Labor court dismisses union appeal, upholding dismissal based on permanent and essential reduction of accounting work.

Teknologiayhtiössä tarjolla oleva kirjanpitäjän työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöllä ei ollut myöskään ollut kirjanpitäjän irtisanomisen aikoihin tarjota hänelle muuta työsuhteessa tehtävää työtä. Se, että yhtiö oli kirjanpitäjän työsuhteen päätyttyä ottanut vuokratyöntekijän tekemään toisenlaisia taloushallinnon tehtäviä, ei osoittanut irtisanomisperusteen puuttumista. Yhtiöllä oli siten ollut irtisanomissuojasopimuksen määräyksessä tarkoitetut taloudelliset, tuotannolliset ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt kirjanpitäjän työsopimuksen irtisanomiselle. Muunlaisia, epäasiallisia syitä kirjanpitäjän työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut näytetty olleen. (Ään. perusteluista)

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Aquaflow Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.10.2014

Pääkäsittely 20.11.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n, nykyisen Ammattiliitto Pro ry:n, välisen teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 24.10.2011-31.10.2013 osana noudatettavassa teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

ASIAN TAUSTA

Aquaflow Oy toimittaa veden, jäteveden ja lietteenkäsittelyn laitteita ja laitoksia sekä kunnallisille että teollisuuden asiakkaille. A on työskennellyt yhtiön Savonlinnan toimipaikassa talousosastolla kirjanpitäjänä/pääkirjanpitäjänä 3.2.1999-20.10.2012. Yhtiö irtisanoi 20.4.2012 hänen työsopimuksensa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 20.10.2012. A:lla ei ollut työvelvoitetta irtisanomisaikana. A:n kuukausipalkka oli työsuhteen päättyessä 2.780,17 euroa kuukaudessa.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Aquaflow Oy:n rikkoneen teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavia työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n säännöksiä irtisanoessaan A:n työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla,

- velvoittaa Aquaflow Oy:n suorittamaan korvauksena A:lle hänen 18 kuukauden palkkaa vastaavat 50.043,06 euroa työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksi antamisesta lukien, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Aquaflow Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen kuukausi työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Heti A:n 20.10.2012 tapahtuneen työsuhteen päättymisen jälkeen 1.11.2012 yhtiö otti talousosastolle lähinnä kirjanpitoon ulkopuolisena pidettävän uuden työntekijän E:n muodollisesti vuokrausyrityksen kautta. Yhtiössä ei tehty päätöstä siirtyä taloushallinnon osalta ulkopuolisen työvoiman käyttöön eikä tällaisesta menettelystä käyty yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja. A:n irtisanomiseen johtaneet yt-neuvottelut aloitettiin välittömästi sen jälkeen, kun A oli nostanut jo pitkään kiusaamisena kokemansa menettelyn esille työpaikalla. Mainituilla perusteilla A:n työsopimuksen irtisanominen on johtunut epäasiallisista syistä ja hänen työsuhdeturvaa on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti loukattu ottamalla samankaltaisiin tehtäviin ulkopuolisena pidettävä uusi työntekijä.

A on työsuhteensa päättymisen johdosta edelleen työtä vaille. Hänen työllistymismahdollisuuksiaan ammattiaan vastaaviin tehtäviin ei voida pitää hyvinä. Hän on syntynyt 28.4.1954. Korvauksen määrää korottavina tekijöitä ovat hänen työsuhteensa kesto (yli 13 vuotta), hänen ikänsä (59 vuotta), hänen ansionmenetyksensä, hänen mahdollisuutensa työllistyä ammattinsa mukaisiin tehtäviin ja yhtiön epäasiallinen menettely työsuhdetta päätettäessä. Yhtiö otti ulkopuolisen työntekijän A:n työsopimuksen kaltaisiin tehtäviin mitä ilmeisimmin ainoastaan A:n työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa.

Kantaja haluaa lisäksi lausua vastaajan ja kuultavan vastauksen johdosta seuraavaa.

A:n irtisanomiseen johtaneet yt-neuvottelut aloitettiin yt-neuvottelukutsun mukaan, koska yrityksen tilauskanta oli pysynyt alhaisena ja yhtiön yleiskulut olivat erittäin suuret suhteessa liikevaihtoon. Yhtiön vuoden 2012 toimintakertomuksen mukaan markkinoiden piristyminen näkyi vuoden 2012 projektikauppojen kasvavana määränä. Arvio vuoden 2013 tilikaudelle oli edellisvuotta huomattavasti parempi.

Kantaja ei tiedä mitä yt-kutsussa esitetyllä yleiskuluilla tarkoitetaan, mutta esimerkiksi hallinnon kulut ovat Aquaflow Oy:ssä olleet vuonna 2011 1.736.910,10, vuonna 2012 1.697.830,67 ja vuonna 2013 1.820.800,31. Eli ainoastaan A:n työsopimuksen irtisanomisella ei ole ollut mitään merkitystä suhteessa yhtiön "yleiskuluihin".

Aquaflow Oy:n liikevaihto, liikevoitto, liikevoittoprosentti, oman pääoman tuottoprosentti ja omavaraisuusaste ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2010 lukien.

Kantaja pitää hyvin oudoksuttavana vastaajan ja kuultavan väitettä siitä, että niin sanotun Latis-projektin valmistuminen olisi jollain tavalla vähentänyt A:n toimenkuvan mukaisia pääkirjanpitäjän tehtäviä. Kuten yt-kutsussakin todetaan, niin Latis-projektin loppuunsaattaminen jahti taloushallinnossa ns. normaaliin tilanteeseen.

Kantaja ei ymmärrä millä tavalla taloushallintajärjestelmän vaihtaminen vähentäisi A:n tehtäviä. Vastaaja ja kuultava väittävät lisäksi, että Latis-ohjelman osaamattomuus on vaikuttanut siihen, ettei A:ta ole palkattu uuteen, avoimeksi tulleeseen kirjanpitotehtävään. Latis-ohjelma otettiin yhtiössä käyttöön jo syksyllä 2011, joten A on ko. ohjelmaa käyttänyt. Kuultavan oma menettely siinä, ettei A:ta toimenkuvansa mukaisesti kutsuttu osallistumaan Latis-projektiin ja sen kehittämiseen osoittavat sitä vastoin kuultavan suhtautumista A:han henkilönä.

Kuultavayhtiö on koko A:n siellä työskentelyn ajan ollut kansainvälinen konsemiyhtiö, jonka työkieli on aina ollut englanti. Vastoin kuin kuultavayhtiö antaa ymmärtää, niin A on tosiasiassa koko ajan tehnyt työtä myös englannin kielellä. A on muun muassa ollut yhteydessä ulkomaisiin veroedustajiin, laatinut englannin kielisiä raportteja emoyhtiön hallitukselle jne.

Kuultavayhtiö osoittaa vastauksessaan pikemminkin omaa huolimattomuuttaan työsopimuslain mukaisissa velvollisuuksissaan huolehtia ikääntyvien työntekijöiden osaamisesta ja koulutuksesta. Työsopimuslain perustelujen mukaan " Ikääntyvien työntekijöiden asemaan vaikuttaisi syrjintäkiellon ja työnantajan tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lisäksi myös työnantajan yleisvelvoite, jonka mukaan työnantajan olisi kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita" (HE 157/2000 vp. s, 52).

Vastaajan ja kuultavan A:n työsopimuksen irtisanomiseksi esittämät perusteet eivät pidä paikkaansa ja osoittavat yhdessä sen kanssa, että kuultava on kierrättänyt taloushallintoon tehdyn rekrytoinnin vuokrausyrityksen kautta, että kuultavayhtiö on irtisanomisprosessissa tosiasiassa halunnut päästä eroon A:ta henkilönä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Aquaflow Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Ammattiliitto Pro ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Aquaflow Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajalla on ollut teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä tarkoitettu työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukainen peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen 20.4.2012. Työnantaja ei ole ottanut uusia työntekijöitä työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä kielletyllä tavalla ennen tai jälkeen A:n työsopimuksen irtisanomista.

Yhtiön talousosastolla työskenteli ennen A:n irtisanomista neljä työntekijää. Talousjohtajana toimi B. Controllerina toimi C, joka vastasi lähinnä sisäisestä laskentatoimesta, kuten taloudellisesta raportoinnista, budjetoinnista ja taloudellisista ennusteista. A toimi kirjanpitäjänä vastaten lähinnä ulkoiseen laskentatoimeen kuuluvista tehtävistä, kuten kirjanpitoa koskevista tulo- ja menokirjauksista sekä osto- ja myyntireskontrasta. Hänellä oli myös tilinpäätöksen laatimiseen liittyviä tehtäviä. Talousosastolla työskenteli lisäksi D, jonka työpanos jakautui puoliksi talousosaston ja muiden yleishallinnollisten tehtävien välillä.

Yhtiössä käytiin yhteistoimintamenettely 29.3. ja 20.4.2012 välisenä aikana. Yhteistoimintamenettely koski kaikkia yhtiön Savonlinnan toimipaikan toimihenkilöitä. Perusteena yhteistoimintamenettelylle oli tarve tehostaa yhtiön toimintaa toimihenkilöiden tekemän työn osalta. Yhtiön liikevaihto oli laskenut noin 18 miljoonasta eurosta noin 6 miljoonaan euroon ja erityisesti talousosaston osalta työn määrää vähensi myös niin sanotun Latis-projektin valmistuminen.

Yhteistoimintamenettelyn päätyttyä yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen. Kyse oli siitä, että yhtiön toiminnan volyymin lasku vähensi myös muun muassa tulo- ja menokirjauksien määrää. Päättämisilmoituksessa mainittu taloushallinnon kehitysprojekti oli mainittu Latis-projekti, jossa oli kyse uuden taloushallintoa koskevan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä vähensi merkittävästi talousosaston kirjanpitoa koskevan työn määrää. Tällaisia tehtäviä oli juuri A:lla. A:n irtisanomisen jälkeen hänen jäljelle jääneet työtehtävät jaettiin pääasiassa B:lle ja C:lle. Yhtiö ei ole palkannut talousosastolle uutta kirjanpitäjää A:n jälkeen. Yhtiön talousosastolle jäi irtisanomisen jälkeen siis aiemman 3,5 henkilön sijaan 2,5 henkilöä, koska D:n työajasta kului puolet talousosastolla.

Vaikka yhtiö olisi palkannut controllerin tehtäviin henkilön suoraan työsuhteeseen, A ei olisi voinut tulla kyseeseen, koska hän ei osaamisensa ja kokemuksensa puolesta kyennyt tekemään controllerin töitä. Taloudellinen raportointi emoyhtiölle kuului keskeisesti controllerin tehtäviin. Kyseiset tehtävät vaativat osaamista ja kokemusta taloudellisesta raportoinnista ja raportointiohjelmistoista sekä hyvää englanninkielen taitoa, joita A:lla ei ollut. Lisäksi Latis-toiminnanohjausjärjestelmän osaaminen oli olennainen osa controllerin tehtäviä.

A:n työsopimus irtisanottiin 20.4.2012 eikä hänellä ollut työvelvoitetta irtisanomisaikana. E otettiin talousosastolle 26.11.2012 alkaen eli yli puoli vuotta tämän jälkeen vuokratyöntekijäksi tehtäviin, joita A ei olisi kyennyt tekemään. A vapautettiin työvelvoitteesta, koska Latis-projektin valmistuminen vähensi selvästi hänen töitään ja koska A:n katkeruus siitä, että juuri hänet irtisanottiin talousosastolta, olisi tehnyt hänen työllistämisestään irtisanomisaikana hyvin hankalaa. Yhtiön Savonlinnan toimipaikassa työskenteli vain 5 toimihenkilöä ja vähennystarve koski ennen kaikkea talousosastoa. Yhden toimihenkilön irtisanominen näissä olosuhteissa ei ollut mitenkään poikkeuksellinen toimenpide. Yhteistoimintamenettely ei koskenut ylempiä toimihenkilöitä, jotka työskentelivät pääasiassa yhtiön tuotteita koskevissa myynti-, projektointi- ja suunnittelutehtävissä. Ylempien toimihenkilöiden osalta yhteistoimintamenettelyjä on käyty vuoden 2011 lopulla ja vuonna 2009.

C jäi perhevapaalle syksyllä 2013. Tämän johdosta tehtävät talousosastolla oli järjesteltävä uudelleen. E siirtyi johtamaan talousosastoa 1.7.2013 alkaen talousjohtaja-nimikkeellä. Samassa yhteydessä E palkattiin yhtiöön työsuhteeseen ja hänen työskentelynsä vuokratyöntekijänä päättyi.

Mikäli vastoin käsitystämme katsottaisiin yhtiön olevan velvollinen maksamaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, on vaadittu 18 kuukauden palkkaa vastaavaa korvaus joka tapauksessa määrällisesti liian suuri.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n työsopimuksen irtisanomisilmoitus 20.4.2012

2. Poikkeamaraportti

3. Yt-neuvottelukutsu 20.3.2012

4. Aquatlow Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös 31.12.2012

5. Aquaflow Oy:n tuloslaskelma tilikaudelta 1.1.2013 - 31.12.2013

6. Työpaikkailmoitus

7. Pääkirjanpitäjän toimenkuvauslomake 29.5.2009

8. A:n työtodistus 28.5.2012

9. Työtodistus 25.9.1998

10. Toimintaohje 1.2.2006

11. Toimintaohje 26.5.2009

12. Ote henkilöstöoppaasta 27.5.2010

13. Toimintaohje 29.4.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työtodistus 28.5.2012

2. Toimenkuvauslomake 29.5.2009

3. Työsuhteen päättämisilmoitus 20.4.2012

Kantajan henkilötodistelu

1. Laskentamerkonomi A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Varatoimitusjohtaja F

2. Talousjohtaja/toimitusjohtaja B

3. Controller C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Aquaflow Oy:n tarjolla oleva työ taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi yhtiön irtisanoessa A:n työsopimuksen. Edelleen vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantaja A:n irtisanomisen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet, ja onko työnantaja joka tapauksessa laiminlyönyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisen työntarjoamisvelvollisuuden. Lisäksi vallitsee erimielisyys siitä, onko A valikoitunut irtisanottavaksi epäasiallisilla henkilöön liittyvillä perusteilla.

Tarjolla olevan työn vähentymisestä esitetty selvitys

Yhtiö oli lomauttanut ja irtisanonut henkilöstöään ennen vuotta 2012. Koska yhtiössä oli käynnissä uuden Latis-toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen, aikaisempia lomautuksia ja muita säästötoimenpiteitä ei ollut kohdistettu talousosaston toimihenkilöihin, vaan muihin henkilöstöryhmiin. Lisäksi yhtiössä käytettiin vuonna 2011 Latis-toiminnanohjausprojektin rinnalla vanhaa toiminnanohjausjärjestelmää aina Latis-projektin valmistumiseen vuoden 2011 loppuun asti. Latis-projektin täysimääräisen käyttöönoton myötä talousosaston työmäärä laski pysyvästi vuoden 2012 alusta lukien. Latis-projektin valmistuminen vaikutti nimenomaan kirjanpitäjän eli A:n töiden vähentymiseen.

Aquaflow Oy:n talousjohtajana toiminut B on kertonut, että ennen A:n irtisanomista talousosastolla työskentelivät talousjohtajan lisäksi C controllerina, A kirjanpitäjänä ja D toimistoassistenttina. D:n tehtävästä vain puolet kuului talousasioiden hoitoon talousosastolla. Latis-toiminnanohjausjärjestelmä ja myös sen edeltäjänä toiminut vanhempi toiminnanohjausjärjestelmä ovat olennaisesti vähentäneet tehtäviä talousosastolla. Koska myyjät ja projektiosaston työntekijät itse syöttivät tietoja järjestelmään, ulkoisen laskennan työt vähenivät. Eniten vähenivät kirjanpitäjän eli A:n työt. Kirjanpitäjän työ väheni Latis-järjestelmän ansiosta viidestä työpäivästä 1-2 työpäivään viikossa.

A on kertonut, että Latis-projektin valmistuminen yhtiössä ei vähentänyt hänen kirjanpitäjän tehtäviään taloushallinnossa, koska kirjanpidon kirjaukset on edelleen uudessakin ohjelmassa tehtävä. Otettaessa Latis-järjestelmä yhtiössä syyskuussa 2011 käyttöön kirjanpidon tilikartta laajeni ja jokaiselle kustannuspaikalle oli oma tilinsä. Kirjaukset tehtiin kustannuspaikan mukaan, mikä tosiasiassa johti työn määrän lisääntymiseen. A käytti uutta ohjelmaa irtisanomiseensa 20.4.2012 asti.

Talousosaston henkilöjärjestelyistä esitetty selvitys

F:n mukaan A:n irtisanomisen jälkeen yhtiön talousosaston työt jaettiin siten, että talousjohtajana toiminut B alkoi hoitaa kirjanpitoa ja controller C vastasi konsernin raportoinnista sekä maksuliikenteestä. Ruokalippujen ja liikuntasetelien hoito siirrettiin talousosaston ulkopuoliselle sihteerille. Talousosaston kaikki työt hoidettiin A:n irtisanomisesta lähtien 2,5 henkilön työpanoksella.

Ilmoitettu A:han kohdistettu epäasiallinen käyttäytyminen

F:n mukaan C:n epäasiallisesta käyttäytymisestä A:ta kohtaan 13.3.2012 laadittiin yhtiössä poikkeamaraportti 20.4.2012. C:lle annettiin asiasta huomautus ja ilmoitettiin, ettei tällainen epäasiallinen käyttäytyminen ole sallittua eikä hyväksyttävää työpaikalla. A ei ole ottanut yhtiössä esille muita vastaavia tapahtumia työpaikalla.

A:n mukaan hänen pyydettyään 13.3.2012 C:tä selvittämään Latis-ohjelmassa olevaa puutetta C menetti malttinsa ja vaati kovaa huutaen A:ta poistumaan huoneestaan. A on kertonut kokeneensa yhtiössä epäasiallista kohtelua myös tämän tapahtuman lisäksi. A on tuonut ilmi esimies-alaiskeskustelussa 15.9.2011 F:n kanssa erilaisia kokemiaan epäkohtia muun muassa tiedonkulussa toimihenkilöiden välillä.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena yhtiössä laadittu poikkeamaraportti 20.4.2012 (kanteen todiste 2) A:n yhtiölle ilmoittamasta työtoverin epäasiallisesta käytöksestä 13.3.2012 häntä kohtaan. Raportin mukaan asia on sovittu asianosaisten kesken ja päätetyt korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet on suoritettu.

Arviointi ja johtopäätökset

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta koskevan työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Syksyllä 2012 B irtisanoutui yhtiön palveluksesta ja hänen tilalleen siirrettiin controllerin tehtäviä aiemmin hoitanut C. Uudeksi controlleriksi otettiin työvoiman vuokrausliikkeestä E sen jälkeen, kun yhtiössä oli selvitetty useita muita vaihtoehtoja taloushallinnon tehtävien hoitamiseksi. Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentissa uudella työntekijällä on tarkoitettu työsuhteeseen palkattua työntekijää. Näin ollen vuokratyöntekijän palkkaaminen ei ilman muuta osoita, että taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanomiseen ei ole (TT 2006:64 ja 65).

Tässä tapauksessa E on otettu A:n työsuhteen päätyttyä vuokratyöntekijänä controllerin tehtävään tekemään muita kuin A:n hoitamia työtehtäviä. Kun E on vuoden 2013 keskivaiheilla palkattu yhtiöön työsuhteeseen talouspäälliköksi, tämä on johtunut C:n jäämisestä äitiyslomalle eli työnantajasta riippumattomista syistä. Asiassa ei ole väitettykään, että talousjohtajan tehtävää olisi pitänyt tarjota A:lle. Esitetyistä syistä E:n ottamista yhtiön eri työtehtäviin ei voida pitää järjestelynä, jolla olisi pyritty kiertämään A:n työsuhdeturvaa (ks. myös TT 2007:103).

Jutussa on esitetty yksityiskohtaista todistelua controller-toimihenkilöltä edellytetystä ammatti- ja kielitaidosta. Koska E on edellä esitetyn mukaan voitu ottaa tähän tehtävään A:n irtisanomissuojaa loukkaamatta, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, olisiko A näiden edellytysten puolesta pystynyt hoitamaan kyseistä tehtävää.

Esitetyn selvityksen mukaan A:n ja hänen työtoverinsa välillä on 13.3.2012 ollut työpaikalla erimielisyyttä, joka on asianosaisten kesken sovittu. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että A olisi valikoitunut irtisanottavaksi epäasiallisilla henkilöön liittyvillä perusteilla.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa esitetyn selvityksen osoittavan, että yhtiössä tarjolla oleva, A:n hoitama kirjanpitotyö on taloudellisista ja tuotannollisista johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöllä ei ole myöskään ollut A:n irtisanomisen aikoihin tarjota hänelle muuta työsuhteessa tehtävää työtä. Yhtiöllä on siten ollut irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä tarkoitetut taloudelliset, tuotannolliset ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt A:n työsopimuksen irtisanomiselle. Muunlaisia, epäasiallisia syitä A:n työsopimuksen irtisanomiseen ei ole näytetty olleen. Kanne on näistä syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Aquaflow Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Aquaflow Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.020 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Rekola, Tuliara, Ahokas ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Ahokkaan lausunto:

Aquaflow Oy:n talousosastolta 20.4.2012 irtisanotun A:n irtisanomisperusteesta, toiminnan muutoksesta ja talousosaston työn pysyvästä vähenemisestä, olen enemmistön kanssa yhtä mieltä. Jaan myös näkemyksen siitä, ettei riittävää näyttöä esitetty epäasiallista syytä irtisanottavaksi valikoitumisessa.

A:n irtisanomisajan jälkeen talousosaston tehtäviin otetun vuokratyöntekijän osalta en kuitenkaan voi yhtyä enemmistön näkemykseen siitä, että työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentissa uudella työntekijällä on tarkoitettu vain työsuhteeseen palkattua työntekijää. Tämä vuonna 2001 voimaan tulleen työsopimuslain (55/2001) jälkeen kirjallisuudessa ja mainituissa kolmessa erimielisessä työtuomioistuimen ratkaisussa omaksuttu tulkinta ei nähdäkseni perustu mainittuun lainsäännökseen tai sen perusteluihin.

Edellä mainituin perustein hylkään kanteen ja tuomitsen oikeudenkäyntikulut samoin kuin enemmistö ratkaisussaan.