Labor court dismisses appeal; apprenticeship students must follow general inexperience clause, not minimum wage attachment.

Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen mukaan vähimmäisperuspalkkaa sovelletaan harjoittelijaan ja harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevaan. Oppisopimusopiskelijoiden katsottiin rinnastuvan palkkaryhmittelyliitteessä tarkoitettuihin harjoittelijoihin ja näin ollen heihin tuli soveltaa palkkaryhmittelyliitteen mukaista vähimmäisperuspalkkaa.

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

VASTAAJA

Avaintyönantajat AVAINTA ry

KUULTAVA

Kauhajoen Vanhaintuki ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.6.2014.

Pääkäsittely 23.9.2014.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n työehtosopimusta (2010-2011) sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin, Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n jäsenjärjestöjen jäseniin sosiaalialalla. Työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

2 § Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät kulloinkin voimassa olevan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) mukaan, ellei tässä työehtosopimuksessa jäljempänä toisin määrätä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa (PTYTES 2010-2011) on muun ohessa seuraavat määräykset:

LUKU 2 PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Pätevyyden puuttuminen

Mikäli työntekijällä ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyttä, hänen peruspalkkansa on enintään 15 % alempi kuin palkkaryhmän ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.

Soveltamisohje

Tässä momentissa tarkoitettua alennusta voidaan käyttää vain niissä palkkaryhmissä, joissa palkkamääräyksissä edellytetään tiettyä koulutusta tai koulutustasoa. Mikäli työntekijä saavuttaa tehtävässään noudatettavassa palkkaryhmäkohdassa edellytetyn pätevyyden, työntekijän peruspalkka vahvistetaan palkkausmääräyksen edellyttämälle tasolle seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 1 PALKKARYHMITTELY

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Vähimmäispalkka

1 mom. Vähimmäisperuspalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vähimmäisperuspalkkaa sovelletaan harjoittelijaan, harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevaan ja kesätyöntekijään työsuhteen kestettyä kolme kuukautta. Alle kolmen kuukauden työsuhteessa palkasta sovitaan työsopimuksella.

Soveltamisohje

Harjoittelijalla ja siihen verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan henkilöä, joka työsopimussuhteessa, työnantajan tai hänen edustajansa johdolla, suorittaa tietyissä tehtävissä tarvittavien tietojen, taitojen ja kokemuksen hankintaan tähtäävää käytännöllistä työtä.

Työharjoittelijaksi katsotaan mm. henkilö, jolla ei ole ao. alan ammattikoulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta ja joka esimerkiksi tekee erilaisia suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavia töitä enimmäkseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välisen työehtosopimuksen 3 §:n mukaiseen palkkaryhmään HOC kuuluvat hoitoalan ammattitehtävät, joiden nimikkeiksi on mainittu lähihoitaja (aikaisempia koulutusnimikkeitä muun muassa hammashoitaja, jalkojen hoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, mielisairaanhoitaja/mielenterveyshoitaja), perushoitaja, vastaava hoitaja, muut em. vastaavana toimivat. Palkkaryhmässä edellytetään soveltuvaa ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa aikaisempaa kouluasteista tutkintoa.

Samansisältöiset määräykset ovat vuosille 2012-2013 tehdyssä työehtosopimuksessa.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kauhajoen Vanhaintuki ry harjoittaa palveluasumista ja muita asumista tukevia palveluita. Yhdistys ylläpitää 36-paikkaista ikäihmisten palvelukotia (Männikönkoti), 34-paikkaista dementiakotia (Korpisenkoti) sekä palveluasuntoja (Haapalakoti ja Vaahterakoti).

A ja Kauhajoen Vanhaintuki ry olivat allekirjoittaneet määräaikaisen työsopimuksen ja oppisopimuksen ajalle 18.3.2010 - 30.11.2012. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena on ollut lähihoitajan oppisopimuskoulutus. A valmistui oppisopimusohjelman mukaisesti 30.11.2012 ja sai lähihoitajan tutkintotodistuksen 4.12.2012.

B ja Kauhajoen Vanhaintuki ry olivat allekirjoittaneet määräaikaisen työsopimuksen ja oppisopimuksen ajalle 13.9.2010 - 31.5.2013. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena on ollut lähihoitajan oppisopimuskoulutus.

C ja Kauhajoen Vanhaintuki ry olivat allekirjoittaneet määräaikaisen työsopimuksen ja oppisopimuksen ajalle 18.1.2010 - 30.11.2012. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena on ollut lähihoitajan oppisopimuskoulutus. C valmistui 30.11.2012 ja sai lähihoitajan tutkintotodistuksen 18.12.2012.

A:lle, B:lle ja C:lle on maksettu PTYTES:n mukaista harjoittelijan palkkaa määräaikaisen työsopimuksen ajalta. A:n palkkaa oli kuitenkin korotettu 9.3.2012 lukien 1.688,37 euroon kuukaudessa. B:n aloitteesta oppisopimus (ja määräaikainen työsopimus) purettiin yksimielisesti kesken oppiajan 14.9.2011.

Vaadittu ns. pätevyysalennuksen mukainen peruspalkka on ollut 1.2.2012 alkaen 1.609,83 euroa kuukaudessa. A:lle, B:lle ja C:lle maksettu PTYTES:n mukainen harjoittelijan palkka on ollut 1.2.2012 alkaen 1.495,28 euroa kuukaudessa.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:lla, B:llä ja C:llä ollut oikeus PTYTES:n 2 luvun 14 §:n mukaiseen peruspalkkaan siltä ajalta, jonka kyseiset henkilöt ovat olleet Kauhajoen Vanhaintuki ry:n palveluksessa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa.

KANNE

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n jäsenjärjestön jäsenillä A:lla, B:llä ja C:llä on ollut oikeus PTYTES:n 2 luvun 14 §:n nojalla peruspalkkaan, jonka suuruus on vähintään 85 % työehtosopimuksen 3 §:n HOC-palkkaryhmän mukaisesta vähimmäisperuspalkasta siltä ajalta, kun kyseiset henkilöt ovat olleet Kauhajoen Vanhaintuki ry:n palveluksessa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa ja

- velvoittaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut 12.741,20 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

A, B ja C ovat oppisopimusopiskelijoina työskennelleet lähihoitajan tehtävissä Kauhajoen Vanhaintuki ry:n palveluksessa Korpisenkodissa ja Männikönkodissa. Kuukaudessa heillä oli neljä päivää teoriaopiskelua. He ovat tehneet myös säännöllisesti ilta- ja yötyötä ja toimineet vastuullisina työpareina, minkä lisäksi he ovat toimineet omahoitajina. Oppisopimusopiskelija joutuu olemaan välillä yksin hoitokodissa työvuoroissa ja on vastuussa silloin kaikesta, myös lääkkeiden annosta. Laitosten hoitohenkilökunnan vajausta on tosiasiallisesti paikattu oppisopimusopiskelijoilla.

A, B ja C ovat tehneet nimenomaisesti HOC-palkkausryhmän edellyttämän ammatillisen (sosiaali- ja terveysalan) perustutkinnon mukaista lähihoitajan työtä ja syventäneet teoriaopiskeluillaan ammattitaitoaan. Heiltä on puuttunut palkkausryhmän edellyttämä muodollinen pätevyys, joten heidän palkkaukseensa on tullut soveltaa PTYTES:n 2 luvun 14 §:n mukaista pätevyysalennusta.

PTYTES:n liitteen 1 2 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan työharjoittelijaksi katsotaan henkilö, joka tekee erilaisia suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavia töitä enimmäkseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Siten työehtosopimusmääräyksestä on pääteltävissä, että harjoittelijan palkka on tarkoitettu maksettavaksi ainoastaan sellaisissa käytännön työtehtävissä, joiden pätevyysvaatimuksena ei ole minkäänlaista koulutusta tai tutkintoa ja harjoittelijan palkka voidaan maksaa vain siltä ajalta, kunnes ko. henkilö on harjaantunut kyseisiin käytännön tehtäviin. A:n, B:n ja C:n osalta ei tällaisista tehtävistä ole ollut kysymys.

PTYTES:n vähimmäispalkkamääräystä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi oppisopimuskoulutuksessa oleviin. Määräykseen vuonna 2010 liitetyssä soveltamisohjeessa ei ole mainintaa oppisopimusopiskelijoista, toisin kuin KVTES:n vastaavaan määräykseen vuonna 1999 otetussa soveltamisohjeessa. Vähimmäispalkkamääräystä ei ole vastaajan väittämin tavoin vakiintuneesti sovellettu oppisopimuskoulutuksessa oleviin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Avaintyönantajat AVAINTA ry ja Kauhajoen Vanhaintuki ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 6.484,98 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oppisopimusopiskelija tekee työnantajan tarjoamia työtehtäviä oppisopimuskoulutukseen kuuluvaan teoreettiseen opiskeluun liittyvällä harjoittelujaksolla. Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa vain oppisopimukseen sisältyvän työharjoittelun eli työssäolon ajalta, ei tietopuoliselta opiskelujaksolta. Oppisopimusopiskelijan tekemän työn luonnetta on siten tosiasiallisesti verrattava työehtosopimuksen tarkoittamaan harjoittelijan työn luonteeseen.

Oppisopimusopiskelijalla ei ole alan ammattikoulutusta, vaan oppisopimuskoulutuksen kautta pyritään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Oppisopimusopiskelijan käytännössä suorittamat tehtävät eivät vaativuudeltaan vastaa tietyssä palkkaryhmittelyssä tarkoitettuja tehtäviä. Töitä suoritetaan enimmäkseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa ja opiskelija vasta opiskelee sekä harjoittelee ammattitehtävissä tarvittavien tietojen, taitojen ja kokemuksen hankintaan tähtäävää käytännön työtä. Palkkauksessa ei tule sovellettavaksi HOC-palkkaryhmän palkka PTYTES:n 2 luvun 14 §:n määräyksen mukaisella pätevyysalennuksella vähennettynä. Sen sijaan harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevalle oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa PTYTES:n palkkaryhmittelyliitteen 2 §:n mukaista vähimmäisperuspalkkaa, ellei oppisopimusta alun perin solmittaessa ole nimenomaisesti toisin sovittu.

Sovellettavat määräykset ja niiden tausta

PTYTES:n vähimmäispalkkaa koskeva määräys on peräisin kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta. Kun Palvelulaitosten työnantajanyhdistys (jatkossa PTY) perustettiin vuonna 1993, sen ensimmäiseen työehtosopimukseen ei sovittu erikseen vähimmäispalkkamääräystä, vaan näiltä osin sovittiin noudatettavan jäsenyhteisöissä 31.10.1993 voimassa olleita työ- ja toimiehtosopimusten määräyksiä.

Vähimmäispalkkaa koskeva nimenomainen määräys on otettu ensimmäisen kerran vuosien 1995-1996 PTYTES:iin vastaavan sisältöisenä kuin määräys on ollut vuosien 1995-1996 KVTES:ssä. Määräykset eroavat ainoastaan siltä osin, että KVTES:ssä vähimmäispalkassa viitataan asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään työsuhteen keston osalta. PTYTES:iin ei kuitenkaan tuolloin otettu KVTES:n harjoittelijaa tarkemmin kuvaavaa soveltamisohjetta. PTY:n tarkoituksena on ollut tarjota jäsenilleen samantasoiset työsuhteen ehdot kuin kunnallisten virka- ja työehtosopimusten piirissä työskentelevillä työntekijöillä on ja tästä johtuen PTYTES:iin on haluttu ottaa samanlaisia ja samalla tavalla sovellettavia määräyksiä kuin KVTES:iin. Myös PTYTES:iin vuonna 1995 otettu vähimmäispalkkamääräys on haluttu ottaa samantasoisten työsuhteen ehtojen antamiseksi ja vähimmäispalkkamääräystä on tarkoitettu tulkittavan samalla tavalla kuin KVTES:n vastaavaa määräystä harjoittelijaa koskevan soveltamisohjeen puuttumisesta huolimatta.

Vuosien 1998-1999 KVTES:ssä harjoittelijan vähimmäispalkkaa koskevan määräyksen soveltamisohjeen sanamuotoja on lyhennetty ja selkeytetty koko KVTES:n uudelleenkirjoituksen yhteydessä. Vähimmäispalkkaa koskevan määräyksen soveltamisohjeen sanamuodon muuttamisella on pyritty ainoastaan lyhentämään ja selkeyttämään aiemman työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjetta. Tarkoitus ei ole ollut muuttaa työehtosopimuksen tulkintaa. Tuossa yhteydessä vähimmäispalkkaa koskevassa soveltamisohjeessa selvennettiin harjoittelun voivan olla laadultaan "koulutukseen sisältyvää harjoittelua (esim. oppisopimus)." Tämä tarkennus kuvaa myös PTYTES:n vastaavan sisältöisen määräyksen tarkoitusta siitä, että oppisopimusopiskelijoita on pidettävä harjoittelijaan verrattavina. Näin ollen heille tulee maksaa vähimmäispalkkaa oppisopimuksen ajalta, ellei oppisopimuksesta sovittaessa ole toisin sovittu.

PTYTES:n ja KVTES:n vähimmäispalkkaa koskevat nykyisin voimassa olevat määräykset ovat vastaavansisältöiset. Soveltamisohjeet kuitenkin eroavat toisistaan. Vuosien 2010-2011 PTYTES:iin on lisätty nykyisen määräyksen mukainen soveltamisohje kuvaamaan tarkemmin voimassa olevaa tulkintaa siitä, mitä harjoittelijalla tarkoitetaan. PTYTES:n KVTES:iä lyhyemmästä soveltamisohjeesta huolimatta vähimmäispalkkaa koskevia keskenään vastaavia määräyksiä on tarkoitettu tulkittavan samalla tavalla.

Harjoittelijan vähimmäispalkkaa koskevaa määräystä ei ole rajattu ainoastaan niihin tehtäviin, joissa ei ole pätevyysvaatimusta tai joissa ei edellytetä tiettyä koulutusta tai tutkintoa.

Tulkinta- ja soveltamiskäytäntö

PTYTES:n piirissä on yhtenäisesti tulkittu vähimmäispalkkamääräyksen soveltumista harjoittelijoihin samalla tavoin kuin KVTES:n piirissä eli oppisopimusopiskelijoille yhtenä harjoittelijaryhmänä voidaan maksaa vähimmäispalkkaa oppisopimussuhteen ajalta. Määräystä on sovellettu pääsääntöisesti PTY:n tulkintalinjan mukaisesti. Yhtenäinen ja pitkäaikainen tulkintalinja sekä soveltamiskäytäntö ovat olleet myös työntekijäjärjestöjen tiedossa. Poikkeuksena vähimmäispalkan käyttämisestä oppisopimusopiskelijoihin ovat olleet lähinnä tilanteet, joissa työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa jo ennen oppisopimussuhteen alkua. Näissä tapauksissa työnantajat ovat pääsäännöstä poiketen maksaneet vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa työntekijöille, jotta heidän palkkansa ei olisi laskenut siitä, mitä se on ollut kyseisen työnantajan palveluksessa ennen oppisopimuksen tekemistä.

Harjoittelijoiden tehtävien luonne

Vastaajan ensisijainen kiistämisperuste on, että harjoittelijoiden vähimmäispalkkaa koskevan määräyksen (PTYTES liite 1, 2 §) tarkoitus on ollut alusta asti rinnastaa oppisopimusopiskelija harjoittelijaan kaikissa tapauksissa ja työtehtävän laadusta riippumatta. Toissijaisesti katsotaan, että A:n, B:n ja C:n työn luonne on tässä tapauksessa vastannut harjoittelijan tehtäviä.

PTYTES:n liitteen 1 2 §:n vähimmäisperuspalkkamääräyksessä ei ole rajattu kyseisen määräyksen mukaisen vähimmäisperuspalkan käyttöä ainoastaan päivätyöhön. A:n, B:n ja C:n työn harjoittelijaan verrattavaa luonnetta kuvaa muun muassa se, että he ovat työskennelleet pääsääntöisesti ohjaajan kanssa työpareissa. Oppisopimusopiskelijat ovat joutuneet työskentelemään yksin ainoastaan poikkeustilanteissa ja lyhytaikaisesti, esimerkiksi vakinaisen henkilökunnan ollessa koulutuksessa vuoron vaihtuessa. Heitä ei ole laskettu mukaan hoitohenkilökunnan kokonaismitoitukseen eikä heitä ole voinutkaan siinä huomioida. Oppisopimusopiskelijoilla ei ole myöskään ollut lääkevastuuta, vaan he ovat osallistuneet lääkkeiden antamiseen ainoastaan valvotusti koulutetun ohjaajan valvonnassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Aluehallintoviraston tarkastuskertomus 19.10.2011, merkityin osin

2. PTYTES:n (2007-2009) liitteen 1 vähimmäispalkkaa koskeva 2 §

3. PTYTES:n (2010-2011) liitteen 1 vähimmäispalkkaa koskeva 2 §, uusi soveltamisohje

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Aluehallintoviraston tarkastuskertomus vuodelta 2010 (kansilehti ja s. 4-5)

2. KVTES 1998-1999, II luvun 2 §:n soveltamisohje

3. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 31/1997 (kansi ja liite 2 s. 1)

Kantajan henkilötodistelu / palkkamääräysten tulkinta

1. Neuvottelupäällikkö D

2. Lakimies E

Vastaajan henkilötodistelu / palkkamääräysten tulkinta

1. Johtava työmarkkina-asiamies F

2. Eläkeläinen G

Kantajan henkilötodistelu / työtehtävät hoitokodeissa

3. Lähihoitaja A todistelutarkoituksessa

4. Lähihoitaja B todistelutarkoituksessa

5. Lähihoitaja C todistelutarkoituksessa

6. Perushoitaja H

Vastaajan henkilötodistelu / työtehtävät hoitokodeissa

3. Vastaava sairaanhoitaja I

4. Vastaava sairaanhoitaja J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Kauhajoen Vanhaintuki ry:n palveluksessa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa olleilla A:lla, B:llä ja C:llä ollut oikeus Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) 2 luvun 14 §:n mukaiseen peruspalkkaan. Mainitun työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijän, jolla ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyttä, peruspalkka on enintään 15 prosenttia alempi kuin palkkaryhmän ao. palkkamääräys edellyttää.

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja Kauhajoen Vanhaintuki ry:n mukaan mainittu työehtosopimusmääräys ei tule sovellettavaksi, vaan oppisopimusopiskelijoille maksetaan PTYTES:n palkkaryhmittelyliitteen 2 §:n mukaista vähimmäisperuspalkkaa. Kyseisen määräyksen mukaan vähimmäisperuspalkkaa sovelletaan harjoittelijaan, harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevaan ja kesätyöntekijään työsuhteen kestettyä kolme kuukautta.

Palkkaryhmittelyliitteen vähimmäispalkkamääräykseen vuonna 2010 otetun soveltamisohjeen mukaan harjoittelijalla ja siihen verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan henkilöä, joka työsopimussuhteessa, työnantajan tai hänen edustajansa johdolla, suorittaa tietyissä tehtävissä tarvittavien tietojen, taitojen ja kokemuksen hankintaan tähtäävää käytännöllistä työtä. Työharjoittelijaksi katsotaan mm. henkilö, jolla ei ole ao. alan ammattikoulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta ja joka esimerkiksi tekee erilaisia suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavia töitä enimmäkseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu PTYTES:n sopimusneuvotteluissa mukana olleita Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelupäällikkö D:tä, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n entistä lakimiestä E:tä sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n entistä neuvottelupäällikköä G:tä. Lisäksi asiassa on kuultu Suomen kuntaliiton johtavaa työmarkkina-asiamiestä F:ää, joka on ollut mukana kunnallista virka- ja työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa.

D on kertonut, että PTYTES:n vähimmäispalkkamääräykset olivat aikaisemmin hyvin samanlaisia kuin KVTES:n vastaavat määräykset, mutta palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä niitä on muutettu. D ei muista, mitä vuoden 2010 neuvotteluissa keskusteltiin vähimmäispalkkamääräyksen soveltamisohjeesta. Toisin kuin KVTES:ssä, PTYTES:ssä ei ole selkeästi todettu, että oppisopimuskoulutus kuuluisi kategorisesti aina vähimmäispalkkamääräyksen piiriin. D on kuitenkin pitänyt mahdollisena, että oppisopimusopiskelija voi kuulua vähimmäispalkkauksen piiriin, jos hänen työnsä on avustavaa ja tapahtuu toisen henkilön ohjauksessa ja läsnä ollessa.

E on kertonut,että ns. epäpätevyysalennusta sovelletaan, jos tehtävä edellyttää esimerkiksi lain nojalla tiettyä ammattipätevyyttä eikä työntekijällä ole tällaista pätevyyttä. Vähimmäispalkkamääräystä puolestaan sovelletaan niihin tehtäviin, jotka eivät edellytä ammattipätevyyttä. Vähimmäispalkkamääräykseen otettiin vuonna 2010 soveltamisohje selkeyttämään tätä asiaa. E oli itse ottanut asian esille neuvotteluissa, koska hän edusti lähihoitajia, jotka usein suorittavat tutkinnon oppisopimuksen kautta. Tarkoituksena ei ollut sopia, että vähimmäispalkkaa sovellettaisiin oppisopimusopiskelijoihin. PTYTES:n teksti on historiasyistä samankaltainen kuin KVTES:n teksti. Kyse on kuitenkin kahdesta täysin erillisestä työehtosopimuksesta, jotka neuvotellaan eri pöydissä. PTY:n neuvottelupöydässä sovitaan itsenäisesti, miten PTYTES:n pykäliä sovelletaan.

F on kertonut, että KVTES:n vähimmäispalkkaa koskevan määräyksen soveltamisohjetta selkiytettiin vuonna 1998. Määräyksen aikaisempaa tulkintaa ja sisältöä ei ollut tarkoitus muuttaa. Oppisopimusopiskelu on harjoittelua ja siihen sovelletaan vähimmäispalkkamääräystä.

Lähihoitajien työtehtävistä esitetty selvitys

Työntekijäpuolelta todistelutarkoituksessa kuullut A, B, C sekä todistaja H ovat kertoneet oppisopimusopiskelijoiden työtehtävistä Kauhajoen Vanhaintuki ry:ssä olennaisilta osin yhdenmukaisesti. Kertomusten mukaan oppisopimusopiskelijoiden työtehtävät olivat samoja kuin lähihoitajilla ja niihin kuului muun ohessa lääkkeenantoa, haavanhoitoa, insuliinipiikitystä, asukkaiden pesua, perushoitoa ja kuntouttamista. Oppisopimusopiskelijoille oli kullekin nimetty kaksi ohjaajaa.

A, B ja C ovat kertoneet osin eri tavoin siitä, miten työpari oli mukana heidän päivittäisessä työnteossaan. A:n mukaan Männikönkodissa ei työskennelty lainkaan työpareissa vaan yksin, ja Korpisenkodissa työparina saattoi olla kuka tahansa työvuorossa oleva henkilö. B:n mukaan Korpisenkodissa työparina oli lähihoitaja ja joskus hoitoapulainen. B on kertonut olleensa vastuussa omista töistään, ja esimerkiksi lääkeluvan saamisen jälkeen kukaan ei valvonut hänen lääkkeidenantoaan. Työpari kuitenkin oli pääsääntöisesti samalla käytävällä. C:n mukaan työpari saattoi olla myös kouluttamaton, mutta työvuorossa oli aina paikalla pätevä lähihoitaja. Työpari ei välttämättä ollut läsnä, kun C antoi asukkaille lääkkeitä.

Työnantajapuolelta on kuultu Kauhajoen Vanhaintuli ry:n vastaavina sairaanhoitajina työskenteleviä I:tä ja J:tä. Heidän kertomustensa mukaan oppisopimusopiskelijoiden työn luonne erosi pätevien lähihoitajien työn luonteesta. Oppisopimusopiskelijat eivät työskennelleet yksin, vaan läsnä oli aina joko oma ohjaaja tai koulutettu työpari. Vastuu oli aina koulutetulla työntekijällä. Oppisopimusopiskelijat saattoivat toimia asukkaan omahoitajana yhdessä ohjaajan kanssa. Oppisopimusopiskelijat saivat antaa lääkkeitä sen jälkeen, kun he olivat saaneet lääkeluvan. Luvan saaminen edellytti perehdytystä. Lupaan merkittiin, että lääkkeitä saa antaa vain valvonnassa. Lääkkeet tulivat apteekista valmiiksi jaettuina dosetteihin, joihin oli merkitty asukkaan nimi, päivämäärä ja kellonaika. Oppisopimusopiskelijan työn luonne rajoittaa sitä, miten työnantaja voi käyttää heitä työssä. Työvuorosuunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että vuorossa on opiskelijan kanssa joko nimetty ohjaaja tai muu koulutettu henkilö.

Arviointi ja johtopäätökset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n kanne perustuu siihen, että oppisopimusopiskelijoihin tulee soveltaa PTYTES:n 2 luvun 14 §:n pätevyyden puuttumista koskevaa määräystä. Työtuomioistuin katsoo, että kyseinen määräys sinänsä soveltuu sanamuotonsa puolesta oppisopimusopiskelijoihin. Määräyksen tekstissä tai soveltamisohjeessa ei ole rajattu oppisopimusopiskelijoita määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Vastauksessa on kuitenkin katsottu, että oppisopimusopiskelijoihin sovelletaan PTYTES:n palkkaryhmittelyliitteen 2 §:n vähimmäispalkkaa koskevaa määräystä, koska oppisopimusopiskelijoiden työn luonne on verrattavissa harjoittelijan työhön. Harjoittelijoita koskevana erityismääräyksenä kyseinen määräys menisi PTYTES:n 2 luvun 14 §:n edelle.

TSN ry:n mukaan palkkaryhmittelyliitteen 2 §:n vähimmäispalkkamääräystä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi oppisopimuskoulutuksessa oleviin. TSN ry on vedonnut siihen, ettei määräykseen vuonna 2010 liitetyssä soveltamisohjeessa ole mainintaa oppisopimusopiskelijoista toisin kuin KVTES:n vastaavan määräyksen soveltamisohjeessa.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella PTYTES:n ja KVTES:n määräykset ovat historiasyistä olleet samanlaisia, mutta nykyään sopimukset ovat pitkälti eriytyneet toisistaan. Sopimukset neuvotellaan eri pöydissä. G on kertonut, ettei KVTES:n soveltamisohjeita ole kopioitu PTYTES:iin, jos määräyksen tekstin on katsottu olevan muutenkin riittävän selvä. E:n mukaan PTY:n neuvottelupöydässä sovitaan itsenäisesti siitä, miten PTYTES:n määräyksiä sovelletaan. Työtuomioistuin katsoo, ettei PTYTES:n vähimmäispalkkamääräys ole tulkinnallisessa yhteydessä KVTES:n vastaavaan määräykseen eikä KVTES:n perusteella siten voida tehdä johtopäätöksiä siitä, miten PTYTES:n vähimmäispalkkamääräystä tulee soveltaa.

PTYTES:n palkkaryhmittelyliitteen 2 §:ää sovellettaessa ei ole perusteltua asettaa oppisopimusopiskelijoita keskenään erilaiseen asemaan heidän työtehtäviensä laadun mukaan. Nyt käsiteltävää asiaa arvioitaessa ei siten ole merkitystä sillä, mitkä A:n, B:n ja C:n työtehtävät ovat käytännössä olleet.

Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja Kauhajoen Vanhaintuki ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta 6.484.98 euroa on paljoksuttu. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet sekä istuntojen kestot oikeudenkäyntikuluvaatimusta on pidettävä kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja Kauhajoen Vanhaintuki ry:n oikeudenkäyntikulut 6.484.98 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Hotti, Löppönen, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.