Union rep rejected for organizing strikes against overtime work violating employer authority.

Tehtaalla oli käyty yhteistoimintaneuvottelut, joissa oli suunniteltu henkilöstön vähennyksiä. Neuvottelujen päätyttyä tehtaalla oli vuoden 2013 keväästä syksyyn esiintynyt ylitöistä kieltäytymisiä, painostusta ylityöhön jääneitä työntekijöitä kohtaan ja työnseisauksia, joiden syynä oli ylityön teettäminen. Tapahtumat olivat edenneet ammattiosaston edustajien ohjauksessa. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet teknologiateollisuuden yleissopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

ASIAN TAUSTA

Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehtaalla työskentelee yhteensä noin 1 960 (7/2013) työntekijäasemassa olevaa henkilöä. Työnantajan ilmoituksen mukaan kaikki työntekijät kuuluvat Metallityöväen Liitto ry:hyn ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry:hyn. Ammattiosastossa on maksavia jäseniä 2 184.

Tehtaalla on vuoden 2013 aikana järjestetty työnseisauksia, joilla on vastustettu ylityön teettämistä. Lisäksi asiassa on erimielisyyttä siitä, onko tehtaalla ollut voimassa ammattiosaston toimeenpanema ylityökielto.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 8.087,94 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä yhtiössä alettiin havaita toistuvia ongelmia tuotannon käynnissä pidossa ja ylityön teettämiseen liittyen on jatkuvasti lakkoiltu (TT 2013–90 ja TT 2014-6). Sairauspoissaolot lisääntyivät, työntekijöitä ei saatu ylityöhön tarvittaessa ja ilmapiiri oli huomattavan kireä. Hätätyötä jouduttiin teettämään poikkeuksellisen paljon masuunien turvallisuuden varmistamiseksi. Ylityökielto yhtiössä on alkanut 26.11.2012 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen ja jatkunut 15.1.2014 annettuun tuomioon TT 2014-6 asti.

Tapahtumat 4.4.2013

Torstaina 4.4.2013 aihion toimituksen tuotantopäällikölle tuli puhelu kello 22.14 aihion toimituksen luottamusmieheltä, joka kertoi, että työntekijät ovat soittaneet hänelle ja kertoneet aihiohallissa olevan ylityöntekijän. Jos ylityöntekijä jäisi töihin, muu väki uhkasi aloittaa työtaistelun. Tuotantopäällikkö teki ratkaisun ja soitti ylityöntekijälle ja pyysi päättämään työt turvallisesti ja poistumaan sen jälkeen työpaikalta. Ylityöntekijä kertoi, että hänen töihin tullessa muut työntekijät olivat kyselleet, tuliko hän ylitöihin ja naureskelleet, että täällähän on se ylityökielto. Kun ylityöntekijä oli poistettu työpaikalta, asiasta ilmoitettiin luottamusmiehelle ja tämän jälkeen työrauha palautui aihiohalliin. Menetettyä tuotantoa tuli aihioleikkaukseen ja osa valssaamon tarvitsemista aihioista jäi leikkaamatta.

Tapahtumat 30.6.2013

Sunnuntaina 30.6.2013 levyaihiohallin 1-vuoron saapuessa töihin vuorotyönjohtajan puhelin soi. Kunnostajat (2 työntekijää) tiedustelivat, miksi työntekijä on tarkastajana ja onko hän ylitöissä. Aihion toimituksen vuorotyönjohtaja vastasi työntekijän olevan sovitun vuorokierron mukaan töissä toisen työntekijän sairasloman sijaisena.

Tapahtumat 19.7.2013

Terästehtaan levyvalssaamolla alkoi 19.7.2013 kello 14 työtaistelu, joka päättyi 20.7.2013 kello 6. Mielenilmauksen syynä oli työnantajan päätös teettää ylitöitä. Lakko kesti ilta- ja yövuorot ja siihen osallistui 31 työntekijää.

Levyvalssaamon 19.7.2013 yövuorolle oli otettu myös kaksi ylityöntekijää miehistöpulan vuoksi. Yövuoron vuorotyönjohtajan alkaessa jakaa töitä työntekijöille selvisi, että vuorossa on ylityöntekijöitä. Jäähdytystason taukotilasta työntekijä totesi kello 21.55, että heillä on ylityökielto, eikä taida jäädä ketään töihin. Tilannetta mentiin selvittämään paikan päälle ja paikalle pyydettiin myös vuorossa oleva osaston luottamusmies joka totesi, ettei hän edusta mekaanisen linjan henkilöitä sekä sen, että jos perän porukka lähtee pois ja valssipäästä laitetaan ylimääräiset pois, he kaikki lähtevät. Iltavuoron osalta luottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut lakkoon menevän niin valssi-, kuin peräpäänkin, jota hän ei edusta.

Kaikissa vaiheissa työnjohtaja ja tuotannosta vastaava ovat vaatineet työrauhan palauttamista. Työnantaja yritti tavoittaa pääluottamusmiestä 19.7.2013 kello 16 alkaen tuloksetta. Tämä tavoitettiin kello 20.45, jolloin lakkoasiaa käytiin läpi. Pääluottamusmiehelle lähetettiin tekstiviesti yövuoron tilanteesta, johon tämä vastasi, että "yritän kaikkeni ja kehotan työnantajaa mitoittamaan resurssit tarpeeksi suuriksi, ettei kalliita ylityötunteja tarvita kuten yt-neuvotteluissa yhtä mieltä olimme".

Tapahtumat 28.7.2013

Vuorotyönjohtaja kävi haastattelukierroksella läpi lomittajia, jotka olivat tehneet remontissa ylitöitä. Työntekijä oli kysynyt ennen remonttia luottamusmieheltä, että saako tehdä ylitöitä, mihin luottamusmies antoi kieltävän vastauksen. Työntekijä oli kysynyt vielä, että entä jos tekee pitkää päivää ja pitää vapaata myöhemmin. Luottamusmies oli vastannut tähänkin, ettei saa. Toinen työntekijä oli käynyt sanomassa edellä mainitulle työntekijälle ennen remonttia, että jos tekee ylitöitä, voivat muut ruveta katsomaan työtekijää "pahalla silmällä" ja oli tämän jälkeen kehottanut työntekijää sanomaan mestarille, ettei tämä tekisi ylitöitä remontin aikana. Kun työntekijä oli kuitenkin ylitöitä remontissa tehnyt, olivat työntekijät ohjaamossa puhuneet isoon ääneen ylitöiden tekemisestä ja paheksuneet sitä, koska on kuulemma yhdessä sovittu, ettei kukaan (mukaan lukien lomittajat) saa tehdä ylitöitä.

Lomittajia oli jo alkukesän infossa kielletty tekemästä ylitöitä.

Tapahtumat 29.7.2013

Jäähdytyshalliin otettiin kaksi määräaikaista työntekijää ylitöihin yllättävän miehistöpulan vuoksi. Miehistöpula johtui iltavuoron alettua ilmenneestä sairauspoissaolosta. Työntekijät vaativat ylityöntekijöiden pois ajamista luottamusmiehen välityksellä. Tähän ei suostuttu ja työtaistelu alkoi kello 16.10. Lakkoon osallistui 10 työntekijää. Myöhemmin työvuoron aikana lakko laajeni nauha-aihiohalliin ja nauhavalssaamolle. Lakkoon osallistui 16 työntekijää ja se kesti kello 19 - 21.30. Lakon syyksi ilmoitettiin, etteivät työntekijät hyväksyneet määräaikaisten työntekijöiden työssäoloa lakon aikana ja tuotannon pyörittämistä. Lakon yhteydessä esiintyi painostusta levyaihiohallissa töissä olevaa määräaikaista henkilöä kohtaan, joka jäi töihin työtaistelusta huolimatta. Työntekijää oli painostettu olemaan tekemättä työtä, joka hänelle osoitettiin töihin jäännin jälkeen.

Tapaus 6.8.2013

Kukaan ei suostunut jäämään ylitöihin työnantajan edustajan pyytäessä. Vaihtoehtona olisi ollut, että laiva siirretään Lapaluodon satamaan lastaamaan, koska siellä olisi ulkopuolinen ryhmä töissä ja valmiudessa, mutta tekniset ongelmat tuntuivat rasittavan koko tehtaan sisäisiä kuljetuksia. Koneresurssit eivät riittäneet lastaamaan yhtä aikaa Lapaluodon sataman osassa ja tehtaan sataman osassa.

Tapaus 12.8.2013 kello 18–21

Masuunien varaluottamusmies oli soittanut vuoromestarille, ettei masuuni 1:n senkkojakaan ajeta ennen kuin mekaanisen kunnossapidon vuorohuollon ylityöntekijä lähtee kotiin ylitöistä. Työntekijä oli jäänyt ylitöihin purkamaan masuuniseisokin turvatoimia ja auttamaan vuorossa olevia vuorohuoltomiehiä. Työntekijä oli kertonut, että käyttöpuolen työntekijät olivat halunneet hänen lähtevän kotiin. Alkuillasta varaluottamusmies oli kertonut tuotantopäällikölle, että masuuni 2:n rautoja eivät veturimiehet suostu ajamaan ennen kuin masuuni 2:n tykillä ollut sairausloman tuuraajaksi otettu ylityötekijä lähtee kotiin. Ylitöissä ollut uunimies oli töissä koko iltavuoron ja masuuni saatiin käynnistettyä vasta yövuoron alussa, mutta uhkaus oli päällä koko iltavuoron, että masuuni 2:lle ei senkkoja tuoda.

Tapaus 23.8.2013

Aamu- ja iltavuoron vaihdossa oli todettu iltavuoron vuorotyönjohtajan kanssa levyaihiohallin yövuoron olevan miehistötarpeessa, koska luottamusmies oli palvelusvuosivapaalla. Iltavuoron työnjohtaja kysyi illan aikana työntekijää ylitöihin yöksi ja hän lupasi jäädä. Yövuoron alussa varaluottamusmies sanoi työntekijälle "jos jäät töihin minä lähden kotiin". Varaluottamusmies antoi myös ymmärtää että nauhan väki poistuu myös. Työntekijä poistui painostuksen seurauksena töistä ja soitti työnjohdolle tapahtuneesta vasta kotoaan. Tuotantopäällikkö puhutteli varaluottamusmiestä 29.8. yövuoron 23.8. tapauksesta. Keskustelussa tuli selväksi, että työntekijää kohtaan esiintynyt painostus liittyi ylityön tekemiseen. Keskustelussa oli käyty läpi, että varaluottamusmiehellä oli luottamusmiehen palvelusvapaan vuoksi tapahtumahetkellä luottamusmiesvaltuudet ja kerrottu, että luottamusmiehen tehtävänä on turvata työrauha.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työntekijät pyrkivät työtaistelutoimenpiteillä painostamaan työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan. Taustasyynä työntekijöiden vaatimuksille ovat olleet yhtiön henkilöstövähennyksen yt-menettelyn jälkeen. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ylityön määrä ja sairauspoissaolot

Yhtiössä joudutaan tekemään ylityötä normaalioloissa varsin vähän ja yhtiö pyytää työntekijöitä ylityöhön vain tilanteissa, jolloin on pakko, kuten äkillisissä sairaustapauksissa. Tilastot osoittavat, että ylityökiellon aikana ylityön määrä on vähentynyt mikä johtuu siitä, että työntekijät ovat järjestelmällisesti kieltäytyneet ylityön tekemisestä, jolloin työnantaja on joutunut turvautumaan hätätyön teettämiseen. Samaan aikaan ylityökiellon kanssa yhtiössä ovat työntekijöiden sairauspoissaolot kasvaneet. Poikkeama normaaleihin sairauspoissaolomääriin on nähtävissä tilastoissa. Ylityökiellosta johtuen yhtiö on ollut pakotettu toistuvasti hakemaan Aluehallintovirastolta lupaa hätätyön teettämiseen, koska ketään ei ole saatu ylityöhön ja työntekijät ovat useassa tapauksessa edellyttäneet hätätyömääräystä edellytyksenä työn tekemiselle.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto tai niiden edustajat eivät ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin erityisesti ammattiosaston pääluottamusmies sekä luottamusmiehet ovat olleet päättämässä työtaistelusta, organisoineet työtaistelun ja valvoneet tarkasti, että kaikki työntekijät noudattavat ylityökieltoa. Lisäksi työntekijöitä, jotka ovat olleet halukkaita ylityön tekemiseen, on toistuvasti painostettu ja uhkailtu ammattiosaston edustajien toimesta.

Hyvityssakkoa korottavana tekijänä tulee huomioida, että Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaalla on ollut toistuvasti työtaistelutoimenpiteitä. Kanteessa mainittuina ajankohtina järjestetyt lakot liittyvät kaikki nyt kanteen perusteena olevaan ylityökieltoon.

Ylityökiellosta ja muista toimenpiteistä on aiheutunut yhtiölle huomattavia taloudellisia vahinkoja.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry on osaltaan yhtynyt, vaatinut että kanne hylätään. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on hyväksytty määrällisesti.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut, että Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.176 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa viitatuissa lakoissa ei ole ollut kyse ylityön teettämisestä. Tuomiossa TT: 2013–90 oli mielenilmauksen syynä vuorotyönjohtajan epäasiallinen käytös. Vaikka yhtiössä on saattanut kanteessa kerrotusti olla ollut kireä ilmapiiri, ei ilmapiiri ole ammattiosaston vastuulla, vaan työnantajan. Raahen Rautaruukilla on kuluvan vuoden aikana tehty aiempaa vähemmän ylitöitä, mutta niiden väheneminen johtuu siitä, että työnantaja on asettanut säästötavoitteen, jonka toteuttamiseksi työnantaja on päättänyt töiden järjestelyllä saada ylityöt vähenemään. Ylitöitä on saatu suunnitelman mukaisesti vähennettyä.

Tapahtumat 4.4.2013

Metallityöväen Liitto ry myöntää luottamusmiehen välittäneen työnantajan edustajalle työntekijöiden vaatimuksen ylityöntekijän kotiin lähettämisestä. Ammattiosasto ei ole kieltänyt työntekijöitä tekemästä ylitöitä. Työntekijöiden naureskelusta ja ylityökiellosta ei vastaajalla ja kuultavalla ammattiosastolla ole mitään tietoa. Mahdollista sanailua ei voida katsoa työtaistelutoimenpiteeksi eikä ammattiosasto voi olla siitä vastuussa. Väitetystä työtaistelutoimenpiteestä ei ole myöskään lähetetty työtaisteluilmoitusta Metallityöväen Liitto ry:hyn.

Tapahtumat 30.6.2013

Ylityökiellosta puhuneen työntekijän henkilöllisyys ei ole vastaajan eikä kuultavan ammattiosaston tiedossa. Koska kuultava ammattiosasto ei ole ollut väitetyn ylityökiellon takana, ja ylityökiellosta puhuja on ilmeisimmin ollut yksittäinen työntekijä, ei ammattiosaston voida katsoa järjestäneen ylityökieltoa tai edes tukeneen sitä.

Tapahtumat 19.7.2013

Kerrotusta yhden työntekijän lausahduksesta ylityökiellosta ei vastaajalla ole tietoa. Ylityötilastot heinäkuulta sekä työpaikalla laadittu muistio muutaman henkilön tekemistä ylityötunneista osoittavat, että ylitöitä on tehty eikä näin ollen ylityökieltoa voida katsoa olleen.

Osaston luottamusmies ei ole missään vaiheessa sanonut työnjohtajalle, että vaihtoehtona on lähettää ylityössä olevat kotiin tai kaikki muut lähtevät. Luottamusmies oli työnjohtajan kuullen muistuttanut työntekijöitä työrauhavelvoitteesta. Työnjohtaja oli kehottanut luottamusmiestä lukemaan kyseisen kohdan työehtosopimuksesta vielä omin sanoin muistuttamisen jälkeen. Luottamusmies oli samassa yhteydessä korostanut työnjohtajalle, ettei ollut kyseisen osaston luottamusmies.

Työnantaja on aiempien mielenilmausten aikana keskeyttänyt tai ainakin uhannut keskeyttää niiden työpaikalla olleiden työntekijöiden palkanmaksun, joilla ei ole ollut töitä mielenilmauksen takia. Tarkoitus ei ole ollut uhata työtaistelulla, vaan kertoa työnantajalle, ettei palkanmaksun keskeyttäminen ole lain mukaista.

Pääluottamusmies oli mielenilmauksen aikaan lomalla, jonka vuoksi hänet tavoitettiin vasta kello 20.45. Pääluottamusmies kävi asiallisen ja rakentavan keskustelun henkilöstöjohtajan kanssa siitä, että heidän tulee saada ylityötunnit vähenemään. Lisäksi he olivat kumpikin yhtä mieltä siitä, ettei ilta- tai yövuoroon enää ehdittäisi saada työrauhaa palautettua ja että työrauhan tulisi olla palautunut aamuvuoroon mennessä. Puhelun jälkeen henkilöstöjohtaja lähetti vielä tekstiviestin tilanteesta, johon pääluottamusmies vastasi kanteessa kerrotulla tavalla puhelimessa käydyn keskustelun pohjalta tietämättä, että työnantaja käsittäisi tekstiviestin käydyn keskustelun jälkeen työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Tapahtumat 28.7.2013

Luottamusmies ei ollut asettanut ylityökieltoa, vaan oli ainoastaan kysyttäessä vastannut, että ylitöitä ei kannattanut tehdä. Vastaaja ei tiedä kanteessa kerrotuista nimettömistä työntekijöistä tai näiden välisistä keskusteluista. Ammattiosasto tai vastaaja ei ole ollut niistä tietoinen eikä niiden takana. Lomittajille järjestetyssä infossa ylitöiden tekemistä ei kielletty, mutta suositeltiin, että niitä ei tehtäisi.

Tapahtumat 29.7.2013

Metallityöväen Liitto ry myöntää työntekijöiden spontaanin, lyhyen mielenilmauksen. Luottamusmies välitti työnantajalle tiedon työntekijöiden esittämästä vaatimuksesta, mutta ei muulla tavoin asettunut tukemaan mielenilmausta eikä kehottanut työntekijöitä ryhtymään mielenilmaukseen. Työntekijää ei ole painostettu eikä painostamista ole esiintynyt ainakaan ammattiosaston toimesta.

Tapahtumat 6.8.2013

Ylityön edellytyksenä on sekä työnantajan että työntekijän suostumus ylityön tekemiseen. Vaikka kukaan ei suostunut jäämään työnantajan pyynnöstä ylitöihin, ei tämän voida katsoa johtuneen työtaistelutoimenpiteestä.

Tapahtumainkulku 12.8.2013 on riidaton.

Tapahtumat 23.8.2013

Varaluottamusmies oli kuumeesta huolimatta töissä ja päätyi jäämään töihin, koska halusi, että työt saadaan tehdyksi. Huomattuaan, että töissä oli jo ylityöntekijä, hän sanoi ylityöntekijälle lähtevänsä kotiin sairastamaan, mikäli työntekijä päättää jäädä töihin. Hän vielä korosti, että ylityökieltoa ei ole, vaan ylityön tekeminen on jokaisen työntekijän oma valinta.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot eivät kuulu työntekijöiden riskipiiriin. Työnantajan tehtävänä on varautua mahdollisiin sairauspoissaoloihin riittävällä työntekijämäärällä. Tilastot eivät osoita sairauspoissaolojen kasvaneen, vaan ne ovat pysyneet suurin piirtein samanlaisina edellisiin vuosiin nähden. Ammattiosasto ei vastaa sairauspoissaoloista ja niiden määristä.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto ei ole valvonut työntekijöiden tekemiä ylitöitä eikä kieltänyt ketään niitä tekemästä. Mikäli tiukkaa valvontaa olisi ollut, ei ylitöitä olisi tehty siinä määrin kuin todisteet osoittavat.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ruukki Metals Oy tuotannon sairauspoissaolot

2. Ruukki Metals Oy:n tuotannon ylityömäärät

3. Hätätyön ilmoituslomakkeet

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työnantajan laatima kalvosarja yhteistoimintaneuvotteluista

2. Uutiskirje syyskuu 2013

3. Ylityötilastot ajalta 1.1.2013–31.8.2013

4. Muistio 16.8.2013

Kantajan henkilötodistelu

1. A, HR Director

2. B, tuotantopäällikkö, aihion toimitus

3. C, tuotantopäällikkö, raudan valmistus

4. D, työsuhdepäällikkö

5. E, vuorotyönjohtaja, nauhatuotteet

Vastaajan henkilötodistelu

1. F, pääluottamusmies

2. G, luottamusmies

3. H, varaluottamusmies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Näyttö

B on kertonut, että osastoluottamusmies soitti hänelle 4.4.2013 kello kymmenen jälkeen. Aihiohallissa oli töissä ylityöntekijä, minkä takia muut työntekijät uhkasivat aloittaa työtaistelun. Tämän takia B päätti lähettää ylityöntekijän kotiin. Työrauha palautui tämän jälkeen, mutta tuotanto seisoi. B kuuli toiselta työntekijältä, että luottamusmies oli ihmetellyt miksi työntekijä tuli ylitöihin, kun tehtaalla on ylityökielto.

Eräs työntekijä oli soittanut 30.6.2013, että hänen täytyi lähteä terveyskeskukseen. Esimies oli tämän vuoksi pyytänyt toista työntekijää ylitöihin levyaihiohalliin. Osastolle ilmoitettiin puhelimitse, että tuotanto voitiin aloittaa, mihin osaston työntekijä vastasi, ettei näin voitu toimia, koska tehtaalla oli ylityökielto. Ylityöntekijää ei kuitenkaan uskallettu ottaa, koska työntekijät uhkasivat työtaistelulla. B kuuli eräältä työntekijältä, etteivät työntekijät tekisi ylityötä, koska tehtaalla oli hiljainen ylityökielto. Tehtaan koko tuotanto seisoi.

Työntekijät uhkasivat aloittaa työnseisauksen 29.7.2013, kun sairauspoissaolon johdosta töihin otettiin kaksi ylityöntekijää. Työnjohtaja kertoi, että ylityöntekijät jäävät töihin. Luottamusmies ilmoitti, että työntekijät poistuisivat tehtaalta, koska eivät hyväksyneet ylitöiden tekemistä. Työntekijät lähtivät kotiin levyaihiohallista ja työtaistelu alkoi. Ainoastaan yksi määräaikainen työntekijä jäi työhön. Pian tämän jälkeen työntekijä soitti, että häntä uhkaillaan. Tällöin työnjohtaja antoi työntekijälle luvan lähteä kotiin. Myös nauha-aihiohallista soitettiin, että työntekijät lähtevät mukaan työtaisteluun. Lakko laajeni nauha-aihiohalliin ja nauhavalssaamolle.

Vuorotyönjohtaja joutui pyytämään 23.8.2013 ylityöntekijöitä töihin. Varaluottamusmies oli keskustellut työntekijän kanssa ja kertonut lähtevänsä kotiin, jos ylityöntekijä tulee töihin. Työntekijä säikähti tätä ja poistui tehtaalta. Hän soitti vuorotyöjohtajalle vasta kotiin tultuaan ja kertoi, että häntä oli painostettu tilanteessa. Varaluottamusmies oli kertonut kyseiselle työntekijälle, että koska tehtaalla oli ylityökielto, he toimivat näin. Varaluottamusmies toimi tuolloin luottamusmiesvaltuudella. B kävi asian läpi ja korosti, että varaluottamusmiehen tehtävänä oli turvata työrauha. Varaluottamusmiehen sairastumisesta kotiin lähdön syynä B sai tietää vasta kanteen vastineessa. Työnantajalle ei ole ilmoitettu sairaudesta.

Vuoden 2013 alusta ylityöntekijöitä ei saatu tekemään töitä. Ennen tätä mitään ongelmia saada ylityöntekijöitä ei ollut. Tilanne palautui normaaliksi vasta syksyllä 2013. Työntekijät eivät uskaltaneet tulla ylitöihin, koska ammattiosaston puolelta painostettiin niin vahvasti. Työntekijät, jotka uskalsivat jäädä ylitöihin, joutuivat traumaattisiin tilanteisiin ja poistumaan tehtaalta kesken työn tekemisen. Työntekijät olivat menettäneet yöuniaan ammattiosaston edustajien painostuksen ja uhkailun vuoksi. Jos kysymyksessä oli äkillinen poissaolo, ainoa keino saada työt hoidettua oli teettää ylitöitä.

C on kertonut tehtaan tapahtumista 12.8.2013. Ylityöntekijöitä ei saatu hoitamaan töitä sairauslomien ajaksi. Työntekijät eivät uskaltaneet tulla töihin ilman hätätyömääräintä. Luottamusmiehen tehtävää hoitanut varaluottamusmies oli soittanut masuuniosaston vuoromestarille, että ylityöhön tarvitaan hätätyömääräin. Uhattiin myös, että masuuni 2:lle ei tuoda senkkoja. Ylityöntekijä poistui työpaikalta, mutta masuunin käynnistys siirtyi yövuoron alkuun. Aiemmin työntekijät olivat halukkaita tekemään ylitöitä eikä ongelmia esimerkiksi sairaustapauksissa ollut. Usea työntekijä oli kertonut C:lle, etteivät he uskaltaneet jäädä töihin, koska luottamusmiehet uhkailivat heitä. C oli kuullut painostuksesta noin kymmeneen otteeseen.

Pääluottamusmies F on kertonut, että työnantaja päättää milloin työntekijää tarvitaan ylitöihin. Ammattiosastolla ei ollut ylityökieltoa. Kun vapaaehtoisia työntekijöitä ei ollut, joku työntekijöistä määrättiin tekemään hätätyötä. Osittain nämä määräykset todettiin työaikalain vastaisiksi. Väite ylityökiellosta tuntui kummalliselta, kun ylitöitä tehtiin jatkuvasti. F:lle ei ollut kysyttäessä kerrottu niiden henkilöiden nimiä, jotka olisivat kieltäneet ylitöiden tekemisen. Ammattiosasto ei ottanut minkäänlaista kantaa ylitöihin. Niiden tekeminen oli jokaisen työntekijän omassa vapaassa harkinnassa. Työnantaja oli päättänyt, että ylitöitä piti vähentää. Ammattiosaston edustajat jakoivat jäsenkirjettä, jossa tästä kerrottiin, koska työnantaja oletti heidän tekevän niin. F ei ollut sanonut, että hän tekisi kaikkensa työnantajan yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena suunnittelemien toimenpiteiden estämiseksi. F ei ollut läsnä lomittajakokouksessa.

Luottamusmies G on kertonut, ettei työpaikalla ollut ylityökieltoa parhaillaan eikä hän muistanut, että sellaista olisi ollut koskaan. Eräs työntekijä kysyi G:ltä, voiko ylitöitä tehdä. G ei tuolloin kieltänyt tekemästä ylitöitä, mutta sanoi, ettei niitä kannata tehdä, koska tehtaanjohtajalta oli tullut käsky että ylitöitä on vähennettävä. Työntekijä teki ylityöt tästä huolimatta. Ammattiosaston edustajat eivät ole puuttuneet tähän. Suosituksesta huolimatta kyseinen työntekijä teki kaikki tarjolla olevat ylityöt. Lomittajakokouksessa ei kielletty tekemästä ylitöitä. G oli sanonut, ettei tuona kesänä varmaan kannata tehdä ylitöitä, koska johdosta tuli suositus ettei niitä tehdä. G oli ilmaissut mielipiteensä sanoessaan, ettei suosittele ylitöiden tekemistä. Hän ei kuitenkaan voinut päättää asiaa kenenkään puolesta.

Varaluottamusmies H on kertonut, ettei hän ollut 23.8.2013 sanonut, että hän ei jäisi töihin, jos ylityöntekijä oli töissä. H päinvastoin sanoi, ettei mitään ylityökieltoa ollut. Hän vain mainitsi yhteistoimintaneuvottelujen tuloksesta, että työnantajan piti säästää. H piti tästä kertovaa "lappua" taskussaan ja näytti sitä kyseiselle työntekijälle. H:lla oli tuolloin 37,4 astetta kuumetta ja hänellä oli todella huono olo. Hän olisi jäänyt sairauslomalle, jos ylityöntekijä olisi tullut. Tämä kuitenkin lähti pois tehtaalta puhuttuaan puhelimessa jonkun kanssa. Kyseinen työntekijä oli myöhemmin kääntynyt H:ta vastaan. B oli myöhemmin sanonut H:lle, että työntekijän olisi pitänyt päästä ylitöihin, koska hänellä oli rahavaikeuksia. H totesi tähän, että miksei työntekijä sitten jäänyt, tehtaalla ei ole ylityökieltoa, mutta yhteistoimintaneuvottelujen mukaan työnantaja yritti säästää rahaa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko tehtaalla ollut voimassa ammattiosaston toimeenpanema ylityökielto.

Asiassa on riidatonta, että tehtaalla on vuoden 2013 aikana järjestetty työnseisauksia, joilla on vastustettu ylityön teettämistä. Ammattiosasto tuomittiin 11.6.2013 (TT: 2013-90) valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, kun tehtaalla on järjestetty 13.3.2013 työtaistelu, jolla pyrittiin painostamaan työnantajaa lähettämään ylityössä ollut henkilö kotiin. Ammattiosasto tuomittiin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä myös 15.1.2014 annetulla tuomiolla (TT: 2014-6), kun tehtaalla oli 9.10. - 11.10.2013 järjestetty työtaistelu, joka oli vastalause ylityöntekijän työskentelylle tehtaan nauhavalssaamossa.

Vastaaja on pääosin myöntänyt yksittäisten tapausten osalta kantajan tapahtumainkuvauksen ja työnseisauksen järjestämisen tehtaalla 29.7.2013 sekä sen, että varaluottamusmies on uhannut työtaistelulla 12.8.2013, mikäli ylityöntekijä ei lähtisi kotiin. A:n ja B:n yksityiskohtaisista kertomuksista ilmenee lisäksi, että tehtaalla oli jatkuvasti häiriöitä ja työtaistelulla uhkaamista kesällä 2013 ylitöiden tekemisen vuoksi kantajan yksilöiminä ajankohtina.

Edellä mainittujen kantajan todistajien kertomuksia ylityökiellosta tukee osaltaan asiassa esitetty kirjallinen näyttö, josta on pääteltävissä, että keväällä 2013 ylitöiden määrä on vähentynyt poikkeuksellisesti samalla, kun sairauspoissaolojen määrä on kasvanut verrattuna edellisiin vuosiin (kantajan todisteet 1 ja 2).

Hätätyön ilmoituslomakkeista ilmenee lisäksi, että tehtaalla on jouduttu toistuvasti turvautumaan hätätyöhön kesällä 2013, kun useita työntekijöitä on kysytty ylitöihin, mutta kukaan heistä ei suostunut ylitöitä tekemään (kantajan todiste 3).

Työtuomioistuin katsoo näytetyksi A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n kertomuksilla, joita kirjallinen näyttö edellä selostetusti tukee, että tehtaalla on ollut voimassa jatkuva kollektiivinen ylityökielto keväästä 2013 syksyyn 2013 asti. Ylityökiellolla on myös ajallinen yhteys sekä yhteistoimintaneuvottelujen päättymiseen että syksyllä 2013 tehtaalla saavutettuun sovintoon, jonka jälkeen tilanne palautui normaaliksi.

Edellä selostetun näytön arvioinnin perusteella työtuomioistuin katsoo ylityökiellon ja niihin liittyvien työnseisausten syynä olleen työnantajan yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä suunnittelemat henkilöstövähennykset. Työtaistelut ovat siten kohdistunut Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työehtosopimuksen osana sovellettavan teknologiateollisuuden yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Vaikka ammattiosaston edustajien harjoittamasta painostuksesta ja uhkailusta kerrottu on osittain toisen käden tietoa, työtuomioistuin katsoo edellä mainittujen kantajan todistajien yhtenevien ja uskottavien kertomusten perusteella lisäksi näytetyksi, että ammattiosaston edustajat ovat aktiivisesti ja toistuvasti vaikuttaneet työntekijöihin niin, etteivät he ole uskaltaneet tehdä tarvittavia ylitöitä. Sekä A että D ovat lisäksi kertoneet kuulleensa pääluottamusmiehen ilmoittaneen yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä, että hän tulisi tekemään kaikkensa, etteivät työnantajan suunnittelemat toimenpiteet toteutuisi. Häiriöitä työrauhassa on edellä selostettuina ajankohtina ollut B:n ja A:n kertomin tavoin ammattiosaston edustajien työvuorossa ollessa ja ne ovat toistuvasti johtuneet ylitöiden tekemisestä. Niissä tilanteissa, joissa ylityöntekijä on lähtenyt kotiin, tilanne on rauhoittunut eikä työtaistelutoimenpiteisiin ole ryhdytty.

Kantajan todistajien kertomuksia tukevat osaltaan myös pääluottamusmies V:n, luottamusmies G:n ja varaluottamusmies H:n omat kertomukset siitä, että he eivät olleet kieltäneet ylitöiden tekemistä, mutta ovat sanoneet ylitöihin jääneille tai sitä suunnitteleville työntekijöille, etteivät he suositelleet ylitöiden tekemistä, koska työnantajan piti säästää.

Työtuomioistuin toteaa, että ylitöiden teettäminen on työnantajan määräysvallassa ja yksittäisen työntekijän suostumuksen varassa eikä ammattiosaston tehtävänä ole työntekijöiden ylitöiden tekemisen tai sen määrän valvominen. Siitä huolimatta, että ammattiosaston edustajat eivät ole kertomansa mukaan suoraan kieltäneet ylitöihin jäämistä, työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuvatun laisen suosittelun ja säästämistarpeeseen viittaamisen tosiasiallisena tarkoituksena on ollut ohjata työntekijät kieltäytymään ylitöiden tekemisestä.

Edellä selostettua näyttöä ja erityisesti kesän 2013 tapahtumia tehtaalla kokonaisuutena arvioiden työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että ammattiosasto on järjestänyt työtaistelutoimenpiteitä kieltämällä ylitöiden tekemisen ja myös aktiivisesti valvonut kiellon toteutumista.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu niiltä osin kuin asiassa on syntynyt 750 euron kulu B:n ja C:n tarpeettomasta kuulemisesta työtuomioistuimessa.

Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus ja sen hoitamisen vaatimat aiheelliset toimenpiteet työtuomioistuin katsoo kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perustelluksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.500 euroa.

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 8.087,94 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Löppönen, Aarto, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.