Labor court dismisses union claim that employer violated re-employment protection by hiring others instead of laid-off employee.

Yhtiö oli lomauttanut hissikorien suunnittelijana toimineen toimihenkilön tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla toistaiseksi. Lomautuksen aikana yhtiöön oli palkattu muita henkilöitä suunnittelutehtäviin.

Esitetyn selvityksen mukaan toimihenkilöllä ei ollut edellytyksiä suoriutua suunnittelutyöstä yhtiössä siinä ajassa, mikä työhön oli arvioitu menevän, edes työnantajan tarjoaman koulutuksen jälkeenkään. Kuilumekaniikkasuunnittelijan työ tai hissien tuotekehitystyö ei ollut sellaista työtä, johon hänet olisi voitu tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa. Yhtiö ei näin ollen ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen määräyksen vastaisesti palkkaamalla yhtiön palvelukseen toimihenkilön kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin tai hissien tuotekehitystehtäviin tarjoamatta näitä tehtäviä lomautettuna olleelle toimihenkilölle.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 76

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Alte Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.2.2013

Pääkäsittely 24.4.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välillä ajaksi 28.1.2010 - 30.9.2012 tehdyn teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Lomauttaminen

1 Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momenttien mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

17 § Korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toimihenkilön lomauttaminen (9 § ja 16 §:n 1 k)

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

TAUSTA

A on työskennellyt Alte Oy:n palveluksessa suunnittelijana 3.10.2006 lukien. Yhtiö on lomauttanut A:n työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla toistaiseksi 6.4.2009 lukien. Yhtiö on palkannut toimihenkilön kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 2.8.2010 ja 16.5.2011 sekä hissien tuotekehitystehtäviin 15.2.2011 tarjoamatta näitä tehtäviä lomautettuna olleelle A:lle.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Alte Oy:n menetelleen teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 1 kohdan vastaisesti palkkaamalla yhtiön palvelukseen toimihenkilön kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 2.8.2010 lukien, toimihenkilön hissien tuotekehitystehtäviin 1.2.2011 lukien tai toimihenkilön kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 16.5.2011 lukien tarjoamatta näitä tehtäviä 6.4.2009 lukien toistaiseksi lomautettuna olleelle toimihenkilölleen A:lle,

velvoittaa Alte Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n nojalla työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta 2.8.2010 lukien 2.8.2010 ja 23.1.2011 väliseltä ajalta 15.578,90 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, 9.6.2011 ja 31.8.2012 väliseltä ajalta 41.080,45 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, 1.9.2012 lukien 1.9. ja 31.10.2012 väliseltä ajalta 5.616,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.11.2012 lukien, 1.11.2012 ja 30.4.2013 väliseltä ajalta 17.171,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.5.2013 lukien ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Alte Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä asiassa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n mukaan lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 – 3 momenttien mukaiset. Koska A on lomautettu toistaiseksi, sovellettavaksi tulee mainitun lainkohdan 1 momentin 1 kohta. Sen mukaan lomauttaminen on mahdollista, jos työnantajalla on työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on myös järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Sekä kuilumekaniikan suunnittelutehtävät että hissien tuotekehitystehtävät ovat olleet A:n konesuunnittelijan työtehtäviä vastaavia tehtäviä tai ainakin sellaista työtä, joka on vastannut A:n koulutusta, ammattitaitoa ja työkokemusta. Näin ollen yhtiön olisi tullut tarjota tehtäviä A:lle ja päättää hänen lomauttamisensa eikä palkata yhtiöön ulkopuolelta uusia työntekijöitä.

A on ollut perusteettomasti lomautettuna 2.8.2010 lukien. Hänellä on tästä syystä oikeus työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen eli lähtökohtaisesti saamatta jääneeseen palkkaan. Koska tästä korvauksesta tulee pääsääntöisesti tehtäväksi 12 luvun 3 §:n tarkoittama vähennys, vahingonkorvauksen bruttomäärästä ei tule vähentää maksettuja työttömyyspäivärahoja.

Korvauksen määrä

A:n palkka on ollut lomautuksen alkaessa 2.702 euroa kuukaudessa. Hänelle olisi kuulunut 0,5 prosentin yleiskorotus 1.2.2010 lukien, 1 prosentin yleiskorotus 1.10.2010 lukien ja 2,4 prosentin yleiskorotus 1.10.2011 lukien. Tämän mukaisesti A:n palkan suuruus on ollut 1.2.2010 lukien 2.715,51 euroa kuukaudessa, 1.10.2010 lukien 2.742,67 euroa kuukaudessa ja 1.10.2011 lukien 2.808,49 euroa kuukaudessa.

A:lle on aiheutunut saamatta jääneen kuukausipalkan suuruinen vahinko 2.8.2010 ja 23.1.2011 väliseltä ajalta. Vahingon määrä on tältä osin yhteensä (2 kuukautta x 2.715,51 euroa + 3 kuukautta 14/20 päivä x 2.742,67 euroa) 15.578,90 euroa. A on työllistynyt ulkopuolisen työnantajan palveluksessa 24.1. ja 8.6.2011 väliseksi ajaksi ja ansainnut siinä työssä yhteensä 13.923,13 euroa, joten tuona ajanjaksona lomautuksesta ei ole aiheutunut hänelle taloudellista vahinkoa. Ulkopuolisen työn päättymisen jälkeen vahinkoa on kertynyt jälleen saamatta jääneen kuukausipalkan verran, joten vahingon suuruus on tältä osin 8.6.2011 ja 31.8.2012 väliseltä ajalta yhteensä (3 kuukautta 15/21 päivä x 2.742,67 euroa + 11 kuukautta x 2.808,49 euroa) 41.080,45 euroa.

Vahinkoa kertyy 1.9.2012 lukien kuukausittain 2.808,49 euroa seuraavaan työehtosopimuksen mukaiseen palkankorotukseen asti. Palkkoja korotetaan 1.11.2012 lukien 1,9 prosentilla, joten siitä eteenpäin korvattavan vahingon määrä on 2.861,85 euroa kuukaudessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Alte Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Alte Oy ovat lisäksi vaatineet Ammattiliitto Pro ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Alte Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työn vähentyminen

Yhtiössä havaittiin elokuussa 2008 tulevan talouskriisin ensimmäiset merkit, kun asiakasyritykset laittoivat kaikki investoinnit jäihin. Tällöin yhtiön tilauskanta romahti ja uusia tilauksia ei juuri tullut. Yhtiön oli tilausten ja sitä kautta töiden merkittävän vähenemisen johdosta aloitettava sopeuttamistoimet. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin vuoden 2008 lopussa ja neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2009 alussa. Yhtiö päätyi irtisanomisten sijasta lomauttamaan henkilöstöään, koska tilanne nähtiin tilapäisenä. Ensin lomautettiin osa henkilöstöstä 30.4.2009 asti, mutta jo ennen tuota ajankohtaa lisälomautukset osoittautuivat välttämättömiksi. Osa henkilöstöä mukaan lukien A lomautettiin tässä toisessa erässä. Yhteensä noin 10 prosenttia koko yhtiön työvoimasta lomautettiin.

Suunnittelutehtävät yhtiössä

A:lla ei ollut aloittaessaan työskentelynsä yhtiön palveluksessa 3.10.2006 kokemusta suunnittelutyöstä. Valmistustyöstä A:lla oli pitkä, Kone Oy:ssä hankittu kokemus. Alte Oy:hyn A tuli avustavaksi suunnittelijaksi. Tehtävä on toimihenkilötason tehtävä. Koulutukseltaan A on teknikko. A toimi korisuunnittelussa. Tehtävässä on olemassa valmis ratkaisu, johon suunnittelija vain tekee tarvittavia pienehköjä muutoksia esimerkiksi mittoihin. Hissikorien suunnittelua A teki jonkin verran aina jonkun toisen ohjaamana. Itsenäiseen työskentelyyn A:n osaaminen ei riittänyt työnantajan tarjoaman ja järjestämän poikkeuksellisen pitkän koulutuksen ja työssäoppimisen jälkeenkään.

A toimii avustavana suunnittelijana eli sijoittuu osaamiseltaan henkilöryhmittelyn luokkaan 06. Kanteessa mainittuihin tehtäviin palkatut henkilöt ovat tullessaan sijoittuneet suoraan luokkaan suunnittelijat 04. Nykyisin joku on jo noussut luokkaan erikoissuunnittelijat 03. Tässä tapauksessa luokan 04 tason suunnittelija on ollut minimivaatimus tarjolla olleisiin tehtäviin. Alemman luokan tehtäviä ei asiakkaalla ole tarjota. A ei osaamisensa ja kokemuksensa perusteella ole edes luokan 05 nuorempi suunnittelija saati luokan 04 suunnittelija, minne päästäkseen teknikon koulutuksen saanut tarvitsisi muun muassa noin kahdeksan vuoden suunnittelutyökokemuksen. Yleisesti ottaen asiakas suhtautuu hyvin epäröivästi teknikon koulutuksen saaneisiin henkilöihin, sillä alemman kategorian työt teetetään tätä nykyä esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Töiden siirtyminen on painottunut vuosien 2005 – 2010 välille. Suomessa ei tämän tason töitä ole juuri enää tarjolla.

Korisuunnittelija käyttää valmiita jo olemassa olevia ratkaisuja, joihin tekee tarvittaessa pieniä muutoksia esimerkiksi mittoihin. Korisuunnittelijana toimiessaan A on tehnyt jonkin verran ohutlevypuolen suunnittelua sekä jonkin verran hissikorien suunnittelua. Hissikorien suunnittelu tapahtui aina ohjattuna. Korisuunnittelija on toimihenkilötehtävä ja työn suorituspaikkana ovat yhtiön toimitilat. Tehtävässä ei tarvita kielitaitoa. Nykyisellään tämän kaltainen korisuunnittelutyö on Suomessa pitkälti loppunut, ei siis vain yhtiössä vaan yleisesti. Työt ovat siirtyneet tehtäväksi ulkomailla kuten Kiinassa ja Intiassa.

Kuilumekaniikkasuunnittelija suunnittelee johteita hissikuiluissa olevaan käynnistyskoneistoon eli laitteita, joilla ohjataan hissiä sekä kaikenlaista mekaniikkaa, mitä vaaditaan siihen, että hissi toimii ja liikkuu. Tehtävässä on muun muassa tunnettava hissien turvallisuuteen liittyvät EU-tason säännökset ja määräykset. Työssä tarvitaan myös teknisen ammattienglannin kielen taitoa, koska asiakasyrityksen kieli on englanti ja työssä vaaditaan yhteydenpitoa ulkomaille. Työ on vaativuudeltaan ylemmän toimihenkilön tehtävä. Tehtävän suorituspaikka on pääasiassa asiakasyrityksen toimitilat. Lisäksi asiakasyritys edellyttää tehtävää hoitavalta korkeakoulututkintoa.

Insinööri B palkattiin yhtiöön 2.8.2010 yhden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen kuilumekaniikkasuunnittelijaksi. B:llä oli tehtävän edellyttämä koulutus ja vaadittava kokemus vastaavista suunnittelutöistä. Lisäksi B:llä on hyvä teknisen ammattienglannin kielen taito. Kuukautta myöhemmin eli 6.9.2010 yhtiössä tiiminvetäjänä toiminut ylempi toimihenkilö jäi 3 kuukauden mittaiselle vuorotteluvapaalle. Tällöin yhtiö selvitti työvoimatoimistosta mahdollisuutta ottaa vuorotteluvapaan sijaiseksi oma, lomautettuna ollut työntekijä. Työvoimatoimisto katsoi tuolloin lausunnossaan, ettei tämä ole vuorotteluvapaalain määräysten vuoksi mahdollista, vaan sijaiseksi on palkattava työtön työnhakija. B palkattiin tuolloin kuilumekaniikkasuunnittelijaksi. Myöhemmin B:n työsuhde vakinaistettiin. B:llä on suunnitteluun vaikuttavan, turvallisuuteen liittyvän EU-säännöstelyn tuntemus.

Insinööri I palkattiin 16.5.2011 kuilumekaniikkasuunnittelijaksi yhtiöön. I työskentelee pääasiassa asiakasyrityksen tiloissa tutkimuslaboratoriossa suunnitellen ja testaten prototyyppejä. Myös I:n englannin ammattikielen osaaminen on hyvä. I:llä on suunnitteluun vaikuttavan, turvallisuuteen liittyvän EU-säännöstelyn tuntemus.

Hissin ovien tuotekehitystyö on suunnittelua, jossa luodaan täysin uutta. Uusien ratkaisujen suunnittelu on erittäin vaativaa, koska suunniteltavat osat tulevat rakennuksiin kiinteisiin rakenteisiin ja ovien liikkeitä sekä muita liikkuvia osia varten luotava teknologian hallinta vaatii todella korkean tason osaamista. Tässäkin asiakasyrityksille tehtävässä tuotekehitystyössä työkieli on englanti. Usein suunnittelutyön tilaaja on asiakkaan ulkomailla oleva yksikkö, jolloin tuotteen koordinointi ja hallinta tapahtuu esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa sijaitsevan yksikön henkilöstön toimesta. Hissien tuotekehitystyö yhtiössä on vaativuudeltaan ylemmän toimihenkilön tehtävä. Tehtävän suorituspaikka on pääasiassa asiakasyrityksen toimitilat. Lisäksi asiakasyritys edellyttää tehtävää hoitavalta ylempää korkeakoulututkintoa.

Diplomi-insinööri J palkattiin 1.2.2011 hissien tuotekehitykseen. J on pääasiassa työskennellyt asiakasyritys Kone Oy:n tiloissa. Asiakasyrityksenä Kone Oy vaati ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta suunnittelijaa, jolla on erinomainen englannin ammattikielen taito. J täytti asiakkaan vaatimukset koulutuksen, kokemuksen ja kielitaidon osalta.

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n mukaan lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1-3 momenttien mukaiset. Yhtiöllä on ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Näin ollen yhtiö on voinut irtisanomisen vaihtoehtona lomauttaa A:n toistaiseksi.

On myös huomioitava, että juuri ennen lomautuksen alkamista, työnantaja oli kouluttanut A:ta yli neljän kuukauden ajan, jotta tällä olisi valmiuksia erityisesti niihin suunnittelutehtäviin, joista kanteessa on kyse. Tuon neljän kuukauden aikana kävi selväksi, ettei A edelleenkään kykene näistä vaativammista suunnittelutehtävistä suoriutumaan. Vasta tuon neljä kuukautta kestäneen koulutusjakson jälkeen työnantaja päätyi lopulta lomauttamaan A:n, koska tämän kykyä ja osaamista vastaavaa työtä ei ollut tarjolla. Neljän kuukauden kokopäiväistä koulutusta ohjattuna voidaan pitää enemmän kuin riittävänä työnantajan koulutusvelvollisuuden kannalta työnantajan pyrkiessä täyttämään työntarjoamis- ja koulutusvelvoitteen.

Työnantaja ei ole tarjonnut kuilumekaniikkasuunnittelijan tehtäviä tai hissien tuotekehitystyötä A:lle, koska A:lla ei ole ollut tehtävissä vaadittavaa koulutusta, kokemusta eikä ammattitaitoa. A:lla ei ole ollut edellytyksiä suoriutua näistä tehtävistä edes työnantajan tarjoaman ja järjestämän pitkäaikaisen ja perusteellisen käytännön koulutuksen jälkeenkään. Lisäksi A:lla ei ole ollut tehtävissä vaadittavaa kielitaitoa. Näin ollen yhtiö ei ole menetellyt työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 1 kohdan vastaisesti.

Korvauksen määrä

A:n kuukausipalkkojen määrät pitävät paikkansa 31.10.2012 asti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Vastaavan suunnittelijan, suunnittelijan ja suunnitteluassistentin toimenkuvat

2. Henkilöiden palkkaluettelo 1.10.2010

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n työajanseurantaraportit vuosilta 2006–2009

2. Hyvityslasku ja ote laskutusohjelmasta

3. A:n työhakemus liitteineen

4. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n jäsenluettelon ote

5. Alte Oy:n toimintaohjeet

6. Alte Oy:n kone-osaston organisaatio tapahtuma-aikaan

7a. B:n työsopimus

7b. B:n työsopimus

8. C:n vuorottelusopimus

9. Työajanseurannan koodit vuosilta 2006-2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Koneteknikko A

2. Eläkeläinen D

3. Alte Oy:n tiiminvetäjä E

4. Etteplan Oy:n ohjelmistosuunnittelija F

Vastaajan henkilötodistelu

1. Alte Oy:n toimitusjohtaja G

2. Alte Oy:n osastonjohtaja H

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, olisiko Alte Oy:n tullut tarjota 6.4.2009 lukien toistaiseksi lomautettuna olleelle suunnittelijalleen A:lle niitä tehtäviä, joita yhtiön palvelukseensa kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 2.8.2010 lukien, hissien tuotekehitystehtäviin 1.2.2011 lukien ja kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 16.5.2011 lukien palkkaamat toimihenkilöt tekivät.

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuudesta esitetty selvitys

A on työtuomioistuimessa kertonut tulleensa Alte Oy:n palvelukseen 3.10.2006 konesuunnittelijaksi. Hän työskenteli aluksi pari kolme kuukautta hissien kuilumekaniikkasuunnittelussa ja teki sen jälkeen korisuunnittelua sekä muun ohella hissin lattian tuotekehitystyötä. Lopuksi ennen lomauttamistaan 2009 A tarkasti Kone Oy:lle tilattujen laitteiden osaluetteloja. Tämä työprojekti ei ollut enää suunnittelutyötä. Yhtiöllä oli A:n sinne tullessa käytössä vanha suunnitteluohjelma, jota hän joutui pitkään opiskelemaan. A ei ollut saanut huomautuksia tai varoituksia siitä, ettei hän olisi kyennyt hoitamaan tehtäviään. A olisi pystynyt tekemään yhtiössä esimerkiksi kuilumekaniikkasuunnittelu- ja tuotekehitystyötä.

Työtuomioistuimelle jätetystä A:n työajanseurantaraportista vuodelta 2006 ilmenee, että hän on 1.10.2006-31.12.2006 tehnyt 192 tuntia työtä, josta asiakasta ei ollut laskutettu. Edelleen kirjallisena selvityksenä on työtuomioistuimelle jätetty asiakkaan 100 työtunnin hyvityslasku 4.3.2008 A:n ylitettyä työhön käytettäväksi arvioidun työajan.

Edelleen G:n mukaan arvion työhön käytettävästä ajasta suorittivat ennen työn aloittamista Alte Oy:n tiiminvetäjä ja asiakas yhdessä aikaisemman kokemuksensa perusteella. Kone Oy:n usealta osastolta tuli vuonna 2008 kielto käyttää A:ta heidän suunnittelutöissään, koska A ei pysynyt asetetuissa aikatauluissa. A:lta meni töihin liikaa aikaa etukäteisarvioon verrattuna. Huolimatta pitkästä koulutuksesta yhtiö ei siten ollut voinut käyttää A:ta suunnittelutyöhön, koska hän ei suoriutunut siitä. A:ta ei siten voinut palkata uusiin tehtäviin kuilumekaniikkasuunnittelijaksi tai tuotekehitystöihin asiakkaalta saadun kielteisen palautteen vuoksi. A ei olisi myöskään selvinnyt niistä työn osaamisvaatimuksista, joita kuilumekaniikkasuunnittelijan työssä ja tuotekehitystyössä oli.

Etteplan Oy:ssä ohjelmistosuunnittelijana toimiva F on yhdensuuntaisesti G:n ja H:n kanssa kertonut yleisenä käytäntönä olevan, että Kone Oy nimeää tietyn suunnittelijan, jolle heidän suunnittelutehtävänsä tulee suunnitteluyhtiössä antaa.

Alte Oy:ssä tiiminvetäjänä toimivan E:n mukaan A:n suunnittelutyöstä asiakas valitti vain siksi, että häneltä oli mennyt suunnittelutyöhön noin puolitoista tai kaksi kertaa kauemmin aikaa kuin muilla suunnittelijoilla. Oli kuitenkin tavanomaista, että suunnittelijoilla meni usein enemmän aikaa työtehtävään kuin siihen oli arvioitu menevän. Alte Oy:ssä pääosin paperikonesuunnittelijana toimineen D:n mukaan työnteon joutuisuudesta on yhtiössä tullut monelle suunnittelijalle kompastuskivi. Asiakkaan antama aika ei useinkaan riitä työn tekemiseen. Suunnittelija ei ole suoraan yhteydessä asiakkaaseen, eikä erityisiä kielitaitovaatimuksia siten ole.

Arviointi ja johtopäätökset

Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 1 kohdan mukaan lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1-3 momenttien mukaiset. Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiö on lomauttanut A:n työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla toistaiseksi 6.4.2009 lukien.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on myös järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 1 kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

G:n mukaan A:n saama alkukoulutus työssä kesti 5-6 viikkoa eli pitempään kuin muilla työntekijöillä, joilla se kesti 2-3 viikkoa. Koulutus ei ollut asiakkaalta laskutettavaa työtä. Yhtiön pääasiakas oli vuonna 2008 ilmoittanut, ettei A ollut suoriutunut suunnittelutyöstä siinä ajassa, mikä työhön oli arvioitu menevän. Yhtiö oli tämän vuoksi joutunut hyvittämään asiakasta. A:n vuoden 2009 alkukuukausina tekemästä työstä yhtiö ei ollut voinut laskuttaa asiakasta. Yhtiön pääasiakas ilmoitti vuonna 2008, ettei A:ta saa käyttää heidän suunnittelutöissään, koska hän ei pysynyt asetetuissa aikatauluissa.

H:n mukaan asiakas aina arvioi etukäteen työhön käytettävän suunnitteluajan. A käytti vuonna 2007 suunnittelutyöhön aikaa 2,4 kertaa enemmän kuin asiakas oli työmääräksi arvioinut. Tämän vuoksi yhtiön asiakas ei enää alkuvuodesta 2008 hyväksynyt A:ta suunnittelijakseen.

Asiassa on tullut näytetyksi, ettei A:lla ollut edellytyksiä suoriutua suunnittelutyöstä yhtiössä siinä ajassa, mikä työhön oli arvioitu menevän, edes työnantajan tarjoaman koulutuksen jälkeenkään.

Työtuomioistuin näin ollen katsoo, ettei kuilumekaniikkasuunnittelijan työ tai hissien tuotekehitystyö ollut sellaista työtä, johon A olisi voitu tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa. Yhtiö ei näin ollen ole menetellyt teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 1 kohdan vastaisesti palkkaamalla yhtiön palvelukseen toimihenkilön kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 2.8.2010 lukien, toimihenkilön hissien tuotekehitystehtäviin 1.2.2011 lukien tai toimihenkilön kuilumekaniikan suunnittelutehtäviin 16.5.2011 lukien tarjoamatta näitä tehtäviä lomautettuna olleelle A:lle.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Ammattiliitto Pro ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Alte Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.217,50 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Alte Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.217,50 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Pärssinen, Koskinen ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.