Labor unions fined for illegal strike involving civil servants violating permanent peace obligation.

Ammattiliitto ja yhteisjärjestö olivat järjestäneet vuorokauden kestäneen työnseisauksen, joka koski kaikkia kaupungin toimintoja.

Työtaistelun tarkoituksena oli vastustaa kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä, jonka katsottiin uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtaistelu kohdistui työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla oli rikottu mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Ammattiliitto ja yhteisjärjestö ovat myöntäneet toimeenpanneensa työnseisauksen. Näin ollen ne olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Pääsopijajärjestö ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Koska työnseisaukseen oli osallistunut sekä työntekijöitä että viranhaltijoita, järjestöt tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa erikseen työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana otettiin huomioon se, että työnseisaus oli toimeenpantu, vaikka työtuomioistuin oli tuomiossaan TT 2014-137 katsonut, että työnseisauksella uhkaaminen oli lainvastainen työtaistelutoimenpide.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJA

Kunta-alan unioni ry

KUULTAVAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPIDE

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry antoivat 9.9.2014 julkisuuteen ja Helsingin kaupungille tiedotteen 23.9.2014 järjestettävästä mielenilmaisusta. Tiedotteen mukaan mielenilmaus koskee kaikkia Helsingin kaupungin toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa Palmia-liikelaitos, Helsingin Energia ja HKL:n metro- ja raideliikenne. Mielenilmaisun tavoitteena on vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä. Tiedotteessa todetaan, että yhtiöittämisen seurauksena henkilöstön työehtosopimuksia heikennetään. Tiedotteella pyritään vakuuttamaan päättäjät siitä, että Palmia säilytetään liikelaitoksena.

Työtuomioistuin on 18.9.2014 ja 9.10.2014 antamissaan tuomioissa TT 2014-137 ja TT 2014-155 katsonut, että työnseisauksella uhkaaminen on lainvastainen työtaistelutoimenpide.

Työnseisaus toteutettiin 23.9.2014. Siihen osallistui 5.241 henkilöä, joista KVTES:n piirissä on 2.785 henkilöä, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 303 henkilöä ja kunnallisen tuntipaikkaisten henkilöstön työehtosopimuksen piirissä 1.249 henkilöä. Viranhaltijoita osallistui 72, joista KVTES:n piirissä on 52 henkilöä ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 20 henkilöä.

Helsingin kaupungin palveluksessa on henkilöstöä 40.139 (Helsingin kaupungin tilastokeskuksen tieto 31.12.2013).

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ja

- tuomitsee Kunta-alan unioni ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että hyvityssakot tuomitaan erikseen työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla.

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Kunta-alan unioni ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.244 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen virka- ja työehtosopimukseen

Työtaistelun tarkoituksena oli tosiasiassa vastustaa kaupungin henkilöstöpolitiikkaa, ulkoistamista ja mahdollisia työehtojen heikentämisiä. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat kuntatyönantajan työnjohto-oikeuteen ja ovat siten työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin vastaisia sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 4 §:n vastaista.

Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla rikotaan mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry jatkoivat työtaistelun valmistelua ja siitä tiedottamista myös sen jälkeen, kun työtuomioistuin oli tuominnut ne työtaistelu-uhasta hyvityssakkoon. Järjestöt myös toteuttivat uhkaamansa työnseisauksen 23.9.2014. Järjestöt ovat työtaistelua suunnitellessaan ja sitä järjestäessään olleet täysin tietoisia siitä, että kysymyksessä on laiton työtaistelu.

Saatuaan tietää työtaistelulla uhkaamisesta ja erityisesti saatuaan tiedoksi työtuomioistuimen asiassa 18.9.2014 antaman tuomion Kunta-alan unioni ry:n olisi tullut ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi.

Työtaistelun seuraukset

Työnseisauksesta on aiheutunut työnantajalle ylimääräistä työtä ja kustannuksia sekä haittaa palvelutuotannolle. Työnseisaus kohdistui lähes kaikkiin Helsingin kaupungin toimintoihin. Työnantaja joutui ryhtymään toimenpiteisiin palvelujen järjestämiseksi työtaistelun aikana. Työnantajalle aiheutuneiden kustannusten määräksi on arvioitu 633.603,10 euroa.

Kustannuksia ja haittoja aiheutui myös yksityishenkilöille. Työnseisaus vaikeutti merkittävästi kymmenien tuhansien kaupunkilaisten työ- ja vapaa-aikamatkustamista.

Hyvityssakon määrä

Määrättävän sakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon se, että järjestöt ovat toteuttaneet työnseisauksen täysin tietoisena sen laittomuudesta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on omassa tiedotteessaan 19.9.2014 todennut, että työnseisaus on laiton. Moitittavaa on myös se, että järjestö on vielä 22.9.2014 internet-sivuillaan todennut, että mielenilmaus ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen. Järjestöt tiedotteissaan ja puheenvuoroillaan mediassa pyrkivät innostamaan jäseniä työnseisaukseen, vaikka työnseisauksen lainvastaisuus oli täysin selvää.

Sakon määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös työnseisauksen jälkeinen tiedottaminen, joka osoittaa järjestöjen piittaamattomuutta työrauhavelvollisuutta kohtaan. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on tiedotteessaan 25.9.2014 todennut, että mielenilmauksen järjestäminen oli järjestön hallituksen mielestä tarpeellista. Tiedotteessa on myös todettu, että liitto on valmis tarvittaessa toimiin myös muualla maassa, jos yksipuolisia työehtojen heikennyksiä viedään eteenpäin esimerkiksi perusteettoman yhtiöittämisen varjolla.

Työtaistelusta aiheutui työnantajalle paljon vaivaa ja kustannuksia. Yksityisiltä henkilöiltä tulee jatkossa todennäköisesti korvausvaatimuksia saamatta jääneistä palveluista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Kunta-alan unioni ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Mielenilmauksen tausta

Palmia-liikelaitoksen yhtiöittämistä on perusteltu sillä, että ns. kilpailuneutraliteettia koskeva 1.9.2013 voimaan tullut kuntalain muutos edellyttäisi Palmian palvelujen yhtiöittämistä. Palmian palveluista ylivoimaisesti suurin osa on kuitenkin tuotettu Helsingin kaupungin omille virastoille ja laitoksille ja vain prosentuaalisesti pieni osa liikelaitoksen liikevaihdosta on ulosmyyntiä, jota kuntalain yhtiöittämisvelvoite koskee. Kuntalaki ei siten velvoita yhtiöittämään Palmian toimintoja niin laajasti kuin nyt on päätetty tehdä, vaan catering-, kiinteistö-, siivous ja turvapalvelujen osalta olisi voitu luopua ulkoisesta myynnistä aivan samalla tavoin kuin siitä luovutaan niiden toimintojen osalta, jotka jäävät liikelaitokseen.

Työnseisauksella ei pyritty vaikuttamaan Helsingin kaupunkiin työnantajana eikä kaupungin työnjohtoon, vaan mielenilmauksen tarkoituksena oli aidosti pyrkiä vaikuttamaan kaupunginvaltuutettuihin poliittisina päätöksentekijöinä.

Kohdistuminen virka- ja työehtosopimukseen

Viranhaltijoiden osalta työnseisaus oli virkaehtosopimuslain pysyvän työrauhavelvollisuuden vastainen mielenilmaus.

Julkisten palvelujen organisaatiorakenne ja palvelujen yhtiöittäminen tai ulkoistaminen ovat yritysten liikkeenjohdolliseen toimivaltaan rinnastettavia kysymyksiä, jotka eivät kuulu työehtosopimuslain mukaiseen sopijaosapuolten säännöstämiskompetenssiin. Yhtiöittämispäätökseen kohdistuva työtaistelutoimi ei siten ole voinut kohdistua kunnallisiin työehtosopimuksiin.

Työnseisaus ei ole välillisestikään kohdistunut voimassa oleviin kunnallisiin työ- tai virkaehtosopimuksiin. Työnseisauksella ei ole pyritty kumoamaan tai muuttamaan voimassaolevia työ- ja virkaehtosopimuksia, niiden yksittäisiä määräyksiä tai niiden soveltamista ja tulkintaa. Päinvastoin työnseisauksella on puollettu voimassa olevien sopimusten noudattamista. Työnseisauksen yhteydessä ei ole ei ole esitetty työntekijöiden irtisanomiseen tai uusien työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä vaatimuksia.

Välillisesti yhtiöittämiseen liittyy työntekijäpuolen huoli siitä, mitä työehtosopimusta uusi yhtiö haluaa ryhtyä noudattamaan. Työnantaja voi itse päättää, liittyykö se työnantajajärjestön jäseneksi vai ei. Kun pyritään vaikuttamaan tähän työnantajan päätöksentekoon, ei kyse voi olla työehtosopimukseen kohdistuvasta toimenpiteestä.

Kunta-alan unioni ry:n vastuu

Kunta-alan unioni ry:llä ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia estää työnseisauksen toimeenpanoa, koska Kunta-alan unioni ry on yksinomaan liittotason neuvottelutoimintaa varten perustettu, kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 luvun 3 §:n 4 momentin tarkoittaman pääsopimuksen edellyttämä pääsopijajärjestö. Kunta-alan unioni ry:n muodostavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry. Ei ole asiallista edellyttää, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ryhtyisi Kunta-alan unioni ry:n puitteissa toimenpiteisiin sen itsensä valmisteleman työnseisauksen estämiseksi.

Työnseisauksen aiheuttamasta haitasta

Työnseisausta koskevaa etukäteisilmoitusta ei tule katsoa hyvityssakkoja korottavaksi seikaksi. Etukäteisilmoituksen tarkoituksena ei ollut toimia työtaistelu-uhkauksena, vaan sen kautta pyrittiin toteuttamaan työnseisaus siten, että siitä aiheutuva haitta jäisi osapuolille siedettäväksi eikä työnseisaus vaarantaisi kenenkään julkisen palvelun varassa olevan kaupunkilaisen henkeä tai terveyttä tai aiheuttaisi heille kohtuutonta haittaa. Liikenteenjärjestelyjen puolella etukäteisilmoituksesta seurasikin se, että työnantaja pystyi organisoimaan korvaavaa liikennettä ja työmatkaliikenne sujui pääsääntöisesti ongelmitta metro- ja raitiovaunuliikenteen pysähtymisestä huolimatta. Vastaavasti esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa ehdittiin varautua tilanteeseen järjestämällä korvaavia eväs- ja muita ateriapalveluja. Työnantajalla oli myös mahdollisuus pyrkiä rajaamaan työnseisauksen laajuutta neuvottelemalla toiminnoista, jotka jäivät kokonaan työnseisauksen ulkopuolelle.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ilmoittama taloudellisen vahingon määrä on ylimitoitettu.

Työnseisauksen aiheuttamat palvelujen järjestelyt ovat teettäneet ylimääräistä työtä, mutta varsinaista taloudellista vahinkoa on aiheutunut vain siltä osin, kun ylimääräistä työtä on jouduttu teettämään lisä- tai ylityönä. Tarkempia selvityksiä siitä, kuinka paljon kaupunki on maksanut lisä- ja ylityökorvauksia nimenomaan työnseisaukseen valmistautumiseen liittyneestä työstä, ei ole esitetty.

Vahinkolaskelmaan on useiden virastojen osalta sisällytetty varautuminen siihen, että kaupunki maksaisi asiakkaille korvauksia saamatta jääneistä palveluista. Vahinkolaskelmasta ei käy ilmi, mihin kaupungin mahdollinen korvausvelvollisuus perustuu. Palvelujen saamatta jääminen on johtunut Helsingin kaupungin toimista riippumattomasta työnseisauksesta, joten kaupungin korvausvelvollisuus lienee useimpien palvelujen osalta vähintään tulkinnanvarainen.

Vahinkolaskelmassa ei ole lainkaan otettu huomioon kaupungin työnseisauksen johdosta säästyneitä työvoima-, raaka-aine-, polttoaine- ja muita vastaavia kustannuksia. Helsingin kaupunki säästänyt palkkamenoissa ainakin 406.177 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n www-sivulla oleva 9.9.2014 päivätty

tiedote

2. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puheenjohtajan antama työtaistelua

koskeva tiedote

3. KT kuntatyöantajien valvontailmoitus 10.9.2014

4. JHL ry:n www-sivuilla oleva tiedote 22.9.2014

5. Helsingin Uutiset 20-21.9.2014

6. Helsingin Sanomat 19.9.2014

7. JHL ry:n tiedote 19.9.2014

8. KT:n tiedote 19.9.2014

9. Muistio 18.9.2014

10. JHL:n tiedote 25.9.2014

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Metro-lehden artikkeli 24.9.2014

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja kohdistuminen

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat edellä kerrotuin tavoin toteuttaneet 23.9.2014 vuorokauden kestäneen työnseisauksen, johon osallistui 5.241 henkilöä. Osallistujista 72 oli viranhaltijoita.

Työnseisauksen tavoitteena oli vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä, jonka katsottiin uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtuomioistuin katsoo, että kyseessä oleva painostustoimi liittyy työntekijöiden työehtoihin. Työtaistelu kohdistuu siten työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n mukaiseen työnjohto-oikeuteen. Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla on rikottu mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat myöntäneet toimeenpanneensa työnseisauksen. Näin ollen mainitut järjestöt ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ry:n ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työnseisaukseen on osallistunut sekä työntekijöitä että viranhaltijoita. Näitä henkilöstöryhmiä koskevat osin eri tavoin määräytyvä työrauhavelvollisuus ja siihen liittyen erilaiset seuraamussäännökset. Näistä syistä on perusteltua, että järjestöt tuomitaan kanteessa esitetyin tavoin maksamaan hyvityssakkoa erikseen työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla.

Tuomittavien hyvityssakkojen määrissä on otettu huomioon työtaistelun laajuus sekä muut työehtosopimuslain 10 §:ssä ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:ssä mainitut seikat. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana on otettu huomioon se, että työnseisaus on toimeenpantu, vaikka työtuomioistuin on 18.9.2014 antamassaan tuomiossa TT 2014-137 katsonut, että työnseisauksella uhkaaminen on lainvastainen työtaistelutoimenpide.

Oikeudenkäyntikulut

Kunta-alan unioni ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Vastaajalla ja kuultavilla ei ole ollut huomautettavaa oikeudenkäyntikulujen määrästä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla 21.000 euroa ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla 3.500 euroa,

- tuomitsee Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla 21.000 euroa ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla 3.500 euroa,

- tuomitsee Kunta-alan unioni ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla 16.000 euroa ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla 2.500 euroa,

- velvoittaa Kunta-alan unioni ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.244 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Hotti, Somerkoski, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.