Employer breached collective agreement by dismissing workers without proving they were more valuable than those fired.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the employer violated the collective agreement's redundancy rules by dismissing workers without demonstrating their superior value compared to those terminated. While the union withdrew its claim against the parent company regarding legal costs, the court found the subsidiary companies liable for the breach. Consequently, the employer was ordered to pay compensation and jointly cover the union's legal expenses.
Legislator headnote
AI generatedSection 17 of the Collective Agreement on Redundancy; An employer must prove that dismissed employees were more valuable than those retained when terminating staff due to redundancy, and failure to provide such justification constitutes a breach of the agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että työpaikkansa säilyttäneet työntekijät olisivat olleet ammattitaitonsa ja käytettävyytensä puolesta yhtiön toiminnalle tärkeämpiä ammattityöntekijöitä kuin kanteessa mainitut irtisanotut henkilöt. Työnantaja oli rikkonut irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan kanteessa mainittujen työntekijöiden työsopimukset.
Kun asiassa ei ollut esitetty vastaajaliittoa kohtaan vaatimuksia, liitto ei ollut hävinnyt asiaa työtuomioistuimessa niin, että se olisi ollut velvollinen korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenkäyntikulut jäivät yksin vastaajayhtiöiden korvattaviksi.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJAT
Satamaoperaattorit ry
Finnsteve Oy Ab
Containersteve Oy Ab
FS-Terminals Oy Ab
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla ratkaissut 15.10.2013 annetulla välituomiolla kysymyksen siitä, onko irtisanomisjärjestys tullut muodostaa yhtiökohtaisesti vai koko konsernia yhteisesti koskevana. Työtuomioistuin on välituomiossa katsonut, että arvioitaessa kanteessa tarkoitettuja Finnsteve Oy Ab:ssä ja sen tytäryhtiöissä Containersteve Oy Ab:ssä ja FS-Terminals Oy Ab:ssä vuonna 2011 päätettyjä ahtaajien irtisanomisia tulee irtisanomisjärjestys muodostaa siten, että konsernia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
Suullinen valmistelu 20.1.2014.
Pääkäsittely 12.2.2014.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa 17 §:ssä on seuraavaa määräys:
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrään.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA
Finnsteve Oy Ab harjoittaa toimintaa Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satamassa toimii myös kaksi sen omistamaa tytäryhtiötä Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab. Finnsteve Oy Ab käyttää määräysvaltaa omistamissaan tytäryhtiöissä.
Työvoiman vähentämistä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen vuoden 2011 maaliskuussa Vuosaaren satamassa irtisanottiin yli 60 ahtaajaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Irtisanottaviksi valikoitui ahtaajia kaikista kolmesta yhtiöstä. Työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytiin yhteisesti kaikkia ahtaajia koskien. Yrityskohtaisia neuvotteluja ei käyty.
Erimielisyydessä on kyse siitä, ovatko yhtiöt rikkoneet irtisanomisten yhteydessä irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä.
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab on menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L,
- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab ja Containersteve Oy Ab ovat menetelleet vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: M, N, O, P, Q, R, S, T, U,
- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab ovat menetelleet vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: V, W, X, Y, Z, Å,
- velvoittaa Finnsteve Oy Ab:n, Containersteve Oy Ab:n ja FS-Terminals Oy Ab:n kunkin erikseen maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, sekä
- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n, Finnsteve Oy Ab:n, Containersteve Oy Ab:n ja FS-Terminals Oy Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 17.384,13 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.
Perusteet
Menettely työvoimaa vähennettäessä
Irtisanomisten kohdentamisessa meneteltiin irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien määräysten vastaisesti. Työvoiman vähentäminen olisi tullut suorittaa sitten, että viimeksi irtisanottaviksi valikoidaan yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät ja osan työkyvystään menettäneet. Tämän lisäksi asiassa olisi tullut ottaa huomioon työsuhteiden kesto sekä huoltovelvollisuuden määrä.
Työnantaja on kohdentanut irtisanomiset useisiin työehtosopimuksen tarkoittamiin tärkeisiin ammattityöntekijöihin ottamatta myöskään asianmukaisesti huomioon työsuhteiden pitkää kestoa. Irtisanotuiksi on valikoitu henkilöitä, joiden olisi tullut saada jatkaa työsuhdettaan. Virheellisesti tehdyn irtisanottavien valinnan seurauksena työnantajan palvelukseen on jäänyt huomattava määrä työntekijöitä, jotka eivät ole yrityksen toiminnalle yhtä tärkeitä ja joiden työsuhde ei myöskään ole ollut kestoltaan erityisen pitkä.
Työnantaja ei ole missään vaiheessa selvittänyt työntekijöille, millä perusteella se on valinnut irtisanottavat työntekijät.
Vähentämisjärjestyksen määräytymisestä
Työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ovat ne, joilla on paras ammattitaito yrityksen työtehtäviin. Vuosaaren satamassa tehty työ on luonteeltaan monipuolista ja edellyttää monien erilaisten valmiuksien hallintaa. Yksittäinen ahtaaja saattaa saman työvuoron aikana tehdä hyvin erilaista osaamista edellyttävää työtä.
Työnantajan kannalta tärkeimpiä työntekijöitä ovat ne, joilla on laajin ja monipuolisin ammattitaito toimia satamatyössä. Monipuolisen ammattitaidon ja käytettävyyden merkitys on nimenomaisesti otettu huomioon ahtausalan työehtosopimuksessa.
Työehtosopimuksessa työntekijän monipuolinen ammattitaito ja käytettävyys ilmenee siten, että työntekijöiden palkkaus on porrastettu kuuteen pätevyysluokitukseen (P1-P6). Kuusi pätevyysluokitusta on edelleen jaettu kunkin pätevyysluokan sisäisiin osaamisalueisiin. Työehtosopimuksessa on yhteensä 22 pätevyysluokkien sisäistä osaamisaluetta. Laajimman ammattipätevyyden omaava ahtaaja voi hallita kaikki työehtosopimukseen kirjatut osaamisalueet. Pätevyysluokitus itsessään osoittaa ahtaajilla teetettyjen töiden monipuolisuuden.
Vertailu työpaikkansa säilyttäneisiin työntekijöihin
Irtisanottavien ahtaajien valinnasta vastasi Finnsteve Oy, joka valitsi irtisanotut työntekijät omien ja tytäryhtiöidensä muodostamasta työntekijäkokonaisuudesta. Merkitystä ei ollut sillä, minkä yrityksen palveluksessa ahtaaja työskenteli.
Vähentämisjärjestyksen rikkomista koskeva oikeudellinen arvio tehdään vertailemalla niitä henkilöitä, jotka on valikoitu irtisanottavaksi ja toisaalta niitä, joiden työsuhde on jäänyt voimaan. Tässä asiassa vertailukohteena olevat, työpaikkansa säilyttäneet henkilöt ilmenevät kantajan kirjallisesta todisteesta 1.
Mikäli työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä olisi noudatettu, ei irtisanottavaksi olisi pitänyt valikoida yhtäkään kanteessa mainituista työntekijöistä. He ovat kaikki
olleet työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä. Kukin mainituista ahtaajista on ammattitaitonsa puolesta ohittanut useita palvelukseen jääneitä työntekijöitä. Irtisanotuiksi valittujen työntekijöiden ammattitaito ja käytettävyys on ollut erittäin korkea ja toisaalta työsuhde on kestänyt useimmilla huomattavan pitkään. Mainittujen työntekijöiden ammattitaito ja käytettävyys Vuosaaren sataman ahtaajatöissä ilmenee siitä, että heillä on erittäin korkea määrä työehtosopimuksen mukaisia pätevyysluokituksia sekä niiden sisäisiä erillisiä osaamisalueita.
Irtisanottavaksi on valikoitu muun muassa seuraavat ahtaajat:
A osaamisalueita 11 kpl, työsuhde alkanut 1998
M osaamisalueita 14 kpl, työsuhde alkanut 1995
U osaamisalueita 4 kpl, työsuhde alkanut 1979
V osaamisalueita 14 kpl, työsuhde alkanut 2005
Työsuhteensa ovat saaneet säilyttää muun muassa seuraavat ahtaajat:
Ä osaamisalueita 1 kpl, työsuhde alkanut 2004
Ö osaamisalueita 2 kpl, työsuhde alkanut 2005
A1 osaamisalueita 1 kpl, työsuhde alkanut 2007
A, M, U ja V ovat työehtosopimuksen tarkoittamia tärkeitä ammattiyöntekijöitä, jotka olisi tullut irtisanoa tai lomauttaa vasta viimeisinä. Sama pätee kaikkiin kanteessa yksilöityihin ahtaajiin, jotka on valittu irtisanottaviksi.
Hyvityssakko
Irtisanoessaan useita yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä ja jättäessään selvästi ammattitaidoltaan heikompia työntekijöitä irtisanomatta työnantaja on tieten rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä. Finnsteve Oy, Containersteve Oy ja FS-Terminals Oy on siten kukin tuomittava määrältään tuntuvaan hyvityssakkoon.
Finnsteve Oy:n osalta hyvityssakkoa korottavana tekijänä on otettava huomioon se, että yhtiö on tosiasiallisesti päättänyt paitsi omien myös sen tytäryhtiöiden palveluksessa olleiden ahtaajien irtisanomisista.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Satamaoperaattorit ry, Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetussalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 8.513,96 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomiosta lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Irtisanottavien valinta
Työvoiman vähentämisjärjestystä käsiteltiin yhteistoimintaneuvotteluissa, joissa työnantaja ilmoitti sen perustuvan irtisanomissuojasopimukseen. Ennen irtisanomisista päättämistä työnantaja pyysi työntekijöitä selvittämään huoltovelvollisuuttaan näille henkilökohtaisesti osoitetulla sähköpostilla. Työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskeva irtisanomissuojasopimuksen määräys on lisäksi ollut yhtiön ilmoitustaululla. Ilmoitustaululla työntekijöitä on tiedotettu myös mahdollisuudesta varata aika sosiaalisia seikkoja kartoittavaan luottamukselliseen keskusteluun henkilöstöhallinnon kanssa.
Irtisanottavat työntekijät valitsi tuotantopäällikkö B1 yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa. Työntekijöiden ammattitaitoa arvioivat B1:n lisäksi alemmat esimiehet. Irtisanomisjärjestyksen laadinnassa otettiin huomioon työntekijän asemaa tärkeänä ammattityöntekijänä osoittavat perusteet sekä työsuhteen kesto ja huoltovelvollisuudesta mahdollisesti saatu selvitys. Lisäksi selvitettiin, oliko saman työnantajan palveluksessa työkykyä menettäneitä.
Vastaajien kirjallisena todisteena 1 olevaan taulukkoon on merkitty paitsi pätevyyslisät myös kuhunkin pätevyyslisään oikeuttavat osaamisalueet. Koska näiden osaamisalueiden perusteella määräytyy oikeus pysyvänä palkanlisänä maksettavaan pätevyyslisään, työntekijällä voi olla asiakirjassa merkittynä jokin tietty osaamisalue, vaikka hän ei tosiasiallisesti voisikaan ammattitaidon vanhentumisen vuoksi hyödyntää kyseistä osaamistaan. Tämä on huomioitu asiakirjassa siten, että osaamisaluetta osoittavissa sarakkeissa on käytetty lukuja osoittamaan työntekijän osaamiseen astetta. Vain siinä tapauksessa, että luku on 1, työntekijä on varsinaisesti käytettävissä osaamisalueen tarkoittamaan työhön. Muussa tapauksessa työntekijän osaaminen ei ole työnantajan kannalta käyttökelpoista.
Joillakin osaamisalueilla ei ole ammattitaidon arvioinnissa merkitystä. Tällainen on esimerkiksi taulukkoon merkitty "muu erikoistehtävä", jolla tarkoitetaan erilaisia työntekijälle annettuja erityisiä tehtäviä, jotka ovat ammattitaidon kannalta epäolennaisia. Liikenteenohjaajan ja savusukeltajan osaamisalueet ovat merkityksettömiä, koska toimihenkilöt hoitavat liikenteenohjauksen ja savusukeltamistaitoja ei käytännössä koskaan ole tarvittu. Lisäksi eräiden työntekijöiden ammattitaidolle ei ollut käyttöä enää työvoiman vähentämisen jälkeen. Esimerkiksi sinetinlaskijana toimineen U:n tehtävä lakkasi kokonaan yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.
Taulukolla oli merkitystä osaamisalueiden arvioinnissa, mutta ammattitaidon arvioinnissa keskeisempää oli työnjohtajien arvio osaamisesta. Osaamisalueiden vähälukuisuus ei estänyt työntekijän luokittelua tärkeäksi ammattihenkilöksi, jos tällä oli esimerkiksi juuri omaan työhönsä liittyvää ja työnantajan kannalta hyödyllistä ammatti- tai erityisosaamista. Tämän vuoksi kirjallisena todisteena olevaan vertailulistaan on merkitty kunkin työntekijän työpiste ja hänen erityisosaamisensa.
Tietyt osaamisalueet hallitsevia työntekijöitä oli enemmän kuin mihin vähennysten jälkeen oli tarvetta. Sen vuoksi nämä osaamisalueet eivät olleet merkityksellisiä ammattitaitoarvioinnissa. Tällaisia osaamisalueita olivat esimerkiksi lukki, nosturinkuljettaja, vetomestari, näyttömies, radiomantteli ja kontintarkastaja.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Vastaajat eivät ole työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla tietensä rikkoneet työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä. Yhteistoimintaneuvotteluissa on sovittu menettelystä, jolla varmistetaan työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevan määräyksen toteuttaminen. Vastaajayhtiöiden menettely irtisanomisjärjestysten muodostamisen yhteydessä ei ole ollut moitittavaa, vaan irtisanomisjärjestys on muodostettu ottaen huomioon työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys. Yhtiöistä on yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen alkuvuonna 2011 irtisanottu yhteensä lähes 160 työntekijää.
Jos kuitenkin katsotaan, että irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä on rikottu, ei vastaajia voida velvoittaa maksamaan kukin erikseen hyvityssakkoa, vaan ainoastaan yksi hyvityssakko yhteisvastuullisesti.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Taulukko työntekijöiden pätevyysluokituksista ja osaamisalueista sekä vertailulista
Vastaajien kirjalliset todisteet
1. Taulukko työntekijöiden pätevyysluokituksista ja osaamisalueista sekä vertailulista
Kantajan henkilötodistelu
1. C1
2. D1
Vastaajan henkilötodistelu
1. B1
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Henkilötodistelu
C1 on toiminut vuodesta 2007 alkaen Finnsteve Oy Ab:n pääluottamusmiehenä ja vuoden 2008 liikkeenluovutuksen jälkeen Finnsteve-yhtiöiden yhteisenä pääluottamusmiehenä. C1 on kertonut, että vuoden 2011 yhteistoimintaneuvottelut käytiin yhdessä koskien koko yhtiötä. Työnantaja ilmoitti noudattavansa irtisanomisissa lakia ja määräyksiä. Ilmoitustaululla kysyttiin sosiaalisia perusteita ja huollettavien lasten määrää. C1 sai sähköpostilla listan irtisanotuista työntekijöistä samana päivänä, kun irtisanomisilmoitukset lähetettiin. Missään vaiheessa ei käyty läpi sitä, millä perusteilla irtisanotut valikoituivat. C1 olisi saanut tietää, jos työnantaja olisi käynyt yksittäisten työntekijöiden kanssa keskusteluja asiasta.
C1 on edelleen kertonut yksityiskohtaisesti useiden nimeltä mainittujen irtisanottujen ja toisaalta työsuhteensa säilyttäneiden ahtaajien ammattitaidosta samoin kuin terminaalin eri työpisteissä ja työkoneilla tarvittavasta pätevyydestä.
Containersteve Oy Ab:n palveluksessa työskentelevä ahtaaja D1 oli mukana vuoden 2011 yhteistoimintaneuvotteluissa ammattiosaston neuvottelukunnassa. D1 on kertonut, että työnantaja ilmoitti irtisanottavien työntekijöiden määrän mutta ei selvittänyt, miten irtisanottavat oli valittu. D1:n tiedossa ei ole, että työnantaja olisi käynyt keskusteluja yksittäisten työntekijöiden kanssa. Ahtaajien työtehtävät jaetaan aamulla ja ne saattavat päivän aikana muuttua työnjohtajan määräysten mukaan. Kukin ahtajaa voi tehdä vain niitä tehtäviä, joihin työnantaja on hänet kouluttanut ja joihin hän on saanut pätevyyden. Jos työntekijä ei ole tehnyt tiettyä tehtävää kahteen vuoteen, hänen on suoritettava virkistyskoulutus ennen kuin hän voi tehdä kyseistä tehtävää. Virkistyskoulutus on paljon lyhyempi kuin peruskoulutus. Jos peruskoulutus kestää kaksi viikkoa, virkistyskoulutus saattaa kestää puoli tuntia.
B1 on lisäksi kertonut, että työtuomioistuimellekin todisteeksi jätetyt pätevyystaulukot on saatu koulutusjärjestelmästä. Numero 1 tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee tehtävää säännöllisesti ja on välittömästi käytettävissä tehtävään. Muut numerot tarkoittavat sitä, ettei työntekijä ole tehnyt tehtävää pitkään aikaan ja hänen ammattitaitonsa täytyy aktivoida ennen kuin hän voi tehdä tehtävän mukaista työtä. Aktivointikoulutuksen sisältö ja kesto vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri numero tehtävän kohdalla on. Jos numero on 9, kyse ei ole enää aktivoinnista, vaan työntekijä pitää kouluttaa tehtävään kokonaan uudestaan. Pätevyysluokat eivät ole ammattitaidon tae, koska niitä ei menetä, vaikka ammattitaito vanhentuisi.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Työnantaja on velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu. Vastaajien tulee näin ollen osoittaa, että työpaikkansa säilyttäneet työntekijät ovat olleet kanteessa mainittuihin irtisanottuihin työntekijöihin verrattuna yhtiön toiminnalle tärkeämpiä ammattityöntekijöitä. Työnantaja rikkoo työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä jo sillä, että jättää irtisanomatta yhdenkin huonommalla sijalla olevan työntekijän. Muiden työntekijöiden asemaa irtisanomisjärjestyksessä ei tällöin tarvitse erikseen harkita.
Irtisanomisjärjestyksen muodostaminen on tapahtunut B1:n kertomuksesta ilmenevällä tavalla. Työnjohtajat laativat ammattitaitoisista työntekijöistä nimilistat, jotka toimitettiin päällikkötasolle. Nimilistoissa ei ollut perusteluja henkilöiden ammattitaidolle. Päälliköt tekivät listojen saamisen jälkeen päätökset irtisanottavista. Työtuomioistuimessa ei ole kuultu todistajina työnjohtajia eikä esitetty todisteina heidän laatimiaan nimilistoja. C1:n ja D1:n mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa ei käyty missään vaiheessa läpi sitä, millä perusteella irtisanotut valikoituivat.
Sekä kantajan että vastaajien kirjallisena todisteena on esitetty yhtiön koulutusjärjestelmästä saatu taulukko työntekijöiden pätevyysluokituksista ja osaamisalueista. Vastaajien mukaan ammattitaitoa ei voida arvioida yksinomaan taulukon perusteella, vaan keskeistä on työnjohtajien arvio alaistensa osaamisesta. Kuten edellä on todettu, asiassa ei ole kuultu työnjohtajia eikä esitetty heidän laatimiaan nimilistoja. B1:n kertomus yksittäisten työntekijöiden ammattitaidosta ja tehtävistä perustuu siihen, mitä hän on kuullut työnjohtajilta. Tarkemman selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että taulukosta ilmeneviä osaamisalueita on pidettävä vähintäänkin suuntaa antavina henkilön ammattitaitoa arvioitaessa. Huomioon on työtuomioistuimen käsityksen mukaan otettava myös ne tehtävät, joita työntekijä ei ole tehnyt lähiaikoina ja joissa osaamisen asteeksi on merkitty jokin muu numero kuin 1. C1:n ja D1:n kertomusten mukaan työntekijän ammattitaito voidaan näissä tapauksissa aktivoida lyhyellä koulutuksella.
Edellä mainitusta taulukosta ja sen perusteella laaditusta vertailulistasta käy ilmi, että irtisanotuiksi valikoiduilla työntekijöillä on keskimäärin yhdeksän osaamisaluetta, kun taas työsuhteensa säilyttäneillä työntekijöillä osaamisalueita on keskimäärin vain kaksi. Jokaisella irtisanotulla työntekijällä on vähintään kolme osaamisaluetta. Työsuhteensa ovat kuitenkin saaneet säilyttää esimerkiksi Ä ja E1, joilla kummallakin on vain yksi osaamisalue. C1:n kertomuksen mukaan ahtaaja, jolla on vain yksi eli jalkamiehen ammattipätevyys, ei voi käyttää lainkaan työkoneita, koska työkoneiden käyttäminen vaatii työkoneeseen liittyvän pätevyyden lisäksi myös atk-pätevyyden.
Pätevyystaulukon perusteella voidaan arvioida, että kanteessa mainituilla irtisanotuilla henkilöillä on lähtökohtaisesti monipuolisempi ja laajempi kokemus ahtaajan tehtävistä kuin työpaikkansa säilyttäneillä henkilöillä. Tätä johtopäätöstä tukee myös C1:n kertomus yksittäisten työntekijöiden työtehtävistä ja ammattitaidosta. Työnantaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, millä perusteella kanteessa mainitut henkilöt ovat valikoituneet irtisanottaviksi. Työnantaja ei myöskään ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että työpaikkansa säilyttäneet työntekijät olisivat ammattitaitonsa ja käytettävyytensä puolesta yhtiön toiminnalle tärkeämpiä ammattityöntekijöitä kuin kanteessa mainitut irtisanotut henkilöt. Irtisanoessaan kanteessa mainittujen työntekijöiden työsopimukset vastaajayhtiöt ovat näin ollen menetelleet irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n määräyksen vastaisesti.
Päädyttyään tähän kannanottoon työtuomioistuimen ei ole tarpeen ottaa kantaa irtisanomisjärjestyksen muodostamisen toissijaisena kriteerinä olevan työsuhteen keston merkitykseen asiassa.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Konsernin emoyhtiö Finnsteve Oy Ab on välituomiossa TT 2013:152 selostetuin tavoin vastannut irtisanottavien työntekijöiden valinnasta kaikissa kolmessa yhtiössä, joissa sillä on ollut määräysvalta. Kanteessa mainittujen työntekijöiden työsopimukset on irtisanottu irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n määräyksen vastaisesti. Finnsteve Oy Ab on siten tietensä rikkonut työehtosopimusta.
Koska Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab eivät ole ratkaisevasti vaikuttaneet irtisanottavien valintaan, yhtiöiden ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Hyvityssakkovaatimus on näiden yhtiöiden osalta hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että Satamaoperaattorit ry, Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on valmisteluistunnossa 20.1.2014 peruuttanut Satamaoperaattorit ry:tä kohtaan esittämänsä hyvityssakkovaatimuksen. Kun asiassa ei ole esitetty vaatimuksia Satamaoperaattorit ry:tä kohtaan, sen ei voida katsoa hävinneen asiaa työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että vastaajina olevien yhtiöiden vahvistetaan menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti. Satamaoperaattorit ry ei siten ole velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikuluja, jotka jäävät vastaajayhtiöiden korvattaviksi.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on 17.384,13 euroa. Vastaajat ovat paljoksuneet oikeudenkäyntikuluvaatimusta 10.000 euroa ylittäviltä osin. Kantajan asiamiehen laskusta ilmenee, että jutun valmisteluun ja hoitamiseen on käytetty yhteensä noin 66 tuntia. Asianajo työtuomioistuimessa on vienyt noin 10 tuntia ja loput 56 tuntia on käytetty haastehakemuksen laatimiseen sekä muuhun valmisteluun. Työtuomioistuin pitää jutun hoitamiseen käytettyä työmäärää liiallisena. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset sekä istuntojen kestot oikeudenkäyntikulujen kohtuullinen määrä on 12.000 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab on menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L,
- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab ja Containersteve Oy Ab ovat menetelleet vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: M, N, O, P, Q, R, S, T, U,
- vahvistaa, että Finnsteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab ovat menetelleet vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä seuraavien työntekijöiden irtisanomisen yhteydessä: V, W, X, Y, Z, Å,
- velvoittaa Finnsteve Oy Ab:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle 5.000 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, sekä
- velvoittaa Finnsteve Oy Ab:n, Containersteve Oy Ab:n ja FS-Terminals Oy Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.
Containersteve Oy Ab:tä ja FS-Terminals Oy Ab:tä kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset ja Satamaoperaattorit ry:tä kohtaan esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Pärssinen, Hotti, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.
Tuomio on yksimielinen.