Labour Court allows maternity pay when mother returns from parental leave, citing EU Directive requirements.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that an employee is entitled to full maternity pay for three months when returning from parental leave, despite the employer's refusal based on collective agreement terms. The court relied on a preliminary ruling from the European Court of Justice which determined that such contractual interpretations violate the effective impact of the Parental Leave Directive. Consequently, national legislation and collective agreements must be interpreted broadly to ensure the full realization of parental leave rights under EU law.
Legislator headnote
AI generatedParental Leave Directive 96/34/EC; Employment Contracts Act 55/2001: National legislation and collective agreements must be interpreted as broadly as possible to align with the wording and purpose of the Parental Leave Directive, ensuring the full realization of parental leave rights.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijä tuli hoitovapaan aikana raskaaksi ja ilmoitti työnantajalle keskeyttävänsä hoitovapaan ja jäävänsä uudelle äitiysvapaalle. Työnantaja hyväksyi ilmoituksen hoitovapaan keskeyttämisestä ja äitiysvapaalle jäämisestä mutta kieltäytyi työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön vedoten maksamasta äitiysvapaan ajalta palkkaa, koska uusi äitiysvapaa oli alkanut palkattoman hoitovapaan aikana.
Työtuomioistuin pyysi asiasta ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Unionin tuomioistuin katsoi, että kyseisenlaisella työehtosopimusmääräyksen tulkinnalla loukataan vanhempainlomadirektiivin tehokasta vaikutusta. Työntekijä saadaan luopumaan päätöksestä käyttää oikeuttaan hoitovapaaseen, koska tällä päätöksellä saattaa olla vaikutusta hoitovapaan aikana alkavan äitiysvapaan palkanmaksuun. Työehtosopimusmääräys oli siten vanhempainlomadirektiivin vastainen.
EU-oikeuden tulkintavaikutus huomioon ottaen työsopimuslain perhevapaita koskevia 4 luvun säännöksiä oli tulkittava mahdollisimman pitkälle vanhempainlomadirektiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi. Työehtosopimusmääräyksen soveltaminen työnantajaliiton esittämällä tavalla vaaransi sen, että työntekijän oikeus perhevapaisiin toteutui täysimääräisesti. Työnantajaliiton esittämän tulkinnan katsottiin siten olevan työsopimuslain pakottavien säännösten vastainen.
KANTAJA
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry
VASTAAJAT
Teknologiateollisuus ry
Nokia Solutions and Networks Oy (ent. Nokia Siemens Networks Oy)
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välisen 2.7.2007 - 30.4.2010 voimassa olleen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 8 §:ssä on muun ohessa seuraavat määräykset äitiysvapaan palkasta:
Toimihenkilölle annetaan äitiyslomaksi se aika, johon hänellä sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysloman ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.
Siltä ajalta, joita työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöitä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
ASIAN TAUSTA
A on työskennellyt Nokia Siemens Networks Oy:n palveluksessa 6.6.2005 lukien. A jäi äitiysvapaalle 8.3.2008 ja ilmoitti sittemmin jäävänsä hoitovapaalle 19.3.2009 ja 4.4.2011 väliseksi ajaksi. Vuonna 2010 A ilmoitti työnantajalle, että hän oli raskaana ja halusi keskeyttää hoitovapaansa 23.5.2010 ja aloittaa äitiysvapaan 24.5.2010 alkaen. A vaati työnantajaa maksamaan äitiysvapaan ajalta työehtosopimuksen nojalla kolmen kuukauden palkan vähennettynä samalta ajalta saaduilla sairausvakuutuslain mukaan maksetuilla päivärahoilla. Työnantaja hyväksyi A:n ilmoituksen hoitovapaan katkaisemisesta ja äitiysvapaan aloittamisen, mutta työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön vedoten kieltäytyi maksamasta äitiysvapaan ajalta palkkaa, koska uusi äitiysvapaa oli alkanut palkattoman hoitovapaan aikana.
KANNE
Vaatimukset
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin:
- vahvistaa, että A:lla on oikeus teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 8 §:n mukaiseen äitiysloman palkallisuuteen kolmen kuukauden ajalta vähennettynä A:n samalta ajalta saaduilla sairausvakuutuslain mukaan tulleilla päivärahoilla,
- tuomitsee Nokia Siemens Networks Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja
- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Nokia Siemens Networks Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut 62.467,12 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työehtosopimuksen tulkinta
Työehtosopimuksen sanamuoto on yksiselitteinen, eikä siinä ole velvoitetta palata äitiysloman jälkeen töihin ennen uutta äitiyslomaa. Sanamuoto on ollut muuttumaton vuodesta 1994 lukien, jolloin äitiyslomaa koskeva kirjaus on sovittu. Kysymys siitä, onko toimihenkilön palattava äitiysloman jälkeen töihin saadakseen uuden äitiysloman palkallisuuden, ei ole ollut esillä työehtosopimusosallisten välillä käydyissä neuvotteluissa, eikä asiaa ole yhdessä ohjeistettu. Ehtoa on käytännössä sovellettu työehtosopimuksen sanamuodon ja työntekijäpuolen tulkinnan mukaisesti, eikä työntekijäliitolla ole ollut aikaisemmin tarvetta riitauttaa vastaavaa tapausta.
Teknologiateollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimuksissa olevaa soveltamisohjetta vastaavaa ohjetta ei ole ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. YTN ry ei ole sidottu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n väliseen työehtosopimukseen.
Tasa-arvoa koskevien oikeussäännösten vastaisuus
Työehtosopimusmääräystä koskeva työnantajan tulkinta on tasa-arvolain ja -direktiivin sekä raskaussuojeludirektiivin määräysten vastainen. Työehtosopimusmääräys ei voi asettaa toisiaan rinnastettavia tapauksia eri asemaan äitiysvapaan alkamisajankohdan ja perhevapaan käyttämisen perusteella ja näin estää työntekijää käyttämästä äitiysvapaaseen liittyviä oikeuksiaan, kuten palkallista äitiysvapaajaksoa. Syrjintätilanteessa A:ta on verrattava sellaisiin naispuolisiin työntekijöihin, jotka odottavat ensimmäistä lastaan tai joiden synnytysten välinen aika on pidempi tai jotka eivät ole käyttäneet oikeuttaan perhevapaaseen.
A:ta ei voida rinnastaa työntekijöihin, jotka jäävät muulta palkattomalta vapaalta äitiyslomalle. Hoitovapaa on esimerkiksi opintovapaasta poiketen palkaton vapaa, johon työntekijällä on subjektiivinen oikeus ja joka kuuluu erottamattomasti vanhemmuuteen.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Nokia Siemens Networks Oy ei ole maksanut A:lle äitiysloman palkkaa, vaikka työehtosopimuksen määräys on selvä ja yksiselitteinen. Työehtosopimuksen sanamuoto ja tarkoitus eivät edellytä työhön paluuta, ja työnantajan edellytys työhön paluusta on omavaltainen. Työehtosopimuksen rikkomista on pidettävä tahallisena.
Teknologiateollisuus ry:n olisi tullut viimeistään liittoneuvotteluissa ohjeistaa jäsenyritystään korjaamaan selvästi virheelliseksi havaittava menettely.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiateollisuus ry ja Nokia Siemens Networks Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja että Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 9.941,50 eurolla korkoineen ja Nokia Siemens Networks Oy:n oikeudenkäyntikulut 62.862,54 eurolla korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työehtosopimuksen tulkinta
Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry (nykyisin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry) solmivat vuonna 1994 teknologiateollisuuden ensimmäisen ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen. Tällöin neuvotteluosapuolet sopivat, että äitiysvapaan palkanmaksu ylempien toimihenkilöiden osalta määräytyy samoilla ehdoilla ja saman sisältöisenä kuin teknologiateollisuuden työntekijöillä ja toimihenkilöillä.
Teknologiateollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden äitiysvapaan palkanmaksua koskevat määräykset ovat sanamuodoltaan samanlaiset kuin nyt käsiteltävänä oleva ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräys. Mainittuihin työehtosopimuksiin 1990-luvulla liitetyn soveltamisohjeen mukaan, "jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä tai toimihenkilö ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta".
Kaikkien teknologiateollisuuden työehtosopimusten samanlainen sanamuoto ja kaikkiin työehtosopimuksiin sisältyvä samasanainen kirjallinen soveltamisohje osoittavat, että ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen äitiysajan palkanmaksumääräys sovittiin sisällöltään samanlaiseksi kuin teknologiateollisuuden muidenkin henkilöstöryhmien osalta.
Työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä on yhtenäinen ja selkeä. Tulkinta on ollut myös Nokia Siemens Networks Oy:ssä vakiintunut ja yhdenmukainen yhtiön perustamisesta alkaen, eikä asiasta ole aikaisemmin ilmennyt erimielisyyksiä. Työehtosopimuksen määräystä ei ole muutettu vuoden 1994 jälkeen, eikä YTN ry ole työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä esittänyt määräyksen muuttamista.
Tasa-arvoa koskevien oikeussäännösten vastaisuus
Kansallinen tai unionin lainsäädäntö eivät edellytä, että äitiysvapaa olisi palkallinen. Työehtosopimuksella on sovittu äitiysvapaalle jäävälle työntekijälle lainsäädännön edellyttämää paremmat edut. Koska kyseessä on pelkästään naisia koskeva erityisetu, eivät siihen liittyvät rajoitusehdot voi merkitä naisten syrjintää.
Asiassa oleellista on arvioida, miten A:Ta olisi kohdeltu, jos hän ei olisi tullut raskaaksi. Mikäli A ei olisi tullut raskaaksi, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta, eikä A:lla olisi hoitovapaan jatkuessa ollut oikeutta myöskään sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan.
A:ta ei ole asetettu raskautensa, sen ajankohdan tai vanhemmuutensa perusteella eri asemaan. Syy äitiysvapaan palkan maksamatta jättämiseen on se, että A oli äitiysvapaalle jäädessään palkattomalla vapaalla. A:ta ei ole kohdeltu eri tavalla verrattuna tilanteeseen, jossa hän olisi ollut jostain muusta syystä, kuten vuorotteluvapaasta tai opintovapaasta johtuvalla palkattomalla vapaalla.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Teknologiateollisuus ry:n on tulkinnut työehtosopimuksen äitiysvapaan palkanmaksumääräystä johdonmukaisesti ja samalla tavalla työehtosopimuksen alusta alkaen. Nokia Siemens Networks Oy on menetellyt määräystä soveltaessaan Teknologiateollisuus ry:n antamien ohjeiden mukaisesti ja soveltamiskäytäntö on ollut yhtiössä vakiintunut. Tulkinta on ollut selvä ja riidaton. Hyvityssakkoa ei joka tapauksessa tule tuomita, koska yhtiön ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
VÄLITOIMI
Työtuomioistuimessa on toimitettu suullinen valmisteluistunto 21.6.2011.
Varattuaan asianosaisille tilaisuuden ilmaista käsityksensä ennakkoratkaisun pyytämisestä ja siitä, mihin seikkoihin ennakkoratkaisua pyydettäessä olisi kiinnitettävä huomiota, työtuomioistuin on pyytänyt päätöksellään 28.9.2011 nro 108 ennakkoratkaisun Euroopan unionin tuomioistuimelta. Unionin tuomioistuin on antanut tuomiollaan 13.2.2014 (yhdistetyt asiat C-512/11 ja C-513-11) pyydetyn ratkaisun.
Asianosaiset ovat antaneet ennakkoratkaisun johdosta pyydetyt kirjalliset lausumat.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
A tuli hoitovapaan aikana raskaaksi ja ilmoitti työnantajalle keskeyttävänsä hoitovapaan ja jäävänsä uudelle äitiysvapaalle. Työnantaja hyväksyi A:n ilmoituksen hoitovapaan keskeyttämisestä ja äitiysvapaalle jäämisestä, mutta kieltäytyi maksamasta työehtosopimuksen 8 §:n perusteella kolmen kuukauden palkkaa äitiysloman ajalta, koska A oli siirtynyt äitiysvapaalle suoraan hoitovapaalta.
Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan äitiysloman ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyttäen, että työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.
Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla velvollisuus maksaa A:lle työehtosopimuksen 8 §:n perusteella kolmen kuukauden palkka äitiysloman ajalta, kun A on siirtynyt äitiysvapaalle suoraan hoitovapaalta.
Työtuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntö
Työtuomioistuin on katsonut, että tutkittavana oleva erimielisyys koskee työehtosopimusmääräyksen tulkintaa ja pätevyyttä Euroopan unionin tasa-arvoa ja raskaussuojelua koskevien direktiivien mukaan. Tämän vuoksi työtuomioistuin on esittänyt Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntönä seuraavan kysymyksen:
Ovatko miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5 päivänä helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY ja toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivi 92/85/ETY esteenä sellaisille kansallisille työehtosopimuksen määräyksille tai niiden tulkinnalle, joiden mukaan palkattomalta hoitovapaalta äitiysvapaalle jäävälle työntekijälle ei makseta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaan palkkaa?
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 13.2.2014
Euroopan unionin tuomioistuin on vastannut työtuomioistuimen esittämään kysymykseen pääkohdittain seuraavasti:
Kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välille luodussa yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on muodollisesti rajoittanut kysymyksensä koskemaan vain direktiivien 92/85 ja 2006/54 tulkintaa, tämä seikka ei estä unionin tuomioistuinta esittämästä sille kaikkia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kansallisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävinään olevia asioita, riippumatta siitä, onko kansallinen tuomioistuin viitannut niihin kysymyksissään.
Jotta esillä olevassa asiassa voitaisiin vastata hyödyllisesti esitettyihin kysymyksiin, huomioon on otettava vanhempainlomasta annettu neuvoston direktiivi 96/34, joka koskee UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemää puitesopimusta ja niiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joilla pyritään edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kohtelua naisten ja miesten välillä tarjoamalla heille mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää koskevat velvoitteensa, vaikka ennakkoratkaisupyynnöissä ei nimenomaisesti mainitakaan tätä direktiiviä.
Ennakkoratkaisun perustelujen mukaan sillä, että työntekijä päättää käyttää oikeuttaan vanhempainlomaan, ei pitäisi olla vaikutusta niihin edellytyksiin, joiden mukaisesti hän voi käyttää oikeuttaan jäädä toiselle vapaalle, käsiteltävissä asioissa äitiysvapaalle. Pääasioissa palkattomalle vanhempainlomalle jääminen johtaa kuitenkin sellaisella työntekijällä, joka joutuu jäämään äitiysvapaalle välittömästi edellä mainitun vanhempainloman jälkeen, väistämättä siihen, että hän menettää osan palkastaan.
Työehtosopimuksissa asetetun kaltaisen edellytyksen vaikutuksena on se, että työntekijä joutuu sillä hetkellä, jolloin hän tekee päätöksensä palkattomalle vanhempainlomalle jäämisestä, etukäteen luopumaan sovellettavissa työehtosopimuksissa määrätyn kaltaisesta palkallisesta äitiysvapaasta, mikäli hänen täytyy keskeyttää vanhempainlomansa jäädäkseen välittömästi sen jälkeen äitiysvapaalle. Tämän seurauksena työntekijälle on houkuttelevampaa olla jäämättä tällaiselle vanhempainlomalle.
On katsottava, että pääasioissa kyseessä olevan kaltaisen edellytyksen vaikutuksena on se, että työntekijä saadaan luopumaan päätöksestä käyttää oikeuttaan vanhempainlomaan, kun otetaan huomioon vaikutus, joka tällä päätöksellä saattaa olla äitiysvapaaseen, joka alkaa kyseisen vanhempainloman aikana. Tällaisella edellytyksellä loukataan näin ollen direktiivin 96/34 tehokasta vaikutusta.
Johtopäätöksenään Euroopan unionin tuomioistuin on lausunut, että vanhempainlomaa koskevaa direktiiviä 96/34/EY on tulkittava siten, että se on esteenä pääasioissa kyseessä olevissa työehtosopimuksissa olevien määräysten kaltaisille kansallisille oikeussäännöille, joiden nojalla raskaana olevaan työntekijään, joka keskeyttää direktiivissä 96/34 tarkoitetun vanhempainloman, jolta ei makseta palkkaa, jäädäkseen välittömästi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19.10.1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/85/ETY (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) tarkoitetulle äitiyslomalle, ei sovelleta palkanmaksun jatkumista, johon hänellä olisi ollut oikeus, mikäli äitiyslomaa olisi edeltänyt vähimmäiskestoinen työhönpaluujakso.
Työtuomioistuimen kannanotot
Käsittelyratkaisu
Teknologiateollisuus ry ja Nokia Solutions and Networks Oy ovat katsoneet, että kanteenmuutoskielto estää Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:tä vetoamasta siihen, että työehtosopimusmääräyksen tulkinta olisi vanhempainlomadirektiivin 96/34/EY vastainen.
Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan kanteen muuttamiseksi ei ole katsottava sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi. Työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaan pääkäsittelyssä asianosainen ei saa vedota sellaiseen seikkaan, johon ei ole vedottu valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.
YTN ry on haastehakemuksessa esittänyt kannevaatimustensa perusteeksi, että työnantajan tulkinta työehtosopimuksen 8 §:n määräyksestä on tasa-arvolain ja -direktiivin sekä raskaussuojadirektiivin määräysten vastainen. Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun antamisen jälkeen YTN ry on täydentänyt vaatimustensa perusteita sillä, että tulkinta on myös vanhempainlomadirektiivin vastainen. Kannevaatimukset ja niiden perusteeksi esitetyt tosiseikat eivät ole muuttuneet. Asian valmistelu työtuomioistuimessa ei ollut päättynyt, vaan asian käsittelyä oli lykätty ennakkoratkaisumenettelyn ajaksi.
Työtuomioistuin katsoo, ettei kiellettynä kanteen muuttamisena ole pidettävä sitä, että YTN ry on edellä kuvatuin tavoin täydentänyt kanteensa perusteita Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun antamisen jälkeen, kun asia ei ole sen johdosta ole muuttunut toiseksi eikä asian valmistelu työtuomioistuimessa myöskään ollut vielä päättynyt.
Pääasia
Työtuomioistuin on rajannut ennakkoratkaisupyyntönsä koskemaan raskaussuojeludirektiivin 92/85/ETY ja tasa-arvodirektiivin 2006/54/EY tulkintaa. Euroopan unionin tuomioistuin ei ole antamassaan ennakkoratkaisussa ottanut kantaa kyseisten direktiivien tulkintaan, vaan on arvioinut asiaa ainoastaan vanhempainlomadirektiivin 96/34/EY perusteella. Tästä on pääteltävissä, että kyseessä olevan työehtosopimusmääräyksen tulkinta, jonka mukaan palkattomalta hoitovapaalta äitiysvapaalle jäävälle työntekijälle ei makseta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaan palkkaa, ei ole tasa-arvodirektiivin tai raskaussuojeludirektiivin vastainen.
Vanhempainlomadirektiivissä ei ole määräyksiä palkanmaksun jatkumisesta tilanteessa, jossa raskaana oleva työntekijä keskeyttää palkattoman vanhempainlomansa jäädäkseen äitiyslomalle. Euroopan unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan kuitenkin katsonut, että nyt esillä olevan kaltaisella työehtosopimuksen edellytyksellä loukataan direktiivin 96/34/EY tehokasta vaikutusta. Siten vanhempainlomadirektiivi on esteenä työehtosopimuksessa olevan määräyksen kaltaisille kansallisille oikeussäännöille, joiden nojalla palkanmaksun jatkumista ei kyseisenlaisessa tilanteessa sovelleta. Kansallisen oikeuden mukainen hoitovapaa on tuomiossa katsottu direktiivissä tarkoitetuksi vanhempainlomaksi (kohta 38).
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisen tuomioistuimen on kansallista oikeutta tulkitessaan ja soveltaessaan lähdettävä siitä, että valtion tarkoituksena on ollut noudattaa täysimääräisesti sille kyseisestä direktiivistä johtuvia velvoitteita (asia C-334/92, Wagner Miret, tuomio 16.12.1993, kohta 20). Kansallisen tuomioistuimen on kansallista lainsäädäntöä soveltaessaan ja erityisesti soveltaessaan sellaisia säännöksiä, jotka on nimenomaan annettu direktiivissä asetettujen edellytysten täytäntöönpanemiseksi, tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle kyseessä olevan direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi (yhdistetyt asiat C-397/01 - C-403/01 Pfeiffer ym., tuomio 5.10.20014, kohta 113).
Vanhempainlomadirektiivi on toimeenpantu Suomessa työsopimuslain 1.10.1998 voimaan tulleella muutoksella (357/1998). Hallituksen esityksen (HE 37/1998 vp.) mukaan lainmuutoksen tavoitteena on ollut saattaa työsopimuslain äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainlomia sekä hoitovapaita koskevat säännökset vastaamaan vanhempainlomadirektiiviä. Vastaavat säännökset työntekijöiden oikeudesta perhevapaisiin ovat voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa. EU-oikeuden tulkintavaikutus huomioon ottaen työsopimuslakia on tulkittava mahdollisimman pitkälle vanhempainlomadirektiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi.
Työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty työntekijän oikeudesta äitiys- ja vanhempainvapaaseen ja 3 §:ssä oikeudesta hoitovapaaseen. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 8 §:n määräyksen soveltaminen vastaajien esittämällä tavalla vaarantaa näiden oikeuksien täysimääräisen toteutumisen syistä, jotka on todettu Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisussa. Vastaajien esittämä tulkinta, jonka mukaan toimihenkilö ei ole oikeutettu äitiysvapaan palkkaan, jos hän jää äitiysvapaalle suoraan perhevapaalta, on siten työsopimuslain pakottavien säännösten vastainen.
Koska A:n työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti yli kuusi kuukautta ennen synnytystä, työnantajalla on työehtosopimuksen 8 §:n nojalla velvollisuus maksaa hänelle äitiysloman ajalta täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Näin ollen kanteen vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden Nokia Solutions and Networks Oy:n ei ole katsottava rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Samasta syystä Teknologiateollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Oikeudenkäyntikulut
Asianosaisilla on asian epäselvyyden vuoksi ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on oikeus teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 8 §:n mukaiseen äitiysloman palkallisuuteen kolmen kuukauden ajalta vähennettynä A:n samalta ajalta saaduilla sairausvakuutuslain mukaan tulleilla päivärahoilla.
Nokia Networks and Solutions Oy:tä ja Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.
Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Pärssinen, Hotti, Lehto ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.
Tuomio on yksimielinen.