Labor court dismissed claim that employer must offer work to union rep from other group companies.

Yhtiö oli irtisanonut tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä työsuojeluvaltuutettuna toimineen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla velvollisuus tarjota työsuojeluvaltuutetulle työtä vain työnantajayhtiöstä vai myös konsernin muista yhtiöstä.

Konsernin emoyhtiöllä ja sen kolmella tytäryhtiöllä oli yhteinen henkilöstö- ja palkkahallinto ja ne sijaitsivat samassa osoitteessa. Konserniyhtiöillä oli sama pääomistaja, jolla oli määräysvalta kaikissa yhtiöissä. Konserniyhtiöt eivät kilpailleet keskenään. Irtisanottu työntekijä oli valittu neljän konserniin kuuluvan yhtiön yhteiseksi työsuojeluvaltuutetuksi. Kun otettiin huomioon edellä mainitut konsernin rakenteeseen, henkilöstöasioiden hoidon yhteisyyteen ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämiseen liittyvät seikat, työn tarjoamisvelvollisuuden katsottiin ulottuneen työnantajayhtiön lisäksi myös muihin kolmeen konserniyhtiöön.

Työsuojeluvaltuutettu olisi ammattitaitonsa ja kokemuksena puolesta soveltunut toisessa konserniyhtiössä avoinna olleeseen varastotyöhön, joten työnantajan olisi pitänyt tarjota hänelle tätä työtä. Yhtiö oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen.

Työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys eivät olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

KANTAJA

Rakennusliitto ry

VASTAAJA

Talonrakennusteollisuus ry

KUULTAVAT

Inlook Colortech Oy

Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry

ASIA

Työsuojeluvaltuutetun irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.3.2014.

Pääkäsittely 26.8.2014.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välisen rakennusalan työehtosopimuksen 1.3.2012-28.2.2014 osana sovellettavassa sopimuksessa työntekijöiden edustajista sekä työtekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä (TED-sopimus) on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Työsuhdeturva

1. Yrityksen ja alueyksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Yrityksen ja alueyksikön työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus on vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 90 ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun kohdalla samoin vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 20. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Inlook-konserniin kuuluvat Inlook Group Oy, joka toimii konsernin emoyhtiönä, ja sen kymmenen tytäryhtiötä, joista viisi toimii Suomessa.

Inlook Colortech Oy on Inlook-konserniin kuuluva yritys, jonka pääasiallinen toiminta on maalaus- ja ohutlevypalvelut. Inlook Colortech Oy työllisti vuonna 2011 20 henkilöä, joista 9 työskenteli ohutlevypuolella ja 11 maalaamossa. Inlook Colortech Oy:n ohutlevypalvelut valmistaa asiakkaiden yksilöidyistä vaatimuksista erilaisia metallisia lopputuotteita teollisuudelle, kuten tarkastusluukkuja, erikoislistoja ym. särmäystöitä.

Inlook-konsernin yritykset samassa osoitteessa ja niillä on yhteiset hallinnolliset toiminnot. Inlook Group Oy:n, Inlook Colortech Oy:n ja Inlook Oy:n hallitusten puheenjohtajana on sama henkilö, A. Inlook Group Oy:n ja Inlook Oy:n toimitusjohtaja B on Inlook Colortech Oy:n hallituksen varsinainen jäsen. Konserniyritysten toimialat ovat erilaiset. Inlook Group Oy on hallinnollinen yritys, jolla ei ole rakennustoimintaa, Inlook Colortech Oy on ohutlevypalveluja tarjoava yritys, Inlook Oy tekee alakatto- ja väliseinätöitä ja Inlook Sisustus Oy toimitilojen saneerausurakoita.

C on työskennellyt Inlook Colortech Oy:n palveluksessa 5.6.2000 alkaen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. C työskenteli maalaamossa ja hänen työtehtäviinsä kuului käsi- ja automaattiradan maalaustyötä vastuullisena operaattorina sisältäen huolto- ja kunnossapitotyöt, käsi- ja automaattiradan panostus- ja pakkaustyötä sekä laadunvalvontaa. C toimi yrityksen työsuojeluvaltuutettuna.

Inlook Colortech Oy käynnisti loppuvuodesta 2011 yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät 12.12.2011. Neuvottelujen tuloksena yrityksen maalaamotoiminta päätettiin lakkauttaa kokonaan ja maalaamotoiminnassa työskennelleistä 11 työntekijästä yhdeksän irtisanottiin. Työntekijöistä C ja D jäivät yrityksen palvelukseen suorittamaan toiminnan alasajoon liittyneitä purku- ja siivoustöitä. Maalaamotoiminnan osalta työt päättyivät lopullisesti maaliskuussa 2012. Maalaamon tiloihin rakennettiin lisätiloja Inlook Colortech Oy:n ohutlevypalveluille sekä konsernin toiselle tytäryhtiölle Inlook Oy:lle. Keväästä 2012 aina työsuhteensa päättymiseen saakka C työskenteli lisätilojen uudisrakennushankkeen avustavissa töissä muiden kirvesmiesten apuna.

C lomautettiin ja ehdollisesti irtisanottiin 2.12.2012 annetulla ilmoituksella. Lomautus alkoi 2.1.2013 ja C:n työsuhde päättyi 2.4.2013.

Inlook Oy:hyn palkattiin keväällä 2013 alakattoasentajia toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin E 23.4.2013, F 10.6.2013, G 14.1.2013, H 14.1.2013 ja I 14.1.2013. Sisäkattopuolelle palkattiin uusina työntekijöitä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin J 14.11.2012 ja K 15.11.2012.

Inlook Colortech Oy:stä irtisanotut D ja L siirtyivät Inlook Oy:n palvelukseen D 4.2.2013 ja L 13.12.2012.

Kanteessa esitettyjen vaatimusten määrät ovat riidattomia.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut piiritasolla 18.1.2013 ja liittojen välillä 27.6.2013.

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Inlook Colortech Oy on rikkonut työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä solmitun sopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti Inlook Oy:n, Inlook Colortech Oy:n, Inlook Group Oy:n ja Inlook Sisustus Oy:n työsuojeluvaltuutetun C:n työsopimuksen,

- velvoittaa Inlook Colortech Oy:n maksamaan korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaavat (3.144,5 x 30 kk) 94.335 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien,

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työn tarjoamisvelvollisuus

C:n toimialueeksi oli työsuojeluvaltuutettu-sopimuksella 29.1.2010 sovittu Inlook Oy:n, Inlook Colortech Oy:n, Inlook Group Oy:n ja Inlook Sisustus Oy:n toiminta Suomessa. Hänelle olisi pitänyt tarjota työtä toimialueen mukaisesti näistä yrityksistä.

C:lle olisi pitänyt tarjota työtä muista konsernin yrityksistä myös työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin nojalla. Työnantajan vastuu ulottuu konsernin puitteissa varsinaista työnantajayhtiötä laajemmalle. Jos konserni on rakennettu siten, ettei mikään sen osana olevan yhtiön toiminta muodosta selkeää itsenäistä kokonaisuutta, vaan ne vain yhdessä muodostavat liiketoimintakokonaisuuden, voi irtisanomisen edellytyksiä olla perusteltua arvioida koko konsernin kannalta (KKO 2010:43).

Inlook-konsernin yritykset muodostavat yhdessä liiketoimintakokonaisuuden. Konsernissa on tyypillistä, että työntekijät siirtyvät tarpeen mukaan joustavasti työskentelemään konsernin eri yrityksiin. Inlook-konsernissa olisi ollut tarjolla C:lle hänen ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan edes selvitetty.

C teki useaan otteeseen kiireapulaisen töitä Inlook Colortech Oy:n ohutlevypuolella vuoden 2009 jälkeen. Ohutlevypuolella hän teki särmäystä, pakkausta sekä erilaisia kokoonpanotöitä. C:llä on ammattitaitoa myös muihin rakennusalan töihin kuin maalaamiseen. Hänet palkattiin alun perin rakennustyömiehen tehtäviin silloisen E. Hiltunen Oy:n palvelukseen. C on mm. tehnyt maalaamon muutostöiden yhteydessä väliseiniä, raudoittanut lattiavalua varten, tehnyt purkutöitä, varastotöitä, avustavia sähkötöitä sekä ajanut trukkia. C on aiemmin työskennellyt myös muissa Inlook-konsernin yrityksissä. Hän siirtyi vuonna 2009 Inlook Oy:stä vanhana työntekijänä Inlook Colortech Oy:hyn. C olisi kokemuksensa ja ammattitaitonsa puolesta pystynyt vähäisellä opastuksella tekemään myös alakattoasennuksia Inlook Oy:ssä. C on ollut palkkaryhmässä V, kokenut ammattilainen, joten hän ammattitaitonsa puolesta olisi pystynyt tekemään monenlaisia töitä.

Inlook Oy:hyn keväällä 2013 palkatut alakattoasentajat ja loppuvuodesta 2012 sisäkattopuolelle palkatut työntekijät ovat olleet huomattavasti C:tä kokemattomampia työntekijöitä. Alakattoasennukseen ei ole olemassa erillistä koulutusta.

C olisi ollut sijoitettavissa myös niihin Inlook Oy:ssä avoinna olleisiin tehtäviin, joihin Inlook Colortech Oy:stä irtisanotut D ja L siirtyivät. L tekee Inlook Oy:ssä tavallista varastotyötä, jota myös C olisi pystynyt tekemään. D ajaa Inlook Oy:ssä kylkitrukkia. Kylkitrukin ajaminen ei vaadi erityistä koulutusta ja myös C olisi pystynyt ajamaan sitä.

Mikäli C:n toimialueena on vastaajan katsomalla tavalla ollut vain Inlook Colortech Oy, on irtisanominen joka tapauksessa ollut perusteeton, koska koko yhtiön toimintaa ei ole lakkautettu vaan ainoastaan yhtiön maalaamotoiminta. C olisi pystynyt tekemään yhtiöön jääneitä ohutlevypuolen tehtäviä. Työsuojeluvaltuutettu on viimeisiä henkilöitä, joka irtisanotaan, ja hänelle on tarjottava yhtiössä olevia muita tehtäviä.

Korvauksen määrä

Korvauksen määrää harkittaessa on otettava huomioon se, että C on ollut Inlook -konsernin palveluksessa 5.6.2000 alkaen. Hän on ollut Sahaajankadun toimintojen työsuojeluvaravaltuutettu 1.1.2006 lukien ja Inlook-konsernin Suomen toimintojen työsuojeluvaltuutettu 1.1.2010 lukien. C on koko konsernin työsuojeluvaltuutettuna edustanut 181 työntekijää. Työnantaja ei ole edes selvittänyt, olisiko konsernissa ollut tarjota muita töitä. Työnantajapuoli on vastoin TED-sopimuksen 13 §:n selkeää sanamuotoa katsonut, että irtisanomisperusteeksi riittää Inlook Colortech Oy:n maalaustoimintojen lopettaminen ja ettei konsernin muilla yrityksillä ole velvollisuutta tarjota irtisanotulle työsuojeluvaltuutetulle työtä. C olisi ollut valmis siirtymään myös konsernin toisilla paikkakunnilla olleisiin toimipaikkoihin. C on ollut irtisanomisensa jälkeen työttömänä 13.10.2013 saakka.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Talonrakennusteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry eivät ole välittömästi ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Työnantajaliitto ja piiriyhdistys ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa tukemalla työnantajaa selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta ja hyväksymällä tämän menettelyn puuttumatta asiaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Talonrakennusteollisuus ry, Inlook Colortech Oy ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Inlook Colortech Oy:llä on ollut tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuva asiallinen ja painava peruste C:n työsuhteen irtisanomiseen. Yrityksessä harjoitettu maalaustoiminta jouduttiin lopettamaan, mikä johti kaikkien maalaamon työntekijöiden työsuhteiden päättymiseen. Yrityksellä ei ollut tarjota C:lle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muuten sopivaa työtä yrityksen toimialueella.

Työn tarjoamisvelvollisuus

C:n kelpoisuudesta ja ammattitaidosta yrityksessä jäljelle jääneisiin työtehtäviin käytiin neuvotteluja myös Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä. Neuvottelut aloitettiin ennen C:n työsuhteen päättymistä, mutta näidenkin neuvottelujen tuloksena työnantaja katsoi, ettei C:llä ollut ammattitaitoa ja osaamista metallialan työtehtäviin.

Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta tarjota C:lle työtä muista Inlook-konsernin tytäryhtiöistä. Tästä huolimatta työnantaja pyrki selvittämään mahdollisuuksia sijoittaa C muiden konsernin yritysten avoinna oleviin työtehtäviin. Konsernin johtoryhmän kokouksissa oli toistuvasti esillä C:n osaaminen ja mahdollisuudet työllistyä muihin konsernin tytäryhtiöihin. Työnantaja pystyi lisäksi tarkkailemaan C:n ammattitaitoa ja osaamista yleisiin rakennustöihin kevään 2012 aikana, kun C:lle tarjottiin maalaamotoiminnan päättymisen jälkeen töitä lisätilojen uudisrakennustyömaan avustavissa rakennustöissä. Näidenkin selvitysten lopputuloksena oli, ettei C ollut kyvykäs suorittamaan oman ammattiosaamisena eli maalaamotoiminnan ulkopuolisia töitä.

Kanteessa esitetyt Inlook Oy:n alakatto- ja sisäkattoasennustyöt vaativat erityistä ammattitaitoa ja osaamista. Työt tehdään pääsääntöisesti urakalla ja ne vaativat vuosien kokemuksen ja osaamisen. Kyse on ns. vaativista kirvesmiestöistä. C ei ole työskennellyt alakatto- tai sisäkattotöissä, mutta työnantajan havainnot uudisrakennustyömaan avustavista rakennustöistä osoittivat, ettei hänen ammattitaitonsa ja osaaminensa riittänyt alakattoasennustöihin.

Kanteessa on esitetty, että Inlook Colortech Oy:stä irtisanotuista maalaamopuolen työntekijöistä D:lle ja L:lle oli tarjottu työtä Inlook Oy:stä. Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta tarjota C:lle toisissa konsernin tytäryhtiöissä auki olevia työtehtäviä. Lisäksi kumpikin mainittu työ oli ammattitaito- ja osaamisvaatimuksiltaan sellaista, ettei C olisi pystynyt sitä suorittamaan.

D toimi materiaalinkäsittelijänä eli käytännössä täysipäiväisenä trukkikuskina. Hänen työtehtäviinsä kuuluivat materiaalisiirrot sekä lopputuotteiden kuljettaminen ja lastaaminen rekka-autoihin. C:llä ei ole ammattitaitoa eikä osaamista materiaalikäsittelijän työtehtäviin. Kyseessä ei ole tavallinen työmaatrukki, vaan suurikokoinen raskaan teollisuuden kylkitrukki, jonka kuljettaminen teknisistä sekä työturvallisuussyistä vaatii erityisen koulutuksen sekä vuosien työkokemuksen.

L siirtyi maalaamotoiminnan päättymisen jälkeen Inlook Oy:n palvelukseen materiaalitoimintojen työnjohtajan tehtäviin. L:n työ ei ollut tavanomaista varastotyötä, vaan hänen työnkuvaansa kuuluivat varastotoiminnan operatiivinen johtaminen ja esimiestyöt. L:llä oli aikaisempaa kokemusta ja ammattitaitoa esimiestyöstä. Hän oli mm. työskennellyt aikaisemminkin työnjohtotehtävissä lähes kahden vuoden ajan vuosina 2007 - 2008.

Konsernin työsuojeluvaltuutetun asema

Kanteessa on esitetty, että C:n valinta Inlook-konsernin työsuojeluvaltuutetuksi olisi samalla laajentanut työnantajan työn tarjoamisvelvollisuuden kattamaan koko konsernirakenteen ja kaikki sen alla toimivat työnantajayritykset. Tämä väite on virheellinen eikä perustu työsopimuslakiin eikä työehtosopimukseen. Työnantajalla on velvollisuus tarjota työsuojeluvaltuutetulle työtä tämän toimialueella. Rakennusalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukaan yrityksen työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys.

C on 29.1.2010 valittu neljän Inlook-konserniin kuuluvan tytäryhtiön yhteiseksi työsuojeluvaltuutetuksi, koska yritysten toiminnan luonteesta johtuen niillä ei ollut aiemmin lainkaan työsuojeluvaltuutettua. Valinnalla haluttiin varmistua työehtosopimusmääräysten noudattamisesta. Tällä valinnalla ei kuitenkaan ole muutettu työnantajan työehtosopimuksen mukaista työn tarjoamisvelvollisuutta kattamaan kaikkia neljää yritystä. Tällaisesta ei ole ollut puhetta valintahetkellä, eikä sopimuksessa myöskään ole mainittu valinnan aiheuttamista muutoksista työehtosopimuksen mukaiseen työn tarjoamisvelvollisuuteen.

Työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukainen työn tarjoamisvelvollisuus koskee pääsääntöisesti vain työnantajaa. Poikkeustilanteissa työn tarjoamisvelvollisuus voi ulottua myös työnantajasubjektia kauemmas. Näin on mm. työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentissa, jossa on säännökset emoyhtiön työn tarjoamisvelvollisuudesta määräysvallassaan oleviin tytäryhtiöihin. Työsopimuslaki ei kuitenkaan tunne tilannetta, jossa työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus koskisi toisia konsernin tytäryhtiöitä. Inlook-konsernin yrityksillä on erilaiset toimialat eivätkä ne muodosta yhtenäistä liiketoimintakokonaisuutta.

Rakennusalan työehtosopimuksen mukainen työsuojeluvaltuutetun työn tarjoamisvelvollisuus on rajattu sopimuksen sanamuodon mukaan työsuojeluvaltuutetun toimialueeseen. Tällä toimialueella tarkoitetaan maantieteellisesti rajattua aluetta. Erityisesti isommissa rakennusliikkeissä valtakunnallinen rakentamisliiketoiminta on organisoitu alueyksiköittäin. Yrityksissä voidaan tällöin työehtosopimuksen mukaan valita tavanomaisen yrityksen työsuojeluvaltuutetun lisäksi työsuojeluvaltuutettu myös alueyksikköön. Toimialueella tarkoitetaan siten yrityksen työsuojeluvaltuutetun osalta koko Suomen ja alueyksikön työsuojeluvaltuutetun osalta alueyksikön toimialuetta. Tällainen toimialue voi käsittää esimerkiksi Etelä-Suomen toiminnot. Työehtosopimustekstin tarkoituksena ei ole ollut laajentaa työn tarjoamisvelvollisuutta ulottumaan toisiin työnantajayrityksiin.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry:n aluepäällikkö M on erimielisyydestä tiedon saatuaan keskustellut asiasta yrityksen edustajan kanssa. Tehdyt selvitykset eivät ole antaneet aihetta puuttua Inlook Colortech Oy:n asianmukaiseen menettelyyn. Asiassa on toimittu moitteettomasti eikä perusteita hyvityssakon määräämiselle ole.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työsuojeluvaltuutettu-sopimus 29.1.2010

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työsuojeluvaltuutettu-sopimus 29.1.2010

2. Otteita Inlook-konsernin johtoryhmän kokouksista

Kantajan henkilötodistelu

1. C todistelutarkoituksessa

2. N

3. O

Vastaajan henkilötodistelu

1. P todistelutarkoituksessa

2. Q

3. D

4. R

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja erimielisyys

C työskenteli Inlook Colortech Oy:n palveluksessa 5.6.2000 alkaen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Hänet oli valittu neljän Inlook-konserniin kuuluvan yhtiön yhteiseksi työsuojeluvaltuutetuksi. C lomautettiin ja ehdollisesti irtisanottiin 2.12.2012 annetulla ilmoituksella. Lomautus alkoi 2.1.2013 ja C:n työsuhde päättyi 2.4.2013.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla ollut velvollisuus tarjota C:lle työtä vain Inlook Colortech Oy:stä vai myös konsernin muista yrityksistä. Lisäksi erimielisyys koskee C:n ammattitaitoa ja käytettävyyttä kanteessa esille tuotuihin Inlook Colortech Oy:ssä ja Inlook Oy:ssä avoinna olleisiin tehtäviin.

Työnantajan työn tarjoamisvelvollisuuden ulottuvuus

Rakennusliitto ry on katsonut, että C:lle olisi pitänyt tarjota työtä työnantajayrityksen Inlook Colortech Oy:n lisäksi myös muista konsernin yrityksistä.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on erityismääräyksiä asianosaisliittojen välillä solmitussa sopimuksessa työntekijöiden edustajista sekä työtekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä. Yleiset määräykset rakennusalan työntekijöiden työsuhdeturvasta ovat samojen osapuolten välisessä sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla. Tämän sopimuksen johdannon mukaan työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan sopimuksessa mainituin poikkeuksin.

Työn tarjoamisvelvollisuuden laajuutta tulee lähtökohtaisesti arvioida sen yhtiön kannalta, joka muodollisesti on työnantajana. Tosiasiallisen tilanteen pohjalta saattaa kuitenkin olla perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.

Oikeuskäytännössä (esim. TT 1995:54, KKO 1995:93, KKO 2010:43 ja TT 2013:152) on tarkasteltaessa työnantajasubjektin määräytymistä irtisanomisen edellytysten täyttymisen ja työn tarjoamisvelvollisuuden laajuuden kannalta kiinnitetty huomiota muun ohessa konsernin tai muun yritysryhmän rakenteeseen taloudellisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä henkilöstöhallinnon, liiketoiminnan ja töiden järjestelyihin. Näitä kriteereitä on tarkasteltava myös arvioitaessa työn tarjoamisvelvollisuuden ulottumista Inlook Colortech Oy:n ulkopuolelle.

Inlook-konsernin emoyhtiöllä Inlook Group Oy:llä ja sen kolmella tytäryhtiöllä Inlook Colortech Oy:llä, Inlook Oy:llä ja Inlook Sisustus Oy:llä on yhteinen henkilöstö- ja palkkahallinto. Yhtiöt sijaitsevat samassa osoitteessa Helsingin Herttoniemessä. Inlook Group Oy:n, Inlook Colortech Oy:n ja Inlook Oy:n hallitusten puheenjohtajana toimii sama henkilö. Inlook Group Oy:n ja Inlook Oy:n toimitusjohtaja on Inlook Colortech Oy:n hallituksen varsinainen jäsen. Inlook Colortech Oy:n toimitusjohtaja P:n kertomuksen mukaan konserniyhtiöillä on sama pääomistaja, jolla on määräysvalta kaikissa yhtiöissä. Inlook Group Oy on hallinnollinen yritys, jolla ei ole rakennustoimintaa. Inlook Colortech Oy on maalaustoiminnan lakkauttamisen jälkeen ohutlevypalveluja tarjoava yritys, Inlook Oy tekee alakatto- ja väliseinätöitä ja Inlook Sisustus Oy toimitilojen saneerausurakoita. Konserniyhtiöt eivät kilpaile keskenään. Inlook Colortech Oy:stä C:n ohella irtisanotuille D:lle ja L:lle on tarjottu työtä Inlook Oy:stä.

Toisin kuin esimerkiksi edellä mainitussa ratkaisussa KKO 2010:43, Inlookin konserniyhtiöt eivät ole hoitaneet yhteisen liiketoiminnan osatoimintoja, vaan ne ovat toimineet sisärakentamisen eri aloilla. Pelkästään tämä seikka ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkaan välttämättä poista yhtiörajat ylittävää työn tarjoamisvelvollisuutta, vaan työsopimuslain perusteluissakin mainitussa kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon myös muut yhteisyyttä luovat tosiseikat, joita perusteluissa on tuotu esille, samoin kuin nyt käsiteltävän tapauksen erityispiirteet.

Työntekijöiden edustajista tehdyn työehtosopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetulle on taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvan irtisanomisen vaihtoehtona tarjottava muuta hänelle sopivaa työtä valtuutetun toimialueella, jollaiseksi katsotaan koko yritys. C on tässä tapauksessa valittu kysymyksessä olevien neljän konserniyhtiön yhteiseksi työsuojeluvaltuutetuksi. Yhtiöiden ja pääluottamusmiehen välillä 29.1.2010 solmitun sopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetun toimialueena ovat kaikki mainitut yhtiöt. Työsuojeluvaltuutetun oikeuksia on sopimuksessa edelleen laajennettu esimerkiksi siten, että hänen oikeutensa työstä vapautukseen määräytyy kaikkien yhtiöiden vakituisen työntekijämäärän mukaan.

Työsuojeluvaltuutettu-sopimus ei ole työntekijöiden edustajista tehtyyn valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus, eikä se myöskään itsenäisenä sopimuksena täytä työehtosopimuksen tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi sopimusta ei voida työtuomioistuimessa soveltaa suoraan oikeudellisesti sitovana lähteenä. Sen sijaan sopimusta voidaan pitää tosiasiallisena osoituksena sopijapuolten tarkoituksesta, jonka mukaan työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytysten ja oikeuksien perusteena on mainittujen neljän yhtiön muodostama kokonaisuus. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen tällä tavoin rinnastuu työtuomioistuimen käsityksen mukaan niihin työsopimuslaissa ja sen perusteluissa mainittuihin seikkoihin, kuten henkilöstöasioiden hoidon yhteisyyteen, jotka on otettava huomioon työn tarjoamisvelvollisuuden laajuutta arvioitaessa.

Kun edellä selostettuja seikkoja arvioidaan kokonaisuutena, työtuomioistuin katsoo, että työsuojeluvaltuutettu C:tä koskeva työn tarjoamisvelvollisuus on ulottunut työnantajayhtiön Inlook Colortech Oy:n lisäksi myös muihin kolmeen konserniyhtiöön.

C:n ammattitaito ja käytettävyys kanteessa esille tuotuihin tehtäviin

Työntekijöiden edustajista sekä työtekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen 13 §:n mukaan yrityksen ja alueyksikön työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että hänelle ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella. Edellä on katsottu, että työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus on ulottunut työnantajayhtiön Inlook Colortech Oy:n lisäksi kolmeen muuhun konserniyhtiöön.

Kanteessa on tuotu esille, että C olisi voitu sijoittaa Inlook Colortech Oy:n ohutlevypalvelutoiminnan töihin, Inlook Oy:n alakatto- ja sisäkattoasennustöihin tai Inlook Oy:ssä avoinna olleisiin trukkikuskin ja varastomiehen tehtäviin, joihin Inlook Colortech Oy:stä irtisanotut D ja L siirtyivät.

Edellä mainituista tehtävistä ja niiden ammattitaitovaatimuksista on työtuomioistuimessa kuultu työntekijäpuolelta C:tä itseään sekä todistajina sisäkattoasentaja N:ää ja Inlook Oy:n entistä varastonhoitajaa O:ta. Työnantajapuolelta on kuultu Inlook Colortech Oy:n toimitusjohtajaa P:tä sekä todistajina metallityöntekijä Q:ta, logistiikkahoitaja D:tä ja Inlook Oy:n aluepäällikköä R:ää.

Tehtävien vaativuudesta ja C:n soveltuvuudesta tehtäviin esitetty henkilötodistelu on osin ristiriitaista. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että lähinnä L:n tehtävää on pidettävä sellaisena, johon C olisi ollut soveltuva. L siirtyi Inlook Oy:n palvelukseen 13.12.2012 eli noin kymmenen päivää sen jälkeen, kun C oli saanut ilmoituksen lomautuksesta ja ehdollisesta irtisanomisesta. Talonrakennusteollisuus ry:n mukaan L toimi Inlook Oy:ssä työnjohtajan tehtävässä, eikä C olisi pystynyt suoriutumaan tästä työstä, koska hänellä ei ollut aikaisempaa ammattitaitoa tai kokemusta esimiestyöstä.

L:n työnkuvasta Inlook Oy:ssä on esitetty ristiriitaista selvitystä. P:n ja R:n mukaan L toimi työhön osallistuvana työnjohtajana, kun taas C:n, N:n ja O:n mukaan L siirtyi keskusvarastolle tekemään tavanomaista varastotyötä.

Työnantajalla on todistustaakka työn tarjoamisvelvollisuuden täyttämisestä eli tässä tapauksessa siitä, että C ei ole soveltunut tarjolla olleisiin työtehtäviin. C on kertonut tehneensä varastotyötä eikä asiassa ole edes väitetty, että hänellä ei olisi varastotyön tekemiseen tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Asiassa on jäänyt epäselväksi, missä määrin L:n tehtävään on sisältynyt esimiestyötä. P:n ja R:n mukaan varastolla on kuitenkin ollut vain 2-3 työntekijää. Työtuomioistuimen saaman käsityksen mukaan pääosa L:n työnkuvasta on ollut tavanomaista varastotyötä ja työnjohdollisia tehtäviä on ollut suhteellisen vähän. Esitetyn selvityksen perusteella C olisi ammattitaitonsa ja kokemuksena puolesta soveltunut Inlook Oy:ssä avoinna olleeseen varastotyöhön, ja näin ollen työnantajan olisi pitänyt tätä työtä hänelle tarjota.

Päädyttyään tähän arvioon työtuomioistuimen ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, olisiko työnantajan pitänyt tarjota C:lle muita kanteessa esille tuotuja tehtäviä.

Inlook Colortech Oy on rikkonut työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä solmitun sopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti C:n työsopimuksen. Kanteen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Korvausvelvollisuus

Inlook Colortech Oy on päättänyt C:n työsopimuksen työntekijöiden edustajista sekä työtekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä solmitun sopimuksen vastaisesti. Näin ollen yhtiö on velvollinen suorittamaan C:lle kyseisen sopimuksen mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Sopimuksen 13 §:n 5 kohdan mukaan korvauksena on suoritettava vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksen määrää arvioitaessa on muun ohella otettu huomioon se, että C:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 13 vuotta sekä se, että työnantaja on loukannut työsuojeluvaltuutetulle sopimuksella taattuja oikeuksia. Toisaalta huomioon on otettu myös C:n työsuhteen päättymisen jälkeisen työttömyyden lyhyehkö kesto. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 15 kuukauden palkkaa vastaavat 47.167,50 euroa.

C:lle on Rakennusalan työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen ja laskennallisen irtisanomisajan jälkeiseltä ajalta 26.6.201-13.10.2013 yhteensä 6.822,67 euroa. C:lle tuomittavasta korvauksesta on vähennettävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista. C:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 42.050,50 euroa. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava osuus on siten 75 prosenttia edellä mainitusta työttömyyspäivärahasta eli 5.117 euroa.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

C:n irtisanomista koskevasta erimielisyydestä on neuvoteltu Rakennusliiton Uudenmaan Aluejärjestö ry:n ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry:n välisessä neuvottelussa C:n lomautusaikana 18.1.2013 sekä liittojen välillä C:n työsuhteen päätyttyä 27.6.2013. Talonrakennusteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry ovat pitäneet Inlook Colortech Oy:n menettelyä asianmukaisena eivätkä ole nähneet tarpeelliseksi puuttua siihen.

Koska kysymys työn tarjoamisvelvollisuuden laajuudesta on tässä tapauksessa ollut tulkinnanvarainen, työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen ei voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan, kun ne ovat hyväksyneet jäsenyrityksensä menettelyn.

Oikeudenkäyntikulut

Talonrakennusteollisuus ry on jutun pääosin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Inlook Colortech Oy on rikkonut työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä solmitun sopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti Inlook Oy:n, Inlook Colortech Oy:n, Inlook Group Oy:n ja Inlook Sisustus Oy:n työsuojeluvaltuutetun C:n työsopimuksen,

- velvoittaa Inlook Colortech Oy:n maksamaan C:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 42.050,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 29.11.2013 lukien,

- velvoittaa Inlook Colortech Oy:n maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetyn määrän 5.117 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien,

Talonrakennusteollisuus ry:tä ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Talonrakennusteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Rekola, Löppönen, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Löppönen, jonka lausuntoon jäsen Rekola yhtyi, lausui:

Työntarjoamisvelvollisuus työehtosopimuksen ja Työsuojeluvaltuutettu-sopimuksen perusteella

Työntekijöiden edustajista tehdyn työehtosopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetulle on tarjottava taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvan irtisanomisen vaihtoehtona muuta hänelle sopivaa työtä valtuutetun toimialueella, jollaiseksi katsotaan koko yritys. Toiselta puolelta Inlook Group Oy:n, Inlook Oy:n, Inlook Colortech Oy:n, Inlook Sisustus Oy:n ja toiselta puolelta luottamusmiehen tekemän Työsuojeluvaltuutettu-sopimuksen mukaan "Työsuojeluvaltuutetun toimialueena on yllä mainittujen yritysten toiminta Suomessa."

Jutussa ei ole esitetty selvitystä, mitä Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennusliitto ry ovat tarkoittaneet työehtosopimuksen kirjauksella "Yrityksen … työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys …" tilanteessa, jossa sama henkilö valitaan työsuojeluvaltuutetuksi useaan yritykseen samassa konsernissa. Uskottavaa ei ole, että sopijapuolet olisivat tarkoittaneet työehtosopimuksella laajentaa työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa siitä, mikä se on lain perusteella. Vaikka C:n toimialueena Työsuojeluvaltuutettu-sopimuksen mukaan on ollut edellä mainittujen yritysten toiminta Suomessa, ei hänelle siten työehtosopimuksen perusteella ole tarvinnut tarjota töitä irtisanomisen vaihtoehtona muista yrityksistä kuin hänen työnantajayrityksestään.

Yritysten ja pääluottamusmiehen välinen Työsuojeluvaltuutettu-sopimus ei ole työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus eikä se itsenäisenäkään sopimuksena täytä työehtosopimuksen tunnusmerkkejä. Työsuojeluvaltuutettu-sopimuksella ei siten ole voitu laajentaa työehtosopimuksen mukaisen toimialueen merkitystä ja oikeusvaikutuksia. Uskottavaa onkin, että Työsuojeluvaltuutettu-sopimuksella on pyritty järjestämään työsuojeluasioiden hoito myös muissa yrityksissä kuin C:n työnantajayrityksessä ilman, että tällä sopimuksella otettaisiin kantaa työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaan. Näkemystä vahvistaa myös Työsuojeluvaltuutettu-sopimuksen sanamuoto, jonka mukaan toimialueena on "yritysten toiminta", eivät yritykset.

Työntarjoamisvelvollisuus työsopimuslain perusteella

Työsopimuslain mukaan työn tarjoamisvelvollisuuden laajuutta tulee arvioida lähtökohtaisesti sen yrityksen kannalta, joka on muodollisesti työnantajana. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan työnantajan velvollisuus tarjota työtä voi kuitenkin ulottua työnantajayrityksen ulkopuolelle. Sanotussa lainkohdassa on lausuttu ne kriteerit, joilla tällainen laajennettu työntarjoamisvelvollisuus voi syntyä.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan: "Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä."

Lainkohdan mukaan työnantajan on käytettävä henkilöstöasioissa tosiasiallisesti määräysvaltaa toisessa yrityksessä, jotta työnantaja olisi velvollinen selvittämään työntarjoamismahdollisuutensa määräysvallassaan olevassa yrityksessä. Lainkohdan mukaan määräysvaltaa henkilöstöasioissa on myös käytettävä, pelkkä mahdollisuus käyttää määräysvaltaa ei riitä laajentamaan työntarjoamisvelvollisuutta työnantajayrityksen ulkopuolelle. Sanotun kanssa linjassa on hallituksen esityksen toteamus: "Toisaalta toiseen yritykseen ulottuvan työn tarjoamisvelvollisuuden syntyminen edellyttäisi aina myös jonkinasteista henkilöstöasioiden hoidon tai henkilöstön käytön yhteisyyttä."

Jutussa ei ole edes esitetty väitettä siitä, että Inlook Group Oy:ssä ja sen tytäryhtiöissä Inlook Colortech Oy:ssä, Inlook Oy:ssä ja Inlook Sisustus Oy:ssä olisi hoidettu henkilöstöasioita siinä määrin yhteisesti, että työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin laajennettu työntarjoamisvelvollisuus olisi toteutunut. Jutussa ei myöskään ole esitetty selvitystä, missä määrin sanotuissa konserniyrityksissä on ollut yhteinen henkilöstöhallinto. Uskottavaa sen sijaan on, etteivät työntekijät ole kovin merkittävässä määrin siirtyneet konsernin yrityksistä toisiin näiden yritysten erilaisten toimialojen vuoksi. Samasta syystä on uskottavaa, että jokainen yritys on vastannut itse omista rekrytoinneistaan eikä rekrytointeja ole keskitetty.

Työnantajan velvollisuutta tarjota työtä työnantajayrityksen ulkopuolelta on arvioitava käytännössä yksinomaan työnantajayrityksen henkilöstöasioissa käyttämän määräysvallan perusteella. Siten esimerkiksi konsernin omistussuhteet, hallituksen jäsenyydet, toimitusjohtajuudet, yhteiset toimiosoitteet eivät edes yhdessä laajenna työnantajan työntarjoamisvelvollisuutta työnantajayrityksen ulkopuolelle ilman tosiasiallisesti käytettyä määräysvaltaa henkilöstöasioissa. Siten se, että tapauksessa sama henkilö omistaa enemmistön konserniyhtiöistä, ei tarkoita, että C:n työnantajayrityksellä – Inlook Colortech Oy:llä – olisi automaattisesti määräysvalta henkilöstöasioissa muihin konsernin yhtiöihin puhumattakaan, että tätä määräysvaltaa olisi käytetty tosiasiallisesti.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentti ei salli, että laajennettuun työntarjoamisvelvollisuuteen päädytään kokonaisharkinnalla ilman työnantajayrityksen käyttämää määräysvaltaa henkilöstöasioissa. Käytettyä määräysvaltaa ilmentää hallituksen esityksessä todettu "henkilöstöasioiden hoidon tai henkilöstön käytön yhteisyys". Määräysvallan tulee olla työnantajayrityksellä ja tästä syystä konsernissa ei määräysvalta, eikä siten työntarjoamisvelvollisuuskaan voi kulkea vastakkaisiin suuntiin. Henkilöstöasioiden hoidon yhteisyys, konsernin omistussuhteet, hallituksen jäsenyydet, toimitusjohtajuudet, yhteiset toimiosoitteet jne. eivät siten perusta konsernissa laajennettua työntarjoamisvelvollisuutta, jossa yritykset olisivat velvollisia selvittämään toinen toistensa mahdollisuuksia tarjota töitä irtisanottavalle.

Johtopäätökset

Edellä mainituilla perusteilla on katsottava, että Inlook Colortech Oy:llä C:n työnantajana ei ole ollut velvollisuutta selvittää, olisiko sen sisaryrityksistä voitu tarjota C:lle töitä irtisanomisen vaihtoehtona. Näin ollen työnantaja ei ole rikkonut työntekijöiden edustajista tehtyä työehtosopimusta irtisanoessaan C:n työsopimus taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tarjoamatta C:lle töitä konsernin muista yrityksistä. Tähän näkemykseen päätyneenä hylkään kanteen ja velvoitan kantajan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan asiassa siinä tapauksessa, että Inlook Colortech Oy:n katsottaisiin olleen velvollinen tarjoamaan C:lle työtä konsernin muista yrityksistä, totean seuraavaa: Todistajien P:n ja R:n kertoman mukaan L:n on täytynyt tehdä ainakin osa työajastaan esimiehen työtehtäviä Inlook Oy:ssä. L:llä oli esimieskokemusta toisin kuin C:llä. Tästä syystä C:tä ei voitu pitää soveltuvana L:n vastaanottamaan tehtävään. Työnantajan ei ole tarvinnut tarjota tehtävää C:lle.