Labor court dismisses union claim that employer illegally moved union representatives to lower-paid work violating collective agreements.

Yhtiö oli menetellyt työehtosopimusten osana noudatettavien yleissopimusten vastaisesti siirtäessään työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen alempipalkkaiseen työhön, jossa heidän ansiokehityksensä ei ollut vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJAT

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVA

Sähköpeko Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen ajaksi 23.8.2010-31.1.2013 solmitun sähköistysalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava pääluottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen palkka- ja siirtosuojaa koskeva 2.6.3 kohdan määräys:

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yritys- ja toimipaikkakohtaista ansiokehitystä. Hänen ansiokehitystään verrataan työhönottopaikan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työajan keskituntiansion kehitykseen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjääneisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkantarkistus- ja oikaisutoimenpiteisiin.

Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainituista syistä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n, nykyisen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen ajaksi 1.11.2007-30.4.2010 solmitun talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkka- ja siirtosuojaa koskeva 4.2 kohdan määräys:

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yritys- ja toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainituista syistä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystä verrataan työhönottopaikan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työajan keskituntiansion kehitykseen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjääneisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkantarkistus- ja oikaisutoimenpiteisiin.

ASIAN TAUSTA

A on työskennellyt Sähköpeko Oy:n Tampereen toimipisteessä sähköasentajana marraskuusta 1990 lukien toukokuuhun 2012 saakka. A toimi työsuojeluvaltuutettuna 1.1.1995 lukien työsuhteen päättymiseen saakka. B on työskennellyt Sähköpeko Oy:n Tampereen toimipisteessä sähköasentajana lokakuusta 1988 lukien toukokuuhun 2013 saakka. B toimi pääluottamusmiehenä marraskuusta 2004 lukien aina työsuhteen päättymiseen saakka.

Sähköpeko Oy:n jäsenyys Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:ssä (1.1.2011 alkaen PALTA ry) on päättynyt 31.12.2009.

Sekä A että B ovat tehneet ennen luottamustehtäviin valitsemista sähköasennustyötä sekä aika- että urakkatyönä. A:n ja B:n tekemä työ on luokiteltu sähköistysalan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn palkkaryhmään pr4. Sähköpeko Oy:n Tampereen toimipisteessä työskenteli pr4–palkkaryhmän alaisessa sähköasennustyössä A:n ja B:n ohella neljä muuta työntekijää ajanjaksolla 1.4.2008 – 31.1.2011. Helmikuusta 2011 lukien A:n ja B:n kanssa samassa pr4-palkkaryhmän alaisessa sähköasennustyössä työskenteli kaksi muuta työntekijää.

Sähköpeko Oy:n Tampereen yksikössä urakkapalkkatyönä tehdyn työn palkka on ollut korkeampi kuin aikapalkkatyönä tehdyiltä työtunneilta maksettu palkka.

Sähköpeko Oy:n Tampereen toimipisteen pr4-palkkaryhmässä työskennelleiden työntekijöiden keskituntiansiot pois lukien A:n ja B:n keskituntiansiot, sekä A:n ja B:n keskituntiansiot olivat ajanjaksoilla 1.4.2009 – 31.3.2010 ja 1.4.2010 – 31.3.2011 seuraavat:

Kausi:................................ keskiarvo..................... A................. B

..........................................KTA............................ KTA ..............KTA

1.4.2009 - 31.3.2010............22,11........................ 22,03 .............26,43

1.4.2010 - 31.3.2011............22,27.........................19,69..............18,86

Sähköpeko Oy:n Tampereen toimipisteen kaikkien pr4–palkkaryhmässä työskennelleiden työntekijöiden ajanjaksolla 1.4.2008 – 31.10.2011 tekemät säännöllisen työajan kokonaistuntimäärät puolivuosikausittain tarkasteltuna ja jaoteltuna aika- ja urakkatyöhön ovat:

Kausi:................................ Aikatyö...................... Urakkatyö

1.4.08-30.9.08.................... 770............................ 3488

1.10.08-31.3.09.................. 996.............................4131

1.4.09-30.9.09.................... 458 ............................4024

1.10.09-31.3.10................... 948.............................4021

1.4.10-30.9.10..................... 866........................... 3055

1.10.10-31.3.11 1900 2057

1.4.11-31.10.11 1558 1777

A:n säännöllisen työajan työtuntien jakautuminen aika- ja urakkatyöhön on vastaavalla tarkastelujaksolla:

Kausi:................................ Aikatyö...................... Urakkatyö

1.4.08-30.9.08.................... 83...............................491

1.10.08-31.3.09.................. 27.............................. 741

1.4.09-30.9.09.................... 226.............................475

1.10.09-31.3.10...................252.............................485

1.4.10-30.9.10.................... 301.............................331

1.10.10-31.3.11...................592................................5

1.4.11-31.10.11...................804............................... 0

B:n säännöllisen työajan työtuntien jakautuminen aika- ja urakkatyöhön on vastaavalla tarkastelujaksolla:

Kausi:...............................Aikatyö............................Urakkatyö

1.4.08-30.9.08....................8....................................602

1.10.08-31.3.09.................60...................................721

1.4.09-30.9.09...................54..................................614

1.10.09-31.3.10................680...................................16

1.4.10-30.9.10..................409.................................236

1.10.10-31.3.11.................696...................................0

1.4.11-31.10.11................ 735..................................10

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Sähköpeko Oy on menetellyt ajanjaksolla 23.8.2010 – 31.10.2011 sähköistysalan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 2 luvun 2.6.3 kohdan vastaisesti siirtäessään työsuojeluvaltuutettu A:n ja pääluottamusmies B:n alempipalkkaiseen työhön, jossa heidän ansiotasonsa ei ole vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä,

- vahvistaa, että Sähköpeko Oy on menetellyt ajanjaksolla 1.4.2009 – 30.4.2010 talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4.2 kohdan palkka- ja siirtosuojamääräyksen vastaisesti siirtäessään työsuojeluvaltuutettu A:n ja pääluottamusmies B:n alempipalkkaiseen työhön, jossa heidän ansiotasonsa ei ole vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä, ja

- velvoittaa Sähköpeko Oy:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.044,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Sähköpeko Oy on jäsenyytensä perusteella ollut sidottu kanteen perusteena olevaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun 30.4.2010 saakka.

Työehtosopimuksen määräyksen rikkominen

Sähköpeko Oy on menettelyllään rikkonut sähköistysalan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 2.6.3 kohdan ensimmäisen kappaleen sisältämää kieltoa ja talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4.2 kohdan kieltoa siirtää luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu alempipalkkaiseen työhön. Kiellon vastainen siirto on tehty vuonna 2009. Kielletty siirto on toteutettu siten, että samaa sähköasennustyötä tehneistä kuudesta mahdollisesta pr4-palkkaryhmän työntekijöistä pääluottamusmies B ja työsuojeluvaltuutettu A on 1.4.2009 jälkeen määrätty tekemään enimmän osan koko toimipisteessä tarjolla olleesta aikapalkkatyöstä, ja parempipalkkainen urakkapalkkatyö on jaettu muille neljälle työntekijälle.

Alempipalkkaiseen työhön siirto ilmenee erityisesti siitä, että 1.10.2009 lukien A ja B on osoitettu tekemään lähes kaiken yrityksessä tarjolla olleen aikapalkkatyön, ja muut neljä samaa työtä tehnyttä työntekijää on osoitettu paremmin palkattuun urakkatyöhön. Ajanjaksolla 1.10.2009 - 31.3.2010 yhtiön Tampereen toimipisteessä on ollut tarjota kuudelle työntekijälle aikatyötä yhteensä 948 tuntia, josta 252 tuntia on osoitettu A:lle ja 680 tuntia B:lle. Työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies on siis yhdessä osoitettu tekemään aikatyötä 932 tuntia, joka on yli 98 prosenttia koko yksikössä kyseisellä ajanjaksolla tehdystä aikapalkkatyöstä.

Urakka- ja aikapalkkatyön suhde A:n ja B:n kohdalla on 1.4.2009 lähtien merkinnyt muutosta aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen. Muutos on ollut pysyvä siten, että Sähköpeko Oy on 1.4.2009 jälkeen ainakin 31.10.2011 saakka teettänyt määräävän osan aikapalkkatyöstä A:lla ja B:llä.

Sähköpeko Oy:n edellä kuvattu menettely merkitsee myös työehtosopimusten osana noudatettavien yleissopimusten ansiotakuusäännön rikkomista. Yleissopimusten palkka- ja siirtosuojaa koskevassa määräyksessä oleva viittaus "edellä mainituista syistä" viittaa saman kappaleen ensimmäisen virkkeen tarkoittamiin edellytyksiin. Jos urakka- ja aikapalkkatyön suhde muuttuu muusta syystä kuin työn asettamista edellytyksistä, urakka- ja aikapalkkatyön muutoksesta aiheutunut ansiotason muutos huomioidaan ansiokehitysvertailua tehtäessä.

Sähköpeko Oy:n edellä kuvattu menettely merkitsee myös työehtosopimusten osana noudatettavan yleissopimuksen ansiotakuusäännön rikkomista. Työehtosopimuksen palkka- ja siirtosuojamääräyksen toisessa kappaleessa oleva viittaus "edellä mainituista syistä" viittaa saman kappaleen ensimmäisen lauseen tarkoittamiin edellytyksiin. Jos urakka- ja aikapalkkatyön suhde muuttuu muusta syystä kuin työn asettamista edellytyksistä, urakka- ja aikapalkkatyön muutoksesta aiheutunut ansiotason muutos huomioidaan ansiokehitysvertailua tehtäessä.

A:n ja B:n aika- ja urakkatyön suhteen muutos vuonna 2009 ei ole johtunut heidän työsuhteensa mukaisen työn edellytyksistä. Muutos on johtunut siitä, että Sähköpeko Oy on osoittanut aikapalkkatyön liki yksinomaan A:lle ja B:lle, vaikka heille olisi ollut tarjota myös urakkatyötä samassa suhteessa kuin aikaisemmin ja samassa suhteessa kuin muille pr4-palkkaryhmän työntekijöille. Sähköpeko Oy on osoittanut aikapalkkatyön A:lle ja B:lle heidän luottamustehtäviensä vuoksi.

Ansiotason alentuminen ilmenee siitä, että kun ajanjaksolla 1.4.2010 – 31.3.2011 kaikkien yhtiön Tampereen toimipisteen pr4–palkkaryhmän sähköasentajien keskituntiansio on noussut ajanjaksoon 1.4.2009 – 31.3.2009 nähden 22,11 eurosta 22,27 euroon eli 0,7 prosenttia, vastaavana ajanjaksona A:n keskituntiansio on laskenut 10,6 prosenttia ja B:n keskituntiansio on laskenut 28,6 prosenttia.

Edellä kuvatusta menettelystä on aiheutunut A:n ja B:n keskituntiansion laskeminen on arvioitava pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkauksen heikennyksiksi. Heikennys on ollut voimassa koko vahvistusvaatimuksessa tarkoitetun ajan.

Yhtiö ei ole tarjonnut A:lle urakkatyötä. Yhtiö on tarjonnut B:lle ennen maaliskuuta 2011 urakkapalkkausta työehtosopimuksen vastaisin ehdoin, jotka työntekijät ovat yhteisesti hylänneet työmaakokouksessa. Tällaisesta kieltäytymistä ei voida lukea B:n vahingoksi. Ajanjaksolla huhtikuu-lokakuu 2011 yhtiö ei ole tarjonnut B:lle urakkapalkkaa eikä urakan ehdoista oltu vielä edes sovittu yrityksen sisällä. Tarjottuihin niin sanottuihin könttäurakoihin olivat sisältyneet mittaustyöt, kärkimieslisä, ammattitutkintolisä, matkakulukorvaukset ja muita henkilökohtaisia lisiä, joita ei saa urakkaan sisällyttää.

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vastauksessaan, johon Sähköpeko Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköpeko Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö on tarjonnut A:lle ja B:lle useita urakkatyökohteita, jotka ovat perustuneet paikallisesti sovittuihin työmaasopimuksiin. Urakat ovat saattaneet olla työehtosopimuksen vastaisesti rakennettuja. Työnantaja on kuitenkin tarjonnut heille urakkatöitä, jotka olisivat taanneet heille yhtä hyvää palkkaa kuin muille työntekijöille oli maksettu. He ovat kieltäytyneet urakoista, joten yhtiöllä oli tarjottavana heille ainoastaan aikapalkkatyötä. He ovat siten olleet itse vastuussa ansiokehityksensä jälkeen jäämisestä. B:n osalta ei ole edes tapahtunut ansioiden alenemista. Sittemmin yhtiö on ryhtynyt toimenpiteisiin heidän palkkakehityksensä korjaamiseksi. Yhtiö on tarjonnut työmaasopimuksen mukaisen urakan A:lle ja B:lle ajaksi 14.10.2011 - 26.3.2012, jolloin kummankin KTA on ollut 27,9 euroa tunnissa. Jälkeenjääneisyys oli näin tullut korjattua. Yhtiö ei ole menetellyt työehtosopimuksen tai sen osana noudatettavan yleissopimuksen vastaisesti.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon Sähköpeko Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Sähköpeko Oy on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sähköpeko Oy:n menettely

Yhtiö on tarjonnut A:lle ja B:lle useita urakkatyökohteita, jotka ovat perustuneet paikallisesti sovittuihin työmaasopimuksiin. Urakat ovat saattaneet olla työehtosopimuksen vastaisesti rakennettuja. Työnantaja on kuitenkin tarjonnut heille urakkatöitä, jotka olisivat taanneet heille yhtä hyvää palkkaa kuin muille työntekijöille oli maksettu. He ovat kieltäytyneet urakoista, joten yhtiöllä oli tarjottavana heille ainoastaan aikapalkkatyötä. He ovat siten olleet itse vastuussa ansiokehityksensä jälkeen jäämisestä. B:n osalta ei ole edes tapahtunut ansioiden alenemista. Sittemmin yhtiö on ryhtynyt toimenpiteisiin heidän palkkakehityksensä korjaamiseksi. Yhtiö on tarjonnut työmaasopimuksen mukaisen urakan A:lle ja B:lle ajaksi 14.10.2011 - 26.3.2012, jolloin kummankin KTA on ollut 27,9 euroa tunnissa. Jälkeenjääneisyys oli näin tullut korjattua. Yhtiö ei ole menetellyt työehtosopimuksen tai sen osana noudatettavan yleissopimuksen vastaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköpeko Oy:n ja kärkimies C:n urakkasopimus 23.6.2010

2. Pöytäkirja kokouksesta 15.4.2011 liitteineen

3. Sähköpeko Oy:n esitys könttäurakointiin 20.4.2011

4. Sähköpeko Oy:n asentajien vastaesitys 28.4.2011

5. Sähköpeko Oy:n esitys könttäurakointiin 31.8.2011

6. Kutsu Sähköpeko Oy:n sähköasentajien työhuonekunnan kokoukseen 9.11.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. Sähköasentaja A

2. Sähköasentaja B

3. Pääluottamusmies, sähköasentaja D

Vastaajien henkilötodistelu

1. Sähköpeko Oy:n Pirkanmaan talotekniikan tuotantojohtaja E

2. Sähköpeko Oy:n tuotantopäällikkö F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Sähköpeko Oy menetellyt ajanjaksolla 1.4.2009 – 30.4.2010 talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4.2 kohdan palkka- ja siirtosuojamääräyksen vastaisesti ja ajanjaksolla 23.8.2010 – 31.10.2011 sähköistysalan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 2 luvun 2.6.3 kohdan vastaisesti kanteessa väitetyn mukaisesti siirtäessään B:n ja A:n toiseen työhön ja salliessaan tilan jatkuvan. Työ on kanteen mukaan ollut alempipalkkainen, eikä heidän ansiotasonsa ole vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Asiassa esitetty näyttö

Työsuojeluvaltuutettuna toiminut sähköasentaja A on kertonut työskennelleensä Sähköpeko Oy:ssä sähköasennustöissä toimien työmailla pääsääntöisesti kärkimiehenä. Hän teki yhtiössä ennen vuotta 2008 urakkatyötä noin 90 prosentti työajasta ja loput työajasta tuntityötä. Vuoden 2008 jälkeen urakka- ja aikatyösuhde muuttui siten, ettei yhtiö tarjonnut hänelle urakkatyötä. Muutos johtui siitä, että työhuonekunta ei suostunut yhtiön tarjoamiin urakkatyöehtoihin. A:lle ei tarjottu urakkatöitä kärkimiehenä yhtiön työmailla edes työehtosopimuksen mukaisilla urakkatyöehdoilla. Yhtiöllä oli Saarioisten tuotekehityksen työmaalla vuosina 2011-2012 yksi viiden kuukauden urakkatyö työehtosopimuksen mukaisella hinnoittelulla. A ansaitsi mainitulla työmaalla 26-27 euron keskituntiansiota toimimatta työmaalla kärkimiehenä. Ansiokehitystakuu ei ollut millään tavalla esillä työmaalla.

Pääluottamusmiehenä toimiva D on kertonut työskentelevänsä sähköasentajana Sähköpeko Oy:ssä. Yhtiössä on vuoteen 2008 asti noudatettu urakkatöissä työehtosopimuksen urakkatyöehtoja. Työnantaja alkoi vuodesta 2008 lukien tarjota paikallisina sopimuksina niin sanottuja könttähintaisia urakoita. Työhuonekunta ei niitä kuitenkaan hyväksynyt. Yhtiö oli sopinut kolmella työmaalla könttäurakoista ilman, että työhuonekunta olisi niitä hyväksynyt. Asianosaisliitot muuttivat kuitenkin sopimuksia myöhemmin.

Sähköpeko Oy:ssä tuotantopäällikkönä työskentelevä F on kertonut neuvotelleensa laman alkaessa vuonna 2008 B:n kanssa uudesta könttäurakkamallista säästön saavuttamiseksi. B:lle tarjottiin sekä Pyynikin uimahallin että Hermia 15 B:n työmaan könttäurakkaa, mutta hän ei niitä hyväksynyt. B ja A eivät osallistuneet uusiin könttäurakoihin, vaikka olivat aikaisemmin tehneet pääasiassa urakkatöitä ja yhtiö olisi halunnut käyttää heitä kärkimiehinä. B ja A tekivät vuodesta 2008 lähtien kokopäiväisesti aikatyötä, koska paikallista sopimusta könttäurakasta ei saatu solmittua. Yhtiö uskoi pääsevänsä työhuonekunnan kanssa sopimukseen. B:n ja A:n ansiokehitystä ei seurattu. Jos uuden urakan ehdoista ei saada pääluottamusmiehen kanssa solmittua paikallista sopimusta, niin urakan työehdot määräytyvät työehtosopimuksen urakkamääräysten mukaisesti.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on ilmoitettu olevan riidatonta, että sekä B että A ovat tehneet ennen luottamustehtäviin valitsemista sähköasennustyötä sekä aika- että urakkatyönä. B:n ja A:n tekemä työ on luokiteltu sähköistysalan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn palkkaryhmään pr4. Yhtiön Tampereen toimipisteessä työskenteli pr4–palkkaryhmän alaisessa sähköasennustyössä B:n ja A:n ohella neljä muuta työntekijää ajanjaksolla 1.4.2008 – 31.1.2011. Helmikuusta 2011 lukien B:n ja A:n kanssa samassa pr4-palkkaryhmän alaisessa sähköasennustyössä työskenteli kaksi muuta työntekijää. Yhtiön Tampereen yksikössä urakkapalkkatyönä tehdyn työn palkka on ollut korkeampi kuin aikapalkkatyönä tehdyiltä työtunneilta maksettu palkka.

Lisäksi on riidatonta, että yhtiön Tampereen toimipisteen kaikkien pr4–palkkaryhmässä työskennelleiden työntekijöiden ajanjaksolla 1.10.2009 – 31.3.2010 tekemä säännöllisen työajan kokonaistuntimäärä on ollut aikatyössä 948 tuntia ja urakkatyössä 4 021 tuntia. B:n säännöllisen työajan työtunnit ovat vastaavana jaksona olleet aikatyössä 680 tuntia ja urakkatyössä 16 tuntia. A:n säännöllisen työajan työtunnit ovat puolestaan vastaavana ajanjaksona olleet aikatyössä 252 tuntia ja urakkatyössä 485 tuntia.

Edelleen on tuomion kohdassa Asian tausta kirjatulla tavalla riidatonta, että yhtiön Tampereen toimipisteen pr4-palkkaryhmässä työskennelleiden työntekijöiden keskituntiansiot pois lukien B:n ja A:n keskituntiansiot ovat ajanjaksolta 1.4.2009 – 31.3.2010 nousseet verrattuna ajanjaksoon 1.4.2010 – 31.3.2011 22,11 eurosta 22,27 euroon. B:n keskituntiansio on vastaavia jaksoja verrattaessa laskenut 26,43 eurosta 18,86 euroon. A:n keskituntiansio on puolestaan vastaavia jaksoja verrattaessa laskenut 22,03 eurosta 19,69 euroon.

Yhtiön kohtaan Asian tausta kirjattujen riidattomien puolivuosikausien työajan tunti- ja urakkatyöhön jakautumistilastojen mukaan urakkatyön määrä suhteessa aikatyöhön on vähentynyt. B:n ja A:n alunperin pr4-palkkaryhmässä tekemä urakkapainotteinen työ on mainittujen jakautumistilastojen mukaan muuttunut vuodesta 2009 lukien aikapalkkapainotteiseksi työksi.

Asiassa on selvitetty A:n kertomana hänen tehneen urakkatöitä pääasiallisesti kärkimiehenä ja F:n kertoman mukaan yhtiön halunneen käyttää B:tä ja A:ta kärkimiehinä.

Puolivuotiskausien jakautumistilastojen mukaan urakkatyön suhde aikatyöhön on yhtiössä pienentynyt, mutta koko ajanjaksona urakkatyötä on teetetty enemmän kuin aikatyötä koko pr4-ryhmässä. Urakkatyötä on työtuomioistuimen käsityksen mukaan siten ollut tarjolla. Edelleen tilastosta ilmenee, että A ja B ovat tehneet kysymyksessä olevana ajanjaksona huomattavan määrän tarjolla olleesta ja jonakin jaksona lähes kaiken tarjolla olleen aikatyön. Mainituilla tilastoilla on osoitettu, ettei B:n ja A:n ansiokehitys ole vastannut yritys- ja toimipaikkaista ansiokehitystä.

Työehtosopimusten määräyksillä on tarkoitettu turvata pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys. Määräyksillä "edellä mainituista syistä" on sanamuodon mukaan tarkoitettu kyseisestä työstä johtuvia luonnollisia muutoksia. Näistä muutoksista aiheutuvat aika- ja urakkapalkan suhteiden muutokset eivät tarkoita ansion alentumista. Työtuomioistuin katsoo, ettei nyt ole kysymys määräysten tarkoittamista luonnollisista muutoksista, kun B:lle ja A:lle on tarjottu lähes pelkästään aikatyötä.

Kun paikallista sopimusta ei ollut syntynyt, työtuomioistuin katsoo B:llä olleen pääluottamusmiesasemansa perusteella ymmärrettävä syy olla ottamasta vastaan urakkatyötä, jota ei tarjottu työehtosopimuksen mukaisin ehdoin. Asiassa on A:n ja E:n kertomuksin selvitetty, ettei A:lle ole edes tarjottu niin sanottuja könttäurakkatöitä. Edelleen työtuomioistuin katsoo, ettei niin sanotulla Saarioisten urakalla, jota työnantaja on vuonna 2011 B:lle ja A:lle tarjonnut työehtosopimuksen mukaisin ehdoin ole osoitettu korjatun työnantajan aikaisempaa menettelyä ja asetettu B:tä ja A:ta parempaan asemaan.

Asiassa on E:n ja F:n kertomuksin osoitettu, ettei työnantaja ole työehtosopimusten määräysten mukaisesti puolivuosittain seurannut pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystä.

Yhtiö on kanteessa tarkoitettuna aikana laiminlyönyt tarjota B:lle ja A:lle urakkatyötä ja on tarjonnut heille pääsääntöisesti kaiken aikatyön, mitä pr4-ryhmässä oli tarjolla. Yhtiö on siten tosiasiallisesti siirtänyt aiemmin kärkimiehinä lähes pelkästään urakkatyötä tehneet B:n ja A:n alempipalkkaiseen työhön.

Työtuomioistuin katsoo yhtiön menettelyn 1.4.2009 lukien merkinneen B:n ja A:n siirtämistä luottamustehtäviä hoitaessaan työehtosopimusten vastaisesti tosiasiallisesti alempipalkkaiseen työhön, jossa heidän ansiokehityksensä ei ole vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä. Työtuomioistuin lisäksi katsoo, että yhtiö ei ole ryhtynyt asiassa paikallisesti riittäviin palkantarkistus- ja oikaisutoimenpiteisiin, joilla heidän palkkojensa jälkeenjääneisyys olisi tullut korjattua.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Sähköpeko Oy työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.044,51 euroa. Sähköpeko Oy on paljoksunut kantajan laskutuksen perusteena käytettyä tuntiveloitusta ja toimenpiteiden lukumäärää. Kantajan kuluvaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina eikä käytetty laskutusperuste poikkea tavanomaisesta. Näin ollen oikeudenkäyntikulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Sähköpeko Oy on menetellyt ajanjaksolla 23.8.2010 – 31.10.2011 sähköistysalan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 2 luvun 2.6.3 kohdan vastaisesti siirtäessään työsuojeluvaltuutettu A:n ja pääluottamusmies B:n alempipalkkaiseen työhön, jossa heidän ansiokehityksensä ei ole vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Sähköpeko Oy on menetellyt ajanjaksolla 1.4.2009 – 30.4.2010 talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4.2 kohdan palkka- ja siirtosuojamääräyksen vastaisesti siirtäessään työsuojeluvaltuutettu A:n ja pääluottamusmies B:n alempipalkkaiseen työhön, jossa heidän ansiokehityksensä ei ole vastannut yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Työtuomioistuin velvoittaa Sähköpeko Oy:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oi-keudenkäyntikulut 10.044,51 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Saarensola, Kari, Löppönen, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.