Labor court allows union claim that overtime pay must follow job where leave was earned, not new interpretation.

Asiassa oli erimielisyyttä siitä, minkä palkkauksen mukaan konepäällikkö saa korvauksen vastikevapailta, jotka olivat kertyneet hänen ollessaan konemestarin toimessa. Jutussa katsottiin jääneen näyttämättä, että pitkään noudatetun korvauskäytännön muuttamisesta olisi sovittu työehtosopimusneuvotteluissa, joissa asiaa koskevan määräyksen tekstiä ei muutettu.

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry

VASTAAJA

Suomen Erityisalusten työnantajaliitto ry

KUULTAVA

Arctia Icebreaking Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valmisteluistunto 6.11.2014

Pääkäsittely 4.12.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Osallisten välisessä Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevassa työehtosopimuksessa 1.3.2012 - 28.2.2015 on muun ohella seuraavat palkkausta koskevat 14 §:n 3-5 momentin määräykset:

3. Jos työntekijä on tehnyt muuta kuin oman ammattinimikkeensä mukaista työtä, tästä muusta työstä on maksettava sitä koskevan ammattinimikkeen ja palkkataulukon mukainen palkka sekä työ- että sitä vastaavalta vapaavuorolta kuitenkin siten, että työntekijä on aina oikeutettu saamaan vähintään oman ammattinimikkeensä mukaisen palkan.

4. Jos työntekijä siirtyy tekemään työtä alukselle, jossa sovelletaan toista palkkajärjestelmää, hän saa kyseisen järjestelmän mukaisen palkan sekä työ- että sitä vastaavalta vapaavuorolta.

5. Jos työntekijä on työskennellyt eri palkkajärjestelmässä, hänelle korvataan vuorottelujärjestelmän mukaisesti kertyneet vapaavuoropäivät aina sen palkkajärjestelmän mukaisesti, jossa ne ovat kertyneet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Konepäällikkö A on ollut Arctia Icebreaking Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 1.10.1979 alkaen. A on aiemmin toiminut konemestarina ja 1.10.2012 lukien konepäällikkönä. Tähän mennessä A:lle oli kertynyt 342 vuorottelujärjestelmän mukaista vapaapäivää, joita hän on pitänyt 1.10.2012 jälkeen. Osa vapaapäivistä (112 päivää) on edelleen pitämättä. Pidetyiltä vuorottelujärjestelmän mukaisilta vapaapäiviltä A:lle on maksettu ylikonemestarin taulukkopalkka kaikkine ikälisineen.

Konepäällikkö B on ollut Arctia Icebreaking Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 4.10.1982 alkaen. B on aiemmin toiminut konemestarina ja 1.10.2012 lukien konepäällikkönä. Tähän mennessä B:lle oli kertynyt 65 vuorottelujärjestelmän mukaista vapaapäivää, joita hän on pitänyt 1.10.2012 jälkeen. Pidetyiltä vuorottelujärjestelmän mukaisilta vapaapäiviltä B:lle on maksettu ylikonemestarin taulukkopalkka kaikkine ikälisineen. B:n työsuhde on päättynyt eläkkeelle jäämisen johdosta 30.4.2013. Työsuhteen päättyessä B:lle on maksettu loput 1.10.2012 mennessä kertyneet vuorottelujärjestelmän mukaiset vapaapäivät rahapalkkana konepäällikön taulukkopalkan mukaisesti.

A:n ja B:n vapaapäivät ovat kertyneet heidän ollessaan konemestarin toimessa, mutta vapaapäivät on pidetty tai korvattu heidän siirryttyään konepäällikön tehtävään. Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko palkka tai korvaus vapaapäiviltä maksettava konemestarin vai konepäällikön palkkauksen mukaan.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että konepäällikkö A:lla on oikeus saada työehtosopimuksen mukainen konepäällikön palkka 1.10.2012 jälkeen pidetyiltä ja pidettäviltä kyseisen päivämäärän mukaisen vapaapäiväsaldon (313 pv) mukaisilta vapaapäiviltä,

- vahvistaa, että konepäällikkö B:llä on oikeus saada työehtosopimuksen mukainen konepäällikön palkka 1.10.2012 jälkeen pidetyiltä kyseisen päivämäärän mukaisen vapaapäiväsaldon (30 pv) mukaisilta vapaapäiviltä, ja

- velvoittaa Suomen Erityisalusten työnantajaliitto ry:n korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.383,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksen mukaan jäänmurtajilla noudatetaan vuorottelua siten, että yksi tehty työpäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään. Lisäksi työehtosopimuksen mukaan ylityö korvataan rahana tai vapaana siten, että kolme ylityötuntia vastaa yhtä vapaapäivää. Vielä työehtosopimus antaa työnantajalle mahdollisuuden korvata yhden kolmasosan (1/3) kalenterikuukauden aikana tehdyistä ylityötunneista vapaana, mikäli tämä on välttämätöntä vuorottelun toteuttamiseksi.

Konepäällikkö A:lle ja B:lle oli kertynyt näitä vapaapäiviä 1.10.2012 mennessä edellä tässä haastehakemuksessa mainitut määrät.

Työehtosopimusta oli aiemmin vuosikausia tulkittu ja sovellettu sillä tavoin, että mikäli merimies nimettiin korkeammin palkattuun tehtävään, hänelle maksettiin tämän tehtävän mukaista palkkaa niiltä vapaa-aikajaksoilta, jotka oli ansaittu alemmin palkatusta tehtävästä. Työehtosopimuksen 14 §:n 3 momenttia on vakiintuneen käytännön mukaan sovellettu sekä silloin, kun henkilö on ollut tilapäisesti eri asemassa että silloin, kun henkilö on siirtynyt pysyvästi hierarkiassa eri asemaan.

Yhtiö muutti yksipuolisesti aiemmin noudatetun täysin vakiintuneen ja molempien osapuolten hyväksymän soveltamiskäytännön A:n ja B:n työsopimuksen muutoksen 1.10.2012 yhteydessä. A:lle ja B:lle on maksettu niiltä vapaajaksoilta, jotka on ansaittu ennen 1.10.2012 alemmin palkatussa konemestarin tehtävässä pelkästään konemestarin palkkaa, vaikka vapaapäivät on pidetty konepäällikön ammattinimikkeen aikana.

Kun yhtiö on yksipuolisesti muuttanut täysin vakiintunutta työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä, se toimii vastoin työehtosopimuksen vakiintunutta tulkintaa. Konepäällikkö A:lla ja B:llä on oikeus saada pitämiltään vapaapäiviltä konepäällikön palkka, vaikka kanteessa mainitut vapaapäivät onkin ansaittu konemestarin toimessa ollessa.

Asia jäi osallisten välisessä liittoneuvottelussa erimieliseksi.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa ei ole sovittu työehtosopimuksen 14.5 §:n soveltumisesta kyseiseen tilanteeseen vastaajan väittämällä tavalla. Kantaja ja vastaaja ovat solmineet erilliset työehtosopimukset perinteisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille. Suomen Laivanpäällystöliitto ry ei ole osallinen näissä työehtosopimuksissa. Luottamusmies C:llä ei ole ollut myöskään nimenkirjoitusoikeutta eikä oikeutta sopia yksin työehtosopimuksen sisällöstä mitään. C ei ole sopinut tulkinnasta myöskään luottamusmiehen ominaisuudessa. Työehtosopimuksen teksti ei anna C:lle tällaista kelpoisuutta.

Työehtosopimuksen 14 §:n 4-5 momentit muodostavat kokonaisuuden ja koskevat tilannetta, jossa henkilö siirtyy perinteiseltä jäänmurtopuolelta off shore -puolelle tai päinvastoin. Nämä kohdat koskevat siis siirtymistä eri palkkausjärjestelmien välillä, eikä niillä ole mitään tekemistä käsillä olevan riidan kanssa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Erityisalusten työnantajaliitto ry ja Arctia Icebreaking Oy ovat vaatineet, että kanne on hylättävä perusteettomana ja toteennäyttämättömänä kokonaisuudessaan ja että Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 10.400 euroa lainmukaisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Erityisalusten työnantajaliitto ry:n välillä on sovittu, että vastikekorvauksissa siirrytään järjestelmään, jossa vastikkeet korvataan sen palkkaluokan mukaan, jossa vastikkeet on ansaittu. Konepäällikkö A:lle samoin kuin konepäällikkö B:lle ennen hänen työsuhteensa päättymistä on maksettu palkka yhtiössä 1.1.2012 käyttöön otetun järjestelmän mukaisesti.

Vastikevapaiden kertyminen

Arctia Icebreaking Oy:n aluksilla työskentelevät merimiehet työskentelevät 1:l vuorottelujärjestelmässä eli yksi työpäivä oikeuttaa yhteen vastikevapaapäivään. Vastikevapaa on siis osa palkkaa. Arctia konsemissa (myöhemmin Arctia) tehtävä työ poikkeaa muusta merenkulusta huomattavasti merkittävän kausivaihtelun vuoksi. Kovina jäätalvina työtä on paljon ja vastikepäiviä ei voida käyttää, ja toisaalta leutoina talvina työtä on vähän ja myös aiempina vuosina kerättyjä vastikepäiviä kuluu. Arctian aluksilla työskentelevillä on vastikepäiviä säästössä juuri kausivaihtelun tasaamiseksi.

Arctialla suoritettavan työn erityisluonteesta johtuen vastikepäiviä saattaa kertyä vuosien ajan, ja erityisesti päällystöllä näitä päiviä on säästössä jopa useita satoja. Päivät on ansaittu vuosia sitten ja ne saatetaan käyttää esimerkiksi eläkkeelle jäätäessä siten, että huomattavasti ennen varsinaista eläköitymistä jäädään pitämään vastikevapaita. Työntekijät haluavat kerätä päiviä säästöön, eikä työnantaja ole tätä estänyt.

Vastike on osa palkkaa kuten kyseessä olevan työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentissa todetaan. Vastikkeita voidaan käyttää vuosia niiden ansaitsemisen jälkeen. Vastikkeet kuluvat vanhemmasta päästä eli ensin ansaitut kuluvat ensin.

Vastikevapaiden korvaaminen

Arctia-yhtiöiden edeltäjässä Merenkulkuhallituksessa oli vastikkeet maksettu siten, että ne

maksettiin työntekijän maksuhetken position mukaisella palkalla. Järjestelmää pidettiin yleisesti epäoikeudenmukaisena työntekijöiden keskuudessa ja järjestelmän muuttamisesta puhuttiin työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa vuosia. Vastikejärjestelmä koettiin epäoikeudenmukaiseksi. Erityisesti nuoremmat päällystön jäsenet katsoivat, että järjestelmä heikentää heidän etenemismahdollisuuksiaan, koska vanhat vastikepäivät nähtiin yhtiössä kustannuksena. Etenemistä ja ylenemistä ei välttämättä sallittu, jos vastikepäiviä oli paljon sisällä. Merenkulkuhallituksesta periytynyt virheellinen ja epätasa-arvoinen järjestelmä oli voimassa Arctiassa 31.12.2011 saakka, kunnes 1.1.2012 siirryttiin uuteen palkkaohjelmaan, joka mahdollisti vastikepäivien maksamisen oikein.

Yhtiössä solmittiin työehtosopimus, joka tuli voimaan 1.3.2012. Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä syksyllä 2011 sovittiin siitä, että vastikepäivien korvaamisessa siirryttäisiin uuden palkkaohjelman myötä merenkulkualan yleiseen käytäntöön, eli vastikepäivät korvataan sen palkan mukaisesti, jossa ne on ansaittu. Perusteettomasta arvon noususta ja perusteettomasta arvon menettämisestä luovuttaisiin. Asiasta keskusteltiin erityisesti Arctian silloisen henkilöstöjohtajan D:n ja kantajayhdistyksen silloisen pääluottamusmiehen C:n välillä.

Konepäällikkö A:n vastikkeiden maksamisessa on noudatettu näin sovittua muutosta ja uutta vastikkeiden maksutapaa. A:n 342 vastikepäivästä 313 on ansaittu konemestarin toimessa ja vain 29 on tienattu konepäällikön toimessa. Nämä päivät korvataan A:lle siten, että 313 maksetaan konemestarin palkan mukaan ja 29 konepäällikön palkan mukaan, eli aivan kuten A on ne ansainnut. Vastaavasti on menetelty B:n kohdalla.

Työehtosopimuksen tulkinta

Kantaja viittaa työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentin määräykseen. Kyseistä pykälää noudatetaan tässä tilanteessa ja pykälän sanamuoto on selvästi Arctiassa nyt noudatettavan vastikkeenmaksujärjestelmän mukainen. Palkka eli vastike maksetaan nimenomaan siitä työstä, jossa palkka on ansaittu ja sen toimen mukaan, joka työntekijällä on vastikkeen ansaintahetkellä ollut.

Kyseinen työehtosopimuksen pykälä on sovittu myös niitä tilanteita varten, että työntekijä tekee muuta kuin varsinaista omaa työtään. Pykälällä on tarkoitus varmistaa työntekijän oikeus vähintään oman palkkaluokkansa palkkaan, vaikka hän väliaikaisesti tekisikin alemman palkkaluokan työtä. Palkka tarkoittaa palkkaa työvuorolta ja sitä vastaavalta vapaavuorolta. Ansaittu vastikevapaa on siis osa palkkaa. Uudessa järjestelmässä palkka nimenomaan maksetaan siitä työstä jota on tehty. Se seikka, että työntekijä on halunnut säästää vastikevapaansa maksua, ei voi johtaa perusteettomaan arvon nousuun.

Työehtosopimuksen 14 §:n 5 momentissa määrätään seuraavaa: "Jos työntekijä on työskennellyt eri palkkajärjestelmässä, hänelle korvataan vuorottelujärjestelmän mukaisesti kertyneet vapaavuoropäivät aina sen palkkajärjestelmän mukaisesti, jossa ne ovat kertyneet."

Työehtosopimuksen 14 §:n 5 momentti on lisätty uutena kohtana sopimukseen. Kyseinen työehtosopimuksen kohta on tarkoitettu erityisesti niitä tilanteita varten, joissa työntekijä tekee töitä eri alusryhmien aluksilla. Määräys selventää kuitenkin myös nyt riidan kohteena olevaa järjestelmää vastikevapaiden korvaamisessa. Tästä on sovittu nimenomaisesti suullisesti pääluottamusmiehen kanssa ja puhuttu, ettei perinteisten murtajien osalta tarvitse laatia monitoimimurtajien tapaan eri asemaan siirtymistä koskevaa nimenomaista sopimusta, vaan työehtosopimuksen 14.5 § riittää kattamaan myös tilanteet, joissa työntekijä siirtyy hierarkkisesti eri asemaan. Aloite muutokseen tuli Suomen Laivanpäällystöliitto ry:ltä. Vastikkeiden korvaamisessa noudatetaan samaa periaatetta ja työntekijälle korvataan päivät sen mukaan missä ne on ansaittu.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen Suomen Konepäällystöliitto ry:n pääluottamusmies C

2. Entinen Suomen Konepäällystöliitto ry:n asiamies E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Arctian entinen henkilöstöjohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Entinen pääluottamusmies C ja entinen asiamies E ovat kertoneet osallistuneensa vuoden 2012 työehtosopimusneuvotteluihin Suomen Konepäällystöliitto ry:n edustajina. Työnantajapuolelta neuvotteluihin osallistui Arctia-konsernin henkilöstöjohtaja D. Vuoden 2011 puolella keskusteluja käytiin myös Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kanssa, mutta vuodenvaihteen jälkeen neuvottelut eriytyivät ja päällystöliittojen kanssa tehtiin eri sopimukset.

C:n mukaan vastikevapaat oli aikaisemmassa käytännössä korvattu sen toimen palkkauksen mukaan, jossa vapaat pidettiin. Ennen varsinaisia työehtosopimusneuvotteluja henkilöstöpäällikkö D esitti todistajalle muussa yhteydessä, että käytäntöä muutettaisiin. Tähän todistaja vastasi, että työnantaja ottaisi asian esiin työehtosopimuksen mukaisessa jatkuvan neuvottelun menettelyssä. Tällaista esitystä ei työnantajapuolelta kuitenkaan tullut. Myöskään E:n mukaan työnantaja ei työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt aikaisemman, työehtosopimuksen 14 §:n 3 momenttiin perustuvan käytännön muuttamista.

Vuoden 2012 työehtosopimuksen 14 §:ään otettiin C:n ja E:n mukaan uusi 5 momentti, joka koskee vapaavuoropäivien korvaamista sellaisessa tapauksessa, että työntekijä on työskennellyt eri palkkausjärjestelmässä ja tuolloin ansainnut vapaapäiviä. Syynä uudesta määräyksestä sopimiseen oli se, että monitoimimurtajia koskevassa työehtosopimuksessa siirryttiin kokonaispalkkaukseen ja myös vuorottelujärjestelmään tuli muutoksia. Määräyksellä turvattiin, että työntekijä voi esimerkiksi siirtyä monitoimialukselta jäänmurtajalle ja saada ansaitsemiensa vapaapäivien korvauksen monitoimialuksella sovelletun palkkausjärjestelmän mukaisesti. Määräyksen yhteydessä ei keskusteltu, että sitä sovellettaisiin myös työntekijän siirtyessä toisen ammattinimikkeen mukaiseen toimeen. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan 14 §:n 3 momenttia.

Neuvotteluissa työehtosopimuksen 14 §:ään sovittiin lisättäväksi uusi 5 momentti, joka koskee siirtymistä palkkausjärjestelmästä toiseen. Ammattinimikkeen muutokseen määräys ei sovellu, vaan tästä on määräys pykälän 3 momentissa. Neuvotteluissa avattiin kuitenkin koko pykälä. D katsoi, että myös 3 momentin tulkinta tuli muutetuksi sillä tavoin kuin puhe oli ollut, koska muutoksesta sovittiin Laivanpäällystöliitonkin kanssa. Silloin oli loogista katsoa, että vastaava muutos tuli myös Konepäällystöliiton sopimukseen. Tällä tavoin D vastasi myös pääluottamusmies C:lle, joka työehtosopimuksen tultua voimaan soitti todistajalle ja epäili, oliko tällaisesta muutoksesta sovittu Konepäällystöliiton kanssa. Muutoksen kirjaaminen sopimukseen ei ollut tarpeen, koska asiasta oli yhteinen tarkoitus ja määräyksen teksti katsottiin riittäväksi. Neuvottelujen pääpaino kaiken kaikkiaan oli monitoimialuksilla sovellettavan palkkausjärjestelmän uudistuksessa.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että ennen vuonna 2012 solmittua työehtosopimusta alempipalkkaisessa toimessa kertyneet vastikevapaat on korvattu konepäällystöön kuuluvalle työntekijälle korkeamman palkkaluokan mukaan, jos vapaat pidetään työntekijän siirryttyä ylempään toimeen. Käytäntö on perustunut työehtosopimuksen 14 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan ammattinimikkeestä toiseen siirtynyt työntekijä on vapaavuorollaan aina oikeutettu saamaan vähintään oman ammattinimikkeensä mukaisen palkan. Työtuomioistuin katsoo, että käytäntö on ollut sopimusmääräyksen sanamuotoa vastaava.

Vuoden 2012 alusta lukien Arctia Icebreaking Oy:ssä siirryttiin käytäntöön, jonka mukaan vastikevapaat korvataan sen toimen ja palkkaluokan mukaan, jossa vapaat on ansaittu. Työehtosopimusta edeltäneistä neuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan tällaisesta muutoksesta on ollut ainakin alustavaa puhetta konsernin konepäällystöä edustavan pääluottamusmies C:n kanssa. Suomen Konepäällystöliitto ry:tä työehtosopimusneuvotteluissa edustaneet C ja E ovat kuitenkin kiistäneet, että asiaa olisi varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa käsitelty ja siitä olisi sovittu. Työnantajapuolta edustanut henkilöstöpäällikkö D on sen sijaan tulkinnut käydyt keskustelut siten, että korvauskäytännön muuttamisesta oli syntynyt yhteisymmärrys. Näyttö sopimuksen syntymisestä on siten jäänyt ristiriitaiseksi.

Joka tapauksessa on selvää, että työehtosopimuksen asiaa koskevan 14 §:n 3 momentin tekstiä ei ole muutettu. Kun kysymys on pitkän aikaan noudatetusta ja työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta, sen muuttaminen tavalla, jota sopimusteksti ei tue, edellyttäisi sopimukseen osallisten hyvin selkeitä tahdonilmaisuja. Vaikka työehtosopimuksen sanamuoto voidaan joissakin tapauksissa sivuuttaakin sopijapuolten toisenlaisen yhteisen tarkoituksen perusteella, työtuomioistuin katsoo, että sellainen tarkoitus on tässä tapauksessa jäänyt näyttämättä. Sen sijaan palkansaajapuoli on riitauttanut yhtiön käyttöön ottaman uuden tulkinnan kohta työehtosopimuksen tultua voimaan.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että työehtosopimuksen sisältöä olisi muutettu vastauksessa esitetyllä tavalla. Siten konepäälliköt A ja B ovat oikeutettuja saamaan korvauksen heille kertyneiden vapaiden ajalta konepäällikön palkkauksen mukaan. Kanne on siis hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Suomen Erityisalusten liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimuksen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että

- konepäällikkö A:lla on oikeus saada työehtosopimuksen mukainen konepäällikön palkka 1.10.2012 jälkeen pidetyiltä ja pidettäviltä kyseisen päivämäärän mukaisen vapaapäiväsaldon (313 pv) mukaisilta vapaapäiviltä, ja

- konepäällikkö B:llä on oikeus saada työehtosopimuksen mukainen konepäällikön palkka 1.10.2012 jälkeen pidetyiltä kyseisen päivämäärän mukaisen vapaapäiväsaldon (30 pv) mukaisilta vapaapäiviltä.

Suomen Erityisalusten työnantajaliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.383,00 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Hotti, Löppönen, Forsén ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.