Labor court orders unions to pay fines for striking during employer's collective bargaining and neglecting supervision duties.

Lakko oli toimeenpantu työnantajan yt-neuvotteluesityksen pois vetämiseksi. Työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

Ammattiosasto oli toimenpiteillään lakon yhteydessä rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Liitto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

VASTAAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KUULTAVA

Raision Elintarviketyöntekijät ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

TYÖTAISTELUTOIMENPIDE

Raision Elintarviketyöntekijät ry:n pääluottamusmies on tiistaina 14.1.2014 ilmoittanut Bunge Finland Oy:n Raision tuotantolaitoksella samana päivänä kello 16 alkaneesta ja maanantaina 20.1.2014 kello 7 päättyneestä työnseisauksesta. Yhtiössä tehdään keskeytyvää kolmivuorotyötä, joten tuotannossa jäi tekemättä yhdeksän työvuoroa. Ilmoitettu työtaistelutoimi koskee kaikkia tehtaan tuotantopuolen ja varaston työntekijöitä eli yhteensä 56 työntekijää.

Työnantajaliitto on lähettänyt välittömästi lakon alettua 14.1.2014 valvontakirjeen työntekijäliiton liittopuheenjohtaja ja sopimuspäällikölle.

Raision Elintarviketyöntekijät ry:ssä on 233 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon,

- tuomitsee Raision Elintarviketyöntekijät ry:n työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Raision Elintarviketyöntekijät ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.400 euroa laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtaistelutoimenpide

Välittömästi ennen pääluottamusmiehen ilmoitusta työtaistelusta työpaikalla oli 14.1.2014 järjestetty työhuonekunnankokous, johon pääluottamusmies oli osallistunut. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijät vaativat, että työnantajan on vedettävä 9.1.2014 antamansa yt-neuvotteluesitys pois. Yhteistoimintaneuvotteluesityksessä työnantaja on ilmoittanut harkitsevansa irtisanomisia. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan kyseisellä työnseisauksella työntekijät haluavat painostaa työnantajaa hyväksymään tämän vaatimuksen. Työnantajan edustaja oli välittömästi ilmoituksen saatuaan edellyttänyt pääluottamusmiestä ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi.

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syy on pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työnantajan painostaminen hyväksymään työntekijöiden esittämä, lakiin ja työehtosopimukseen perustumaton vaatimus siitä, että työnantaja vetää pois 9.1.2014 annetun yt-neuvotteluesityksen, jossa työnantaja on ilmoittanut harkitsevansa mahdollisia irtisanomisia. Yhtiön toimitusjohtaja ei ole ennen yt-neuvotteluja ilmoittanut tai luvannut suullisesti tai kirjallisesti, ettei uusia yt-neuvotteluja ole tarve pitää ennen toukokuuta 2014.

Työtaistelutoimenpide kohdistuu työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

Työntekijäliiton vastuu työtaistelusta

Työntekijäliitto ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin riittävän tehokkaisiin toimiin työtaistelun lopettamiseksi, vaan lakko jatkuu edelleen. Työnantajaliitto on valvontakirjeellään edellyttänyt työntekijäliitolta tehokkaita toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.

Ammattiosaston vastuu työtaistelusta

Pääluottamusmies on esittänyt työnantajalle työtaistelun vaatimukset ja syyt. Työnseisauksella painostetaan työnantajaa suostumaan työntekijöiden edellä esittämiin vaatimuksiin.

Ammattiosasto vastaa edustajansa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vastauksessaan, johon Raision Elintarviketyöntekijät ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on lisäksi vaatinut Elintarviketeollisuusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 1.367,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ammattiosaston vastuu

Työnseisaus on järjestetty työnantajasta johtuvasta syystä. Yrityksessä oli aiemmin käyty yhteistoimintaneuvottelut marras-joulukuussa 2013. Neuvottelut päättyivät 9.12.2013. Näiden neuvottelujen aikana yhtiön toimitusjohtaja oli suullisesti useaan otteeseen ilmoittanut, että mikäli työntekijät yhteistoimintaneuvotteluissa suostuvat joustoihin eli suostuvat lomautuksiin, luopuvat lomarahoistaan ja suostuvat talviloman pilkkomiseen päiväksi kerrallaan, ei uusia yhteistoimintaneuvotteluita ole tarve pitää ennen toukokuuta 2014. Työntekijät olivat tähän ilmoitukseen luottaen suostuneet etujen alennuksiin vapaaehtoisesti.

Työnantajan ilmoitus uusien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta 9.1.2014 annetulla neuvotteluesityksellä rikkoi sitä lupausta, jonka toimitusjohtaja oli antanut. Kyseisissä olosuhteissa työnseisaus ei ole kohdistunut työehtosopimukseen, vaan siihen suulliseen lupaukseen, jonka työnantaja on tehnyt.

Ammattiliiton vastuu

Ammattiliitto on saanut tiedon työnseisauksesta vasta sen jo alettua iltapäivällä 14.1.2014. Sillä ei näin ollen ole ollut mitään mahdollisuutta estää työnseisausta. Koska työnseisaus ei kohdistu työehtosopimukseen, ei kyseeseen voi tulla valvontavelvollisuuden laiminlyönti.

Hyvityssakosta

Mikäli menettelyn katsotaan kohdistuvan työehtosopimukseen, tulee sakon määrää alentavana tekijänä huomioida ammattiosaston osalta työnantajan menettely 9.12.2013 päättyneiden neuvottelujen yhteydessä.

Ammattiliiton mahdollisen vastuun osalta tulee asiassa huomioida se, että työnseisauksesta ei ole etukäteen annettu tietoa. Kun tieto siitä on saatu, oli työnseisaukseen jo ryhdytty. Näissä olosuhteissa ammattiliiton vaikutusmahdollisuudet ovat olleet rajalliset.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Yhteistoimintaneuvottelun pöytäkirja 9.12.2013

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

Bunge Finland Oy:n Raision tuotantolaitoksen työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 14. - 20.1.2014. Päätös työnseisauksesta on tehty Raision Elintarviketyöntekijät ry:n työhuonekunnan kokouksessa 14.1.2014, johon myös ammattiosaston pääluottamusmies on osallistunut.

Lakko on pantu toimeen yhtiön 9.1.2014 antaman, mahdollisia irtisanomisia koskevan yt-neuvotteluesityksen pois vetämiseksi. Työtuomioistuin katsoo, ettei jutussa esitetty yt-neuvottelupöytäkirja 9.12.2013, eikä muukaan asiassa esitetty osoita yhtiön toimitusjohtajan luvanneen, ettei uusia yt-neuvotteluja yhtiössä pidetä ennen toukokuuta 2014. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

Ammattiosaston ja työntekijäliiton vastuu

Pääluottamusmies on ennen työtaistelun alkua 14.1.2014 ilmoittanut yhtiölle työtaistelusta, josta oli päätetty työhuonekunnan kokouksessa. Ammattiosasto on toimenpiteillään rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Työnantajaliitto on lähettänyt välittömästi lakon alettua 14.1.2014 valvontakirjeen työntekijäliiton edustajille edellyttäen sitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työntekijäliitto ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työntekijäliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakkojen määrä

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määriä tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden työntekijöiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Raision Elintarviketyöntekijät ry ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 2.400 euroa. Vastaaja on paljoksunut vaatimusta 750 euroa ylittävältä osalta. Työtuomioistuin katsoo, että asian laatuun ja sen hoitamiseen vaadittaviin toimenpiteisiin nähden kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä on 750 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Raision Elintarviketyöntekijät ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan hyvityssakkoa Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Raision Elintarviketyöntekijät ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.200 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.000 euroa.

Raision Elintarviketyöntekijät ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 750 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Hotti, Kari, Schön ja Kuoppamäki jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.