Labor court partially allowed union claim for wrongful dismissal breach and union monitoring failure.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja irtisanoessaan työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanonut kolme työntekijää irtisanomissuojasopimuksen vähentämisjärjestyksen vastaisesti.

Yksi irtisanotuista työntekijöistä oli saman työnantajan työssä menettänyt osan työkyvystään, minkä johdosta hän rinnastui irtisanomissuojasopimuksen mukaan yrityksen toiminnalle tärkeään ammattityöntekijään. Työtuomioistuin katsoi kuitenkin työntekijän työtehtävien ja osaamisen suppeammaksi kuin verrokkityöntekijöiden. Hänen sijoittamisensa uusiin tehtäviin työjärjestelyillä ei myöskään ollut mahdollista, kun työntekijä ammattitaudistaan huolimatta olisi voinut tehdä monipuolisempia työntehtäviä, mutta hän ei ollut halukas kouluttautumaan uusiin tehtäviin.

Kahden muun irtisanotun työntekijän osalta yhtiön sen sijaan katsottiin menetelleen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestyksen vastaisesti, kun he olivat olleet huomattavasti pidempään yhtiön palveluksessa kuin työpaikkansa säilyttäneet työntekijät eikä heidän osaamisensa ja käytettävyytensä perusteella eri tehtävissä verrokkityöntekijöitä voitu pitää ammattitaitonsa puolesta yhtiölle tärkeämpinä työntekijöinä. Yhtiö oli siten työntekijät irtisanoessaan rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä tietensä. Työnantajaliitto oli myös laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 98

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

VAASAN Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.2.2013

Pääkäsittely 3.6.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen, 24.5.2010 allekirjoitetun leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (24.5.2010 - 31.3.2014) osana noudatettavan ETL/SEL irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa 17 §:ssä on seuraavansisältöinen määräys:

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä on seuraava hyvityssakkoja koskeva määräys:

Paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat leipomoteollisuudessa 11 % työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

VAASAN Oy:n tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueella käytiin yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käytön vähentämisestä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tammi-maaliskuussa 2011. Yhtiö antoi neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvotteluihin 4.1.2011. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin Kiimingin leipomon osalta 11.1.2011–24.2.2011 ja Rovaniemen Leipomon osalta 13.1.2011–1.3.2011. Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen VAASAN Oy irtisanoi Kiimingin leipomosta seitsemän työntekijää ja Rovaniemen leipomosta seitsemän työntekijää. Irtisanomisten jälkeen Kiimingin leipomoon jäi työskentelemään noin 70 työntekijää ja Rovaniemen leipomoon noin 65 työntekijää.

VAASAN Oy irtisanoi 4.3.2011 toimitetulla irtisanomisilmoituksella Kiimingin leipomossa irtisanomishetkellä työntekijätehtävässä työskennelleen A:n työsuhteen päättymään 4.9.2011. A:n työsuhde on alkanut 15.7.1996. A työskenteli irtisanomisen aikaan pääasiallisesti ruisleivän ylöslyöjän tehtävässä ja jonkin verran ennaltapakkauksessa. Samaan aikaan ja kanteen mukaan vastaavanlaisissa tehtävissä leipomossa työskentelivät I ja J, joiden työsuhteet ovat alkaneet 15.3.2000 ja 4.8.2008.

VAASAN Oy irtisanoi 4.3.2011 toimitetulla irtisanomisilmoituksella Kiimingin irtisanomishetkellä työntekijätehtävässä työskennelleen B:n työsuhteen päättymään 4.7.2011. B:n työsuhde on alkanut 20.3.2000. B työskenteli irtisanomisen aikaan pääasiallisesti ennaltapakkaajan tehtävissä linjoilla 1 ja 2. Samaan aikaan ja kanteen mukaan vastaavissa tehtävissä leipomossa työskentelivät K, L, M, N ja O, joiden työsuhteet ovat alkaneet 26.2.2003, 25.8.2006, 1.10.2003, 9.4.2001 ja 26.2.2003.

VAASAN Oy irtisanoi Rovaniemen leipomossa irtisanomishetkellä työntekijätehtävässä työskennelleen C:n 14.3.2011 toimitetulla irtisanomisilmoituksella päättymään 14.9.2011. C:n työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti 26.1.1982 lähtien. Irtisanomishetkellä C työskenteli ennaltapakkaajan tehtävässä, joissa työskenteli yhteensä kahdeksan henkilöä. C:n tehtävä ennaltapakkauksessa on ollut tuotteiden laittaminen laatikkoon ja nippujen siirto kuljetukseen tai lähetyspakkaukseen. Lisäksi C on tehnyt tuotteiden niputtamista kahvi- ja ruokataukojen aikana 10 - 20 minuuttia kerrallaan. Samaan aikaan ja kanteen mukaan vastaavissa tehtävissä työskentelivät leipomossa P, Q, R ja S, joiden työsuhteet olivat alkaneet 20.5.1991, 10.5.1997, 3.1.1983 ja 17.8.1998.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko VAASAN Oy irtisanonut A:n, B:n ja C:n vähentämisjärjestyksen mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että VAASAN Oy on irtisanonut C:n, B:n ja C:n leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n vastaisesti,

tuomitsee VAASAN Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Elintarviketeollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja VAASAN Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 9.987,90 eurolla korkoineen.

Perusteet

Irtisanominen vähentämisjärjestyksen vastaisesti

A

A, I ja J olivat ammattitaidoltaan ja osaamiseltaan vastaavassa asemassa, mutta A:lla oli pidemmän kokemuksensa vuoksi erityistä ammattiosaamista erityisesti leivän ylöslyönnistä ja paistamisesta. Erityisen ammattityöntekijän aseman vuoksi A on perehdyttänyt I:tä ja J:tä heidän työtehtäviinsä. Kukaan kyseisistä kolmesta työntekijästä ei ollut menettänyt työkykyään työnantajan palveluksessa. A on alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Noudattaakseen vähentämisjärjestystä työnantajan olisi tullut irtisanoa A:n sijasta I tai J.

B

B, K, L, M, N ja O olivat ammattitaidoltaan ja osaamiseltaan samassa asemassa. Kukaan heistä ei ollut menettänyt työkykyään työnantajan palveluksessa. B on suorittanut leipomoteollisuuden ammattitutkinnon. Noudattaakseen vähentämisjärjestystä työnantajan olisi tullut irtisanoa B:n sijasta lyhyemmän aikaa työsuhteessa olleen K:n, L:n, M:n, N:n tai O:n työsuhde.

C

C ja P, R ja S olivat ammattitaidoltaan ja osaamiseltaan samassa asemassa. C:llä on todettu ammattitauti 18.6.1997. Tuolloin C työskenteli VAASAN Oy:n palveluksessa taikinantekijänä, josta hänen siirrettiin syyskuussa 1999 ammattitaudin vuoksi paremmin hänelle sopiviin tehtäviin. C:lle on maksettu ammattitaudin perusteella tapaturmaeläkettä. C:n työkyvyn on todettu alentuneen ammattitaudin johdosta 20 prosenttia. C:lle on sattunut tapaturma 29.12.2010. C oli yhä sairauslomalla työsuhdetta irtisanottaessa. Noudattaakseen vähentämisjärjestystä työnantajan olisi tullut irtisanoa C:n sijasta P, R tai S.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

A:n irtisanomisasiasta on tehty VAASAN Oy:n edustajan ja luottamusmiehen neuvottelumuistio 23.6.2011. Muistio on saapunut liittoihin 23.6.2011. Asiasta on käyty liittojen välisiä neuvotteluita heinä- ja elokuussa 2011 eli ennen A:n työsuhteen päättymistä.

C:n irtisanomisasiasta on tehty VAASAN Oy:n edustajan ja luottamusmiehen neuvottelumuistio 30.3.2011. Muistio on saapunut liittoihin 4.4.2011. Asiasta on käyty liittojen välisiä neuvotteluita ennen C:n työsuhteen päättymistä.

Elintarviketeollisuusliitto ry on siten tullut tietoiseksi vähentämisjärjestystä koskevasta asiasta ennen A:n ja C:n työsuhteiden päättymistä. Elintarviketeollisuusliitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden, sillä se ei ole ryhtynyt välittömiin ja tehokkaisiin toimiin varmistaakseen työehtosopimuksen noudattamisen. Neuvottelut on käyty siten kuin vastauksessa on ilmoitettu.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry ja VAASAN Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että vaatimukset hylätään ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vähentämisjärjestys

VAASAN Oy ei ole rikkonut vähentämisjärjestystä. Verrokkityöntekijöiksi nimetyt henkilöt ovat Rovaniemen ja Kiimingin leipomoille tärkeitä ammattityöntekijöitä, joilla on erityisiä moniosaamiseen liittyviä tietoja ja taitoja ja jotka ammattitaitonsa, kokemuksensa, koulutuksensa ja yhteistyökykynsä johdosta pystyvät monipuolisiin tehtäviin, joita yksiköissä tehostamistoimenpiteiden jälkeen erityisesti tarvitaan. C, A ja B eivät olleet työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla tärkeitä ammattityöntekijöitä, eivätkä he muilla toissijaisilla perusteilla olleet etuoikeutettuja työhön.

A

A:n linjalla työ vähentyi olennaisesti, sillä linjan niin sanotut pursotuotteet siirtyivät keskitettyyn valmistukseen ja aiemmin linjalta lopetettiin alueellinen vehnäsämpylä.

I työskentelee useassa eri tehtävässä. I hallitsee ruokaleivällä myös taikinanteon ja pakkauksen eri toiminnot. Lisäksi hän hallitsee kahvileipien käsittelyn paistosta pakkaukseen. I on aktiivinen toimija niin sanotussa TPM-projektissa, jossa hän on siisteys- ja järjestystoimenpiteiden toteuttaja tuotannossa. I toimii toisena varatyösuojeluvaltuutettuna. I:llä on alle 18-vuotias lapsi.

J:llä on leipurin ammatillinen koulutus ja lisäksi VAASAN Oy:n järjestämä mestarileipurin teollinen koulutus. J hallitsee leivontaprosessin alusta loppuun ja hänellä on prosessin hallintaan tarvittava laaja teoreettinen ammattitaito, jonka hän on osoittanut hyväksytyllä loppukokeella. J hallitsee prosessin, joka kattaa ruokaleipälinjaston työtehtävät taikinanteosta, ylöslyöntiin, paistoon ja pakkaukseen ja näissä tarvittavien koneiden käytön ja säädön. J:llä on kaksi alle kouluikäistä lasta.

B

Kiimingin leipomossa työn olennainen vähentyminen kohdistui erityisesti ennaltapakkaukseen, kun pursotuotteet siirtyivät keskitettyyn valmistukseen ja kun alueellisen perhevehnäsämpylän valmistus loppui Kiimingin leipomolla. Ennaltapakkauksen työtä vähensi myös se, että Isoäidin pitko siirrettiin keskitettyyn valmistukseen. B:n ammatillinen osaaminen rajoittui ainoastaan ennaltapakkaukseen. B ei hallinnut ylöslyöntiä tai taikinantekoa. B ei myöskään osallistunut kiertoon ja hän toimi tuuraajana ainoastaan ennaltapakkauksessa.

K työskentelee kahvileivän pakkauksessa ja lähettämössä. Lisäksi K hoitaa aamuisin myymälän aloituksen ja sijaistaa lomia leipomomyymälässä. K:lla on yksi huollettava lapsi.

L:n päätyö on siirtokuormien vastaanotto ja kuormalavojen siirtäminen ja purkaminen. Työ on fyysisesti raskasta ja vaatii fyysistä voimaa. L hallitsee lisäksi lähetyspakkauksen. L työskentelee myös varastomiehen lomasijaisena ja hallitsee tilaustenteon.

M työskentelee kahvileivän paistossa ja käsittelyssä. M on kahvileivän erityisosaaja ja hallitsee kahvileipätuotannon alusta loppuun ennaltapakkauksen lisäksi. M on merkittävästi monitaitoisempi kuin B.

N on työskennellyt varastonhoitajana. N hallitsee M3 käyttöjärjestelmän raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden hallinnan ja tilaukset ja varastokirjanpidon ja inventoinnin. Lisäksi N hallitsee tuotannon lähettämötoiminnan. N on merkittävästi monitaitoisempi kuin B.

O oli irtisanomisten tapahtuessa hoitovapaalla.

C

Työnantajan tiedossa on ollut, että C:llä on todettu 1990-luvun lopulla yliherkkyys neilikalle ja currylle, jonka on katsottu olleen ammattitauti. Curryä ei ole käytetty missään VAASAN Oy:n leipomossa ja neilikkaa ainoastaan joululimpussa, jota C ei ole joutunut käsittelemään. Lisäksi työnantajan tiedossa on ollut, että C:n ei tule käsitellä mausteisia taikinoita. C:n kädet eivät myöskään saa työssä olla märät, eikä hänen tule käyttää muovihanskoja.

Työn olennaisen vähentymisen syynä oli tuotannon muutos: tuotteita poistui valmistuksesta ja valmistusta keskitettiin eri yksiköihin. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantajan toteuttamat irtisanomiset kohdistuivat erityisesti ennaltapakkaukseen, jonka työntekijämäärästä jouduttiin irtisanomaan kolmasosa eli kuusi työntekijää.

P, R ja S ovat ammattitaidoltaan huomattavasti korkeammalla tasolla kuin C ja he hallitsevat 3:n linjan (rieskan valmistus) laitteet ja koneet ja osaavat tehdä muutoksia ja säätöjä laitteisiin myös ongelmatilanteissa. Lisäksi P, R ja S hallitsevat 1. linjan (palaleipälinja) ja 2. linjan (limppu- ja sämpylälinjan), minkä lisäksi he hallitsevat kaikki koneet ja laitteet ennaltapakkauksessa. P, R ja S hallitsevat monipuolisesti tuotannon eri tehtävät kuten lähetyspalkkauksen, paiston, viimeistelyn (tuotteiden kostutus), viimeistelyn, kuten konditoriatuote, hillotuksen, pumadoinnin ja pakkauksen. Lisäksi he hallitsevat kokonaisuudessaan kausituotteiden valmistuksen, jota on noin viisi kuukautta vuodessa (Runebergin tortun valmistus). Jos joku näistä työntekijöistä olisi irtisanottu, Rovaniemen leipomossa olisi syntynyt suuria ongelmia muun muassa kausituotteiden valmistuksessa. R:llä on kaksi alaikäistä huollettavaa.

C:llä ei ole kuvattua ammattitaitoa tai osaamista linjojen tai laitteiden hallitsemiseen. C ei hallitse yhdenkään linjan koneiden säätöjä. Kaikki muut mainitut työntekijät osallistuvat kiertoon eri työpisteissä toisin kuin C. C ei myöskään ollut halukas opettelemaan laitteiden käyttöä tai säätöjä, vaikka hänelle tarjottiin siihen mahdollisuuksia, mikä ilmeni myös erimielisyysneuvotteluissa, eikä C ollut pääluottamusmiehen mukaan ilmoittanut halukkuuttaan kehittää moniosaamistaan. C:ltä on lisäksi kysytty kehityskeskusteluissa ja muissa tilanteissa halukkuutta ammattitaitonsa kehittämiseen, mutta hän on ilmoittanut haluttomuutensa alkaa opettelemaan laitteiden ja koneiden hallintaa. Ammattitauti ei ollut este ammattitaidon kehittämiselle.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

VAASAN Oy ei ole tietensä rikkonut vähentämisjärjestystä. Irtisanotuilla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua etusijaa työhön. Työntekijäpuoli ei myöskään nimennyt paikallistason neuvotteluissa verrokkeja tai perusteita siitä, miten VAASAN Oy olisi rikkonut irtisanomisjärjestystä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vasta kanteessa nimennyt työntekijät, joilla ei olisi ollut parempaa oikeutta työhön.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan . Elintarviketeollisuusliitto ry ryhtyi välittömästi selvittämään asiaa, kun erimielisyysmuistiot tulivat liiton tietoon, ja pyysi perusteita ja verrokkeja työntekijäpuolen vaatimuksille. Koska näitä ei ilmoitettu paikallisissa neuvotteluissa VAASAN Oy:n edustajille, asiasta keskusteltiin kesän ja syksyn 2011 aikana Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n edustajan kanssa. Tarkempia perusteita ja verrokkeja ei tullut esiin kanteessa esitetyllä tavalla edes liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa joulukuussa 2011. Erimielisyysneuvotteluissa 15.12.2011 Kiimingin tehtaan pääluottamusmiesnimesi verrokeiksi B:n osalta I:n ja erään muun henkilön ja A:n osalta I:n, J:n ja erään muun henkilön. Rovaniemen leipomon pääluottamusmies ilmoitti, ettei nimeä ketään.

Koska työntekijäpuoli ei toimittanut asian valvomisen kannalta ratkaisevia tosiseikkoja Elintarviketeollisuusliitto ry:n pyynnöstä huolimatta, liitto ei voinut arvioida vähentämisjärjestystä. Asia ei ole siten joka tapauksessa ollut työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla selvä ja riidaton.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. B:n ammattitutkintotodistus

2. C:n lääkärinlausunto ja sairaskertomus

3. C:tä koskeva tapaturmalautakunnan päätös

Kantajan henkilötodistelu

1. C

2. B

3. A

4. D, ylöslyöjä, VAASAN Oy Kiimingin leipomo

5. E, taikinantekijä, VAASAN Oy Rovaniemen leipomo

Vastaajan henkilötodistelu

1. G, tuotantopäällikkö, VAASAN Oy Rovaniemen leipomo

2. H, tuotantopäällikkö, VAASAN Oy Kiimingin leipomo

3. F, toimialapäällikkö, Elintarviketeollisuusliitto ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

VAASAN Oy on yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen 4.3.2011 irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla muiden ohella Kiimingin leipomossa työskennelleen A:n ja B:n sekä Rovaniemen leipomossa työskennelleen C:n.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on kanteessaan katsonut yhtiön rikkoneen leipomotyöntekijöiden irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ään sisältyvää määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä valitessaan A:n, B:n ja C:n irtisanottavien joukkoon.

Yhtiö on lähtökohtaisesti velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu, eli työpaikassa työskentelyä jatkaneet työntekijät ovat olleet A:han, B:hen ja C:hen verrattuna yhtiön toiminnalle tärkeämpiä ammattityöntekijöitä.

C:n irtisanominen

Irtisanomissuojasopimuksessa on rinnastettu saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettänyt työntekijä ja yrityksen toiminnalle tärkeä ammattityöntekijä. Oikeuskäytännössä on vastaavissa tapauksissa katsottu, että tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että työnantajan tulisi jättää lomauttamatta henkilö, jonka työtä yrityksessä ei voida käyttää hyväksi, ja hänen sijastaan lomauttaa ammattityöntekijä, jonka työn pois jääminen olisi rajoittanut yrityksen mahdollisuuksia harjoittaa toimintaansa (mm. TT 1981-70, TT 1992-75). Mahdollisuuksien mukaan osan työkyvystään työnantajan palveluksessa menettänyt työntekijä, jolla on pitkä työsuhde ja huoltovelvollisuus, tulee kuitenkin työjärjestelyillä sijoittaa työntekijän ammattitaitoa vastaaviin tehtäviin ilman, että se edellyttää jonkun yrityksen toiminnalle tärkeän ammattityöntekijän lomauttamista hänen asemastaan (TT 1991-119, TT 2004-61).

C:llä on todettu 1990-luvun lopulla ammattitautina käsi-ihottuma, jonka syynä on allergisoituminen mausteille taikinan teossa (kantajan todisteet 2 ja 3). Yhtiön tiedossa on ollut, että C:llä on kyseinen ammattitauti. Kun C on menettänyt osan työkyvystään yhtiön palveluksessa, hänet on työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla rinnastettava yrityksen toiminnalle tärkeisiin ammattityöntekijöihin. Kantajan mukaan C:n sijaan olisi tullut irtisanoa P, R tai S.

C on työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 1982 lähtien, ja irtisanomisen aikaan hän työskenteli ennaltapakkaajan tehtävässä Rovaniemen leipomossa. C itse on kertonut tulleensa alunperin taikinantekijäksi, mutta käsien alettua oirehtimaan hän ei ollut pystynyt enää jatkamaan tehtävässään. Hänen kätensä eivät saaneet olla työssä märät eikä hän voinut käyttää muovihanskoja.

Taikinantekijä E:n kertoman mukaan C ja P olivat samassa työpisteessä töissä eri aikoina, ja molemmat olivat päteviä työssään. C ei kuitenkaan ollut mukana työkierrossa eikä hänellä ollut osaamista mihinkään muihin tehtäviin. Lomien aikana C olisi voinut tehdä niitä, mutta hän ei ollut halunnut. Rovaniemen leipomon tuotantopäällikkö G:n mukaan P työskenteli kaikilla kolmella eri linjalla ja leipomomyymälässä, hallitsi kaikki ennakkopakkauslaitteet, koneiden säätämisen, häiriötilanteissa toimimisen ja valmiiden tuotteiden pakkaamisen toisin kuin C, joka työskenteli ennakkopakkauksessa. C:n työhön kuului tuotteiden laittaminen laatikkoon ja nippujen siirto kuljetukseen tai lähetyspakkaukseen sekä tuotteiden niputtaminen toisten työntekijöiden tauottamisen yhteydessä. Lisäksi P hallitsi kokonaisuudessaan kausituotteiden valmistamisen. R:n ja S:n osaaminen oli vastaava kuin P:n. P:llä ja R:llä oli kummallakin kaksi huollettavaa lasta.

G:n mukaan C:n allergia ei rajoittanut hänen työskentelyään millään lailla sen jälkeen, kun hän siirtyi pois taikinanteosta, eikä esimerkiksi neilikkaa käytetty leipomossa ollenkaan. Kumihanskoja ei tarvinnut työtehtävissä. C:n linjalta oli poistunut tuotteita valmistuksesta ja osa niiden valmistuksesta oli keskitetty muihin yksiköihin. C:lle oli tarjottu koulutusmahdollisuutta muun muassa koneiden käyttöön ja säätämiseen, mutta hän ei ollut koulutukseen halukas.

Työtuomioistuin katsoo, että C:n, P:n, R:n ja S:n työtehtävistä ja -taidoista esitetyn selvityksen mukaan C:n työtehtävät ja osaaminen ovat olleet merkittävästi suppeammat kuin verrokkityöntekijöiden, joiden osaaminen ja käyttö työtehtävissä on monipuolisempaa. Ammattitaudistaan huolimatta C olisi todennäköisesti voinut tehdä useimpia näistä töistä, mutta hän ei ollut halukas kouluttautumaan uusiin tehtäviin, minkä vuoksi myöskään hänen sijoittamisensa vastaaviin tehtäviin työjärjestelyillä ei olisi käytännössä mahdollista. Näin ollen on katsottava, että C:llä ei ollut vertailuryhmään verrattavia valmiuksia suoriutua työtehtävistä samassa määrin, eikä työnantajalta siksi ole voitu edellyttää heidän irtisanomistaan ennen C:tä. Kanne tulee näiltä osin hylätä.

B:n irtisanominen

B on työskennellyt yhtiön Kiimingin leipomossa vuodesta 2000. Hän on suorittanut leipomoteollisuuden ammattitutkinnon vuonna 2005 (kantajan todiste 1).

B on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut työskennelleensä ennaltapakkaajana, jonka työhön kuului koneista huolehtiminen ja leipien hoitaminen jäähdytysraudalta pussiin asti. Välillä hän työskenteli myös lähettämöpakkauksessa, ja jos leipälinjan työt loppuivat, niin sanotulla kahvileipäosastolla tekemässä linjan viimeistelytöitä. B on työskennellyt myös rieska- ja munkkilinjalla Kiimingin leipomossa. Hän hallitsee myös taikinan teon alusta pitäen sekä ylöslyönti- ja nostatuspuolen leipomossa ja on tehnyt niin sanottuja bulkkilistoja (isoja tilauksia) ja tuotteiden lavottamista, mutta ei ole tulostanut tilauksia tietokoneelta. Lisäksi B on kertonut työskennelleensä myymälätehtävissä ja tehneensä myymälän aloitus- ja lopetustoimia ja kassatyötä. Nykyisiä maksupäätteitä hän ei osaa käyttää. Varastossa B ei ole työskennellyt.

Kiimingin leipomon tuotantopäällikkö H:n kertoman mukaan B työskenteli ennaltapakkaajana leipomon 1- ja 2 linjoilla, ja hän oli aiemmin työskennellyt myymälässä, kuten B itsekin on kertonut. Kysymykseen kahvileipälinjalla työskentelystä H ei ole osannut vastata. Pääluottamusmies, ylöslyöjä D sen sijaan on kertonut nähneensä usein B:n työskentelevän kahvileipäosastolla ja sen kahdella vaativalla jälkikäsittelylinjalla.

H ja D ovat kertoneet myös, että yhtiössä vuodesta 2003 työskennellyt K työskentelee kahvileipien lähetyspakkaajana, mihin kuuluu isompien tuote-erien kerääminen lähetyslistan mukaan. Lisäksi K työskentelee myymälässä ainakin aamuisin myymälän aloitustyössä ja lomia sijaistaessaan. K on aloittanut yhtiön palveluksessa vuonna 2003 ja hänellä on yksi huollettava.

Vastaavissa tehtävissä työskennellyt L, joka on aloittanut työskentelyn leipomossa vuonna 2006, on todistajankertomusten (B, H, D) mukaan tehnyt siirtokuormien vastaanottoa ja siirtämistä lähettämössä sekä niin sanottujen bulkkitavaroiden pakkaamista. Työ on fyysisesti raskasta. B on itse kertonut edellä todetusti tehneensä käytännössä L:n työtehtäviä ja pystyvänsä sitä tekemään. D ei ollut kuullut, ettei B kykenisi fyysiseen työhön. Työntekijöillä oli apuvälineitä ja hissit työn suorittamista varten, ja samaa tehtävää hoiti ja siinä viihtyi myös eräs 60-vuotias naistyöntekijä.

H on kertonut yhtiön palveluksessa vuodesta 2003 olleen M:n työskentelevän kahvileipälinjalla, jossa hän tekee linjan tuotteita alusta loppuun saakka. B on kertomansa mukaan tehnyt kaikkia kahvileipälinjan työvaiheita, jotka hän on myös yksityiskohtaisesti kuvaillut työtuomioistuimessa kuultuna. Irtisanomisensa jälkeen noin vuosi sitten B on käynyt leipomossa lomittamassa työntekijöitä ja työskennellyt kahvileipälinjalla. H oli todennut hänelle tuolloin, ettei hän tarvinnut perehdytysjaksoa, koska osasi olla tehtävässä kuin tehtävässä, vaikka oli ollut vuoden poissa työpaikalta.

N puolestaan on työtuomioistuimessa kuultujen (H, D) mukaan hoitanut varastoa ja sen raaka-aine- ja pakkausmateriaalitilauksia sekä niiden kirjanpitoa. Varaston työssä oli käytössä oma käyttöjärjestelmänsä. B ei ollut kertomansa mukaan työskennellyt varastossa. O, jonka työsuhde on alkanut vuonna 2003, oli irtisanomisten aikaan hoitovapaalla. Työsopimuslain 7 luvun 9 §:n nojalla hänen irtisanomisensa on siten ollut mahdollista vain, jos työnantajan toiminta olisi päättynyt kokonaan.

Työtuomioistuin arvioi, että B on kertonut osaamisestaan yksityiskohtaisesti ja uskottavasti, ja D:n kertoma osaltaan tukee hänen kertomustaan työkokemuksestaan ja -taidostaan. H on tullut Kiimingin leipomoon työhön vasta vuonna 2007, eikä hänen tiedossaan ole, mitä kyseessä olevat henkilöt ovat työssään tehneet ennen tätä ajankohtaa.

B on työskennellyt yhtiössä pidempään kuin kukaan muu edellä mainituista työntekijöistä. Työtuomioistuin toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella B:n olevan leipomon pitkäaikainen, kokenut ammattityöntekijä, joka on monityötaitoinen sekä omaa koulutuksen, jota muilla edellä mainituilla työntekijöillä ei ollut. Työntekijöistä N:n työtehtävät ovat kuitenkin olleet selvästi B:n työtehtävistä erovia ja erityisosaamista ja -kokemusta vaativia niin, että häntä ei voida lukea B:n kanssa samaan irtisanomisjärjestykseen kuuluvaksi.

Arvioitaessa ja vertaillessa kokonaisuutena B:n ja muiden verrokkityöntekijöiden työtehtävistä, heidän työkokemuksensa laadusta ja pituudesta, heidän osaamisestaan sekä käytettävyydestään eri tehtäviin esitettyä selvitystä voidaan todeta, että yhtiö ei ole näyttänyt, että työpaikkansa säilyttänyttä K:ta, L:ää tai M:ää olisi pidettävä B:hen verrattuna leipomon toiminnalle tärkeämpinä ammattityöntekijöinä. Irtisanoessaan pidempään työsuhteessa olleen B:n työsopimuksen yhtiö on näin ollen menetellyt kyseisen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n vastaisesti.

A:n irtisanominen

A on työskennellyt irtisanomishetkellä Kiimingin leipomossa. A:n työsuhde on alkanut vuonna 1996. A oli työskennellyt koko uransa ylöslyönnissä. A on kertonut työtehtäviinsä kuuluneen leivän tekemisen (taikinanteon, ylöslyömisen, paistamisen ja koneiden hallitsemisen) ja pakkaamisen. Lisäksi hän on työskennellyt rieska- ja kahvileipälinjastolla. A on vuonna 2001 syntyneen pojan yksinhuoltaja, ja työnantaja oli luvannut ettei yksinhuoltajia irtisanota. Hän oli opastanut ja neuvonut yhtiössä vuodesta 2000 työskennellyttä I:tä työtehtävissä oman työnsä osalta ja perehdyttänyt häntä ylöslyönnissä ja kaikilla kolmella tuotantolinjalla.

J:llä, joka oli aloittanut työskentelyn yhtiön palveluksessa vuonna 2008, ei A:n mukaan riittänyt fysiikka koneen käyttöön, ja J on usein pyytänyt A:lta apua työnsä tekemiseen. H:n mukaan A ei ollut tehnyt taikinaa, ja hän oli satunnaisesti tauottanut työntekijöitä ennaltapakkaamisessa, kun taas I oli tehnyt taikinaa, ylöslyöntiä ja ennaltapakkaamista. D on kertonut A:n ja I:n tekevän muuten samoja työtehtäviä, mutta I on työskennellyt myös kahvileipälinjalla. I on työskennellyt yhtiössä vuodesta 2000.

H on kertonut J:n työskentelevän myös ylöslyönnissä, taikinanteossa ja ennaltapakkauksessa. Hänellä on leipuri-kondiittorin ammattitutkinto ja teollisen leivonnan ammattitutkinto. Sekä I että J olivat osaavia, itsenäisiä ja nopeita oppimaan, mikä mahdollisti muun muassa työvuoromuutosten teon. I:llä on yksi huollettava ja J:llä kaksi. A:n oppiminen oli H:n mukaan rajoitetumpaa kuin I:n ja J:n ja hän oli vastahakoinen työkiertoon.

Edellä esitetyn selvityksen perusteella työntekijöiden ammattitaitoa ja työtehtävissä käytettävyyttä vertailtaessa voidaan todeta, että J on suorittanut kaksi alan koulutusta ja hänellä on kaksi huollettavaa. J hallitsee lisäksi leipomon työtehtäviä laajemmin kuin A. Sen sijaan A ja I ovat molemmat huoltovelvollisia, mutta A on yksinhuoltaja. Sekä A että I ovat työtehtävistä ja osaamisesta kerrotun perusteella työskennelleet useassa eri tehtävässä. Esitetyn näytön perusteella A:n ja I:n osaamisessa ja heidän käytettävyydessään eri tehtäviin ei ole merkittävää eroa. A:lla on lisäksi huomattavan pitkä työkokemus ja hän on myös opastanut I:tä tähän työhön. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että I:tä ei ole voitu pitää yrityksen toiminnalle tärkeänä ammattityöntekijänä, jolla olisi irtisanomisjärjestyksessä etusija A:han nähden. Pidempään työsuhteessa ollut A, joka on myös alaikäisen yksihuoltaja, on siten valittu irtisanottujen työntekijöiden joukkoon vastoin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n määräystä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työtuomioistuin katsoo, että irtisanoessaan A:n ja B:n työsopimukset yhtiö on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä. Yhtiö on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Elintarviketeollisuus ry on saanut tietää A:n irtisanomisasiasta, kun sitä koskeva neuvottelumuistio on 23.6.2011 toimitettu liittoihin, eli ennen A:n työsuhteen päättymistä.

Elintarviketeollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden, kun se ei ole ryhtynyt välittömästi tehokkaisiin toimiin varmistaakseen työehtosopimuksen noudattamisen.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n vaatimuksista osa on hyväksytty ja osa hylätty. Kuluvaatimus on määrältään riidaton. Työtuomioistuin katsoo työtuomioistuimesta annetun lain 38 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla, että asiassa on syytä velvoittaa VAASAN Oy korvaamaan oikeudenkäyntikulut osaksi. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullisena korvauksena on asian lopputulos huomioon ottaen pidettävä 7.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että VAASAN Oy on irtisanonut B:n ja A:n työsopimukset leipomoiden työntekijöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n vastaisesti.

Kanne hylätään siltä osin kuin se on koskenut C:n irtisanomista.

Työtuomioistuin tuomitsee VAASAN Oy:n työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 2.000 euroa ja Elintarviketeollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2.000 euroa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja VAASAN Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Nyyssölä, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.