Labor court allows termination of funding clause for extended state leave suspension due to legislative interpretation.

Työtuomioistuin vahvisti sopimuskaudelle 2014-2017 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että mainitun pykälän 2 momentin mukainen vuosilomakarenssin poistamiseen liittyvä rahoitusratkaisu, jolla valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n muutoksen kustannusvaikutuksesta 0,10 prosenttia valtionhallinnon virkamiesten ja työntekijöiden yhteenlasketusta palkkasummasta katetaan siirtämällä korotuksesta 1.8.2015 0,10 prosenttiyksikköä tähän tarkoitukseen, raukeaa.

Asian ratkaiseminen edellytti vuosilomalain tulkintaa. Vuosilomalain 25 § koskee työkyvyttömyyttä lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana. Työtuomioistuin katsoi, että koska valtion virkamiesten pidemmästä vuosilomasta on säädetty vuosilomalain 33 §:ssä, sitä on pidettävä vuosilomalain 25 §:ssä tarkoitettuna lakisääteisenä vuosilomana. Vuosilomalain 25 §:n säännöstä oli siten sovellettava myös valtion virkamiesten pidempiin vuosilomiin.

(Ään.)

KANTAJAT

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Palkansaajajärjestö Pardia ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmisteluistunto 14.8.2014.

Työtuomioistuin on 15.8.2014 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei valtiovarainministeriön nimeämiä kirjallisia todisteita ja henkilötodistelua tule oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n nojalla ottaa huomioon asiassa.

Pääkäsittely 27.8.2014.

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sopimuskaudelle 2014-2017 on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Sopimuskorotukset

Palkkoja korotetaan 1.8.2014 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta, ja 1.8.2015 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,30 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Allekirjoittamispöytäkirja

Tähän sopimukseen liittyvän allekirjoittamispöytäkirjan määräykset ovat sopimuksenvaraisten asioiden osalta voimassa virka- ja työehtosopimuksena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimuskaudelle 2014-2017 7.11.2013 tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

19 § Vuosilomakarenssin poistamisen rahoitus- ja tuomioistuinmenettely

Valtion sopimusratkaisussa on muutettu valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 12 §:ää siten, että vuosiloman aikana alkavan työkyvyttömyyden vaikutukseen liittyvä ns. karenssi poistetaan 1.4.2014 alkaen.

Tämän muutoksen kustannusvaikutuksesta 0,10 % valtionhallinnon virkamiesten ja työntekijöiden yhteenlasketusta palkkasummasta katetaan siirtämällä korotuksesta 1.8.2015 0,10 %-yksikköä tähän tarkoitukseen, joten 1.8.2015 lukien toteutetaan 0,30 %:n määräinen yleiskorotus.

Tämä kattaminen on ehdollinen riippuen siitä, aiheutuuko sanottu kustannus vuosilomalain 25 §:n muutoksesta (276/2013), jolla karenssi poistetaan valtionhallinnossa 1.4.2014 alkaen lakisääteisen loman osalta.

Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan vuosilomalain muutos ei lain nojalla johda karenssin poistumiseen vuosilomalain 5 §:n mukaisia lomia pitempien lomien osalta. Pääsopijajärjestöjen käsityksen mukaan lainmuutoksella karenssi poistuu lain 33 §:n perusteella virkamiesten osalta myös vuosilomalain 5 §:n mukaista pitempien lakisääteisten lomien osalta.

Jos lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä 6-10 momentin mukaisella tavalla todetaan, että karenssin poistuminen perustuu sanottuun vuosilomalain muutokseen virkamiesten vuosilomalain 5 §:n mukaista pitempien lakisääteisten lomien osalta, poistetaan edellä sanotun 0,10 %:n määräisen kustannuksen kattamisratkaisu.

Pääsopijajärjestöt eivät tämän sopimuksen tekemisellä ole luopuneet oikeudestaan saada sitovasti ratkaistuksi, että karenssi poistuu virkamiesten vuosilomalain 33 §:ssä tarkoitettujen lomien osalta suoraan lain nojalla. Tämän vuoksi osapuolet ovat yhtä mieltä, että kysymys siitä, onko edellä tarkoitettu ehdollinen kustannusten kattamisratkaisu toteutettava, saatetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi, suoraan ilman paikallis- tai keskusneuvotteluja. Tämä tapahtuu siten, että pääsopijajärjestöt ajavat siellä viimeistään 28.2.2014 vireille pantavaa yhteistä vahvistuskannetta valtiovarainministeriötä vastaan, jossa ne edeltä ilmenevin perustein vaativat tämän virka- ja työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi vahvistettavaksi, että kattamisratkaisu 5 momentin mukaan raukeaa.

Jos kanne hyväksytään, yleiskorotus 1.8.2015 alkaen toteutetaan 0,40 %:n määräisenä. Jos kanne hylätään, yleiskorotus 1.8.2015 alkaen on 0,30 %:n määräinen.

Jos työtuomioistuin jättäisi vahvistuskanteen tutkimatta sen vuoksi, ettei se katsoisi siinä olevan kysymys toimivaltaansa kuuluvasta asiasta, yleiskorotus 1.8.2015 toteutetaan aluksi 0,30 prosentin määräisenä.

Tällöin menetellään tuomioistuimen ratkaisun saamiseksi asiaan siten, että pääsopijajärjestöt vaativat asianomaisessa hallinto-oikeudessa vuosilomalain säännösten perusteella vahvistettavaksi, että karenssi on lain 33 §:n perusteella poistunut virkamiesten osalta vuosilomalain 5 §:n mukaista pitempien lakisääteisten lomien osalta. Jos asian vireille saaminen hallinto-oikeudessa sitä vaatii, valtiovarainministeriö tekee ensin oman kantansa mukaisen yleisen hallintopäätöksen, josta pääsopijajärjestöt tekevät valituksen.

Jos hallintovalitusteitse syntyy tuomioistuimen lainvoimainen ratkaisu, jossa järjestöjen vaatimus hyväksytään, yleiskorotus 1.8.2015 alkaen toteutetaan 0,40 %:n määräisenä, tai, jos ratkaisu saadaan sitä myöhemmin, toteutetaan 1.8.2015 alkaen jo toteutetun 0,30 %:n yleiskorotuksen lisäksi mahdollisimman pian 0,10 %:n yleiskorotus. Lisäksi, jos maksuajankohtakohta on 1.8.2015 jälkeen, maksetaan kullekin 1.8.2015 ja 0,10 %:n korotuksen maksuunpanon väliseltä keskeytyksettömältä palveluksessaoloajalta kertaerä, joka lasketaan 0,10 %:n ja kertaerän maksuajankohdankuukausipalkan mukaan. Jos kanne hylätään, yleiskorotus 1.8.2015 alkaen on 0,30 %:n määräinen.

Osapuolet vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.

ASIAN TAUSTA

Valtion virka- ja työehtosopimukseen osalliset allekirjoittivat 7.11.2013 virka- ja työehtosopimuksen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 25.10.2013 allekirjoittaman työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutuloksen mukaisesti. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan palkkojen yleiskorotus sopimuksen jälkimmäisenä voimassaolovuonna on 0,40 prosenttia.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös muutoksesta valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 12 §:ään siten, että vuosiloman aikana alkavan työkyvyttömyyden vaikutukseen liittyvä ns. karenssi poistettiin 1.4.2014 alkaen. Tämä muutos tehtiin sen jälkeen, kun vuosilomalain 25 §:ää muutettiin (12.4.2013/276).

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, tuleeko valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n muutoksen aiheuttama kustannusvaikutus ottaa huomioon 1.8.2015 toteutettavan palkkojen yleiskorotuksen pienennyksenä. Erimielisyyden taustalla on se, että osapuolet tulkitsevat vuosilomalain 25 §:n muutosta eri tavalla. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan vuosilomalain muutos ei lain nojalla johda karenssin poistumiseen vuosilomalain 5 §:n mukaisia lomia pidempien lomien osalta. JUKO ry:n, JHL ry:n ja Pardia ry:n käsityksen mukaan karenssi poistuu lainmuutoksella myös vuosilomalain 5 §:n mukaista pidempien vuosilomalain 33 §:n perusteella määräytyvien valtion virkamiesten vuosilomien osalta.

Vuosilomalain 25 §:ää muutettiin lailla 276/2013 poistamalla sairausajan karenssi tilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana. Muutoksen taustalla on EU-tuomioistuimen työaikadirektiivin tulkintaa koskeva ratkaisu tapauksessa C-78/11 (Anged), jonka johdosta vuosilomalain 25 §:ssä säädetyn vuosiloman ajalle osuvan sairausajan seitsemän päivän karenssin katsottiin olevan ristiriidassa sanotun direktiivin kanssa.

Vuosilomalain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 203/2012 vp) ei ole eritelty vuosilomia direktiivin mukaiseen neljän viikon lomaan, vuosilomalain 5 §:ssä säädettyyn viiden viikon lomaan ja tätä pidempiin lomiin.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esitti mietinnössään (TyVM 1/2013 vp): "Vuosilomapäivien siirtoa koskevista muutoksista työnantajille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi valiokunta ehdottaa, että vuosilomalain 25 §:n säännös rajataan koskemaan vain lakisääteisiä vuosilomia lisäämällä sana "lakisääteinen" pykälän otsikkoon. Näin ollen pykälä koskee vain vuosilomalain mukaisia lakisääteisiä vuosilomia. Alle vuoden työsuhteissa tämä tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa ja yli vuoden työsuhteessa 30 vuosilomapäivää. Säännös ei sen sijaan koske työ- tai virkaehtosopimuksessa sovittuja edellä sanottua pidempiä vuosilomia. Lakisääteisiä vuosilomia pidempien loman osien ajalta työ- ja virkaehtosopimusosapuolet voivat edelleen sopia niissä sovellettavista karenssipäivistä."

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen lisäten pykälän otsikkoon sanan "lakisääteinen".

Valtion budjettitalouden piirissä olevien ministeriöiden, virastojen ja laitosten palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 81210 henkilöä, joista n. 13 prosenttia on työsopimussuhteessa ja 87 prosenttia virkasuhteessa. Valtion työntekijöihin sovelletaan vuosilomalain yleisiä säännöksiä, mm. 5 §:n säännöstä vuosiloman ansainnasta ja 32 §:n säännöstä laissa säädetystä pidemmästä vuosilomasta. Valtion virkamiehiin sovelletaan lisäksi 33 §:n erityissäännöstä. Valtiovarainministeriön ja valtion pääsopijajärjestöjen välillä on lisäksi tehty virka- ja työehtosopimus vuosilomista, jonka soveltamisala on palvelussuhteen lajista riippumatta yleinen.

Asianosaiset ovat yksimielisiä allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n määräyksen sisällöstä: "Jos kanne hyväksytään, yleiskorotus 1.8.2015 alkaen toteutetaan 0,40 %:n määräisenä. Jos kanne hylätään, yleiskorotus 1.8.2015 alkaen on 0,30 %:n määräinen."

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palkansaajajärjestö Pardia ry ovat yhteisessä kanteessaan vaatineet, että työtuomioistuin vahvistaa sopimuskaudelle 2014-2017 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että mainitun pykälän 2 momentin mukainen vuosilomakarenssin poistamiseen liittyvä rahoitusratkaisu, ns. kattamisratkaisu, jolla valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n muutoksen kustannusvaikutuksesta 0,10 prosenttia valtionhallinnon virkamiesten ja työntekijöiden yhteenlasketusta palkkasummasta katetaan siirtämällä korotuksesta 1.8.2015 0,10 prosenttiyksikköä tähän tarkoitukseen, raukeaa.

Perusteet

Valtion virkamiesten vuosilomista on säädetty vuosilomalain 33 §:ssä, joten vuosilomalain 25 §:n sanamuodon mukaan valtion virkamiesten vuosilomat kuuluvat niihin lakisääteisiin vuosilomiin, joiden alkaessa tai aikana työkyvyttömäksi tulleen virkamiehen vuosiloma on siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Tätä tulkintaa puoltavat myös vuosilomalain systematiikka ja oikeuskirjallisuudessa esitetyt kannanotot sekä EU-tuomioistuimen tuomio C-78/11 (Anged).

Vuosilomalain 25 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä ei ole tehty jaottelua siihen, onko kyseessä lakisääteinen, virka- tai työehtosopimukseen perustuva tai työsopimukseen perustuva vuosiloma. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei kiinnittänyt antamassaan mietinnössä lainkaan huomiota vuosilomalain 33 §:n nojalla määräytyvään valtion virkamiesten lakisääteiseen vuosilomaan.

Kun vuosilomalain 33 §:n nojalla määräytyvä valtion virkamiesten vuosiloma kuuluu vuosilomalain 25 §:n mukaisten lakisääteisten lomien piiriin, on valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n mukaisesti palkkojen yleiskorotus 1.8.2015 alkaen toteutettava 0,40 prosentin määräisenä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuosilomalain 25 §:ää koskevalla lainmuutoksella (276/2013) on poistettu sairausajan karenssi vain lain 5 §:ssä määritellyn vuosiloman osalta. Karenssin poistaminen tämän ajan ylittävältä vuosiloman osuudelta on edellyttänyt sopimista virka- ja työehtosopimuksella ja tästä aiheutunut kustannus tulee kattaa sopimusvarallisuudella siten kuin allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n 2 momentissa on sovittu.

Lainmuutoksen tarkoituksena on ollut toimeenpanna työaikadirektiivin edellyttämä muutos eikä sillä ole tarkoitettu suojata korostetusti valtion virkamiesten pidempiä lomia. Vaikka valtion virkamiesten lomista on määräys vuosilomalain 33 §:ssä, ovat sen mukaiset 5 §:ää pidemmät lomat 25 §:n tulkinnassa rinnasteisia työehtosopimuksilla ja muilla virkaehtosopimuksilla sovittuihin 5 §:ää pidempiin lomiin. Vuosilomalain 33 §:ää on vuosilomalain muuhun pakottavaan työsuojelulliseen sääntelykokonaisuuteen nähden erityissäännöksenä tulkittava tässä suhteessa suppeasti. Pykälän poikkeuksellista luonnetta on vahvistettu sallimalla sopiminen myös sitä heikommista ehdoista, kuitenkin 5 §:n asettamissa rajoissa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vuosilomalain pituudesta säädetään vuosilomalain 2 luvussa. Vuosilomalain 5 §:n 1 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Valtion virkamiesten pidemmästä vuosilomasta on säädetty vuosilomalain 33 §:ssä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamies saa varsinaista vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomakauden alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.

Vuosilomalain 25 § koskee työkyvyttömyyttä lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana. Kyseistä pykälää muutettiin lailla 276/2013 poistamalla sairausajan karenssi tilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana. Pykälän 1 momentin mukaan, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko vuosilomalain 25 §:ää koskevalla lainmuutoksella poistettu sairausajan karenssi vain vuosilomalain 5 §:ssä määritellyn vuosiloman osalta vai myös vuosilomalain 33 §:ssä tarkoitetun valtion virkamiesten pidemmän vuosiloman osalta.

Vuosilomalain 25 § koskee sanamuotonsa mukaan lakisääteistä vuosilomaa. Valtion virkamiesten pidemmästä vuosilomasta on säädetty vuosilomalain 33 §:ssä ja näin ollen sitä on pidettävänä lakisääteisenä vuosilomana. Säännöksen sanamuodosta ei voida tehdä vastaajan esittämää johtopäätöstä, jonka mukaan valtion virkamiesten pidemmät vuosilomat olisivat vuosilomalain 25 §:n tulkinnassa rinnasteisia työ- ja virkaehtosopimuksilla sovittuihin vuosilomalain 5 §:ää pidempiin lomiin.

Vuosilomalain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 203/2012 vp.) ei ole eroteltu vuosilomia neljän viikon lomaan (kesäloma), viidennen viikon lomaan (talviloma) ja tätä pidempiin työ- tai virkaehtosopimusperusteisiin lomiin. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti mietinnössään (TyVM 1/2013 vp), että vuosilomalain 25 §:n säännös rajataan koskemaan vain lakisääteisiä vuosilomia lisäämällä sana "lakisääteinen" pykälän otsikkoon. Mietinnön mukaan tämä tarkoittaa alle vuoden työsuhteissa enintään 24 päivän lomaa ja yli vuoden työsuhteessa 30 vuosilomapäivää. Edelleen mietinnön mukaan säännös ei sen sijaan koske työ- tai virkaehtosopimuksessa sovittuja edellä sanottua pidempiä vuosilomia. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisesti.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä on edellä kerrotuin tavoin eroteltu vuosilomat yhtäältä 24 tai 30 päivän vuosilomiin ja toisaalta työ- tai virkaehtosopimuksessa sovittuihin tätä pidempiin vuosilomiin. Mietinnössä ei oteta lainkaan kantaa vuosilomalain 33 §:n nojalla määräytyviin valtion virkamiesten pidempiin vuosilomiin. Työtuomioistuin katsoo, ettei mietinnön perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että lainsäätäjän tarkoituksena olisi ollut rajata valtion virkamiesten pidemmät vuosilomat vuosilomalain 25 §:n soveltamisalan ulkopuolelle.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että vuosilomalain 25 §:n säännöstä on sovellettava myös vuosilomalain 33 §:n nojalla määräytyviin valtion virkamiesten pidempiin vuosilomiin.

Sopimuskaudelle 2014-2017 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:ssä on sovittu, että jos lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä todetaan, että vuosilomakarenssin poistuminen perustuu vuosilomalain muutokseen virkamiesten vuosilomalain 5 §:n mukaista pidempien lakisääteisten lomien osalta, poistetaan allekirjoittamispöytäkirjassa sanotun 0,10 %:n määräisen kustannuksen kattamisratkaisu.

Edellä on katsottu, että virkamiesten vuosilomalain 5 §:n mukaista pidempien lakisääteisten vuosilomien poistuminen perustuu vuosilomalain muutokseen. Näin ollen valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n oikeaksi tulkinnaksi on vahvistettava, että allekirjoittamispöytäkirjassa sovittu kustannusten kattamisratkaisu raukeaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa sopimuskaudelle 2014-2017 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että mainitun pykälän 2 momentin mukainen vuosilomakarenssin poistamiseen liittyvä rahoitusratkaisu, ns. kattamisratkaisu, jolla valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n muutoksen kus-

tannusvaikutuksesta 0,10 prosenttia valtionhallinnon virkamiesten ja työntekijöiden yhteenlasketusta palkkasummasta katetaan siirtämällä korotuksesta 1.8.2015 0,10 prosenttiyksikköä tähän tarkoitukseen, raukeaa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Saarensola, Lindström, Somerkoski, Salonen ja Huuki jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lindström, jonka lausuntoon jäsen Salonen yhtyi, lausui:

Osapuolet ovat olleet erimielisiä siitä, onko vuosilomalain 25 §:ää koskevalla lainmuutoksella poistettu sairausajan karenssi vain vuosilomalain 5 §:ssä määritellyn vuosiloman osalta vai myös vuosilomalain 33 §:ssä tarkoitetun valtion virkamiesten yli 30 päivää pidemmän vuosiloman osalta.

Vuosilomapäivien siirrosta työnantajille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti mietinnössään (TyVM 1/2013 vp), että vuosilomalain 25 §:n säännös rajataan koskemaan vain lakisääteisiä vuosilomia lisäämällä sana "lakisääteinen" pykälän otsikkoon. Samassa yhteydessä valiokunta on lausunut, että tämä tarkoittaa alle vuoden työsuhteissa enintään 24 päivän lomaa ja yli vuoden työsuhteessa 30 vuosilomapäivää. Valiokunta on lisäksi todennut, että säännös ei sen sijaan koske työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittuja edellä sanottuja pidempiä vuosilomia. Valiokunta on myös pyytänyt Valtion työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunnot muutosehdotusten arvioiduista vaikutuksista ja todennut muutoksen rajaamisen lakisääteisiin lomiin merkitsevän valtiolla ja kunnilla huomattavaa kustannussäästöä. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisesti.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä on edellä kerrotuin tavoin eroteltu vuosilomat yksinomaan 24 tai 30 päivän vuosilomiin ja toisaalta työ- tai virkaehtosopimuksessa sovittuihin tätä pidempiin vuosilomiin. Mietinnössä ei oteta lainkaan kantaa vuosilomalain 33 §:n nojalla määräytyviin valtion virkamiesten pidempiin vuosilomiin. Valiokunta on kuitenkin täsmentänyt lisäämänsä sanan "lakisääteinen" sisältöä mainiten sen tarkoittavan alle vuoden työsuhteissa enintään 24 päivän lomaa ja yli vuoden työsuhteessa 30 vuosilomapäivää. Tästä syystä katson, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut rajata kaikki 30 päivää pitemmät vuosilomat vuosilomalain 25 § soveltamisalan ulkopuolelle.

Edellä mainituin perustein katson, että vuosilomalain 25 § säännöstä ei tule soveltaa vuosilomalain 33 § perusteella määräytyviin valtion virkamiesten 30 päivää pidempiin vuosilomiin. Tällä perusteella hylkään kanteen.