Legislator Case Law & Legislation
TT:2014-173 AI generated

Labor court allows union claim that collective agreement references current annual leave law after 2013 amendment.

Case Number TT:2014-173
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled in favor of the union regarding the interpretation of a collective agreement signed in October 2013. The dispute centered on whether provisions referencing the annual leave law should apply to the version existing at the time of drafting or the amended version effective October 1, 2013. The court determined that since the parties were aware of the 2013 amendment and the agreement did not explicitly reference the repealed pre-amendment rules, the current law must govern the sick leave during vacation provisions.

Legislator headnote

AI generated

Act 276/2013 on annual leave; Act 1241/1996 on collective agreements: A collective agreement referencing a statutory provision must be interpreted according to the law's current content at the time of signing, not the version existing at the time of drafting, unless explicitly preserved.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation annual leave law amendment sick leave during vacation statutory reference validity labor law temporal application

Cited Legislation

AI generated
Act 276/2013 on annual leave
Act 1241/1996 on collective agreements
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asiassa oli kysymys työehtosopimuksen mukaisen lomarahavapaan ja työaikapankkiin kertyneen vapaan siirtämisestä työntekijän sairastuessa vapaan aikana. Työehtosopimuksen mukaan näissä tilanteissa noudatetaan vuosilomalain säännöksiä. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, tulkitaanko sopimusmääräyksiä ennen 1.10.2013 voimassa olleen vai 1.10.2013 muuttuneen vuosilomalain 25 §:n mukaisesti.

Lainmuutos oli ollut voimassa ja sopijapuolten tiedossa silloin, kun työehtosopimus oli allekirjoitettu. Jos työehtosopimuksessa olisi haluttu viitata sellaiseen vuosilomalain säännökseen, joka oli jo kumottu työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä, olisi tämä pitänyt kirjata selvästi sopimusmääräyksen tekstiin. Koska näin ei ollut menetelty, työehtosopimusmääräyksiä oli tulkittava 1.10.2013 muuttuneen vuosilomalain 25 §:n mukaisesti.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

ASIAN KÄSITTELY

Suullinen valmistelu 8.10.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä 1.5.2014 - 31.1.2017 voimassa olevassa kaupan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

6. VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 § Lomaraha

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana.

Vapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Sairaustapauksissa vapaaseen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YKSILÖLLISET TYÖAJAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. Työaikapankki

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vapaan pitäminen

5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työkyvyttömyys ja vapaa

8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kysymys on työehtosopimuksen mukaisen lomarahavapaan ja työaikapankkiin kertyneen vapaan siirtämisestä työntekijän sairastuessa kesken vapaan. Näissä tapauksissa noudatetaan työehtosopimuksen mukaan vuosilomalain säännöksiä.

Vuosilomalain 25 §:n 1 momentin (12.4.2013/276) mukaan loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Säännös on muuttunut siten, että työntekijän sairaustuessa vuosiloman aikana hänellä on oikeus pyytää loman siirtoa heti ensimmäisestä sairastumispäivästä lukien.

Ennen lain muutosta oli tilanteissa, joissa työntekijä sairastui kesken loman, käytössä oli seitsemän päivän karenssiaika. Tuolloin vuosilomalain 25 §:n 2 momentissa säädettiin, että "jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä."

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tarkoitetaanko työehtosopimuksen määräyksissä vuosilomalain säännöksillä kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain säännöksiä vai työehtosopimuksen solmimishetkellä voimassa olleita aikaisemman lain säännöksiä ja siitä, miten kyseisiä sopimusmääräyksiä tulee tulkita vuosilomalain muutoksen voimaantulon 1.10.2013 jälkeen.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että kaupan työehtosopimusta tulkitaan siten, että työntekijän sairastuessa lomarahavapaalla tai työaikapankkiin kertyneen vapaan aikana noudatetaan 1.10.2013 muuttunutta vuosilomalain 25 §:ää (276/2013).

Perusteet

Määräyksiä tulee tulkita niiden sanamuodon mukaisesti eli siten, että niillä tarkoitetaan voimassa olevaa vuosilomalakia. Määräyksiin ei ole kirjattu mitään yksilöintiä siitä, minkä sisältöisenä vuosilomalakia sovelletaan eikä vuosilomalain nimenomaista säännöstä ole kirjoitettu auki työehtosopimuksen määräyksiin. Vakiintuneen käytännön mukaan työehtosopimusmääräykset, joissa on viitattu tiettyyn lakiin tarkemmin sisältöä yksilöimättä, ovat muuttuneet kyseisen lain muuttuessa.

Mikäli viittauksilla vuosilomalakiin tarkoitettaisiin jotain muuta kuin viittausta kulloinkin voimassa olevaan vuosilomalakiin, aiheuttaisi se työehtosopimuksen soveltamisongelmia työpaikoilla sekä saattaisi eriyttää määräyksen tulkinnan riippuen siitä, noudattaako työnantaja kaupan työehtosopimusta normaalisitovuuden vai yleissitovuuden nojalla. Normaalisitovuuden nojalla kaupan työehtosopimusta noudattavat työnantajat voisivat suuremmalla todennäköisyydellä olla tietoisia siitä, milloin voimassa olleeseen ja minkä sisältöiseen vuosilomalakiin työehtosopimuksessa viitataan, kun taas järjestäytymätön työnantaja todennäköisesti soveltaisi kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain säännöksiä.

Neuvotteluissa ei ole juurikaan keskusteltu viittauksien tulkinnasta. Tavoitteena on ollut saada kyseisille vapaille sama suoja ja kohtelu sairastumistilanteissa kuin vuosilomalla yleensä. Tavoitteen toteutumiseksi on sovellettava aina kulloinkin voimassa olevaa vuosilomalakia.

PAM ry:n käsitystä sopimusmääräyksen tulkinnasta tukee myös se, että lomarahavapaata ja työaikapankkia koskevista määräyksistä on sovittu uudestaan sen jälkeen, kun vuosilomalain muutos on tullut voimaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry on vaatinut, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sopijapuolten tarkoituksena on ollut viitata sopimuksen tekohetken vuosilomalakiin. Sopimuksen tekohetkellä tarkoitetaan sitä hetkeä, jolloin kyseisistä määräyksistä on alun perin sovittu. Määräyksiä työehtosopimukseen sovittaessa kummallakaan osapuolella ei ollut tietoa myöhemmin vuosilomalakiin tehtävästä muutoksesta. Kyseinen lainkohta oli ollut voimassa yli 40 vuotta ja oli niin vakiintunut, ettei kukaan neuvottelijoista osannut vuonna 2011 saati vuonna 2007 odottaa sen muuttuvan oleellisesti. Muutos vuosilomalakiin oli seurausta EU-tuomioistuimen tuomiosta.

Viitattu lainkohta muodostuu sopimuksen sisällöksi sopimuksen tekohetken mukaisena. Asia on ollut näin Kaupan liitto ry:n soveltamiskäytännössä myös niissä tapauksissa, joissa lain muutos olisi ollut työnantajapuolelle edullinen. Vakiintuneen käytännön mukaan lain muuttuessa osapuolet ovat neuvotelleet muutoksen vaikutuksesta työehtosopimukseen. Osapuolet ovat noudattaneet periaatetta, jonka mukaan työehtosopimuksen määräyksen sisällön tulee pysyä mahdollisimman muuttumattomana, jos asiasisällöstä ei nimenomaisesti sovita toisin. Jos sopijapuolten tarkoitus olisi ollut kantajan väittämä, olisi lakiviittaus kirjattu muotoon "kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaan". Työehtosopimuksia tulee tulkita sopijapuolten tarkoituksen mukaisesti, vaikka tästä aiheutuisi soveltamisongelmia työpaikoilla.

Kaupan liitto ry oli esittänyt työehtosopimukseen kirjattavaksi jo viimeistään loppuvuonna 1999, että lomarahan vapaaksi vaihtaminen olisi mahdollista. Tuon jälkeen työnantajapuoli uudisti esityksensä useita kertoja. Määräyksestä sovittaessa Kaupan liitto ry hyväksyi vastentahtoisesti silloin voimassa olevan vuosilomalain mukaisen siirto-oikeuden sairaustapauksissa.

Myös työaikapankkivapaan kohdalla sairastumistapaukset olivat esillä, ja Kaupan liitto ry olisi halunnut työntekijän sairastavan omalla riskillään myös työaikapankkivapailla. Itse pankkijärjestelmästä oli sovittu aiemmin (16.2.2005 alkaen), ja viittaus vuosilomalakiin otettiin myöhemmin (1.10.2007 alkaen) neuvotteluissa syntyneessä kokonaispaketissa. Kaupan liitto ry ei olisi voinut hyväksyä työaikapankkivapaidenkaan kohdalla 1.10.2013 voimaan tullutta siirto-oikeutta sairastumistapauksissa.

Neuvotteluissa ei ollut tavoitteena saada lomarahavapaille ja työaikapankkivapaille samanlaista suojaa ja kohtelua sairastumistilanteissa kuin vuosilomalla yleensä. Vuosilomalain 25 §:n sairastumistapaukset koskevat vain lakisääteistä vuosilomaa. Työnantajapuolella lomarahavapaa ja työaikapankkivapaa rinnastetaan vuosilomalakia parempaan lomaoikeuteen. Työnantajan lähtökohta oli, että riski sairastumisista vuosiloman ylittävillä vapailla on työntekijällä itsellään.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kaupan liiton tekemät diat vuosilomalain muutoksen vaikutuksesta kaupan työehtosopimukseen 7.3.2013

2. Neuvottelutulos: Vuosilomalain muutokset ja kaupan työehtosopimus

3. Allekirjoituspöytäkirja 30.9.2013

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvottelijoiden yhteenvetoluettelo yhteisymmärryksen kohteista 12.2.2002

2. Muistio kioskipöytäkirjan ulottuvuudesta.

3. Pöytäkirja 21.4.2005, uuden vuosilomalain voimaantulo 1.4.2005

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys työehtosopimuksen mukaisen lomarahavapaan ja työaikapankkiin kertyneen vapaan siirtämisestä työntekijän sairastuessa vapaan aikana. Työehtosopimuksen mukaan näissä tilanteissa noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

Kaupan työehtosopimus on allekirjoitettu 25.10.2013 ja tullut voimaan 1.5.2014. Tällöin on uudistettu monien muiden määräysten ohella työehtosopimuksessa jo aikaisemmin olleet lomarahavapaata ja työaikapankkia koskevat määräykset. Vuosilomalain 25 §:n muutos, jolla on poistettu vuosiloman sairausajan karenssi, on säädetty lailla 12.4.2013/276 ja tullut voimaan 1.10.2013. Lainmuutos on siten ollut voimassa silloin, kun kaupan työehtosopimus on allekirjoitettu.

Lainmuutos on ollut myös osapuolten tiedossa työehtosopimuksen allekirjoituksen ajankohtana. Kaupan työehtosopimuksen ilmoitusvelvollisuutta ja lääkärintodistusta koskevaan 16 §:n 2 kohtaan on nimittäin lisätty uusi 7 kappale 1.10.2013 kesken edellisen sopimuskauden. Kirjallisena todisteena olevasta allekirjoituspöytäkirjasta 30.9.2013 ja siihen liittyvästä neuvottelutuloksesta käy ilmi, että muutoksen taustalla on ollut työntekijöiden sairauskarenssipäivien poistuminen 1.10.2013. Kirjalliset todisteet osoittavat, että vuosilomalain muutos on ollut osapuolten neuvottelun kohteena jo syyskuussa 2013 eli ennen uuden työehtosopimuksen allekirjoittamista.

Työtuomioistuin pitää poikkeuksellisena Kaupan liitto ry:n tulkintaa, jonka mukaan lomarahavapaata ja työaikapankkia koskevissa määräyksissä viitattaisiin vuosilomalakiin sen sisältöisenä kuin se on ollut määräyksistä alun perin sovittaessa. Tässä tapauksessa se johtaisi siihen, että työehtosopimuksessa viitattaisiin sellaiseen vuosilomalain säännökseen, joka on ollut kumottuna työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä. Jos näin olisi haluttu sopia, olisi tämä pitänyt kirjata selvästi sopimusmääräyksen tekstiin. Koska näin ei ole menetelty, kyseessä olevia työehtosopimusmääräyksiä on tulkittava 1.10.2013 muuttuneen vuosilomalain 25 §:n mukaisesti. Kanteen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että kaupan työehtosopimusta tulkitaan siten, että työntekijän sairastuessa lomarahavapaalla tai työaikapankkiin kertyneen vapaan aikana noudatetaan 1.10.2013 muuttunutta vuosilomalain 25 §:ää (276/2013).

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.