Labor court dismisses union claim that collective bargaining pressure violated peace obligation.

Yhtiössä oli käyty matkustamohenkilökuntaan koskevia säästöneuvotteluja. Kuukausi ennen säästöneuvottelujen takarajaa työnantaja oli ilmoittanut, että se aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ja harkitsee sopeuttavansa toimintojaan taloudellisista, tuotannollisista ja toimintojen uudelleen järjestelyyn liittyvistä syistä.

Koska työnantajan laatimilla suunnitelmilla oli henkilöstövaikutuksia, oli työnantajalla yhteistoimintalain perusteella velvollisuus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Työntekijät eivät olleet perustellusti voineet kokea yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista painostukseksi ottaen erityisesti huomioon se, että neuvottelut eivät kohdistuneet yksinomaan matkustamohenkilökuntaan vaan myös muihin henkilöstöryhmiin. (Ään.)

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Finnair Oyj

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.6.2014.

Pääkäsittely 2.9.2014.

ASIAN TAUSTA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry uudistivat matkustamohenkilökunnan työehtoja koskevan yleissitovan työehtosopimuksen sekä Finnair Oyj:tä koskevan liityntäpöytäkirjan 15.11.2013.

Työehtosopimuksessa on sovittu toimenpiteistä yhtiön toiminnan varmistamiseksi ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseksi. Osapuolten välillä on tämän mukaisesti käyty sopimusalakohtaisesti säästöneuvotteluja työehtosopimuskauden alusta lukien yhtiössä tarvittavien säästöjen toteuttamisesta ja niiden aikataulusta. Säästöneuvottelujen takarajana on ollut 28.4.2014. Säästösopimuksen syntymättä jääminen voi työehtosopimuksen mukaan johtaa liiketoiminnan uudelleen järjestelyihin ja yhteistoimintamenettelyihin, joissa voidaan neuvotella myös työehtojen muutoksista ja palkanalennuksista, jotta irtisanomiset voitaisiin välttää tai minimoida ja yhtiön toimintakyky varmistaa. Säästöneuvottelut päättyivät 28.4.2014.

Finnair Oyj ilmoitti 27.3.2014, että se aloittaa 2.4.2014 yhteistoimintaneuvottelut ja harkitsee sopeuttavansa toimintojaan taloudellisista, tuotannollisista ja toimintojen uudelleen järjestelyyn liittyvistä syistä. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on kahdeksan henkilöstöryhmää ja yhdeksän konsernin eri yhtiötä. Yhtiö kertoi harkitsevansa matkustamopalvelun toimintamallin muuttamista alihankintamalliin säästöjen saavuttamiseksi. Näistä ulkoistuksista johtuva mahdollinen irtisanomistarve olisi matkustamopalveluhenkilökunnan osalta 540 henkeä. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 26.5.2014.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Finnair Oyj:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on toissijaisesti vaatinut, että jos kanne hyväksytään, oikeudenkäyntikulut jätetään asian epäselvyyden vuoksi osapuolten omaksi vahingoksi.

Perusteet

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu ainoastaan säästöneuvottelujen aloittamisesta eikä siinä ole sitouduttu tiettyyn säästösummaan. Työnantajan asettama 18 miljoonan euron säästövaatimus on ylimitoitettu.

Finnair Oyj antoi yhteistoimintaneuvotteluja koskevan esityksen 27.3.2014 kesken meneillään olevia säästöneuvotteluja ja ilmoitti, että säästöneuvotteluissa on pakko tapahtua konkreettista edistymistä ennen niiden takarajaa 28.4.2014. Tässä tilanteessa SLSY ry:n on oletettu käyvän samanaikaisesti neuvotteluja toisaalta yhtiössä tarvittavien säästöjen löytämiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi mutta toisaalta saavuttaakseen yhteisymmärryksen irtisanomisperusteesta ja sopeutuskeinoista irtisanomisten minimoimiseksi.

Työnantajan edellä kuvattu uhkaus on työtaistelutoimenpide, jonka tarkoituksena on painostaa palkansaajapuolta hyväksymään yhtiön tekemät voimassaolevaan työehtosopimukseen kohdistuvat muutosesitykset. Yhtiö on säästöneuvotteluissa jatkuvasti kertonut, että alihankintamalliin siirtyminen on sille epämieluisa vaihtoehto ja että se haluaisi pitää nykyiset työntekijät, jos nämä vain suostuisivat työskentelemään heikennetyin työehdoin. Siten yhtiö on edellyttänyt esittämiensä sopimusmuutosten hyväksymistä ehtona suunnitelmistaan luopumiselle.

Muiden henkilöstöjärjestöjen osalta työnantaja on suostunut kompromisseihin asettamiensa tavoitteiden suhteen, mukaan lukien neuvottelujen aikarajat, ja hyväksynyt myös määräaikaisia säästöratkaisuja. SLSY ry on ehdottanut sekä määräaikaisia että pysyviä säästöjä ja säästöneuvottelujen aikarajan jatkamista yhteistoimintaneuvottelujen päättymiseen saakka. Työnantajan säästötavoiteluetteloon ei tehty muutoksia neuvottelujen kuluessa.

Työtaistelutoimenpide kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen ja erityisesti niihin työehtosopimusmääräyksiin, joiden muuttamista uhkauksella on vaadittu. Näitä ovat määräyksiä ovat matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen

- työhön ottamista, edistymistä ja työsuhteen päättymistä koskevan 5 §:n 4-6 kohdat,

- palkkausta koskevan 8 §:n 1-2, 5-6, 9, 11-12 ja 17-18 kohdat,

- työaikaa koskevan 9 §:n A4, C3-C4 ja D 11 kohdat,

- aikaero- ja kaukolentoja koskevan 10 §:n 1.2-1.5, 1.7 ja 2.4 kohdat,

- pitkiä poissaoloja koskevan 11 §:n 3 kohta,

- pitkän matkan konetta koskevan 12 §:n 1-4 kohdat,

- työmatkakorvauksia koskeva 13 § ja

- vapaapäiviä koskevan 14 §:n 1-3 ja 6 kohdat.

Finnair Oyj:n hotellisopimuksen

- hotellin tasoa koskeva 1 §,

- hotellin valintaa koskevan 2 §:n 2.1.1 kohta,

- hotellin valintamenettelyä koskeva 3 §:n 3.1.1-3.1.2 kohdat ja

- voimassaoloaikaa koskeva 9 §.

Finnair Oyj:n sopimuksen 50/50-osa-aikatyön ehdoista

- soveltamisalaa koskevan 1 §:n 1.1-1.2 kohdat ja

- siirtymistä osa-aikatyöhön ja paluuta kokoaikatyöhön koskevan 2 §:n 2.3 kohta.

Finnair Oyj on menettelyllään loukannut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuuttaan.

SLSY ry on 31.3. ja 2.4.2014 lähettämissään valvontakirjeissä vaatinut PALTA ry:tä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. PALTA ry on katsonut, ettei Finnair Oyj ole syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen eikä sillä siten ole aihetta enempiin toimenpiteisiin. PALTA ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lentoliikenteen voimakas hintakilpailu ja alan keskittyminen ovat jatkuneet jo usean vuoden ajan. Uudet toimijat ovat muuttaneet alan kustannusrakennetta ja palvelukonsepteja pysyvästi. Myös alan perinteiset yhtiöt ovat tehostaneet toimintaansa. Finnair Oyj:n on tässä tilanteessa välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin vuosia jatkuneen tappiokierteen katkaisemiseksi muokkaamalla henkilöstörakenteita ja toimintamalleja.

Finnair Oyj on yrittänyt käydä matkustamohenkilöstöä koskevia säästöneuvotteluja SLSY ry:n kanssa kevään 2013 alusta lukien. SLSY ry on suhtautunut neuvotteluihin torjuvasti, mitä se on perustellut vedoten mm. syksyllä 2013 käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin. Tästä johtuen neuvottelut eivät ole edenneet käytännössä lainkaan. Syksyn 2013 työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuoli esitti työehtosopimuksen uudistamista työnantajan säästötavoitteiden pohjalta. SLSY ry ei tässäkään vaiheessa suostunut neuvottelemaan yhtiön esittämistä säästöistä. Sen sijaan Finnair Oyj painostettiin sovitteluteitse työtaistelulla ja kuljetusliittojen tukilakoilla uhaten työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen sopimukseen, johon liitettiin sopimuskauden aikana käytäviä säästöneuvotteluja koskeva määräys.

Vuoden 2013 tuloksen julkistamisen yhteydessä Finnair Oyj toisti jo syksyllä 2013 kertomansa eli sen, että mikäli säästöneuvotteluissa ei edetä, yhtiön on kartoitettava vaihtoehtoisia ratkaisuja säästöjen aikaansaamiseksi ja tehtävä suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Kun säästöneuvotteluissa ei edetty yhtiön odotusten mukaisesti ja työnantajalle kävi selväksi, että tarvittaviin tuloksiin ei päästä, ja kun vaihtoehtoiset suunnitelmat säästöjen aikaansaamiseksi olivat valmistuneet, yhtiö ilmoitti 27.3.2014 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut suunnitelmien käsittelemiseksi ja vaihtoehtojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Yhtiön tavoitteena oli kuitenkin edelleen ensisijaisesti löytää tarvittavat säästöt säästöneuvotteluissa yhdessä SLSY ry:n kanssa.

Finnair Oyj:llä on ollut yhteistoimintalain perusteella velvollisuus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, koska sen laatimilla suunnitelmilla on henkilöstövaikutuksia. Yhteistoimintaneuvotteluja ei ole suunnattu koskemaan erityisesti matkustamohenkilöstöä vaan niiden piirissä on myös muita henkilöstöryhmiä.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan säästösopimusneuvotteluja koskeva teksti on luonteeltaan informatiivinen, eikä se ole sitoumus olla aloittamatta yhteistoimintaneuvotteluja ennen säästöneuvotteluille sovitun määräajan 28.4.2014 päättymistä.

Finnair Oyj ei ole suunnitelmillaan asettanut SLSY ry:lle minkäänlaista aktiivista ja konkreettista vaatimusta toimia jollakin työnantajan vaatimalla tavalla sen uhalla, että työnantaja toteuttaisi jonkinlaisen SLSY ry:lle kielteisen seuraamuksen. Työnantaja ei ole tehnyt mitään toimenpidettä, jonka SLSY ry voisi perustellusti ymmärtää painostustoimeksi ja jonka työnantajan tulisi tällaiseksi käsittää. Yhtiö ei siten ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Asiassa on joka tapauksessa sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää hyvityssakko tuomitsematta ja SLSY ry:n oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi.

PALTA ry on katsonut, ettei Finnair Oyj ole syyllistynyt SLSY ry:n valvontakirjeissä väitettyyn työtaistelutoimenpiteeseen ja on vastannut valvontapyyntöihin tämän mukaisesti. PALTA ry:llä ei ole ollut aihetta ryhtyä asiassa muihin toimenpiteisiin. PALTA ry ei ole millään tavoin myötävaikuttanut väitetyn työehtosopimusrikkomuksen syntyyn eikä se olisi voinut käytännössä toiminnallaan sellaista estää. Koska PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, ei sitä voida velvoittaa maksamaan hyvityssakkoa tai korvaamaan SLSY ry:n oikeudenkäyntikuluja.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Finnair Oyj:n ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta 27.3.2014

2. Finnair Oyj:n sisäiset tiedotteet 27.3. ja 28.3.2014

3. Finnair Oyj:n sisäiset tiedotteet 2.4. ja 4.4.2014

4. Valvontakirjeet työnantajaliittoon 31.3. ja 2.4.2014

5. Matkustamopalveluosaston johtajan sähköposti SLSY ry:n puheenjohtaja A:lle 12.6.2014

6. SLSY ry:n esityksiä säästöjen saavuttamiseksi neuvottelujen aikana

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Finnair Oyj:n ilmoitus yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta 27.3.2014

2. Finnair Oyj:n sisäiset tiedotteet 27.3 ja 28.3.2014

3. Finnair Oyj:n sisäiset tiedotteet 2.4. ja 4.4.2014

4. PALTA ry:n vastaukset SLSY ry:n valvontakirjeisiin 1.4. ja 2.4.2014

5. Ote Finnair Oyj:n vuosikertomuksen 2013 talousluvuista

6. Finnair Oyj:n pörssitiedote 2.6.2014 koskien tulosvaroitusta

7. Matkustamopalveluosaston johtajan sähköposti SLSY ry:n puheenjohtaja A:lle 12.6.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. todistelutarkoituksessa A

2. todistelutarkoituksessa B

Vastaajien henkilötodistelu

1. C

2. D

3. E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n välinen Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja on allekirjoitettu 15.11.2013. Osapuolet ovat allekirjoituspöytäkirjassa sopineet käyvänsä sopimusalakohtaisia säästöneuvotteluja yhtiössä tarvittavien säästöjen toteuttamiseksi. Säästöneuvottelujen takarajana on ollut 28.4.2014.

Finnair Oyj ilmoitti 27.3.2014, että se aloittaa 2.4.2014 yhteistoimintaneuvottelut ja harkitsee sopeuttavansa toimintojaan taloudellisista, tuotannollisista ja toimintojen uudelleen järjestelyyn liittyvistä syistä. Yhtiö kertoi harkitsevansa matkustamopalvelun toimintamallin muuttamista alihankintamalliin säästöjen saavuttamiseksi. Näistä ulkoistuksista johtuva mahdollinen irtisanomistarve olisi matkustamopalveluhenkilökunnan osalta 540 henkeä. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 26.5.2014.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on kanteessaan katsonut, että Finnair Oyj on syyllistynyt kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen, kun se on antanut yhteistoimintaneuvotteluja koskevan esityksen kesken meneillään olevia säästöneuvotteluja ja ilmoittanut, että säästöneuvotteluissa on pakko tapahtua konkreettista edistymistä ennen niiden takarajaa.

Henkilötodistelu

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n puheenjohtaja A on kertonut, että allekirjoituspöytäkirjan säästöneuvotteluja koskevan määräyksen tulkinnasta ei ollut osapuolten välillä erimielisyyttä. Jos sopimukseen säästöjen toteuttamisesta ei päästäisi neuvottelujen takarajaan 28.4.2014 mennessä, työnantaja voisi ryhtyä etsimään säästöjä muilla keinoin. SLSY ry teki säästöneuvottelujen aikana useita ehdotuksia sekä pysyvistä että määräaikaisista toimenpiteistä säästöjen saavuttamiseksi. SLSY ry:n viimeinen esitys ennen juhannusta oli 12 miljoonaa euroa. Työnantaja ei kuitenkaan ollut valmis joustamaan vaatimastaan 18 miljoonan euron säästösummasta. SLSY ry esitti myös säästöneuvottelujen määräpäivän siirtämistä mutta työnantaja ei tähän suostunut.

A on edelleen kertonut, että Finnair Oyj antoi kokonaisesityksensä säästöiksi 24.3.2014. Kolme päivää tämän jälkeen yhtiö ilmoitti aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut. SLSY ry:llä ei ollut mahdollisuutta reagoida työnantajan säästöesitykseen, koska säästöneuvottelujen seuraava tapaaminen oli sovittu vasta myöhemmäksi. Ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista tuli yllättäen eikä säästöneuvottelijoille ollut kerrottu siitä etukäteen. Työnantaja jatkoi rinnakkain sekä säästö- että yhteistoimintaneuvotteluja. Työnantaja tarjosi edelleen 18 miljoonan euron säästöpakettia yt-pöydässä ja sen jälkeenkin. Oli selvää, että matkustamohenkilökuntaa uhattiin ulkoistamisella. Työnantaja lähetti joka perjantai henkilöstölle uhkaavia sähköposteja. Viesti, joka työntekijöille välittyi oli se, että työnantajan on pakko ryhtyä yksipuolisiin toimenpiteisiin, koska SLSY ry on hankala. Työntekijät kokivat tämän painostavana.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry:n hallituksen jäsen B on kertonut ymmärtäneensä allekirjoituspöytäkirjan säästöneuvotteluja koskevan merkinnän siten, että säästöneuvotteluja käydään 28.4.2014 asti ja yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan vasta sen jälkeen, jos säästöneuvottelut eivät johda tulokseen. Työntekijäpuolelle tuli yllätyksenä, että ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista annettiin ennen aikarajaa. Työnantaja ei informoinut säästöneuvottelijoita etukäteen yhteistoimintaneuvotteluista, vaan tieto annettiin sähköpostilla suoraan henkilöstölle. B sai luottamusmiehen ominaisuudessa tiedon yhteistoimintaneuvotteluista.

B on lisäksi kertonut, että SLSY ry teki useita esityksiä säästöiksi sekä palkkoja että työehtoja heikentämällä. Kesäkuun puolessa välissä käydyssä neuvottelussa SLSY ry tarjosi 12 miljoonan euron säästöjä. SLSY ry ehdotti myös säästöneuvottelujen takarajan siirtämistä, mutta työnantaja ei suostunut tähän. Lentäjien kohdalla säästöneuvottelujen aikarajaa on siirretty kaksi kertaa.

B on edelleen kertonut, että Finnair Oyj:n antoi esityksen säästöistä 24.3.2014. Ensimmäinen neuvottelu tämän jälkeen oli vasta 3.4.2014. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin tuli 27.3.2014 ja neuvottelut käynnistyivät 2.4.2014. SLSY ry:llä ei siten ollut mahdollisuutta vastata työnantajan säästöesitykseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista. Työnantaja halusi käydä neuvotteluja samaan aikaan kahdessa eri pöydässä. Tämä oli painostusta. SLSY ry ehdotti, että pöydät yhdistettäisiin, mutta työnantaja ei suostunut tähän. Jos SLSY ry olisi hyväksynyt työnantajan 18 miljoonan euron esityksen, yhteistoimintaneuvottelut olisi päätetty.

C ei ollut mukana säästöneuvotteluissa mutta hän on kuullut, etteivät ne edenneet toivotulla tavalla. SLSY ry:n lopullinen 12 miljoonan euron tarjous ei ollut sitä tasoa, jota työnantaja johdonmukaisesti haki. Finnair Oyj:n säästötavoite oli 200 miljoonaa euroa, josta 18 miljoonaa kohdistui matkustamohenkilökuntaan. Säästöpöytä jatkoi edelleen toimintaansa yhteistoimintaneuvottelujen alkamisen jälkeen. Yhteistoimintaneuvottelut olisi käyty loppuun, vaikka SLSY ry olisi suostunut säästöpakettiin, koska neuvotteluissa käsiteltiin muitakin asioista ja rakenteellisia muutoksia. On mahdoton sanoa, olisiko alihankintaan ollut tarvetta siirtyä, jos säästöt olisivat toteutuneet.

C on vielä kertonut, että Finnair Oyj:n mielestä oli välttämätöntä tiedottaa henkilökuntaa avoimesti neuvotteluista. Henkilöstön antama palaute on ollut sekalaista. Osa on kokenut tiedottamisen painostavaksi ja osan mielestä on ollut hyvä, että henkilökunta on pidetty ajan tasalla.

Finnair Oyj:n työsuhdepäällikkö E on kertonut, että allekirjoituspöytäkirjan säästöneuvotteluja koskevan määräyksen tarkoituksena oli saada kaikki osapuolet ymmärtämään tilanteen vakavuus ja säästöjen tarve. Määräyksellä ei ollut tarkoitus vaikuttaa lainsäädännöstä tulevaan yt-velvoitteeseen. Tästä asiasta ei keskusteltu SLSY ry:n kanssa, koska valtakunnansovittelijan luona osapuolet olivat erillään toisistaan.

E osallistui säästöneuvotteluihin neuvottelukunnan jäsenenä. Neuvotteluissa ei oltu missään vaiheessa lähellä sopimusratkaisua, koska osapuolten tarjoukset olivat niin kaukana toisistaan. Työnantajan 18 miljoonan euron tavoitteesta ei ollut varaa tinkiä. Työnantaja pystyi kuitenkin joustamaan siinä, kuinka paljon säästöjä toteutettaisiin heti ja kuinka paljon tulevaisuudessa. SLSY ry:n maaliskuussa antamassa ensimmäisessä konkreettisessa sovintoesityksessä säästöt olivat noin 2 - 2,5 miljoonaa euroa.

Pääkäsittelyssä on lisäksi kuultu business controller D:tä, joka on kertonut osapuolten säästöneuvotteluissa tekemistä esityksistä samoin kuin E.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen perusteella Finnair Oyj:n taloudellinen tilanne on ollut huono, mistä johtuen yhtiö on käynyt säästöneuvotteluja eri henkilöstöryhmien kanssa. SLSY ry:n kanssa säästöneuvotteluja käytiin loppuvuodesta 2013 alkaen. Finnair Oyj:n mukaan säästöneuvotteluissa ei edetty yhtiön odotusten mukaisesti, minkä takia yhtiön täytyi tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia säästöjen aikaansaamiseksi. Näiden suunnitelmien valmistuttua yhtiö ilmoitti 27.3.2014 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut suunnitelmien käsittelemiseksi ja vaihtoehtojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa säästöneuvottelujen takarajaksi on sovittu 28.4.2014. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko allekirjoituspöytäkirjan teksti luonteeltaan informatiivinen vai onko työnantaja sitoutunut olemaan aloittamatta yhteistoimintaneuvotteluja ennen säästöneuvotteluille sovitun määräajan päättymistä. Kanteessa ei ole pyydetty työtuomioistuinta vahvistamaan oikeaksi sopimusmääräyksen tiettyä tulkintaa, vaan kanne koskee työrauhavelvollisuuden rikkomista. Työrauhavelvollisuuden rikkomisen kannalta on olennaista, onko työnantaja pyrkinyt painostamaan työntekijöitä tai onko työntekijöille syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta työnantajan ollessa vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä.

Työtuomioistuin katsoo, ettei yhteistoimintalain asettamien velvollisuuksien täyttäminen itsessään merkitse sitä, että työnantaja syyllistyisi työehtosopimuslain kannalta arvioiden kiellettyyn painostamiseen. Eri asia on se, että työnantaja voi täyttää yhteistoimintalain asettamat velvollisuudet ja sen lisäksi syyllistyä neuvotteluissa painostamiseen.

Finnair Oyj on säästöneuvottelujen aikana pysynyt johdonmukaisesti 18 miljoonan euron säästötavoitteessaan. Kun otetaan huomioon työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan säästöneuvotteluja koskeva määräys, ei SLSY ry:lle ole voinut jäädä epäselväksi, että työnantaja ryhtyy vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, jos säästöjä ei saavuteta. Tässä tilanteessa työntekijät eivät ole perustellusti voineet kokea yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista painostuksena etenkin, kun neuvottelut eivät ole kohdistuneet yksinomaan matkustamohenkilökuntaan.

A:n mukaan työntekijät kokivat painostavina työnantajan henkilöstölle lähettämät neuvotteluja koskevat sähköpostiviestit (todisteet 2 ja 3). C on kertonut, että hänen saamansa palautteen mukaan osa henkilöstöstä koki tiedottamisen painostavana mutta osan mielestä oli hyvä, että henkilökunta pidettiin ajan tasalla. Työtuomioistuin pitää sinänsä asianmukaisena, että työnantaja on avoimesti tiedottanut henkilöstölle neuvottelujen etenemisestä. Myöskään sähköpostien sävyä ei voida pitää uhkaavana. Työnantajan ei siten ole katsottava pyrkineen painostamaan työntekijöitä, kun se on tiedottanut neuvottelujen etenemisestä.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että työntekijät olisivat edellä kuvatuissa olosuhteissa perustellusti voineet kokea työnantajan menettelyn painostukseksi. Näin ollen Finnair Oyj ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan eikä Palvelualojen työnantajat PALTA ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n perusteella velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Forss, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Koskisen lausunto:

Katson, että työntekijät ovat perustellusti voineet kokea työnantajan menettelyn painostukseksi, joten Finnair Oy on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Katson, että työntekijät olisivat edellä kuvatuissa olosuhteissa perustellusti voineet kokea työnantajan menettelyn painostukseksi. Näin ollen Finnair Oy on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan ja on tuomittava työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon. Finnair Oy on velvollinen korvaamaan SLSY:n oikeudenkäyntikulut asiassa.