Labor court orders union branch to pay damages for failing to stop strike targeting employer's management rights.

Lakon oli ollut tarkoitus olla mielenilmaus yhtiön yhteistoimintaneuvottelussa ilmoittamien mahdollisten irtisanottavien työntekijöiden suurta lukumäärää kohtaan. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosasto oli lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Lahden metallityöväen ammattiosasto ry

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Lahden metallityöväen ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Lahden metallityöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 744 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtaistelutoimenpide

Lakko Merivaara Oy:n Lahden toimipaikassa alkoi 16.5.2014 kello 6 ja päättyi kello 14.30. Lakkoon osallistui yhteensä 45 työntekijää.

Työntekijät olivat pitäneet lakkoa edeltävänä päivänä 15.5.2014 työmaakokouksen, johon myös pääluottamusmies oli osallistunut ja jossa lakosta oli päätetty. Työntekijöiden pääluottamusmies ilmoitti lakosta 15.5.2014 kello 12 yhtiön tuotantojohtajan sijaiselle. Lakon syyksi pääluottamusmies ilmoitti käytävät yt-neuvottelut. Työnantajan saatua tiedon lakosta työnantajan edustajat vaativat henkilökohtaisesti pääluottamusmiestä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Pääluottamusmies ei itse osallistunut työtaisteluun.

Todellinen syy lakolle oli työnantajan painostaminen yt-neuvotteluprosessissa ja todettujen henkilöstövähennystarpeiden toteuttamisessa. Yt-neuvotteluissa keskusteltiin enimmillään 30 henkilön irtisanomistarpeesta ja mahdollisista pitkäaikaisista lomautuksista.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa työehtosopimusmääräyksien vastaisesti suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Lakon johdosta menetettiin yhteensä 360 työtuntia ja vahinkoa aiheutui noin 110.500 euron edestä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Lahden metallityöväen ammattiosasto ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisauksen tausta

Mielenilmauksen alkamis- ja päättymisaika ovat riidattomia. Mielenilmaukseen osallistuneista työntekijöistä 40 kuuluu Lahden metallityöväen ammattiosasto ry:hyn. Ammattiosasto on valvontavastuussa vain jäsenistään.

Pääluottamusmies osallistui työmaakokoukseen, jossa mielenilmauksesta päätettiin. Pääluottamusmies ei asettunut tukemaan mielenilmausta. Pääluottamusmies muistutti työntekijöitä työrauhavelvoitteesta ja kielsi työntekijöitä aloittamasta mielenilmausta. Pääluottamusmiehen saatua työnantajan lähettämän sähköpostin hän vielä kerran kielsi työntekijöitä ryhtymästä mielenilmaukseen. Mielenilmaus aloitettiin pääluottamusmiehen vastustuksesta huolimatta. Koska mielenilmaus kesti vain yhden työvuoron ajan, ei työrauhan palauttaminen käytännössä lyhyen keston vuoksi ollut mahdollista. Pääluottamusmies on siten yrittänyt estää mielenilmauksen. Mielenilmauksen alettua ei työrauhan palauttaminen mielenilmauksen lyhyen keston vuoksi ollut mahdollista. Näin ollen Lahden metallityöväen ammattiosasto ry:n on katsottava huolehtineen valvontavelvoitteestaan.

Mielenilmauksen syynä oli työnantajan ilmoittama mahdollisten irtisanottavien työntekijöiden suuri määrä. Työnantaja ilmoitti mahdollisia irtisanottavia olevan 30. Määrä tuntui työntekijöistä käsittämättömältä, koska tiedossa oli jo tuolloin, etteivät työt tulisi vähenemään läheskään samassa suhteessa. Työntekijät halusivat ilmaista mielipiteensä kohtuuttoman suurta irtisanottavien lukumäärää kohtaan.

Hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida mielenilmauksen lyhyt kesto ja mielenilmauksen taustalla vaikuttanut inhimillinen syy. Ilmoitettu irtisanottavien määrä oli myöhemmin osoittautunut täysin ylimitoitetuksi, joten on ymmärrettävää, että tällaisen lukeman kuultuaan työntekijät halusivat osoittaa mieltään työnantajalle. Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida myös pääluottamusmiehen pyrkimys säilyttää työpaikalla työrauha.

Vahingon määrä vaikuttaa liioitellun suurelta. Vahingon määrästä tulee vähentää ainakin säästyneet palkkakustannukset sekä vahinko, joka on aiheutunut muiden kuin ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden mielenilmauksesta.

Lahden metallityöväen ammattiosasto ry:n maksavien jäsenten määrä on 2 672.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Työnantajan sähköpostiviesti pääluottamusmiehelle 15.5.2014

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Työmaakokouksen pöytäkirja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Merivaara Oy:n Lahden toimipaikan työntekijät aloittivat 16.5.2014 kello 6 lakon, joka päättyi samana päivänä kello 14.30. Siltä osin kuin lakkoon osallistuneiden ammattiosaston jäsenten lukumäärä on jäänyt riitaiseksi, tuomion perusteeksi on muun näytön puuttuessa katsottu vastaajan riidattomaksi myöntämät 40 jäsentä.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon on ollut tarkoitus olla mielenilmaus yhtiön yhteistoimintaneuvottelussa ilmoittamien mahdollisten irtisanottavien työntekijöiden suurta lukumäärää kohtaan. Lakko on siten kohdistunut työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosaston asettama pääluottamusmies on osallistunut lakkoa edeltävänä päivänä työmaakokoukseen, jossa työtaistelusta on päätetty. Pääluottamusmies on kokouksessa vastaajan ilmoittaman mukaan muistuttanut työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta ja pyrkinyt estämään lakon. Kun lakko kuitenkin on toimeenpantu ja se on kestänyt yhden työvuoron ajan, ei pääluottamusmiehen mahdollisia toimenpiteitä voida pitää riittävinä ammattiosastolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosaston ei ole näytetty lakon alkamisen jälkeen ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrä

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden työntekijöiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Lahden metallityöväen ammattiosasto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 744 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Lahden metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 1.600 euroa.

Lahden metallityöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 744 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Saarensola, Kari, Löppönen, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.