Labor court ruled employer violated collective agreement by unilaterally changing car mileage reimbursement rates without employee consent.

Asiassa oli kysymys siitä, tuliko työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta koskevan määräyksen mukaan oman auton käytöstä suorittaa korvausta työntekijälle sen mukaan, mitä verohallinto kulloinkin vuosittain verovapaaksi vahvistaa, vai oliko määräyksellä määritelty matkakorvauksen enimmäismäärä, mutta ei korvauksen vähimmäismäärää. Korvauksesta ei näytetty sovitun toisin kuin työehtosopimuksessa. Työtuomioistuin katsoi työehtosopimuksen määräyksen mukaiseksi, että kilometrikorvaus oman auton käytöstä tuli suorittaa verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistaman määrän mukaan eikä työnantaja voinut yksipuolisella tiedotteellaan muuttaa korvausmäärää siitä poikkeavaksi.

Kun määräyksen sisältö ja tulkinta ei ollut epäselvä, yhtiö oli rikkonut työehtosopimusta tietensä ja työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut oikaissut yhtiön toimintaa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 96

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

Suomen Malmi Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.4.2013

Pääkäsittely 27.5.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisessä Malmikaivosten työehtosopimuksessa 1.10.2009 – 30.9.2012 on ollut muun muassa seuraavat määräykset:

16 §

Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella

Mom. 2. Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan jäljempänä tässä momentissa määrätyin ehdoin

korvaus matkakustannuksista ja

korvausta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä

korvausta työkomennuksesta syntyvistä muista ylimääräisistä kustannuksista.

a) Matkakustannukset

Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka syntyvät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takaisin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat toisessa luokassa, matkatavarakustannukset sekä, jos matkustetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.

Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen enimmäismäärä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 4. Paikallinen sopiminen

Työkomennuksesta aiheutuvien, edellä 2 ja 3 momenteissa tarkoitettujen kustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Mikäli työpaikalla tehdään matkatyötä yleisemmin, paikallinen kirjallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksessa 24.10.2011 – 31.10.2013 16 §:n 2 momentin a-kohdan viimeinen kappale on muutettu muotoon:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisäkorvausta suoritetaan työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Suomen Malmi Oy (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja), joka on perustettu vuonna 1935, on ruotsalaisen pörssiyhtiön Drillcon Abp:n tytäryhtiö. Suomen Malmi Oy on urakointiyritys, joka on erikoistunut geologiseen näytteenottoon maa- ja kallioperästä sekä maankamaran tutkimuksiin moderneilla geofysiikan laitteilla. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 121 henkilöä, joista työntekijöitä on 93 ja toimihenkilöitä 28. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli n. 15 miljoonaa euroa. Suomen Malmi Oy:ssä työskentelevien kantajaliiton jäsenten tekemä työ on lähes yksinomaan komennustyötä. Komennustyökohteet sijaitsevat usein syrjäisillä seuduilla ja paikoissa, joihin ei ole julkisia kulkuyhteyksiä. Suomen Malmi Oy:ssä oli ollut 30.6.2010 saakka voimassa ollut 16 §:n 4 momentin tarkoittama paikallinen sopimus matkakustannusten korvaamisesta matkatyössä.

Yhtiö oli 2011 antamassaan tiedotteessa ilmoittanut, että koska matkalippujen hintojen selvittäminen on työlästä ja hinnat riippuvat joissain tapauksissa myös lipun tilausajankohdasta, että vaihtoehtoisesti, jos matkustaa omalla autolla työntekijälle korvataan matkakuluja 0,20 euroa kilometrissä ilman, että asiasta tarvitsisi työnantajan kanssa etukäteen sopia.

Vuonna 2010 verohallinnon vahvistama kilometrikorvauksen määrä on ollut 45 senttiä/kilometri ja vuonna 2011 46 senttiä/kilometri.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua Malmikaivosten työehtosopimusta 1.10.2009 – 30.9.2012 sekä edelleen työehtosopimusta 24.10.2011 – 31.10.2013 tulee tulkita siten, että jos 16 §:n 2 momentin a-kohdan tarkoittamien kustannusten korvauksesta ei ole muuta paikallisesti sovittu, tulee kilometrikorvaus oman auton käytöstä suorittaa työntekijälle sen määrän mukaisesti, mitä verohallinto kulloinkin vuosittain verovapaaksi vahvistaa,

tuomitsee Suomen Malmi Oy:n (myöhemmin "työnantaja") maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Teknologiateollisuus ry:n maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä,

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Malmi Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 11.903,57 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Paikallisesti ja myöhemmin liittotasolla käydyissä neuvotteluissa kantajaliitto on katsonut, että kun paikallisesti ei ole muusta sovittu, on työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin a-kohdan mukaisesti oman auton käytöstä tullut korvata matkakustannuksina se, mitä verohallinnon päätöksessä on kulloinkin vuosittain verovapaaksi korvattavana vahvistettu.

Työnantaja ja työnantajaliitto ovat puolestaan katsoneet, että työehtosopimuksen sanamuoto ”Korvauksen enimmäismäärä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa” tarkoittaisi sitä, että työehtosopimus ei määrittele mitään kilometrikorvausten vähimmäismäärää vain ainoastaan sen, mitä voidaan enintään verovapaasti korvata.

Työnantajan ja työnantajaliiton esittämä työehtosopimuksen tulkinta ei vastaa työehtosopimuksen oikeata tulkintaa.

Malmikaivosten työehtosopimuksessa 16 §:n 2 momentin a-kohdan viimeisen kappaleen kirjaus oli vuoteen 2004 saakka ollut yksiselitteinen, ja se oli kuulunut seuraavasti: ”Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.”

Vuodesta 2005 lukien työehtosopimuksen 16 §:ään oli tullut muiden tekstiuudistusten myötä maininta siitä, että verohallinnon päätöksen mukainen kilometrikorvaus olisi ”enimmäismäärä.”

Tällä viimeksi mainitulla tekstilisäyksellä ei kuitenkaan ollut tarkoitettu muuttaa työehtosopimuksen aiempaa tulkintaa ja soveltamiskäytäntöä, vaan kyseisellä määräyksellä oli ollut tarkoitus selkeyttää sitä, että työnantajan työntekijälleen verovapaana maksama kilometrikorvaus ei voi ylittää verottajan hyväksymiä määriä. Matkustamisesta suoritettavan kilometrikorvauksen sinällään voisi pätevästi sopia olevan suurempikin, aivan kuten paikallisella sopimuksella sen oli mahdollista sopia olevan myös pienempi kuin verohallinnon verovapaaksi vahvistama määrä.

Kilometrikorvausta koskeva kirjaus on 24.10.2011 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen jälleen muutettu aiempaan muotoonsa ja siitä on poistettu sana ”enimmäismäärä”. Tällä muutoksella on poistettu mahdollisuus epäselvyyksiin jatkossa.

Metallityöväen Liitto ry:n tiedossa ei ole, että asianomaista työehtosopimusmääräystä olisi – joko sen aiemmassa tai muutetussa muodossa – milloinkaan muulloin kuin nyt käsillä olevassa riidassa sovellettu tai tulkittu siten, että mikäli muusta ei ole paikallisesti sovittu, olisi kilometrikorvauksena voitu maksaa määrä, joka alittaa verohallinnon vuosittain verovapaaksi vahvistaman kilometrikorvaustaksan.

Koska asiallisesti ottaen kilometrikorvausmääräyksen sisältöä ja tulkintaa ei ole missään vaiheessa muutettu, vastaajayhtiön on täytynyt perustellusti ymmärtää menettelevänsä työehtosopimuksen vastaisesti ryhtyessään yksipuolisesti maksamaan kilometrikorvausta 20 senttiä kilometriltä 1.7.2010 lukien, ilman että asiasta olisi paikallisesti sovittu. Työnantaja on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon. Joka tapauksessa Teknologiateollisuus ry:n olisi tullut välittömästi korjata jäsenyrityksensä ilmeisen virheellinen ja työehtosopimuksen vastainen menettely. Koska näin ei ollut toimittu, on vastaajaliitto laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Suomen Malmi Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 4.100 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiön työntekijät, jotka asuvat eri puolilla Suomea, työskentelevät pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa ja matkustavat paljon. Työmaita on vuositasolla 60–80 eri kohteessa. Omalla autolla ajetuista ajoista noin 95 prosenttia oli kodin ja työmaan välisiä ajoja. Keskimääräinen maksettu kilometrihinta oman auton käytöstä oli vuosina 2011 ja 2012 0,22 €/kilometri. Niistä kilometreistä, joista yhtiö oli maksanut verottajan hyväksymät täydet kilometrikorvaukset (vuonna 2011 0,46 €/kilometri ja vuonna 2012 0,45 €/kilometri), oli sovittu kyseisten työntekijöiden ja kyseisten ajojen osalta tapauskohtaisesti etukäteen. Nämä ajot olivat pääasiassa muita kuin siirtymisiä kotoa työmaalle tai työmaalta kotiin.

Kohteiden majoituspaikat sijaitsevat julkisten kulkuneuvojen yhteyksien päässä. Majoituspaikasta on työnantajan toimesta järjestetty kuljetus työkohteeseen.

Malmikaivosten työehtosopimuksen (sekä 1.10.2009–30.9.2012 voimassa olleen että nykyisin voimassa olevan työehtosopimuksen) 16 §:n 2 momentin mukaisesti työntekijälle maksetaan kyseisessä momentissa jäljempänä määrätyin ehdoin korvaus matkakustannuksista. Ensisijaisesti korvaus maksetaan julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Oman auton käyttäminen matkatyössä edellyttää työehtosopimuksen mukaan sopimista. Mikäli oman auton käytöstä ei ole sovittu, ja työntekijä siitä huolimatta matkustaa työkohteeseen omalla autollaan, matkakustannukset korvataan julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti.

Malmikaivosten työehtosopimuksen, joka oli voimassa 1.10.2009–30.9.2012 välisen ajan, 16 §:n 2 momentin mukaisesti oman auton käytöstä tuli sopia. Korvauksen enimmäismäärä oli työehtosopimuksen mukaan se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. Työehtosopimuksessa ei ollut määritelty kilometrikorvaukselle vähimmäismäärää. Oman auton käytöstä maksettavan korvauksen määrä saattoi näin ollen olla mitä tahansa alle verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistaman enimmäismäärän edellyttäen, että asiasta oli työnantajan ja työntekijän kesken sovittu. Työehtosopimus määritteli vain sen, mitä voitiin verovapaasti enintään korvata.

Vuodesta 2005 lähtien aina 24.10.2011 asti työehtosopimuksessa puhuttiin korvauksen enimmäismäärästä. Kyse oli tuolloin nimenomaisesta työehtosopimusmuutoksesta, jolla työehtosopimuksen sanamuotoa muutettiin (määrä → enimmäismäärä). Uusi määräys sekä vuonna 2005 työehtosopimukseen tullut kirjaus (TES 16 § 4 momentti) siitä, että työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin kuin työehtosopimuksen 16 §:n 2 ja 3 momenteissa määrättiin, mahdollisti sen, että korvauksen määrä saattoi olla pienempikin kuin verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama määrä.

Suomen Malmi Oy tarjosi työntekijöilleen vaihtoehdon julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan maksettavalle matkakustannusten korvaukselle. Työnantaja esitti 30.6.2010 päivätyn tiedotteen mukaisesti tarjouksen (oman auton käytöstä maksetaan 0,20 €/km) ja työntekijä hyväksyi sen omalta osaltaan lähtemällä työkohteeseen omalla autolla. Näin ollen työnantajan ja työntekijän välille syntyi paikallinen sopimus asiasta. Muussa tapauksessa matkakustannusten korvaukset olisi maksettu julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti.

Nykyisinkin voimassa olevan malmikaivosten työehtosopimuksen 16 §:n 4 momentti antaa mahdollisuuden sopia toisin kilometrikorvauksen määrästä. Malmikaivosten työehtosopimuksen mukaisesti 16 §:n 2 momentin mukainen paikallinen sopimus oman auton käytöstä matkatyössä solmitaan työntekijän tai työntekijöiden sekä työnantajan välillä. Luottamusmies ja pääluottamusmies voivat tehdä kyseisissä asioissa paikallisen sopimuksen vain, jos ovat saaneet siihen kaikilta asianomaisilta työntekijöiltä erillisen valtuutuksen.

Suomen Malmi Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta. Erimielisyyden tultua Teknologiateollisuus ry:n tietoon Suomen Malmi Oy on toiminut Teknologiateollisuus ry:n ohjeiden mukaisesti. Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Malmi Oy:n tiedote 30.6.2010

2. Paikallinen sopimus kotimatkojen korvauksesta jaksotyössä 25.9.2006

3. Työnantajan ohje periodityön kotimatkojen korvauksista, 26.11.2009

4. Muistio paikallisen sopimuksen neuvotteluista 31.5.2010

5. Muistio paikallisen sopimuksen neuvotteluista 23.6.2010

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Malmi Oy:n tiedote 30.6.2010

2. Suomen Malmi Oy:n tiedote 18.11.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri A

2. Metallityöväen Liitto ry:n entinen päälakimies B

3. Suomen Malmi Oy:n pääluottamusmies C

4. Metallityöväen Liitto ry:n entinen neuvottelupäällikkö (eläkkeellä) D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Talouspäällikkö E, Suomen Malmi Oy

2. Ryhmäpäällikkö F, Teknologiateollisuus ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Suomen Malmi Oy:n pääluottamusmies C on kertonut entisen pääluottamusmiehen tehneen sopimuksen työnantajan kanssa kilometrikorvausten maksamisesta. Sitä ennen päivärahat maksettiin "läpi asti". Kun uutta paikallista sopimusta ei saatu aikaan, työntekijöille lähetettiin ehdotus. Työntekijöiden kanta oli, ettei siihen suostuta. Palkka ei olisi riittäneet työmatkojen kulkemiseen. Julkisten kulkuvälineiden käyttäminen ei ollut mahdollista. Matkoihin tarvittiin taksia, jos omaa autoa ei voitu käyttää, tai muuten matkalla viipyisi päiviä. Esimerkiksi Sallaan pitäisi matkustaa pari päivää yhteen suuntaan. Jos työntekijän piti esimerkiksi olla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä töissä, ja ilmoitus siitä tuli perjantaina, ei matkalippuja käytännössä pystynyt hankkimaan. Asian ratkaisu oli pitkittynyt. Työnantaja ei hyväksynyt taksin käyttöä, jolloin työntekijän olisi pitänyt kävellä 10 - 20 kilometrin matkoja linja-autolle. Takseja ei voinut maksaa itsekään.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen tulkinta

Työehtosopimuksen 16 §:n a-kohdan 2 momentin (1.10.2009 - 30.9.2012) säännöksen mukaan korvauksen enimmäismäärä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, tuleeko kyseisen kohdan tarkoittamien kustannusten korvaus eli kilometrikorvaus oman auton käytöstä suorittaa työntekijälle sen määrän mukaisesti, mitä verohallinto kulloinkin vuosittain verovapaaksi vahvistaa vai onko määräyksellä määritelty korvauksen enimmäismäärä, mutta ei korvauksen vähimmäismäärää.

Riidanalainen korvauksen enimmäismäärää koskeva kohta on työehtosopimuksen neuvotteluihin kaikissa vaiheissa osallistuneen D:n kertoman mukaan lisätty sopimukseen, kun matkakustannusten korvauksissa havaittiin ristiriitoja yritysten pyrkiessä maksamaan ylisuuria matkakorvauksia, mistä seurasi verotuksellisia ongelmia. Työehtosopimukseen haluttiin raja matkakustannusten korvaamiselle, mutta tarkoituksena ei ollut antaa mahdollisuutta maksaa vähemmän.

Määräys oli vuoteen 2004 saakka yksiselitteinen, eli sen sanamuodon mukaan korvauksen määrä oli se, jonka verohallitusvuosittain verovapaaksi vahvistaa. B:n mukaan määräyksen aiempaa tulkintaa ei ollut tarkoitus muuttaa vuonna 2005. mutta "määrä" sanan muutoksella "enimmäismäärä"- muotoon oli haluttu täsmentää, ettei paikallisestikaan voitu sopia oman auton käytön korvaamisesta verohallituksen hyväksymän verovapaan määrän ylittäen. F on kertonut, että vuoden 2011 työehtosopimusneuvotteluissa on tullut neuvoteltaessa esiin nimenomaan Suomen Malmi Oy:n harjoittama tulkinta korvauksen enimmäismäärästä, mistä syystä määräystä haluttiin jälleen Metalliliiton taholta selventää, minkä vuoksi sana "enimmäismäärä" poistettiin.

Sekä D:n, A:n, B:n että F:n kertomuksista käy yhdenmukaisesti ilmi, että määräyksen tarkoitus on ollut, että korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa eikä määräyksen sisältöä tai tulkintaa ole asiallisesti missään vaiheessa muutettu. Voimassa olevan työehtosopimuksen 24.10.2011 - 31.10.2013 sanamuodon mukaan korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

D, A, Bja F ovat edelleen yhtenäisesti kertoneet, että käytännössäkään heidän tiedossaan ei ollut yhtään tapausta, missä korvausmäärästä olisi ollut riitaa tai kilometrikorvauksena olisi pyritty maksamaan vähemmän kuin verohallinnon vuosittain verovapaaksi vahvistama korvausmäärä. Määräyksen tulkinnassa ja soveltamisessa ei pitänyt olla mitään epäselvyyksiä.

Vastaaja ei ole esittänyt perustetta tai näyttöä esittämälleen tulkinnalle siitä, että korvauksen määrä saattoi olla mitä tahansa alle verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistaman enimmäismäärän.

Paikallinen sopiminen

Työnantaja on vedonnut lisäksi siihen, että matkakustannusten korvaamisesta on sovittu paikallisesti toisin.

Työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin a-kohdan (1.10.2009 - 30.9.2012) mukaan, jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Saman määräyskohdan 4 momentin mukaan matkakustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Mikäli työpaikalla tehdään matkatyötä yleisemmin, paikallinen kirjallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Voimassa olevan työehtosopimuksen (24.10.2011 - 31.10.2013) mukaan puolestaan työantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa.

C:n kertoman mukaan entinen pääluottamusmies oli tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen kilometrikorvausten maksamisesta. Sopimus on ollut voimassa 30.6.2010 saakka (kantajan todiste 2), jonka jälkeen uutta paikallista sopimusta ei saatu neuvoteltua. Työtuomioistuin katsoo A:n, D:n ja B:n yhtenevillä kertomuksilla näytetyksi, että yhtiön normaaliin toimintaan kuuluu, että osa tai kaikki sen työntekijät ovat jatkuvasti matkatyössä.

Työnantaja on esittänyt, että työnantajan ja työntekijän välille on oikeustoimilain nojalla syntynyt paikallinen sopimus matkakustannusten korvaamisesta niin, että työnantaja on antanut 30.6.2010 päivätyn tiedotteen (kantajan todiste 1) muodossa tarjouksen, ja työntekijä on hyväksynyt sen omalta osaltaan lähtemällä työkohteeseen omalla autolla. Väite on kantajan mukaan esitetty myöhemmin erimielisyysneuvottelujen jo päätyttyä liittojen välillä.

Oikeustoimilain 1 §:n mukaan sopimus syntyy, kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä vastaus. Sopimus sinänsä voi joissain tapauksissa syntyä pelkästään osapuolten tosiasiallisen toiminnan ja käyttäytymisen seurauksena. Tällöin on kuitenkin edellytyksenä, että osapuolten voidaan todeta saavuttaneen yksimielisyyden sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Sopimuksiin, jotka eivät perustu nimenomaiseen tahdonilmaisuun, on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa suhtauduttu yleensä pidättyvästi.

Tiedotteen antamista edellä kuvatuin tavoin ei voida tulkita työehtosopimuksen tarkoittamaksi paikalliseksi sopimukseksi nimenomaisen sopimustahdon puuttuessa.

Työtuomioistuin toteaa, ettei työnantaja ei ole voinut sopimuksen puuttuessa yksipuolisesti määritellä oman auton käytöstä maksettavan korvauksen määrää antamallaan tiedotteella työehtosopimuksen määräyksestä poikkeavasti.

Sinänsä selvää on, että työnantajan ja työntekijän tulee sopia työntekijän oman auton käytöstä eikä ketään voi ilman asiasta sopimista velvoittaa oman auton käyttöön.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kilometrikorvaus oman auton käytöstä tulee suorittaa sen määrän mukaisesti, mitä verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Tieten rikkominen

Edellä esitettyihin perusteluihin nähden työtuomioistuin toteaa kilometrikorvausmääräyksen sisällön ja tulkinnan olevan selvä. Yhtiön työehtosopimuksen vastainen käytäntö ei myöskään ole perustunut paikallisella sopimuksella tehtyyn työehtosopimuksen poikkeukseen. Suomen Malmi Oy:n menettelyä on pidettävä työehtosopimuksen tietensä rikkomisena, mistä seuraa hyvityssakkovastuu.

Suomen Malmi Oy on perustanut toimintansa ilmeisen virheelliseen työehtosopimuksen tulkintaan. Teknologiateollisuus ry:n olisi tullut oikaista jäsenyrityksensä ilmeisen virheellinen toiminta. Tämän laiminlyödessään vastaajayhdistys on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Metallityöväen Liitto ry:n hyväksi. Suomen Malmi Oy ja Teknologiateollisuus ry ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa. Kuluvaatimus on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työehtosopimusta tulee tulkita siten, että jos 16 §:n 2 momentin a-kohdan tarkoittamien kustannusten korvauksesta ei ole muuta paikallisesti sovittu, tulee kilometrikorvaus oman auton käytöstä suorittaa työntekijälle sen määrän mukaisesti, mitä verohallinto kulloinkin vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Suomen Malmi Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitto ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3.000 euroa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitto ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4.000 euroa.

Työtuomioistuin velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Malmi Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.903,57 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.