuneena pitämisen yleissopimuksen mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. lääkärintodistukset

2. ilmoitus työsuhteen päättämisestä

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. toimintaohjeet poissaolotilanteissa

2. kirjallinen varoitus 4.2.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. B todistelutarkoituksessa

Vastaajan henkilötodistelu

1. D

2. E

3. F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Henkilötodistelu

A:n poika B on kertonut, että hänen isänsä ei ollut vuosilomansa päättymisen jälkeen 6.7.2011 työkykyinen masennuksen takia. A oli tuolloin sanonut pojalleen ottavansa yhteyttä lääkäriin. B, joka oli isänsä työpaikalla kesätyöntekijänä, on lisäksi kertonut, että hän kävi esimiehen kanssa keskusteluja isän sairastumisesta. Kun isä meni loman jälkeen 15.7.2011 työpaikalle työvuoroon, hänet lähetettiin takaisin kotiin.

Tapahtuma-aikana A:n esimiehen sijaisena toiminut D, A:n esimies E ja Fazer Leipomot Oy:n aluepäällikkö F ovat kertoneet yhtiön poissaoloista ilmoittamista koskevista käytännöistä sekä tapahtumista, jotka johtivat A:n työsuhteen purkautumisena pitämiseen. A ei saapunut hänelle varattuun kuulemistilaisuuteen 18.7.2011.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen.

Asiassa on riidatonta, että A:n vuosiloma päättyi 5.7.2011 eikä hän palannut vuosilomaltaan työhön. Kanteen mukaan A ei voinut palata töihin, koska hän oli sairastunut. Kantajan kirjallisina todisteina olevat lääkärintodistukset kattavat A:n poissaolon 19.7.2011 alkaen. B:n kertomuksen mukaan hänen isänsä ei ollut vuosiloman päättymisen jälkeen työkykyinen. Poissaolosta 6.7.-18.7.2011 ei kuitenkaan ole esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan selvitystä kuin pojan kertomus. Työnantaja ei ole myöskään 8.9.2011 päivätystä lääkärinlausunnosta voinut perustellusti tehdä sitä johtopäätöstä, että A olisi jo vuosiloman päättymisestä lukien ollut työkyvytön.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei A:lla ole ollut pätevää syytä olla poissa työstä 6.7.-18.7.2011. Näin ollen työnantajalla on ollut oikeus käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena.

Päädyttyään tähän kannanottoon työtuomioistuimella ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko poissaolon syy ilmoitettu työnantajalle asianmukaisesti tai olisiko työnantajan täytynyt olla siitä tietoinen tai se selvittää.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a§:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Fazer Leipomot Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Fazer Leipomot Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.967,06 eurolla. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Hotti, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.