Labor court dismisses employer's termination due to lack of serious cause despite prior warnings.

Energiayhtiön työsuojelupäällikön irtisanomisen perusteiksi oli esitetty erilaisia työtehtävien laiminlyöntejä, joista häntä oli myös varoitettu ennen irtisanomista. Työtuomioistuin katsoi selvitetyksi, että toimihenkilö oli osoittanut oma-aloitteisuuden puutetta ja aikaansaamattomutta hänen vastuullaan olleiden työsuojeluasioiden hoidossa. Toisaalta hänellä oli ollut varoituksen antamisen jälkeen tilaisuus korjata menettelyään vain viiden viikon ajan ennen irtisanomista. Olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalla ollut työehtosopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä toimihenkilön työsopimuksen päättämiseen. (Ään. korvauksen määrästä.)

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry

VASTAAJA

Energiateollisuus ry

KUULTAVA

Vantaan Energia Oy

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ja seuraamus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.4.2014

Pääkäsittely 22.5.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Konepäällystöliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Energiateollisuus ry:n välisessä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana on noudatettu irtisanomissuojasopimusta.

Kesäkuussa 2012 kesken olleella sopimuskaudella irtisanomissuojasopimuksessa ovat muun muassa seuraavat määräykset:

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

1 §

Soveltamisala

1. Sopimusta sovelletaan työnantajan tai toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ja työnantajan lomauttaessa toimihenkilön sekä irtisanomista ja lomauttamista koskeviin menettelytapoihin.

2 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaa toimihenkilöä ilman työsopimuslain mukaista perustetta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Toimihenkilön kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oikeus käyttää avustajaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanottaessa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkan. Korvauksenmäärään vaikuttavat vahingon määrä ja menettelytavat työsuhdetta päätettäessä. Vahingonkorvauksen lisäksi työnantajaa ei voida tuomita hyvityssakkoon menettelytapamääräysten rikkomisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n ja Vantaan Energia Oy:n välinen työsuhde on alkanut 24.6.1991. A on toiminut 1.11.1998 lukien työsuojelupäällikön tehtävässä.

Vantaan Energia Oy antoi A:lle 14.6.2010 kirjallisen varoituksen työtehtävien laiminlyömisestä ja välinpitämättömyydestä hoitaa sovitut työtehtävät vastuullisesti. Varoituksella tarkoitettiin tilannetta 8.6.2010, jossa työnantajan näkökannan mukaan A on oikeudettomasti delegoinut työtehtäviin lukeutuneen kesätyöntekijöiden infotilaisuuteen osallistumisen toiselle henkilölle. A ilmaisi työnantajan edustajille kirjallisesti varoituksen olevan perusteeton.

Vantaan Energia antoi A:lle 7.5.2012 kirjallisen varoituksen, jossa on ilmaistu moitteen koskevan A:n työtehtävien laiminlyöntiä sovittujen aika- ja laatuvaatimusten puitteissa, ohjeiden noudattamatta jättämistä sekä epäasiallista käyttäytymistä.

A toimitti 21.5.2012 työnantajalle kirjallisen vastineen, jossa hän katsoi 7.5.2012 annetun varoituksen olevan perusteeton.

A oli sairauslomalla ajanjakson 17.6.2012 – 8.7.2012. A ilmoitti työkyvyttömyydestä ohjeistuksen mukaisesti, toimitti lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä työnantajalle ja työnantaja maksoi A:lle sairausajan palkan poissaolon ajalta. A palasi työhön 9.7.2012 noin kello 8.00, jolloin hänet kutsuttiin kello 9.00 alkavaan tapaamiseen työnantajan edustajien kanssa. Tapaamisen päätteeksi A:n työsuhde irtisanottiin.

Irtisanomisilmoituksessa irtisanomisen syiksi on yksilöity laiminlyönnit 1) uuden työsuojelulainsäädännön selvitysten laatimisessa, 2) sertifikaattikoulutuksen raportoinnissa, 3) Vintran ensiapusivuston laatimisessa, 4) tikasohjeen päivittämisessä, 5) jätevoimalan turvallisuusraportoinnissa, 6) raportoinnissa turvallisuuskierroksille osallistumisesta ja 7) tietoteknisen osaamisen kehittämisessä.

A toimitti 11.7.2012 työnantajalle kirjallisen vastineen irtisanomisilmoitukseen. A:n työsuhde päättyi irtisanomisajan päättyessä 9.1.2013. A on ollut työtön työnhakija 10.1.2013 lukien keskeytymättä toistaiseksi.

Työsuojelupäällikön päätehtävät tehtävänkuvauksen mukaan ovat:

- Työnantajan asiantuntija ja organisoija yhteistoiminnassa esimiesten, työntekijöiden ja viranomaisten kanssa.

- Työsuojeluun liittyvien tarkastusten ja tutkimusten suorittaminen sekä valvonta.

- Työsuojeluun liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, ylläpito ja kehittäminen.

- Työsuojeluun ja työnopastukseen liittyvän koulutuksen ja tiedotuksen järjestämiseen osallistuminen ja valvonta.

- Työsuojeluun liittyvä sidosryhmätyö.

- Ennaltaehkäisevään työsuojeluun osallistuminen (esim. esitykset torjuntatoimenpiteistä, vaarojen arviointi).

- Tarvittaessa puuttuminen työturvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin. Seuraa työturvallisuuslainsäädännön muutoksia ja laatii tarvittaessa yhtiötason työturvallisuusohjeistukset.

- Työsuojeluasioiden tiedottaminen Vintrassa.

Erityisosaamisvaatimuksina tehtävänkuvauksessa on mainittu työturvallisuuslakiosaaminen ja yhtiön työpaikkojen laaja-alainen tunteminen.

Korvausvaatimuksen määrä on laskettu A:n työsuhteen päättymishetken palkan mukaan (4.722.46 €/kk).

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla ollut työehtosopimuksen mukainen peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Vantaan Energia Oy on energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n ensimmäisen kohdan vastaisesti irtisanonut A:n työsopimuksen,

- velvoittaa Vantaan Energia Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaisena korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 24 kuukauden palkkaa vastaava määrän 113.339,04 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n ja Vantaan Energia Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.129,40 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Varoitus 7.5.2012

A:lle on 7.5.2012 annettu varoitus, joka on sisältänyt useita, sittemmin myös irtisanomisen perusteiksi esitettyjä seikkoja. Varoitukselle ei kuitenkaan ole ollut asiallista ja painavaa perustetta, eikä sitä siten voida huomioida irtisanomisperusteen harkinnassa.

Irtisanomisilmoituksessa esiin tuodut seikat

Kaikki irtisanomisilmoituksessa esitetyt väitteet kiistetään. Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioitaessa ei voida edes osana irtisanomisperustetta huomioida 7.5.2012 annettua varoitusta, koska tuo varoitus on kaikilta osin perusteeton niillä perustein, jotka edellä on esitetty. A ei ollut laiminlyönyt työvelvoitettaan, kuten varoituksessa on väitetty. Vaikka varoitus vastoin kantajan näkemystä katsottaisiin perustelluksi, A ei ole 7.5.2012 jälkeen jatkanut varoituksessa tarkoitettua menettelyä. Päinvastoin A on tehnyt työnsä erityisen tarkasti ja huolellisesti varoituksen jälkeen, koska hän on mieltänyt varoituksen sisältämän moitteen, vaikka onkin pitänyt sitä sinänsä aiheettomana. Koska A ei ole rikkonut 7.5.2012 annetun varoituksen aiheena olleita työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan 7.5.2012 jälkeen, irtisanomiselle ei ollut perustetta.

1) uuden työsuojelulainsäädännön selvitysten laatiminen

A:n esimies on pyytänyt A:ta tekemään yhteenvedon työsuojelua koskevasta lainsäädännöstä muutoksineen siten, että ohje huomioi kattavasti useat organisaatiotasot ja niiden vastuut. Pyyntö on esitetty sähköpostilla 15.5.2012 kello 16 jälkeen, ja pyynnössä määräpäiväksi on asetettu 31.5.2012. A on ilmoittanut ennen määräajan päättymistä, ettei hän ennätä tekemään selvitystä määräaikaan mennessä. Syyksi viivästymiselle A on ilmaissut työkiireen ja syöpähoidoista aiheutuvat ajoittaiset työstä poissaolot. A on toimittanut annetun aikataulun mukaan laadituksi ehdityn selvityksen esimiehelleen 7.6.2012.

2) sertifikaattikoulutuksen raportointi

Sertifikaattikoulutuksilla tarkoitetaan kolmea sertifioitua koulutusta, joiden järjestäminen oli A:n työtehtävänä. Nuo kolme koulutusta ovat tulityökoulutus, työturvallisuuskorttikoulutus ja Tieturva 2 -koulutus. A on järjestänyt kesäkuussa 2012 tulityökoulutuksen ja työturvallisuuskorttikoulutuksen. Koulutuksista on ilmoitettu ja raportoitu muuan muassa yhtiön sisäisillä sivustoilla, joita kutsutaan Vintraksi. Lisäksi A on ilmoittanut koulutuksista ja niille osallistuneista erikseen henkilöstöpalveluille ja esimiehelleen.

Kolmas koulutus, Tieturva 2, on lykkääntynyt, koska koulutusta tarvitsevan henkilöpiirin määrittely on ollut kesken. Tästä johtuen kyseistä koulutusta ei ehditty järjestämään ennen A:n irtisanomista. A on ilmoittanut lykkäyksestä ja sen syystä esimiehelleen ennen 17.6.2012 alkanutta sairauspoissaoloaan.

3) Vintran ensiapusivuston laatiminen tai päivittäminen

Ensiapusivusto on laadittu ja päivitetty toukokuun 2012 loppuun mennessä.

4) tikasohjeen päivittäminen

A on päivittänyt tikasohjeen 24.5.2012 mennessä, jolloin hän lähetti päivitetyn ohjeen kommentoitavaksi yhtiön eri yksiköiden toimijoille.

5) jätevoimalan turvallisuusraportointi

A on raportoinut kaikista tapaturmista niin sanotuista läheltä piti -tilanteista ohjeiden mukaan. Asiat on käsitelty kuukausittaisissa kokouksissa ja A on raportoinut tilanteista välittömästi ja joka tapauksissa kuukausittain.

Jätevoimala oli vasta rakenteilla. Työmaan työsuojelutehtävät hoiti Pöyry, joka raportoi niistä suoraan yhtiölle.

6) raportointi turvallisuuskierroksille osallistumisesta

A on osallistunut säännönmukaisesti työturvallisuuskierroksille ja raportoinut näistä kierroksista esimiehelleen kuukausittain. Kierroksista on laadittu pöytäkirjat, jotka A on pyynnöstä toimittanut esimiehelleen. Pöytäkirjat ovat olleet Vintrassa kaikkien luettavissa, kuten työnantajan kanssa oli sovittu.

7) tietoteknisen osaamisen kehittäminen

A on laatinut ja toimittanut esimiehelleen lukuisia selvityksiä, jotka on laadittu niillä ohjelmilla, joita työturvallisuuspäällikön tehtävissä ylipäätään on tullut osata. Näitä selvityksiä A on toimittanut viimeksi kesäkuussa 2012 (laadittu excel -ohjelmalla) Lisäksi A on viimeksi kesäkuussa 2012 osallistunut SharePoint -ohjelman koulutukseen, mikä osoittaa hänen pyrkineen edelleen parantamaan tietoteknisiä valmiuksiaan.

Edellä mainituin perustein kantaja katsoo, että A:n työsuhteen päättämiselle ei ole ollut työehtosopimuksen irtisanomismääräyksen edellyttämiä asiallisia ja painavia perusteita.

Työsuhteen päättämiskorvauksen määrä

Korvausta korottavana tekijänä on huomioitava se, että Vantaan Energia Oy ei kuullut A:ta työsuhteen päättämisen syistä työsopimuslain ja työsopimuslain 9 luvun 2 §:n kanssa yhtäläisesti tulkittavan yhteistoimintasopimuksen 4 §:n edellyttämällä tavalla. Vantaan Energia Oy oli päättänyt A:n irtisanomisesta ennen 9.7.2012 kello 9.00 alkanutta tilaisuutta. Tämä ilmenee muun muassa siitä, että yksityiskohtainen ja pitkä irtisanomisilmoitus oli kirjoitettu valmiiksi ennen kuulemistilaisuuden alkamista, eikä työnantaja edes suostunut harkitsemaan irtisanomisasiaa enää tuossa tilaisuudessa.

Huomioiden A:n työsuhteen pitkä kesto, A:lle aiheutunut ja edelleen aiheutuva palkkatulojen menetys, A:n korkeahkosta iästä (55 vuotta) johtuva oletetusti pitkä työttömyyden kesto, Vantaan Energia Oy:n asema suurena työnantajana ja vakavaraisena yhtiönä ja Vantaan Energia Oy:n vakava menettelyvirhe sen jättäessä kuulematta A:ta kuulemisvelvoitteen edellyttämällä tavalla työsuhdetta päätettäessä kantaja katsoo, että tuomittavan korvauksen tulee vastata A:n 24 kuukauden palkkaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Vantaan Energia Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 20.974 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vantaan Energia Oy on 7.5.2012 antanut A:lle varoituksen työtehtävien puutteellisesta suorittamisesta, nimenomaisten ohjeiden noudattamatta jättämisestä sekä epäasiallisesta käyttäytymisestä. Varoituksessa yksilöidyt menettelyt koskivat yhteensä kymmentä erillistä kohtaa. Noin kahta kuukautta myöhemmin Vantaan Energia on irtisanonut A:n jatkuneiden puutteellisten työsuoritusten ja ohjeiden laiminlyömisen johdosta. Vielä irtisanomisperusteena Vantaan Energia on vedonnut seitsemään yksittäiseen, varoituksessa yksilöityyn laiminlyöntiin.

Vuonna 2010 annettuun varoitukseen ei ole vedottu irtisanomisperusteena. Se kuitenkin osoittaa A:n työsuoritusten puutteellisuutta jo pidemmältä ajanjaksolta.

Työntekijän saamaan varoitukseen johtanut menettely

Vantaan Energia työnantajana oli joutunut kiinnittämään erityistä huomiota A:n toistuviin laiminlyönteihin ja huolimattomuuteen työtehtävissään. Paitsi että hän ei hoitanut työsuojelupäällikön tehtäviä vastuullisesti ja työturvallisuuden kehittämiseen aidosti tähtäävällä tavalla, hänen toiminnassaan ilmeni myös lukuisia nimenomaisten ohjeiden noudattamatta jättämisiä.

Asiassa on merkitystä ennen muuta niillä laiminlyönneillä, joita työntekijä on jatkanut myös varoituksen antamisen jälkeen. Lisäksi varoituksen antaminen oli johtunut seuraavista syistä.

- Toiminnan kehittäminen, tarkastusten ja vaaratilanteiden puutteellinen analysointi

Vantaan Energian näkemyksen mukaan A ei kehittänyt työsuojelutoimintaa lainkaan. Hänen menettelylleen on ollut kuvaavaa pääasiallistenkin tehtävien suorittaminen puutteellisesti tai huolimattomasti ilman minkäänlaista oma-aloitteista otetta käytäntöjen tai toimintatapojen kehittämiseksi tai parantamiseksi. Muun muassa työturvallisuushavaintojen osalta hänen toimenpiteensä koostui siitä, että hän toi laatikollisen havaintovihkoja työpaikalle.

- Laiminlyönti työsuojelun perehdytysmateriaalin laadinnan raportoinnissa

Perehdytysmateriaalin osalta kuvaavaa lienee A:n huhtikuussa 2012 esimiehelleen toimittama selvitys perehdytyksen sisällöstä oheisen, 3-kohtaisen ja yhteensä 6 riviä kattavan excelin muodossa (liite 3). Jos työsuojelupäällikön näkemys perehdytyksen yksityiskohtaisesta sisällöstä on kolme otsikkoa (työsuojelu, työterveyshuolto, toimiminen sairas-/hälytystilanteissa) ja niiden alla olevat muutamat maininnat (laki, vastuut, riskit jne.), kyseessä on vakava väärinymmärrys tai piittaamattomuus tehtävän asianmukaisesta suorittamisesta.

Irtisanomisperusteena ovat olleet vakavat laiminlyönnit

A:n irtisanomisperusteena olleet laiminlyönnit koostuvat 1) nimenomaisten ohjeiden noudattamatta jättämisestä, 2) työtehtävien huolellisen, oikea-aikaisen ja edes kohtuullisella tasolla olevan suorittamisen laiminlyönneistä ja ne voidaan jaotella seitsemään (7) eri kohtaan

1) uuden työsuojelulainsäädännön selvitysten laatiminen

Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu työturvallisuuslainsäädännön muutosten seuraaminen ja tarvittaessa yhtiötason ohjeistusten laadinta. Kun A ei ole oma-aloitteisesti ryhtynyt tämän tehtävän suorittamiseen, hänen esimiehensä on 29.4.2012 pyytänyt häntä laatimaan yhteenvedon nimettyjen lakien sisällöstä ja niiden vaikutuksista Vantaan Energian toimintaan konsernitasolla sekä laatimaan niistä tiivistelmän/ohjeen esimiehiä varten. Esimies on asettanut tehtävälle määräajaksi 31.5.2012. A on vastannut esimiehelleen 7.6.2012 sähköpostilla (liite 5). Vastaus osoittaa joko täydellistä piittaamattomuutta toimenkuvan asiallisesta hoitamisesta tai tehtävänannon täydellistä ymmärtämättömyyttä.

Työsuojelupäällikön olisi tullut tarvittaessa asiantuntijoiden avulla selvittää lakien sisältö, voimaan tulleet muutokset ja se, mitä konkreettisia toimenpiteitä kyseinen lainsäädäntö päivityksineen aiheuttaa Vantaan Energian toiminnassa. Tähän työsuojelupäälliköllä olisi ollut kaikki yhtiön resurssit käytössään ja mahdollisuus konsultoida ulkopuolisia asiantuntijoita.

Ottaen huomioon 1) työsuojelupäällikön toimenkuva ja vaadittu osaaminen ja 2) A:lle jo toukokuussa annettu varoitus ohjeiden noudattamatta jättämisestä, edellä kuvatun kaltainen vastaus olisi jo yksistään ollut lähellä irtisanomisperustetta.

2) Sertifikaattikoulutusten raportointi

Työsuojelupäällikön työnkuvan mukaan tehtävään kuuluu sertifikaattikoulutusten järjestäminen (työturva, tieturva 1 ja 2, tulityökorttikoulutus, ensiapukoulutus). Työsuojelupäällikön tuli myös raportoida esimiehelle koulutusten järjestämisestä. Tämän hän laiminlöi tehdä asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Sertifikaattikoulutusten raportointi on ollut varoituksen 7.5.2012 yhtenä aiheena. Työntekijän menettelyä sertifikaattikoulutusten osalta kuvaa varsin hyvin muun muassa hänen vastauksensa ensiapukoulutuksiin liittyen (liite 6). A:n esimies joutui vastaamaan tiedusteluun A:n sijasta.

Myös välittömästi varoituksen jälkeen 8.5.2012 järjestetyssä Amiedun palaverissa A on ollut täysin valmistautumaton kokoukseen, eikä hänellä ole ollut listoja umpeutuvista sertifikaateista eli tietoa siitä, mitä koulutuksia tuli järjestää (B:n sähköposti A:n esimiehelle liitteenä 7). A oli kuitenkin saanut kutsun kokoukseen yli kuukausi ennen tapaamista ja vielä edellisenä päivänä hän oli saanut muistutuksen aiheesta.

Sertifikaattikoulutuksiin liittyvää tehtävää on käsitelty tämän jälkeen muun muassa kehityskeskustelun 15.5.2012 yhteydessä (liite 8), jossa tehtävän sisältöä on edelleen täsmennetty. Siitä huolimatta A ei ryhtynyt aktiivisiin toimiin sertifikaattitarpeiden selvittämiseksi ja muun muassa listaamaan henkilöitä, joiden sertifikaatit piti joko uusia tai nostaa toiselle tasolle. Vantaan Energian henkilöstöjohtaja B onkin joutunut sähköpostitse tiedustelemaan asiaa muun muassa 22.5.2012 (liite 7).

Myöskään kutsut sertifikaattikoulutuksiin eivät tulleet lähetettyä sovitusti ja ohjeiden mukaan. Vaikka A:n esimies oli nimenomaisesti ohjeistanut häntä 10.5.2012 toimittamaan sertifikaattikoulutuskutsut siten, että kutsuissa olisi myös linkki Amiedun ilmoittautumissivustolle (jonka esimies oli A:lle toimittanut), A lähetti kutsut pelkällä maininnalla siitä, että ilmoittautuminen voidaan tehdä Amiedun extranetissä.

Yksittäisenä rikkeenä puutteellinen kutsu on ehkä vähäinen, mutta se kuvastaa työntekijän toimintatapaa: pienetkään asiat eivät tulleet oma-aloitteisesti hoidettua loppuun saakka tai annettujen ohjeiden mukaan.

3) Vintran ensiapusivusto

Varoituksessa 7.5.2012 on yhtenä perusteena mainittu Vintran ensiapu-sivujen sisältö. Tämä tehtävä oli annettu A:lle jo 23.2.2012. Kuitenkin kantajan kanteeseen liittämästä, 23.5.2012 päivätystä sähköpostista (liite 9) ilmenee, että sisällön laatiminen ja suunnittelu on ollut vielä tuolloin täysin kesken ja että A ei ole itse ryhtynyt toimiin asian suhteen, vaan on päinvastoin koettanut tuolloin delegoida tehtävää toiselle Vantaan Energian työntekijälle. Menettely on varsin kuvaavaa A:n toiminnasta kokonaisuudessaan. Varsin usein hän pyrki siirtämään tehtäviä pois itseltään vedoten muun muassa tietotekniseen osaamattomuuteensa. Sen sijaan, että hän olisi pyrkinyt opettelemaan järjestelmien käyttöä, hän kuormitti muita työntekijöitä (joiden vastuualueeseen tehtävät eivät lainkaan liittyneet) omilla, tekemättömillä töillään. Tämä muiden työntekijöiden kohtuuton kuormittaminen on mainittu myös A:lle 7.5.2012 annetussa varoituksessa.

4) Tikasohjeen päivitys

A sai tehtäväkseen Vantaan Energian tikasohjeen päivittämisen esimiehensä nimenomaisesta pyynnöstä 10.5.2012. Tehtävänannossa oli annettu yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mitä ohjeeseen tuli sisällyttää. Itsestään selvää oli, että ohjeen tuli vastata asiasta annettua lainsäädäntöä ja kaikkia asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia työntekijöiden turvallisen työskentelyn takaamiseksi. Tehtävälle annettu määräpäivä oli 21.5.2012. A teki ohjeesta kaksikin eri versiota, 11.5.2012 ja 24.5.2012. Esimiehen ja muiden Vantaan Energian työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista huolimatta 24.5.2012 ohjekaan ei vielä ollut sillä tasolla, että sitä olisi voitu yhtiön toiminnassa käyttää. A:n esimies joutuikin kirjoittamaan ohjeen suurelta osalta uudestaan (versiot tikasohjeesta liitteenä 10).

A:n "lopullisessa" versiossa ei esimerkiksi ollut lainkaan huomioitu A-tikkailla työskentelylle asetettua enimmäiskorkeutta (2m, Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 32§), jonka esimies joutui ohjeeseen lisäämään. Kyseessä on selkeästi ollut työtehtävien laiminlyöntiin rinnastuva puutteellinen työsuoritus. Vaikka A on jonkinlaisen ohjeen laatinut, ei puutteellinen ja lainsäädännön määräykset huomiotta jättävä ohjeistus millään muotoa vastaa tehtävänantoa tai ole yhtiön käytettävissä.

5) Turvallisuusraportoinnin laiminlyönnit

Jo varoituksessa 7.5.2012 oli nimenomaisesti mainittu turvallisuusraportoinnin puutteet sekä liittyen kuukausittaiseen raportointiin että muun muassa 10.4.2012 läheltä piti -tilanteeseen.

Varoituksen kohteena on ollut vaaratilanteiden ja tapaturmien raportointi ja analysointi, joka on jäänyt täysin puuttumaan A:n toiminnassa. Varoituksesta huolimatta A on jättänyt asianmukaisesti raportoimatta vielä varoituksen jälkeen jätevoimalan tapaturmat 2.5.2012, 4.6.2012 sekä yhden läheltä piti -tilanteen. A:n toiminta on ollut raportoinnissa niin puutteellista, että häntä ei esimerkiksi voitu ottaa Vantaan Energian erittäin merkittävään jätevoimalaprojektiin kehittämään ja valvomaan työturvallisuutta ulkopuolisen konsultin avulla (niin kuin Vantaan Energia olisi muuten toiminut), vaan jätevoimalahankkeen turvallisuusasiat ja ulkopuolisen konsultin toimien koordinointi ja valvonta jouduttiin hoitamaan esimiesvoimin.

Vaikka A:ta ei puutteellisten työsuoritusten johdosta otettu vastuutehtäviin jätevoimalahankkeessa, hänen olisi tehtäviinsä liittyen tullut pitää yhteyttä jätevoimalan turvallisuusvastaaviin, seurata turvallisuusasioiden tilannetta ja raportoida niistä esimiehelleen. A olisi nimetty tehtävään, jos hän olisi raportoinut asianmukaisesti.

Sama raportointivelvollisuus koski luonnollisesti Vantaan Energian toimintaa kokonaisuudessaan. Tätä velvoitetta ei täyttänyt muun muassa hänen 28.5.2012 sähköpostiviestinsä (liite 12), jossa A toteaa, ettei hänellä ole tietoa tapaturmista.

6) Raportointi turvallisuuskierroksille osallistumisesta

A:n tehtäviin kuului turvallisuuskierroksille osallistuminen ja niistä raportointi esimiehille. Kierroksille A ilmeisesti osallistui, mutta jätti tyystin raportoimatta niiden sisällöstä yhtiössä. Kantajan todiste 13 osoittaa ainoastaan A:n raportoineen jätevoimalaprojektiin tekemiänsä tunteja työajan seurantaa varten. Pöytäkirjoja ei ollut laadittu.

7) Tietoteknisen osaamisen puutteet

A:n tietotekninen osaaminen oli puutteellista eikä hän ryhtynyt toimiin osaamisensa kehittämiseksi, vaikka asiasta keskusteltiin useaan otteeseen. Osaamispuutteet johtivat säännöllisesti muiden työntekijöiden kuormittumiseen A:n delegoidessa omia tehtäviään muille. (liite 9)

Irtisanomismenettely on ollut perusteltu ja asianmukainen

Listauksesta ilmenee, että A:n asenne työntekoon oli sillä tavoin puutteellinen, etteivät työtehtävät voineet tulla suoritetuiksi asianmukaisesti ja vaadittavalla huolellisuudella. Vaikka osa edellä kuvatuista laiminlyönneistä olisi jo sellaisinaan riittäneet irtisanomisperusteeksi, osa kuvaa pienempiä rikkeitä, jotka muodostavat irtisanomisperusteen vasta jatkuessaan ja kumuloituessaan. Alisuoriutuminen on ollut seurausta työntekijän välinpitämättömyydestä ja haluttomuudesta tarttua tehtäviin. Ottaen huomioon työntekijän aseman Vantaan Energialta ei kohtuudella voitu odottaa työsuhteen jatkamista.

Varoituksen antamisen jälkeen jatkuneiden laiminlyöntien johdosta työnantaja on kuullut A:ta 9.7.2012. Kuulemisen jälkeen työnantaja on päättänyt irtisanoa työsopimuksen.

Menettely on ollut kaikin tavoin lain mukainen ja asiallinen. Se kantajan esittämä seikka, että irtisanomisilmoitus oli kirjoitettu ennen tilaisuutta, ei muuta kuulemisen aitoutta tai asianmukaisuutta. Ottaen huomioon työntekijän laiminlyöntien suuri määrä ja työnantajan ennen kuulemista suorittama harkinta, oli luontevaa laatia ilmoitus etukäteen asioiden läpikäymiseksi kuulemisessa. Irtisanomispäätös ja irtisanominen on kuitenkin tehty vasta kuulemisen jälkeen.

Vaatimuksen määrästä

Kantajan vaatimus 24 kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta on ylimitoitettu. Työntekijän saamat kaksi varoitusta, työntekijän menettelyn moitittavuus ja irtisanomisperusteena olleiden seikkojen suuri lukumäärä osoittavat työntekijän itse aiheuttaneen irtisanomisensa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. C:n sähköpostiviesti 15.5.2012 A:lle

2. A:n sähköpostiviesti 7.6.2012 C:lle

3. Muistio työsuojelutoimikuntien kokouksesta 28.5.2012 ja työsuojelutoimikuntien kokouspöytäkirja 19.3.2012

4. A:n sähköpostiviesti 23.5.2012 D:lle

5. Ote Vintran ensiapusivustosta toukokuulta 2012

6. Vintran ensiapusivustolla ollut sisäinen ohjeistus ensiapuvalmiudesta työpaikalla ja ensiapuryhmien kuukausiharjoitusohjelma

7. A:n sähköpostiviesti 24.5.2012 liitteineen

8. A:n sähköpostiviestit 7.3.2012, 5.4.2012 , 28.5.2012 ja 9.7.2012 C:lle

9. E:n sähköpostiviesti 15.5.2012

10. A:n työnantajalle 11.7.2012 toimittama vastine

11. F:n sähköposti 11.11.2011 ja sen liite, ohje perehdytys- ja työhönopastusohje 18.10.2011

12. Turvallisuusopas kesäharjoittelijoille 16.6.2006

13. Sähköpostit 2.10.2010 ja liite osanottajista 2.10.2010

14. Muistio 15.2.2012

15. MVR-mittauslomakkeet 9.5.2012 ja 18.6.2012

16. G:n sähköpostiviesti 22.5.2012

17.Voimalaitoksessa 10.4.2012 tapahtuneeseen vaaratilanteeseen liittyvät kirjaus työnantajan sisäisessä järjestelmässä, sähköpostit ja luonnokset vaaratilannetutkintaraportiksi

18.A:n sähköpostit henkilöstölle 17.2.2012 ja 16.5.2012

19. TR-mittari-lomake 9.5.2012

20. Kutsu Turvallisuusrastirataan 16.5.2012

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Varoitus 7.5.2012

2. Työntekijän toimittama perehdytyksen sisällön kuvaus 16.4.2012

3. Irtisanomisilmoitus

4. Lainsäädännön selvitystehtävää koskeva kirjeenvaihto (kantaja 1 ja 2)

5. Työntekijän sertifikaattikoulutuksiin liittyvä sähköposti 19.12.2011

6. Sertifikaattikoulutuksiin liittyvää kirjeenvaihtoa

7. Kehityskeskustelupöytäkirja 15.5.2012

8. A:n sähköposti koskien Vintran ensiapusivustoa (kantaja 4)

9. Tikasohjeen päivityksen eri versiot

10. Turvallisuusraportointi / A:n sähköposti 3.5.2012

11. Turvallisuusraportointi / A:n sähköposti 28.5.2012

12. Turvallisuusraportointi / A:n sähköposti 28.5.2012

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

2. Luottamusmies H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Turvallisuus- ja laatupäällikkö, A:n esimiehenä toiminut C

2. Tuotantopäällikkö I

3. Henkilöstöjohtaja B

4. Jätevoimalan projektipäällikkö J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Varoitus 14.6.2010

Yhtiö on 14.6.2010 antanut A:lle kirjallisen varoituksen työtehtävien laiminlyömisestä ja välinpitämättömyydestä hoitaa työtehtävänsä vastuullisesti. Työnantajan näkemyksen mukaan A oli oikeudettomasti delegoinut työtehtäviinsä kuuluneen kesätyöntekijöiden infotilaisuuteen osallistumisen toiselle työntekijälle.

A on työtuomioistuimessa kertonut pyytäneensä, että toinen työntekijä hoitaisi infotilaisuuden, koska A ei voinut siirtää syöpäsairautensa hoitamiseksi sovittua lääkäriaikaa. Esimies hyväksyi tämän. Kun A tuli töihin seuraavan kerran, hänet kutsuttiin esimiestensä, henkilöstöjohtaja B:n ja tuotantopäällikkö I:n kanssa palaveriin ja A:lle annettiin varoitus.

Työtuomioistuin katsoo, että varoituksen antaminen on vallinneissa olosuhteissa ollut aiheeton.

Uuden työsuojelulainsäädännön selvitysten laatiminen

A:n mukaan lainsäädännön uudistuksista tehtävä selvitys oli A:n tehtävien ulkopuolella, mutta hän teki sen kuitenkin yhdessä toisen työntekijän kanssa. A:lla oli syöpä ja hän kävi sen vuoksi hoidoissa sairaalassa. Hän pyysi tämän vuoksi määräaikaan viikon jatkon. A joutui olemaan poissa töistä sairautensa vuoksi ja sairauspoissaolo alkoi ennen määräajan päättymistä. Tehdyssä selvityksessä ei ollut moitittavaa. A teki omasta mielestään hyvän selvityksen, kun sai apua.

C on kertonut, ettei tarkoitus ollut, että työntekijät ja heidän esimiehensä perehtyvät asiaan lukemalla lakitekstejä. Ohjeistuksen piti olla kunnossa, jotta esimiehet ja työntekijät näkevät suoraan mitä pitää ottaa huomioon. A:lta ei tullut minkäänlaista ohjetta. Hän ei yleensäkään tarttunut tehtäviin vaan hoiti ne pinnallisesti. A:lla oli mahdollisuus käyttää apua.

I:n mukaan A:n työssä työsuojelutoiminnan kehittäminen ei toteutunut. Työsuojelulain muuttuessa A:lta tuli kokoelma säädöstekstiä, johon hän kehotti tutustumaan ja jakamaan sen esimiehille. Tuolloin I keskusteli A:n kanssa ja selitti, että työsuojelupäällikön tehtävä on käydä laki läpi ja tehdä tiivistelmä siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa yhtiössä. A:n toiminta ei muuttunut ohjauksen jälkeen.

Työtuomioistuin katsoo A:n kertomuksella näytetyksi, että A joutui hänelle annetun määräajan ollessa kesken toukokuussa 2012 olemaan poissa töistä sairautensa vuoksi. Työtuomioistuin toteaa lisäksi, että kyseinen tehtävä on ollut laadultaan laaja ja aikaa vievä. A on toimittanut laatimansa selvityksen 7.6.2012 (kantajan kirjalliset todisteet 1 ja 2). Selvitys on ollut niin ylimalkainen, ettei se työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole vastannut tarkoitustaan. A:n laiminlyöntiä toisaalta lieventää tehtävänannon laajuus ja hänelle annettu lyhyt määräaika.

Sertifikaattikoulutusten raportointi

C on kertonut, että yhtiössä oli paljon henkilöstöä, joiden sertifikaatit olivat vanhentuneet. A:n olisi pitänyt tiedottaa myös esimiehille, että he huolehtisivat sertifikaattien olevan voimassa. A teki toimeksiannon nopeasti eteenpäin enempää siihen paneutumatta. Kehityskeskusteluissa käsiteltiin sertifikaattiasiaa, mutta sen jälkeenkin koulutuksissa oli edelleen puutteita. Joistakin kursseista A laittoi pikaisesti sähköpostia, mutta hän ei tehnyt tätä kovin aktiivisesti. A:lla ei ollut kokonaisuus hallussaan.

I on kertonut käyneensä A:n kanssa keskusteluja sertifikaattikoulutuksesta ja siitä, ettei sitä A:n tavalla saada kuntoon. A ei tämän jälkeenkään ollut aktiivinen eikä sertifikaattikoulutuksia saatu ajan tasalle. Työturvallisuuden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja siihen pitää paneutua.

B:n kertoman mukaan yhtiöllä oli kattava rekisteri siitä, mitä sertifikaatteja työntekijällä on ja koska ne umpeutuivat. B lähetti A:lle viestin, jossa pyysi tätä tarkistamaan keneltä työntekijöistä sertifikaatit olivat umpeutumassa että yhtiöstä osattaisiin tilata oikea määrä koulutuspaikkoja työntekijöille ulkopuoliselta taholta. A tuli palaveriin valmistautumatta eikä hän ollut tyypilliseen tapaansa tehnyt mitään asian hyväksi. A:n esimies C oli varautunut tähän ja paikkasi A:n laiminlyönnin. A lähetti yksittäisiä sähköpostiviestejä koulutuksista. Tehtävä oli A:n vastuulla, mutta hän ei hoitanut sitä.

Jätevoimalan projektipäällikkö J on kertonut, että sertifikaattikoulutukset olivat huonolla tolalla ja työntekijöiltä puuttui koulutuksia. A:ta kehotettiin usein järjestämään koulutukset. A:n irtisanomisen jälkeen sertifikaattikoulutukset saatiin ajan tasalle.

Työtuomioistuin katsoo näiltä osin näytetyksi I:n, C:n, B:n ja J:n kertomuksilla, joita kirjalliset todisteet tukevat (vastaajan todisteet 5 ja 6), että A ei ole hänelle esitetyistä pyynnöistä ja muistutuksista huolimatta hoitanut sertifikaattikoulutusten päivittämistä asianmukaisella tavalla ja riittävän aktiivisesti.

Vintran ensiapusivuston laatiminen ja tietotekninen perusosaaminen

A suoriutui omasta mielestään hyvin tietoteknisistä tehtävistä. Hän kävi esimerkiksi Windows 10 koulutuksen. A ei ymmärtänyt, millä perusteilla työnantaja olisi tyytymätön hänen osaamiseensa.

C on kertonut, että hän antoi A:lle tehtäväksi miettiä yleisen informaation ja ensiapuohjeistuksen sisältöä. A ei tehnyt työtä loppuun, vaan pyysi toista henkilöä tekemään oman tehtävänsä ilman, että oli itse ollenkaan paikalla. Hän pyrki muutenkin delegoimaan asiat muiden hoidettaviksi, että pääsi itse mahdollisimman vähällä. Tämä oli A:lle tyypillistä. Kun C oli sijaistanut A:ta, hän oli tehnyt ohjeistuksen eikä sivustolla ollut paljonkaan A:n tekemää. C ehdotti hänelle tietokonekursseja, esimerkiksi Excel- ja Windows -koulutuksia, mutta A ei osoittanut suurta mielenkiintoa osaamisensa kehittämistä kohtaan. Hänen työnsä laadussa ei näkynyt muutosta.

I on kertonut, että A:n kanssa puhuttiin kahden vuoden aikana kouluttautumisesta, koska tietoteknistä osaamista ei ollut. A ei ollut innokas kehittämään osaamistaan. Hänen asennoitumisensa haittasi työtehtävien hoitamista. A delegoi tehtäviä, jotka olisivat selvästi kuuluneet hänelle.

B on kertonut, että jos intranettiä piti päivittää, A delegoi tehtävän muille. Intranetin päivittämisen olisi tullut olla jatkuvaa ja päivittäistä. A ei opetellut tekemään päivityksiä. Kun intranet päivitettiin uudemmalle alustalle, A osallistui koulutukseen, mutta ei tarttunut toimeen. Hänen toimintatapansa eivät muuttuneet eikä hän ottanut vastuuta tehtävästä.

Kantajan todisteista 5, 6 ja 9 selviää, että Vintrassa oli ensiapusivusto ja sisäinen ohjeistus toukokuussa 2012 ja että A oli osallistunut näiltä osin koulutukseen kesällä 2012. Näistä todisteista ei kuitenkaan ilmene, miltä osin A on osallistunut ensiapusivuston päivittämiseen. Sen sijaan vastaajan todisteesta 8 käy ilmi, että A on toukokuun lopulla 2012 rajallisiin taitoihinsa vedoten pyytänyt apua toiselta työntekijältä Vintran päivittämiseen. Esitetty selvitys osoittaa, että ensiapusivuston päivitys on ainakin osittain viivästynyt joko A:n passiivisuuden tai puutteellisten taitojen vuoksi.

Työsuojelun perehdytysmateriaalin laadinta ja raportointi

A on työtuomioistuimessa kertonut, ettei ymmärtänyt, mitä perehdytysmateriaalin puuttumisella tarkoitettiin. Hän ylläpiti Vintran sivuja, päivitti asiakirjat ja teki uusia.

C:n mukaan A:n laatima perehdytysmateriaali oli hyvin pintapuolinen ja lähinnä otsikkotasolla. A oli tehnyt jonkinlaisen rungon, jota oli muokattu. Kesäharjoittelijoille suunnattu perehdytysmateriaali ei kuulunut tähän asiayhteyteen.

B on kertonut, että A kuvasi kuudella rivillä perehdytyksen sisällön. Tämä oli tyypillinen tapa, millä hän teki asioita. A meni sieltä, missä rima oli matalin ja sai tehtävän kuitattua tehdyksi.

Työtuomioistuin katsoo kantajan todisteella 11 näytetyksi, että yhtiössä oli marraskuussa 2011 päivitetty perehdytysohjelma ja A oli laatinut ainakin sen rungon. A:n vastuualueelle kuuluva työsuojeluperehdytys on ohjelmassa kuitenkin sivuutettu lyhyillä maininnoilla, eikä kantaja ole esittänyt muutakaan selvitystä A:n toiminnasta työsuojeluperehdytyksen edistämisestä.

Tikasohjeen päivittäminen

Tikasohjeen A on kertonut tehneensä viikon sisällä toimeksiannosta ja toimittaneensa sen esimiehelleen. Kommenttien jälkeen A teki siitä uuden version. Myöhemmin palaverissa A:lle selvisi, ettei esimies ollut laittanutkaan tikasohjetta eteenpäin, vaan se oli mennyt uudelle kommenttikierrokselle.

C:n kertoman mukaan tikasohjeen tarkoitus oli saada helppolukuinen ohje, mutta A teki kahteen otteeseen sekavan ohjeen, josta puuttui oleellisia tietoja kuten ylin sallittu tikaskorkeus. C joutui tekemään ohjeen itse valmiiksi. A:n mukaan tikaskorkeudet oli merkitty ja näkyvissä tikkaissa olevissa kilvissä.

Työtuomioistuimelle on jätetty todisteeksi tikasohjeesta laadittuja eri versioita (vastaajan kirjallinen todiste 9). A on saanut sen päivittämiseksi yksityiskohtaiset ohjeet esimieheltään. A:n luonnokset eivät kuitenkaan ole olleet käyttökelpoisia, vaan lopullinen, A:n teksteistä olennaisesti poikkeava ohje on ollut hänen esimiehensä laatima.

Turvallisuusraportointi ja raportointi turvallisuuskierroksista

C:n mukaan A oli turvallisuuskierroksilla mukana. Pelkästään tämä ei osoittanut toiminnan kehittämistä. A teki kyllä kierroksista edellytetyn taulukon, mutta ei käyttänyt Exceliä niin, että taulukoita olisi voinut myöhemmin päivittää.

I on kertonut, että jätevoimalan turvallisuudesta oli kokous neljä kertaa vuodessa. Työsuojelupäällikkö raportoi turvallisuusasioista. Kokousten tarkoituksena oli olla informatiivinen foorumi työsuojeluasioista ja siitä, miten työsuojelua parannetaan. A ei analysoinut pöytäkirjoja. Esimiehet odottivat kuukausittaista raportointia tuotannon tilanteesta. Käytössä oli järjestelmä, johon tiedot syöttämällä raportti oli kunnossa. A:lle tämä oli kuitenkin hyvin vaikeaa ja hän tarvitsi paljon esimiehen ja myös muiden työntekijöiden apua. A ei tehnyt sattuneen onnettomuuden jälkeen raporttia. A:n olisi pitänyt raportoida I:lle ja C:lle.

B:n mukaan työturvallisuusraporteissa oli kyllä luvut, mutta ei jatkotoimenpiteiden suunnittelua, mikä oli luonnollinen osa A:n tehtäviä. A:n työssä oli puutteita, joihin piti reagoida. Mitään muutosta hänen toimintatavoissaan ei kuitenkaan tapahtunut.

J on kertonut, että jätevoimalan rakentamista varten oli ostettu palvelu Pöyryltä ja siihen oli sisältynyt yksi työturvallisuusasioita hoitava henkilö. Yhtiöltä laitettiin kahden ihmisen työpanos työturvallisuuden valvontaan ja kehittämiseen. Myöhemmin yhtiö osti vielä toisen henkilön Pöyryltä näihin tehtäviin. A:n kanssa käytiin läpi, miten hän osallistuu jätevoimalan projektiin ja sovittiin, ettei hän olisi vastuussa toistaiseksi, mutta osallistuisi projektiin. A:n piti raportoida J:lle ja hänen esimiehelleen. A osallistui työmaakierroksille ja joihinkin kokouksiin. Hän ei ottanut vastuuta asian hoitamisesta, vaan lähetti jonkun toisen laatimia raportteja. A:n raportit eivät nousseet tasolle, jolla niiden olisi pitänyt olla ja ovat nyt.

Kantajan kirjallisesta todisteesta 14 ilmenee, että jätevoimala oli vuonna 2012 rakenteilla ja vastuu sen työturvallisuusasioista oli ulkoistettu Pöyrylle, kuten myös A ja J ovat kertoneet. Työtuomioistuin toteaa A:n ja todistajien kertomusten perusteella, joita kirjallinen näyttö osaltaan tukee (kantajan todisteet 3, 8, 14, 15), että A on osallistunut turvallisuuskierroksille ja kokouksiin, joissa kierroksia on käsitelty. Hän ei ole kuitenkaan laatinut kierrosten havainnoista raportteja, joissa olisi arvioitu vaaroja ja esitetty yksilöityjä toimenpiteitä niiden poistamiseksi.

Yleinen menettely työtehtävien hoidossa

A oli oman käsityksensä mukaan hyvä ammattilainen sekä aktiivinen ja tehtäviin tarttuva. Hän tiesi tarkkaan mitä teki, osasi työturvallisuusasiat ja oli pätevä työssään. A otti liiallisen työmäärän esimiehen kanssa esille. Tehtäviä saattoi tulla monilta eri tahoilta, vaikka kaikkien tehtävien olisi ollut hyvä tulla oman esimiehen kautta. Esimies ei ymmärtänyt työmäärää. A teki työpaikalleen esimerkiksi ohjeet kiusaamisen estämisestä. Työntekijät mielsivät hänet kanavaksi viedä asioita eteenpäin. A esitti työnantajalle ikäviä asioita ja hänen koettiin puuttuvan liikaa epäkohtiin.

I on kertonut olleensa ensimmäisen kerran A:n kanssa tekemisissä vuonna 2010. Hän ei ollut aktiivinen eikä toiminut niin kuin olisi pitänyt. A ei nähnyt puutteita omassa toiminnassaan eikä ollut sitoutunut tai motivoitunut tehtäviinsä. A itse oli täysin päinvastaista mieltä. C:ltä tuli vastaava palaute kuin I:ltä. C tuli sanomaan pari kertaa itku silmässä, että hän ei enää jaksa. Esimies-alainen- suhde oli erittäin vaikea. C joutui hyvin yksityiskohtaisesti johtamaan päällikkötasoista ihmistä ja tekemään itse tämän tehtäviä joskus alusta asti.

B:n mukaan yrityksen tavoitteena oli 0 tapaturmaa. A ei uskonut tavoitteeseen eikä ollut sitoutunut siihen, vaan hänellä oli asiaan erilainen näkemys. Useat tehtävät tulivat hoidetuiksi niin, että A:n esimies teki ne. Tätä tapahtui aika usein, jotta asiat yhtiössä saatiin hoidettua. Asennoituminen oli edelleen samanlaista ja A teki mahdollisimman vähän. Alalla työturvallisuus on äärimmäisen tärkeä, minkä vuoksi yhtiössä ei nähty mahdollisuuksia jatkaa hänen työsuhdettaan.

Irtisanomistilaisuus

A on kertonut, että hän oli kaksi viikkoa sairauslomalla ja palasi sen jälkeen maanantaina töihin, jolloin hänet pyydettiin esimiehen huoneeseen. I luki irtisanomispaperin, minkä jälkeen A kysyttäessä sanoi väitteiden olevan täysin perättömiä. A ei suostunut allekirjoittamaan ilmoitusta, jolloin C ja luottamusmies H allekirjoittivat sen todistajina. A:lle annettiin tunti aikaa poistua ja hänen tietokoneyhteytensä katkaistiin. A ei tiennyt etukäteen palaverin aihetta eikä sitä, että H olisi paikalla. Tilanne kesti ehkä noin puoli tuntia. Asiaa ei käsitelty muuten kuin lukemalla irtisanomisilmoitus.

I on kertonut, että irtisanomistilaisuudessa olivat läsnä A, H, I ja todennäköisesti myös C. I ja B ovat edelleen kertoneet, että A:lle varattiin tilaisuus lausua asiasta ja perusteista. A kielsi, että irtisanomisilmoituksessa esitetyt seikat pitäisivät paikkaansa. Tällöin I teki päätöksen irtisanomisesta, koska hän ei uskonut, että A:n toiminta muuttuu, kun se ei ollut aiemminkaan muuttunut ja A kielsi puutteet tehtäviensä hoidossa.

H on kertonut, että sähköpostikalenterin kutsu ei vastannut tilaisuuden sisältöä miltään osin. Irtisanomistilaisuudessa olivat I, C, A ja H. I luki irtisanomispaperin rauhallisesti läpi ja sen kohdat käytiin läpi. Niissä oli ristiriitaisuuksia ja tekaistuja perusteita tai perusteita, jotka eivät pitäneet paikkaansa. A käytti puheenvuoron ja esitti oman vastineensa ilmoituksen seikkoihin kieltäen ne. I totesi, että heillä ei ole sen enempää tarvetta kommentoida jo esitettyä. Tilaisuus kesti korkeintaan puoli tuntia. A:n piti välittömästi kerätä tavaransa ja häneltä otettiin pois kulkukortti.

Työsopimuksen irtisanomisperusteen kokonaisarviointi

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesta noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti antaa työn suorittamisesta.

Työehtosopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaa toimihenkilöä ilman työsopimuslain mukaista perustetta. Edellä mainitun lain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on lain esitöiden (HE 157/2000) mukaan otettava huomioon muun ohella rikkeiden laatu ja vakavuus, työntekijän asema ja työn luonne sekä työntekijän suhtautuminen omaan menettelyynsä. Vastuullisessa tehtävässä olevalta työntekijältä edellytetään enemmän kuin muilta, ja työtehtävien laiminlyöntinä voidaan pitää myös niiden puutteellista hoitamista ja passiivisuutta. Vastuullinen asema korostaa myös työntekijältä kohtuudella edellytettävää yhteistyökykyä, koska työntekijän kielteinen suhtautumistapa saattaa kohtuuttomasti haitata työnantajan toimintaa.

Työtuomioistuin katsoo C:n, I:n ja B:n yhtenevillä kertomuksilla ja edellä eritellysti selostettua kokonaisuutena arvioiden näytetyksi, että A on hoitanut työtehtäviään tehden vain välttämättömimmän. Hän ei ole kehittänyt työsuojelutoimintaa ja esimerkiksi yhtiön intranettiä aktiivisesti tavalla, jota työnantaja on odottanut A:n asemassa olevalta henkilöltä.

Vastaavaa tavoitteiden saavuttamatta jäämistä on oikeuskirjallisuudessa käsitelty osana aikaansaamattomuutta. Aikaansaamaton työntekijä ei varsinaisesti laiminlyö työtehtäviään tai toimi ohjeiden vastaisesti, mutta ei saa aikaan riittävää tulosta. Oikeuskäytännön mukaan työnantajalla voi olla oikeus irtisanoa aikaansaamaton työntekijä. Oikeuskäytännössä alisuoriutumista on useimmiten arvioitu tulostavoitteista jäämisen yhteydessä, kun työntekijät suorituksen arviointiin on ollut objektiiviset kriteeri (esim. KKO 1995:141, HHO 24.8.2004 S 03/2193).

Irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta kussakin yksittäistapauksessa harkitaan kokonaisarvioinnilla, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat sekä työntekijät että työnantajan olosuhteet. Aikaansaamattomuuden tai alisuoriutumisen kyseessä ollessa työntekijän vian ja laiminlyönnin tulee olla yleiseltä kannalta olennainen. Tähän vaikuttavat muun muassa asetetun tavoitteen kohtuullisuus, poikkeamisen suuruus suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin sekä vian tai laiminlyönnin aste ja kesto. Kokonaisarviossa on otettava huomioon sopimussuhteen erityispiirteet, työntekijän saama varoitus, osapuolten asema sopimussuhteessa sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentti edellyttää, että työntekijää varoitetaan ennen irtisanomista. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja osoittaa, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään. Varoitusta voidaan pitää ennakkomuistutuksena siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan varoituksessa tarkoitetun sopimusrikkomuksen tai laiminlyönnin toistuessa. Varoituksenantovelvollisuus koskee kaikentyyppisiä työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisia. Poikkeuksena ovat ainoastaan tapaukset, joissa irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen kohdistuva rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Yhtiö on antanut A:lle 7.5.2012 kirjallisen varoituksen, jonka mukaan A on laiminlyönyt työtehtävien tekemisen sovittujen aika- ja laatuvaatimusten puitteissa, jättänyt noudattamatta ohjeita ja käyttäytynyt epäasiallisesti.

A oli sairauslomalla ajanjakson 17.6.2012 – 8.7.2012. Näin ollen hän on työskennellyt varoituksen jälkeen ainoastaan noin 5 viikkoa. Kun A palasi työhön 9.7.2012 aamulla, hänet kutsuttiin irtisanomistilaisuuteen.

Irtisanomisilmoituksessa irtisanomisen syiksi on yksilöity laiminlyönnit 1) uuden työsuojelulainsäädännön selvitysten laatimisessa, 2) sertifikaattikoulutuksen raportoinnissa, 3) Vintran ensiapusivuston laatimisessa, 4) tikasohjeen päivittämisessä, 5) jätevoimalan turvallisuusraportoinnissa, 6) raportoinnissa turvallisuuskierroksille osallistumisesta ja 7) tietoteknisen osaamisen kehittämisessä.

Varoituksen jälkeen työntekijälle on annettava tosiasiallinen tilaisuus korjata menettelyään. A:ta on edellä mainitulla tavalla ja perusteilla varoitettu 7.5.2012, jonka jälkeen hän on ehtinyt olla töissä vain noin 5 viikkoa ennen irtisanomista. A on varoituksen jälkeen edellä todetusti esimerkiksi ilmoittautunut koulutukseen kehittääkseen tietoteknistä osaamistaan (kantajan todiste 13). Varoituksen ja irtisanomisen välinen lyhyt aika sekä A:n henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen työtuomioistuin toteaa, ettei A:lle ole asianmukaisella tavalla varattu mahdollisuutta käytännössä korjata menettelyään.

A:n on aiemmin yksilöidysti näytetty hoitaneen työsopimuksensa mukaiset tehtävänsä pitkälti vain vähimmäisvaatimukset täyttäen. Edellä selostetun perusteella asiaa kokonaisuutena harkiten ja ottaen erityisesti huomioon, ettei A:lle ole varoituksen jälkeen annettu riittävää mahdollisuutta korjata menettelyään, työtuomioistuin päätyy siihen, että työnantajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen päättämiseen.

A:n mukaan hänen työsuhteensa päättymisen todellisena syynä olisi ollut hänen toimintansa työsuojelupäällikkönä. Tätä käsitystä ei tue muu kuin A:n oma kertomus siitä, että työnantaja on tämän vuoksi kokenut hänet hankalaksi ihmiseksi. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että irtisanomisen syynä olisi osittainkaan ollut A:n asema ja toimet työsuojelupäällikkönä.

Koska Vantaan Energia Oy on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, yhtiön on maksettava A:lle korvausta hänen työsopimuksensa perusteettomasta päättämisestä.

Korvauksen määrä

Työsopimuslain 9 luvun 2 § velvoittaa työnantajan varaamaan työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä ennen kuin työntekijä irtisanotaan työntekijän henkilöön liittyvästä syystä tai työsopimus puretaan.

A on uskottavasti kertonut, että I on ennalta ilmoittamatta pyytänyt hänet puheilleen 9.7.2012 hänen palatessaan sairauslomalta, eikä yhtiökään ole väittänyt A:n saaneen ennakolta tiedon tilaisuuden luonteesta. Vaikka kuulemisvelvoitetta koskeva lainkohta ei perusta työnantajalle neuvotteluvelvollisuutta, kuulemistilaisuudesta on ilmoitettava työntekijälle kohtuullisen hyvissä ajoin, jotta hän voi valmistautua siihen ja hankkia tarvittaessa itselleen avustajan. Koska I ei ole lain edellyttämällä tavalla ilmoittanut A:lle ennakolta tilaisuuden 9.7.2012 luonnetta, yhtiö on laiminlyönyt lainkohdassa tarkoitetun kuulemisvelvollisuutensa. Velvollisuuden laiminlyönti voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon perusteettomasta irtisanomisesta määrättävää korvausta arvioitaessa.

Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Saman pykälän 3 momentin mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A on työsuhteensa päättymisen jälkeen jäänyt työttömäksi. Hän ei ole työllistynyt ja on korkeahkossa iässä. A:n työsuhde yhtiön palveluksessa on kestänyt noin 20 vuotta. Korvausta vähentävänä seikkana on huomioitava se, että A on osaltaan omalla, usean vuoden kestäneellä puutteellisella työstä suoriutumisellaan myötävaikuttanut työsopimuksensa irtisanomiseen, vaikka hänen menettelynsä ei edellä katsotulla tavalla ole ollut riittävä irtisanomisperuste.

Työtuomioistuin arvioi edellä mainituilla perusteilla kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 38.200 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kahdeksalta kuukauden ajalta yhteensä 16.224,00 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta on vähennettävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää tältä osin siten 26.032,00 euroa. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava osuus on 75 prosenttia edellä mainitusta työttömyyspäivärahasta eli 12.168,00 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulokseen nähden Energiateollisuus ry ja Vantaan Energia Oy ovat työtuomioistuinlain 33 a §:n mukaan velvollisia korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut työtuomioistuimessa. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei ole riitautettu määrällisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee:

- Vantaan Energia Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 26.032,00 euroa, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan haasteen tiedoksiantopäivästä 19.11.2013 lukien.

- Vantaan Energia Oy:n lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI6020011800123591) korvauksesta vähennetty määrä 12.168,00 euroa, jolle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Työtuomioistuin velvoittaa Vantaan Energia Oy:n ja Energiateollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.129,40 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Forss, Lindström, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Schön, jonka lausuntoon jäsen Lehto yhtyi, lausui:

Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä lähtökohtana on työntekijälle aiheutuneen aineellisen vahingon määrä (HE 157/2000, s. 119). A on jäänyt työttömäksi välittömästi työsuhteensa päättymisen jälkeen eikä hän ole asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä edelleenkään työllistynyt. Työttömyydestä on aiheutunut hänelle yli vuoden palkkaa vastaava ansionmenetys, joka tulee ottaa pohjaksi kohtuullista korvausta arvioitaessa.

Korvauksen määrää arvioitaessa korottavina seikkoina on huomioitava A:n yli 20 vuotta kestänyt työsuhde. A:n mahdollisuus työllistyä on hänen ikänsä huomioon ottaen heikko. Korvausta korottavana seikkana on niin ikään huomioitava kuulemisvelvoitteen laiminlyönti sekä se, että Vantaan Energia Oy on iso ja vakavarainen yritys.Korvausta alentavana seikkana on puolestaan huomioitava A:n omalla menettelyllään työnantajalle antama aihe työsuhteen päättämiseen. A ei varsinaisesti ole laiminlyönyt työtehtäviään mutta hän on tehnyt vain välttämättömän. A ei ole kehittänyt työtään siten kuin työsuojelupäälliköltä voidaan odottaa.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella sekä työtuomioistuimen vastaavantyyppisissä tapauksissa (TT:2012–141 ja TT:2006–51) tuomitsemien korvausten taso huomioon ottaen kohtuullisena korvauksena on pidettävä 10 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää 47 224,60 euroa. Velvoitan Vantaan Energia Oy:n maksamaan kyseisen summan A:lle kuitenkin siten, että summasta on tehtävä 75 prosentin vähennys maksetuista työttömyyspäivärahoista. Tämän osuuden velvoitan yhtiön maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle. Oikeudenkäyntikulujen ja koronmaksun alkamisvelvollisuuden osalta yhdyn työtuomioistuimen enemmistöön.