Legislator Case Law & Legislation
TT:2014-112 AI generated

Labor court dismissed union claim that supervisor's salary must exceed all subordinates' salaries individually.

Case Number TT:2014-112
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's claim that a group manager's salary must exceed every individual subordinate's salary. The court held that the collective agreement required a group-level comparison rather than individual comparisons between the manager and specific subordinates. Consequently, the employer did not violate the wage regulation, and the union's request for damages and the employer's failure to supervise was also rejected.

Legislator headnote

AI generated

26 § 17 k. työehtosopimuslain; Palkkatasojen vertailu esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden ja heidän alaisinaan toimivien henkilöiden kesken edellyttää ryhmäkohtaista vertailua, ei yksittäisten henkilöiden välistä vertailua.

Keywords

AI generated
collective agreement wage regulation supervisor salary comparison group level assessment individual salary comparison labor court dismissal union claim rejection employment law interpretation

Cited Legislation

AI generated
26 § 17 k. työehtosopimuslain
korkolain 4 § 1 mom
Energiateollisuus ry ja Infratek Finland Oy ovat lisäksi vaatineet, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Infratek Finland Oy yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.600 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen esimiesasemaa koskevan palkkamääräyksen mukaan yrityksen palkkapolitiikan tulee huolehtia siitä, että esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkataso ylittää heidän alaisinaan toimivien henkilöiden palkkojen tason.

Yksittäisten toimihenkilöiden palkkoja ei tullut työehtosopimuksen määräyksen perusteella vertailla keskenään. Ratkaisun mukaan määräys edellytti ryhmäkohtaista vertailua esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden ja heidän alaisinaan olevien työntekijöiden kesken. Jo tästä syystä yhtiö ei ollut rikkonut palkkamääräystä sillä kanteessa esitetyllä perusteella, että ryhmäpäällikön palkkataso ei ylittänyt hänen alaisenaan työskentelevän työnjohtajan palkkatasoa. Kun työehtosopimusta ei ollut rikottu, ei myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Energiateollisuus ry

Infratek Finland Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n ja toiselta puolen muun ohella Ammattiliitto Pro ry:n välillä voimassa olevassa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava palkkamääräyksiä koskevan 26 §:n esimiesasemaa koskeva 17 kohdan määräys:

Milloin toimeen sisältyy johtamista ja valvontaa, lisää tämä seikka jo sinänsä toimen vaativuutta. Sopijapuolet toteavat, että yrityksen palkkapolitiikan tulee myös huolehtia siitä, että esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkataso ylittää heidän alaisinaan toimivien henkilöiden palkkojen tason.

ERIMIELISYYS

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee esimiesasemassa olevan toimihenkilön, ryhmäpäällikkö A:n palkan suhdetta hänen alaisenaan olevien toimihenkilöiden, työnjohtajien B:n ja C:n palkkoihin. C:n palkka on korkeampi ja B:n palkka hiukan matalampi kuin A:n palkka. Toimihenkilöpuolen mukaan esimiesasemassa olevan toimihenkilön palkkatason tulee työehtosopimuksen 26 §:n 17 kohdan nojalla ylittää hänen alaisinaan toimivien henkilöiden palkkojen tason. A:n palkkataso ei ylitä hänen alaisinaan työskentelevien työnjohtajien palkkatasoa. Työnantajapuolen mukaan työehtosopimusmääräyksessä ei ole tarkoitettu yksittäisten henkilöiden palkan vertailua, vaan esimiesten vertaamista työntekijöihin ryhmänä. A:n palkka ylittää henkilöstöryhmien tasolla hänen alaistensa keskimääräisen palkkatason.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Infratek Finland Oy:n rikkoneen työehtosopimuksen esimiesasemaa koskevaa palkkamääräystä, kun ryhmäpäällikkönä työskentelevän A:n palkkataso ei ylitä hänen alaisinaan työskentelevien työnjohtajien B:n ja C:npalkkatasoa,

- tuomitsee Infratek Finland Oy:n maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Energiateollisuus ry:n maksamaan kantajalle hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n ja Infratek Finland Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 4.893 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Infratek Finland Oy rikkoo menettelyllään työehtosopimuksen esimiesasemaa koskevaa palkkamääräystä. Energiateollisuus ry ei ole tältä osin valvonut työehtosopimuksen esimiesasemaa koskevan määräyksen noudattamista.

Energiateollisuudessa ei määräyksestä ole aikaisemmin ollut tulkintaerimielisyyttä eikä erimielisyyttä siitä, etteikö määräystä olisi alan yrityksissä noudatettu. Määräyksen sanamuoto on selkeä. Esimiehen palkkatason tulee ylittää hänen alaisinaan työskentelevien henkilöiden palkkojen tason. Palkkatasojen vertailu tulee tehdä esimiehen ja hänen alaisinaan työskentelevien henkilöiden välillä. Mikäli vertailu tehtäisiin jossain muussa relaatiossa, niin se nimenomaan voisi johtaa tehtävien vaatimusten suhteessa epätasa-arvoiseen palkkaukseen. Vaativamman työn suorittajien palkkaus vaikuttaisi tällöin suoraan myös vaatimattomampaa työtä suorittavien henkilöiden esimiesten palkkaukseen.

Muilla teollisuusaloilla vanha "marginaalisääntö" on joissain työehtosopimuksissa edelleen voimassa työehtosopimuksen soveltamisohjeena. Näissäkin tapauksissa määräystä on vakiintuneesti sovellettu sitovana. Työnantajapuoli yrittää jatkuvasti päästä määräyksestä eroon. Esimerkiksi Kemianteollisuus ry on viimeksi edellisellä neuvottelukierroksella pyrkinyt nimenomaisesti pääsemään eroon marginaalisäännöstä. Teknologiateollisuudessa määräys sovittiin poistettavaksi uuden käyttöön otetun palkkausjärjestelmän, joka tuli ottaa käyttöön 31.12.1998, tieltä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Infratek Finland Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaativat sen hylkäämistä.

Energiateollisuus ry ja Infratek Finland Oy ovat lisäksi vaatineet, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Infratek Finland Oy yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.600 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sopimusmääräyksen tausta

Yrityksen palkkapolitiikkaa koskeva sopimusmääräys, niin sanottu marginaalisääntö, on tullut toimihenkilösopimuksiin alun perin 1970-luvulla silloisen Teknisten Liitto TL ry:n vaatimuksesta. Taustalla oli tuolloin vallinnut suhdannetilanne, jossa työntekijöiden henkilöstöryhmässä palkkataso nousi huomattavasti toimihenkilöiden palkkatasoa nopeammin. Yrityksen palkkapolitiikkaa koskevan sopimusmääräyksen tarkoituksena oli nimenomaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmien välisten palkkatasojen ryhmäkohtainen tarkastelu. Runko- ja yleissopimusten asiaa koskevat tekstit pysyivät voimassa ilman suuria muutoksia aina 1990-luvun puoliväliin, jolloin siirryttiin sopimusalakohtaisiin työehtosopimuksiin.

Sopimusmääräyksen luonne

Työehtosopimuksen 26 §:n 17 kohta on ohjaavaan muotoon kirjoitettu palkkamääräys ja se on ollut sitä myös osana aiempia, yrityksen palkkapolitiikkaa koskevia työehtosopimusmääräyksiä. Määräys on luonteeltaan palkkapoliittinen lausuma, kuten määräyksessä käytetyt sanamuodot "Sopijapuolet toteavat" sekä "palkkapolitiikan" selvästi osoittavat. Tältä osin määräyksen sanamuoto poikkeaa selvästi työehtosopimuksen muista velvoittavaan muotoon kirjoitetuista palkkamääräyksistä sekä työehtosopimuksen velvoittavista määräyksistä ylipäätään. Yrityksen palkkapolitiikkaa ei ole määritelty työehtosopimuksessa, vaan sillä tarkoitetaan yleisesti yksittäisessä yrityksessä käytössä olevien palkkaus– ja palkitsemistapojen kokonaisuutta.

Energia-alan teknisten toimihenkilöiden sekä teollisuustoimihenkilöiden vuoden 1995 työehtosopimuksissa asiaa koskevat sopimusmääräykset oli otsikoitu muotoon "Yrityksen palkkapolitiikka". Määräysten mukaan yrityksen sisäisen palkkapolitiikan tehtävänä on ottaa työmarkkinajärjestöjen välillä sovittujen palkkamääräysten puitteissa kantaa toisaalta siihen, miten työsuoritus ja palkka saatetaan käytännössä toisiaan vastaaviksi, toisaalta siihen miten ansiotasot eri tehtävissä määräytyvät. Lisäksi sopimusmääräyksen mukaan "Palkka maksetaan työn, pätevyyden ja työsuorituksen perusteella".

Energiateollisuuden toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta, jonka suuruus vaihtelee riippuen yksittäisen toimihenkilön henkilökohtaisesta pätevyydestä omiin työtehtäviinsä. Pätevyyden arvioinnissa käytettävät pätevyystekijät määräytyvät yrityskohtaisen pätevyyden arviointijärjestelmän perusteella, jollainen työehtosopimuksen mukaan yrityksessä on oltava käytössä. Tehtävän vaativuuden mukainen palkka puolestaan riippuu työtehtävän sisällöstä ja tehtävän vaativuudesta.

Ryhmäpäällikön palkan muodostuminen

Infratek Finland Oy:n ja A:n välinen työsuhde alkoi maaliskuussa 2011 A:n ollessa vielä opiskelija. Insinööriksi hän valmistui kesäkuussa 2012. Esimiestehtävään yhtiön Installation Services -ryhmän päälliköksi Luoto siirtyi 1.1.2013 alkaen. Ryhmäpäällikkö A:n alaisina työskentelee 18 asentajaa sekä kaksi toimihenkilöä, työnjohtajat C ja B. C on koulutukseltaan teknikko ja B on suorittanut kunnossapidon ammattitutkinnon. C:n työsuhde alkoi vuonna 1976 ja B:n vuonna 1977. Työnjohtajat C ja B ohjaavat työskentelyä työmaaolosuhteissa, mutta ainoastaan A käyttää työnantajan määräysvaltaa ryhmän asentajia kohtaan ja päättää muun muassa työajan käyttämisestä, vuosilomien ajankohdista ja mahdollisista työnjohdollisista sanktioista.

A:n ja hänen alaisenaan työskentelevän C:n välinen palkkaero johtuu yksinomaan pitkän kokemuksen omaavan C:n korkeammasta henkilökohtaisesta palkanosasta suhteessa vastavalmistuneeseen ja nykyisessä tehtävässään kokemattomaan A:han. On täysin selvää, ettei A:n kaltaisen kokemattoman esimiehen pätevyys omaan tehtäväänsä voi olla heti korkeampi kuin työnjohtajien, joilla on lähes 40 vuoden työhistoria yhtiön ja sen edeltäjien palveluksessa.

Infratek Finland Oy:ssä harjoitetun palkkapolitiikan ja sen osana yrityksessä käytössä olevan henkilökohtaisen pätevyyden arviointijärjestelmän tarkoituksena on huolehtia siitä, että A:n palkka tulee ylittämään C:n palkkatason hänen pätevyytensä kehittymisen myötä, kuten työkokemuksen karttuessa yleensä tapahtuu. Energiateollisuuden toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen kohdassa 4 todetaan nimenomaisesti, että "Henkilökohtainen palkanosa ja sen määräytymisessä apuna käytettävä pätevyyden arviointijärjestelmä ovat työnantajan välineitä yrityksen palkkapolitiikan toteuttamisessa".

Esimiesaseman huomioiminen palkkauksessa

Esimiesasemassa toimiminen huomioidaan tehtävän vaativuuden arvioinnissa, jolloin esimiesasemasta johtuva vaativuuden nousu vaikuttaa vaativuuspisteytykseen ja sitä kautta vaativuuden mukaisen palkan suuruuteen. A:n vaativuuden mukainen palkka on korkeampi (vaativuustaso 10) kuin C:n ja B:n (vaativuustaso 8), joten tältäkin osin toimeen kuuluva johtaminen ja valvonta ovat lisänneet toimen vaativuutta työehtosopimuksen 26 §:n 17 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ei ole riippuvainen tehtävän vaativuudesta tai esimiesasemasta, vaan yksittäisen toimihenkilön pätevyydestä omaan työtehtäväänsä. A:n pätevyys omaan tehtäväänsä on tällä hetkellä alhaisempi kuin hänen alaisinaan työskentelevillä C:llä ja B:llä.

Palkkatasojen vertailu

Kanteessa on virheellisesti verrattu A:n palkkaa ainoastaan hänen kahden toimihenkilöasemassa olevan alaisensa C:n ja B:n palkkoihin, vaikka ryhmäpäällikkö A:n alaisina Installation Services -ryhmässä työskentelee mainittujen toimihenkilöiden lisäksi 18 asentajaa. Työehtosopimuksen 26 §:n 17 kohdan mukaan esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkatason tulisi "ylittää heidän alaisenaan toimivien henkilöiden palkkojen tason". Useimmissa tapauksissa toimihenkilöasemassa olevalla esimiehellä ei ole lainkaan toimihenkilöalaisia, vaan kaikki alaiset kuuluvat työntekijöiden henkilöstöryhmään.

Yrityksen palkkapolitiikkaa koskeva määräys on jo alun perin tarkoitettu nimenomaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmien välisten palkkatasojen ryhmäkohtaiseen vertailuun. Nykyistä työehtosopimusta 1990-luvulla edeltäneiden energia-alan teknisten toimihenkilöiden sekä teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimusten määräyksissä on johdonmukaisesti käytetty sanaa "henkilöstöryhmä" todeten muun ohessa, että "työpaikan eri henkilöstöryhmien ansiotasojen ja toisaalta ansiokehityksen tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa". A:n palkka ylittää hänen 20 alaisensa keskimääräisen palkkatason. Työehtosopimuksen 26 §:n 17 kohdan mukaista palkkavertailua ei ole tarkoitettu tehtäväksi yksilötasolla, vaan se on henkilöstöryhmien välistä palkkatasojen keskimääräistä tarkastelua. Infratek Finland Oy:n ryhmäpäällikkö A:n palkka ylittää joka tapauksessa hänen alaistensa keskimääräisen palkkatason.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kemianalan toimihenkilösopimuksen 2014-2016 sivut 4 ja 5

2. Metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1998-2000 sivut 14 ja 15

3. Kemianteollisuus ry:n esitys kemianalan toimihenkilösopimuksen 2014-2016 tekstimuutoksiksi 23.9.2013

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Runkosopimuksen 17.12.1993 – 31.12.1994 yrityksen palkkapolitiikkaa koskeva, palkkasopimuksen soveltamisohjeiden määräys

Kantajan henkilötodistelu

1. Teollisuussektorin johtaja D

2. Entinen energiateollisuuden sopimusalavastaava, eläkeläinen E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Varatuomari F

2. Yhteistoiminta-asiamies, varatuomari G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Finergy ry:ssä vuosina 1997-1998 toiminut G on kertonut, että teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksessa on ollut samansisältöinen marginaalisääntö kuin nyt riidanalaisessa työehtosopimuksessa. Runko- ja yleissopimuksen aikaisia vakiintuneita tulkintoja ei muutettu, kun marginaalisääntö otettiin energiateollisuuden sopimukseen vuoden 1997-98 neuvottelukierroksella. Määräys kuvasti nimenomaan palkkapoliittista periaatetta. Palkkatasojen vertaamisella on alunperin tarkoitettu toimihenkilöiden ja työntekijöiden välisten palkkatasojen vertaamista. Runko- ja yleissopimuksen aikaan sellainen tilanne, että alemmalla työnjohdolla on korkeampi palkka kuin keskijohdolla, ei ollut edes mahdollinen muuten kuin sellaisessa erikoistapauksessa, että esimies teki päivätyötä ja alainen teki paljon vuorotyötä. Tuolloin alainen saattoi saada vuorotyölisien kautta korkeampaa palkkaa kuin hänen esimiehensä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen palkkamääräyksiä koskevan 26 §:n esimiesasemaa koskevan 17 kohdan mukaan yrityksen palkkapolitiikan tulee myös huolehtia siitä, että esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkataso ylittää heidän alaisinaan toimivien henkilöiden palkkojen tason.

Asiassa on selvitetty, että esimiesten palkkatasoa koskeva marginaalisääntö on sisältynyt runko- ja yleissopimuksiin 1970-luvun alusta lähtien. Riidanalaisessa määräyksessä luonnehditaan toimihenkilöiden palkkatasoa ja heidän alaisinaan toimivien henkilöiden palkkojen tasoa yleisesti määrittelemättä palkkavertailun perusteita tarkemmin. Määräyksessä käytetyt monikkomuodot kuitenkin työtuomioistuimen käsityksen mukaan puoltavat vastaajan tulkintaa siltä osin, että vertailu on tehtävä esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden ja heidän alaistensa välillä ryhminä.

G:n mukaan riidanalainen energiateollisuuden marginaalisääntö on asiallisesti samansisältöinen kuin runkosopimuksen vastaava määräys. Määräyksen tarkoitus ei ole energiateollisuuden työehtosopimukseen otettaessa muuttunut.

Asiassa on riidatonta, että työnjohtaja C:n palkka on korkeampi ja työnjohtaja B:n palkka hiukan matalampi kuin ryhmäpäällikkönä työskentelevän A:n palkka. Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että yksittäisten toimihenkilöiden palkkoja ei tule työehtosopimuksen 26 §:n 17 kohdan perusteella vertailla keskenään. Jo tästä syystä Infratek Finland Oy ei ole rikkonut työehtosopimuksen esimiesasemaa koskevaa palkkamääräystä sillä kanteessa esitetyllä perusteella, että A:n palkkataso ei ylitä hänen alaisenaan työskentelevän C:n palkkatasoa. Päädyttyään tähän arvioon työtuomioistuimen ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko kysymyksessä oleva sopimuskohta tarkoitettu velvoittavaksi normimääräykseksi vai ainoastaan suositukseksi.

Kun työehtosopimusta ei ole rikottu, ei myöskään Energiateollisuus ry ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Infratek Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.600 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Infratek Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Pärssinen, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.