Labor court fines unions for continuing illegal strike after prior ruling and neglecting supervision duties.

Ammattiliitto ja yhteisjärjestö olivat antaneet julkisuuteen ja kaupungille tiedotteen vuorokauden kestävästä työnseisauksesta kahta viikkoa ennen sen suunniteltua alkamista. Työtuomioistuin katsoi tuomiossaan TT 2014-137, että työtaistelulla uhkaaminen oli lainvastainen työtaistelutoimenpide. Ammattiliitto ja yhteisjärjestö olivat työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen jatkaneet työnseisauksen valmistelua.

Työtaistelun tarkoituksena oli vastustaa kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä, jonka katsottiin uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtaistelu kohdistui työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla oli rikottu mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Ammattiliitto ja yhteisjärjestö ovat myöntäneet jatkaneensa työnseisauksen toimeenpanoa työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen. Näin ollen ne olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Pääsopijajärjestö ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana otettiin huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet olivat jatkuneet työtuomioistuimen aiemmin antamasta, työtaistelutoimenpiteet lainvastaisiksi toteavasta tuomiosta huolimatta.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJA

Kunta-alan unioni ry

KUULTAVAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPIDE

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat 9.9.2014 antaneet julkisuuteen ja Helsingin kaupungille tiedotteen 23.9.2014 järjestettävästä mielenilmaisusta. Tiedotteessa todetaan mm. seuraavaa:

"Mielenilmaus koskee kaikkia Helsingin kaupungin toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa Palmia-liikelaitos, Helsingin Energia ja HKL:n metro- ja raideliikenne. Kaupungin yhtiöt ja säätiöt on mielenilmauksessa rajattu pois. Mielenilmaus alkaa 23.9.2014 työvuoron alkaessa ja kestää vuorokauden. Käytännössä se seisauttaa esimerkiksi raitiotiet ja metrot. Mielenilmauksesta huolimatta huolehditaan kansalaisten henkeen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen liittyvistä välttämättömistä tehtävistä. Mielenilmaisun tavoitteena on vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä. Se ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen."

Tiedotteessa on myös todettu, että yhtiöittämisen seurauksena henkilöstön työehtosopimuksia heikennetään. Tiedotteella pyritään vakuuttamaan päättäjät siitä, että Palmia säilytetään liikelaitoksena.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on 10.9.2014 lähettänyt valvontailmoituksen, jossa on todettu, että kysymyksessä on laiton työtaistelutoimi. Järjestöjä on myös velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi.

Työtuomioistuin on 18.9.2014 antamassaan tuomiossa TT 2014-137 katsonut, että työtaistelu on lainvastainen. Järjestöt ovat tuomion antamisen jälkeen jatkaneet työnseisauksen valmistelua ja siitä tiedottamista sekä toteuttaneet työnseisauksen ilmoituksen mukaisesti.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n internetsivuilla 22.9.2014 julkaistun tiedotteen mukaan mielenilmaus toteutetaan ja sen tavoitteena on vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä. Tiedotteessa todetaan, että mielenilmaus ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n puheenjohtaja on antanut mielenilmausta käsittelevän haastattelun Helsingin Uutisiin 20.-21.9.2014 ja toimittanut Helsingin Sanomien yleisönosastolle asiaa koskevan kirjoituksen, joka on julkaistu 19.9.2014. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tiedotteessa 23.9.2014 todetaan, että JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat saaneet työtuomioistuimelta päätöksen siitä, että mielenilmaus rikkoo työrauhavelvoitetta, mutta mielenilmaus toteutetaan tuomiosta huolimatta.

Työnseisausuhan piiriin kuuluu noin 9.000 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsentä, joista viranhaltijoita on noin 400. KVTES:n piirissä on 6.812 henkilöä, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 753 henkilöä ja kunnallisen tuntipaikkaisten henkilöstön työehtosopimuksen piirissä 1.435 henkilöä.

Työnseisaukseen osallistui yhteensä 5.241 henkilöä, joista KVTES:n piirissä on 2.785 henkilöä, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 303 henkilöä ja kunnallisen tuntipaikkaisten henkilöstön työehtosopimuksen piirissä 1.249 henkilöä. Viranhaltijoita osallistui 72, joista KVTES:n piirissä on 52 henkilöä ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 20 henkilöä.

Palmian ilmoituksen mukaan sen palveluksessa on lähes 3.000 työntekijää, joista 1.632 on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäseniä. Helsingin kaupungin palveluksessa on henkilöstöä 40.139 (Helsingin kaupungin tilastokeskuksen tieto 31.12.2013)

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry on kattojärjestö, johon kuuluu 41 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n paikallisyhdistystä, joilla on noin 12.100 työssä käyvää jäsentä. Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n alayhdistyksiin kuuluu myös muiden työnantajien kuin Helsingin kaupungin palveluksessa olevia työntekijöitä. Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:llä ei ole henkilöjäseniä vaan jäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Kunta-alan unioni ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

- velvoittaa Kunta-alan unioni ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.294 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen virka- ja työehtosopimukseen

Työtaistelun tarkoituksena on tosiasiassa vastustaa kaupungin henkilöstöpolitiikkaa, ulkoistamista ja mahdollisia työehtojen heikentämistä koskevia toimintatapoja. Työnantajalla on oikeus järjestää toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat kuntatyönantajan työnjohto-oikeuteen ja ovat siten työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin vastaisia sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 4 §:n vastaista.

Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla rikotaan mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat yhdessä järjestäneet työtaistelu-uhan. Järjestöt ovat jatkaneet työtaistelun valmistelua ja siitä tiedottamista ja ylläpitäneet lakon uhkaa sen jälkeen, kun työtuomioistuin on tuominnut ne työtaistelu-uhasta sakkoon.

Saatuaan tietää työtaistelulla uhkaamisesta ja erityisesti saatuaan tiedoksi työtuomioistuimen tuomion Kunta-alan unioni ry:n olisi tullut ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi.

Työtaistelun seuraukset

Työtaistelutoimenpiteen uhasta on haittaa Helsingin kaupungin palvelutuotannolle. Annettujen tietojen perusteella kustannuksia ja haittoja aiheutuu sekä kaupungille että yksityishenkilöille. Uhan vuoksi työnantaja joutuu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin palvelujen järjestämiseksi työtaistelun aikana.

Työnantaja on joutunut järjestämään jokaisessa virastossa (33 kpl) rajattavien tehtävien määrittelyn, johon virastopäällikkö ja/tai henkilöstöjohtaja on osallistunut. Järjestöjen kanssa on käyty neuvotteluja työtaistelu-uhasta ja lakkorajoista.

Työtaisteluilmoitusten mukaan työtaistelu kohdistuu Helsingin kaupungin kaikkiin toimintoihin. Em. järjestöjen jäseniä työskentelee mm. raideliikennetehtävissä (metro, raitiovaunut), ruokahuollossa, puhtaanapidossa, ruokahuollossa, päivähoidossa ja kouluissa. Tämän lisäksi muu henkilöstö joutuu osittain erityisjärjestelyin turvaamaan toiminnan, jonka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry pyrkii laittomalla toiminnallaan estämään.

Alustavien kustannusarvioiden mukaan työtaistelu-uhasta ja toteutuneesta työnseisauksesta aiheutuu noin 633.401,94 euron vahingot.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon se, että järjestöt ovat toteuttaneet ja jatkaneet työtaistelu-uhan toteuttamista ja siitä tiedottamista täysin tietoisena sen laittomuudesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Kunta-alan unioni ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuslaissa tai kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa ei ole nimenomaisesti määritelty työtaistelutoimenpiteen käsitettä. Vastaajien mielestä työtaistelutoimenpiteellä ei ole voitu tarkoittaa sitä, että mikä tahansa yksittäinen työtaistelua koskeva ilmoitus, tiedote, lehtijuttu, jäsenkirje, julkituotu mielipide tai kannanotto tai muu yksittäinen työnseisaukseen liittyvä teko tai tapahtuma voitaisiin katsoa erilliseksi ja itsenäiseksi työtaistelutoimenpiteeksi.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, ettei esimerkiksi työtaistelu-uhkausta tule katsoa erilliseksi työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkauksen tarkoittama työnseisaus tms. työtaistelutoimi toteutetaan.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry eivät kiistä sitä, että työnseisauksen toimenpanoa on jatkettu työtuomioistuimen 18.9.2014 antaman tuomion jälkeen. Työnseisauksen toimeenpanon valmistelun jatkaminen ei kuitenkaan ole ollut työtaisteluilmoituksesta ja 23.9.2014 toimeenpannusta työnseisauksesta erillinen ja itsenäinen työtaistelutoimenpide.

Kanteessa mainitut 18.9.2014 jälkeen annetut tiedotteet ja lehtilausunnot eivät muodosta kukin erikseen, mutta eivät myöskään kokonaisuutena, sellaista erillistä toimenpidettä, johon liittyisi nimenomainen painostustarkoitus tai jotka täyttäisivät työtaistelutoimenpiteen tehokkuuskriteerin. Mainitut tiedotteet ja lehtikirjoitukset ovat luonteeltaan informatiivisia, eivät uhkauksia tai muuten painostustarkoituksen tai -vaikutuksen omaavia erillisiä toimenpiteitä.

Työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n on sekaannuksen välttämiseksi täytynyt erikseen ilmoittaa jäsenilleen, että työnseisaus toimeenpannaan alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Tämä tiedottaminen ei voi olla sen enempää itsenäinen työtaistelu-uhkaus kuin valmistelua koskeva itsenäinen työtaistelutoimikaan. Tiedote on mennyt vain jäsenille sähköpostitse, joten siltä puuttuu painostustarkoitus.

Helsingin Uutisten lehtihaastattelulla ja Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksella on pyritty oikomaan niitä virheellisiä käsityksiä, joita julkisuuteen on annettu työnseisauksen tarkoituksesta, ja toisaalta informoimaan lukijoita työnseisauksen kohteena olevista toiminnoista ja sen ulkopuolelle jätettävistä palveluista. Tämäntyyppisessä kirjoittelussa ei ole kyse erillisestä työtaistelutoimenpiteen valmistelusta tai erillisestä työtaistelu-uhkauksesta.

Vastaajien tuomitseminen hyvityssakkoon tuomitun työtaistelu-uhkauksen ja odotettavissa olevan varsinaisen työnseisauksen väliin jäävän muutaman päivän aikana tapahtuneiden toimien perusteella on kohtuutonta.

Mahdollisen hyvityssakon määrä

Kunnallinen työmarkkinalaitos on perustellut väitetyn työtaistelun haitallisia seuraamuksia samalla tavoin kuin aikaisemman työtaistelu-uhkausta koskeneen kanteen yhteydessä. Työtuomioistuin on siten huomioinut nämä seuraamukset jo tuomitessaan vastaajat hyvityssakkoon 18.9.2014 annetussa tuomiossa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on työtuomioistuimen tuomion TT 2012-76 yhteydessä vaatinut hyvityssakkojen korottamista sillä perusteella, ettei työnseisauksesta ollut ilmoitettu etukäteen. Ei ole johdonmukaista, että nyt hyvityssakkoja vaaditaan sen seurauksena, että työnseisauksesta on ilmoitettu hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n internetsivuilla oleva tiedote 22.9.2014

2. Helsingin Uutiset 20-21.9.2014

3. Helsingin Sanomat 19.9.2014

4. JHL ry:n tiedote 23.9.2014

5. KT:n tiedote 19.9.2014

6. Muistio 18.9.2014

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Metro-lehden artikkeli 24.9.2014

2. Muistio 18.9.2014 siltä osin kuin siinä on lueteltu mielenilmauksen ulkopuolelle jätettyjä virastoja ja liikelaitoksia (kantajan todiste 6)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja kohdistuminen

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat edellä kerrotuin tavoin antaneet 9.9.2014 julkisuuteen ja Helsingin kaupungille tiedotteen 23.9.2014 järjestettävästä mielenilmauksesta. Mielenilmauksen on ilmoitettu alkavan työvuoron alkaessa ja kestävän vuorokauden. Tiedotteen mukaan mielenilmaus koskee kaikkia Helsingin kaupungin toimintoja ja käytännössä seisauttaa esimerkiksi raitiotiet ja metrot.

Työtuomioistuin on 18.9.2014 antamassaan tuomiossa TT 2014-137 katsonut, että työtaistelulla uhkaaminen muodostaa itsenäisen työtaistelutoimenpiteen ja tuominnut Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Kunta-alan unioni ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen jatkaneet työnseisauksen valmistelua ja siitä tiedottamista sekä ylläpitäneet lakon uhkaa. Työtuomioistuin katsoo, että näissä olosuhteissa työnantajalla on ollut perusteltu aihe pitää järjestöjen toimia painostamistarkoituksessa tehtynä uhkauksena. Lakon uhalla on myös ollut käytännön vaikutuksia. Työnantaja on joutunut ryhtymään järjestelyihin palvelujen tarjoamiseksi työnseisauksen aikana.

Työnseisausuhan piiriin kuuluu noin 9.000 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsentä, joista viranhaltijoita on noin 400.

Työnseisauksen tavoitteena on vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä, jonka katsotaan uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtuomioistuin katsoo, että kyseessä oleva painostustoimi liittyy työntekijöiden työehtoihin. Työtaistelu kohdistuu siten työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n mukaiseen työnjohto-oikeuteen. Viranhaltijoiden osalta työnjohto-oikeus ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, joten työtaistelulla on rikottu mainitun lain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Vastauksessa on myönnetty, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat jatkaneet työnseisauksen toimenpanoa työtuomioistuimen 18.9.2014 antaman tuomion jälkeen. Näin ollen mainitut järjestöt ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ry:n ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten sen on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Tuomittavien hyvityssakkojen määrissä on otettu huomioon työtaistelun laajuus sekä muut työehtosopimuslain 10 §:ssä ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:ssä mainitut seikat. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana on otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi toteavasta tuomiosta huolimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Kunta-alan unioni ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 8.500 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 20 ja 21 §:n nojalla Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 8.500 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla Kunta-alan unioni ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 6.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

- velvoittaa Kunta-alan unioni ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.294 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Vainio, Nyyssölä, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.