Labor court allows severance pay for transferred business employees but dismisses union penalty claims due to factual uncertainty.

Paitoja valmistanut yritys oli mennyt konkurssiin ja sen kaikki työntekijät oli irtisanottu. Seuraavana päivänä toimintaa jatkoi toinen yritys, joka oli samojen omistajien määräysvallassa. Paitojen valmistukseen palkattu henkilöstö koostui osasta niitä työntekijöitä, jotka oli irtisanottu edeltäjäyrityksestä. Liiketoimintasiirron yhteydessä jälkimmäinen yritys sai käyttöönsä edeltäjän toimitilat ja tuotantovälineet. Myös edeltäjän vaihto-omaisuus eli keskeneräiset paidat ja valmistusmateriaalit siirtyivät seuraajalle. Samoin paitojen markkinoinnissa käytetty tuotemerkki säilyi seuraajan käytössä.

Jälkimmäisen yrityksen toimintatapa poikkesi edeltäjän liiketoiminnasta siten, että peruspaitojen sarjatuotannosta siirryttiin mittapaitojen ja muiden erikoispaitojen valmistukseen suoraan asiakkaille ja yrityksille. Tästä muutoksesta huolimatta liiketoimintasiirron kokonaisuutta arvioitiin tuomiossa siten, että kysymyksessä oli luovutuksen jälkeen samankaltaisena harjoitetun toiminnan jatkaminen, joka täytti liikkeen luovutuksen tunnusmerkit. Asiaa ratkaistaessa työehtosopimuslain 5 §:ää tulkittiin liikkeenluovutusdirektiivissä 2001/23/EY säädettyjen ja direktiivin tulkinnassa noudatettujen perusteiden mukaan.

Luovutuksensaaja oli sallinut kanteessa mainittujen työntekijöiden työsuhteiden päättyä lukematta heidän irtisanomisajoissaan hyväksi heidän työskentelyään luovuttajayhtiön palveluksessa. Luovutuksensaaja määrättiin maksamaan työntekijöille kanteessa vaaditut irtisanomisajan palkat.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi jutussa esitetyt hyvityssakkovaatimuksen hylättiin.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 59

KANTAJA

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

VASTAAJAT

Kulutustavararyhmä ry

Jousipaita Oy

KUULTAVA

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.1.2013

Pääkäsittely 20.3.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kulutustavararyhmä ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry välillä ajaksi 5.3.2010 - 31.1.2013 tehdyn tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen irtisanomista ja lomauttamista koskevassa 5 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

Irtisanomisajat

2. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n välisessä irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat irtisanomisajan noudattamatta jättämistä koskevat 4 §:n määräykset:

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n työsuhde Jousipaita Oy:ssä alkoi 21.5.1989, B:n 8.8.2002, C:n 24.2.1967, D:n 13.3.1979, E:n 19.8.1991, F:n 1.6.1965, G:n 12.5.2004, H:n 3.2.2003, I:n 9.1.2006 ja J:n 5.8.2002.

Jousi-Asuste Oy osti Jousipaita Oy:ltä tämän paitatuotannon 1.6.2009. Työntekijät siirtyivät Jousi-Asuste Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Samaan aikaan tehdyillä sopimuksilla Jousi-Asuste Oy vuokrasi Jousipaita Oy:ltä tuotantoon tarvittavat koneet ja laitteet sekä teki vuokrasopimuksen tuotantotiloista Kiinteistö Oy Asuste-Atlas -nimisen yhtiön kanssa. Jousi-Asuste Oy:n hallituksen varajäsen K omisti yhtiön 15 osakkeesta 9, joiden tuottama äänivalta oli 42,8 prosenttia. K:lla oli oikeus yksin edustaa yhtiötä. Kesäkuussa 2009 tapahtuneen liiketoimintakaupan jälkeen Jousi-Asuste Oy on Jousipaita Oy:n alihankkijana valmistanut Jousipaita Oy:lle paitoja.

Ennen 5.7.2010 alkaneita vuosilomia Jousi-Asuste Oy:n työntekijät saivat kuulla, että viimeinen tili jää maksamatta, lomarahoja ei makseta ennen lomaa ja yritys tullaan hakemaan konkurssiin. Myöhemmin työnantaja sopi A:n ja viiden muun edellä mainitsemattoman työntekijän kanssa, että he jatkavat töitä normaalisti lomien jälkeen. Muiden työntekijöiden annettiin ymmärtää, että yhtiö hakeutuu konkurssiin. Työntekijöille ilmoitettiin, että loman jälkeen ei heidän tarvitse tulla työpaikalle.

Elokuun 2. päivänä 2010 Jousi-Asuste Oy:n henkilöstölle pidettiin tilaisuus, jossa työnantajan edustajat kertoivat, että yritys haetaan konkurssiin ja pesänhoitaja ottaa yhteyttä työntekijöihin. Jousi-Asuste Oy haettiin konkurssiin 3.8.2010 ja pesähoitaja irtisanoi työntekijöiden työsuhteet konkurssin perusteella. Irtisanotuiksi joutuivat kanteessa mainitut työntekijät.

A ja viisi muuta tuotannon työntekijää jatkoivat 4.8.2010 kesken jääneitä töitä samoissa tiloissa, samoilla tuotantovälineillä ja saman työnjohdon alaisuudessa. Työnantajaksi oli muuttunut Jousipaita Oy, jonka toimitusjohtaja oli K. Työntekijöiden uusissa Jousipaita Oy:n kanssa 4.8.2010 tehdyissä työsopimuksissa ei ollut koeaikaa ja vuosiloman pituudeksi sovittiin heti työsuhteen alusta lukien 2,5 päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsopimukset allekirjoitti Jousipaita Oy:n puolesta toimitusjohtaja K, joka oli Jousi-Asuste Oy:n edustajana sopinut työntekijöiden kanssa töiden jatkamisesta.

Jousipaita Oy:n toimitusjohtaja K irtisanoi taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä 29.9.2011 A:n työsopimuksen päättymään 29.10.2011.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys kanteessa mainittuihin työntekijöihin sovellettavista irtisanomisajoista. Riidan aiheena on kysymys siitä, onko Jousi-Asuste Oy:n ja Jousipaita Oy:n välillä sovittu liikkeenluovutuksesta ja onko työntekijöiden irtisanomisajoissa siten otettava huomioon heidän työskentelynsä Jousi-Asuste Oy:n ja sen edeltäjän palveluksessa.

KANNE

Vaatimukset

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Jousipaita Oy on jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja irtisanoessaan A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n ja J:n työsopimukset,

velvoittaa Jousipaita Oy:n maksamaan

a) A:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 9.476,82 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 29.10.2011 lukien,

b) B:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.927,44 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

c) C:lle korvauksena irtisanomisajan noudattama jättämisestä 11.862,31 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

d) D:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 13.003,58 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

e) E:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 14.110,27 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

f) F:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 11.504,94 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

g) G:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.811,70 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

h) H:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.568,65 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

i) I:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 4.170,50 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

j) J:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.587,94 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien.

tuomitsee Jousipaita Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kulutustavararyhmä ry:n, Jousipaita Oy:n ja Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Perusteet

Koska A siirtyi Jousi-Asuste Oy:stä Jousipaita Oy:n palvelukseen liikkeen luovutuksen perusteella vanhana työntekijänä, olisi työnantajan pitänyt noudattaa työehtosopimuksen 5 §:n nojalla yhden kuukauden irtisanomisajan sijasta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Jousipaita Oy on laiminlyönyt noudattaa osittain irtisanomisaikaa ja on näin ollen velvollinen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla maksamaan A:lle korvauksena täyden palkan noudattamatta jääneen irtisanomisajan osalta. Täysi palkka noudattamatta olevan viiden kuukauden irtisanomisajan osalta on 9.476,82 euroa.

Jousi-Asuste Oy:n ja Jousipaita Oy:n välillä on pitänyt olla jonkinlainen sopimus työntekijöiden siirtymisestä. Jousi-Asuste Oy:n enemmistöosakas K, jolla on ollut oikeus yksin edustaa yhtiötä, on ilmoittanut 2.7.2010 A:lle ja viidelle muulle tuotannon työntekijälle, että nämä voivat siirtyä Jousipaita Oy:n palvelukseen, kun Jousi-Asuste Oy:n toiminta loppuu. K ei ole voinut tällaista asiaa ilmoittaa ilman, että työntekijöiden siirtymisestä oli sovittu jotakin Jousipaita Oy:n ja Jousi-Asuste Oy:n kesken. Sopimus on syntynyt ennen työntekijöiden irtisanomista. Jos katsottaisiin, että yhtiöiden välillä ei ole suoranaista sopimusta, on kysymyksessä kuitenkin liikkeen luovutusta koskevassa direktiivissä 2001/23/EY tarkoitettu muu sopimukseen verrattava järjestely, koska sama henkilö eli K oli työntekijöiden siirtymisiin liittyvissä toimenpiteissä ja päätöksissä sekä luovuttajan että luovutuksen saajan edustaja.

Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentin soveltamisen edellytyksenä on, että luovutettava liike pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Säännös vastaa liikkeenluovutusdirektiivin 1 artiklan 1 b kohtaa, jonka mukaan direktiivissä tarkoitettuna luovutuksena pidetään oman identiteettinsä säilyttävän taloudellisen yksikön luovuttamista.

Luovutettu liike eli Jousi-Asuste Oy:n paitatuotanto on pysynyt luovutuksen jälkeen samana. Vähittäiskaupan tarpeisiin tulevan valmistuksen ja yksittäiskappaleiden lisäksi JousiAsuste Oy:ssä valmistettiin ja Jousipaita Oy:ssä valmistetaan samoille yrityksille työasuiksi paitoja. Osa yritysten tilaamista paidoista valmistetaan muualla ja osa, yleensä alle 100 kappaleen erät, valmistettiin tai valmistetaan itse. Jousipaita Oy:ssä on valmistettu paitoja myös vähittäiskaupan tarpeisiin lyhyempiä muutaman kymmenen kappaleen sarjoja. Jousipaita Oy:n suurempi sarjatuotanto teetetään muualla.

Jousipaita Oy:llä ja Jousi-Asuste Oy:llä on ollut aina voimakkaat yhteydet toisiinsa ja niiden toiminta on ollut riippuvaista toisistaan. Jousi-Asuste Oy:n ainoa asiakas on ollut Jousipaita Oy. Jousi-Asuste Oy teki Jousipaita tuotemerkillä tehtäviä paitoja ja Jousipaita Oy on jatkanut samalla tuotemerkillä tehtyjen paitojen valmistusta. Jousipaita Oy osti Jousi-Asuste Oy:ltä 23.7.2010 keskeneräiset työt, jotta Jousipaita Oy voisi jatkaa niiden tekemistä. Myös Jousi-Asuste Oy:n toimitila- ja laitevuokrasopimukset purettiin ja ne saatiin tällä toimenpiteellä takaisin Jousipaita Oy:n omaan käyttöön.

Jousipaita Oy:ssä 4.8.2010 aloittaneet työntekijät jatkoivat keskeytyksettä 3.8.2010 toimintansa lopettaneelta Jousi-Asuste Oy:ltä kesken jääneitä töitä saman toiminnan johdon ja työnjohdon alaisena, samoilla Jousipaita Oy:n omistamilla tuotantovälineillä, samoissa tiloissa ja samoilla työehdoilla. Kysymys on ollut oman identiteettinsä säilyttäneen taloudellisen yksikön luovuttamisesta. Kokonaisuutena arvioiden kysymyksessä on ollut liikkeen luovutus.

Työntekijöiden asema ei saa huonontua sen vuoksi, että liikkeen luovuttaja Jousi-Asuste Oy haki itsensä konkurssiin ja pesänhoitaja irtisanoi työntekijät, joiden siirtymisestä luovutuksen saajan Jousipaita Oy:n palvelukseen oli sovittu ennen luovuttajan konkurssiin hakemista ja asettamista. Konkurssipesän irtisanottua työntekijöiden työsopimukset konkurssin johdosta irtisanominen oli vaikutukseton, koska liikkeen luovutuksesta oli sovittu jo ennen konkurssia ja irtisanomista ja liikkeen luovutus tapahtui ennen työsuhteiden päättymistä. Luovutuksen saaja vastaa työntekijälle aiheutuneesta vahingosta siksi, ettei se ole antanut luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti työntekijän siirtyä palvelukseensa. Työnantajan velvollisuudet ovat siirtyneet Jousipaita Oy:lle eikä yhtiöllä ole ollut oikeutta päättää yksipuolisesti työntekijöiden työsuhteita ilmoittamalla, että heitä ei oteta yhtiön palvelukseen (KKO 1996:10 ja KKO 1994:35).

Jousipaita Oy toimi liikkeenluovutusta koskevien säännösten vastaisesti päättäessään B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n ja J:n työsuhteet yksipuolisesti 4.8.2010 ilmoittamalla, että heitä ei oteta yhtiön palvelukseen.

Kun edellä mainittujen työntekijöiden toistaiseksi voimassa olleet työsuhteet on päätetty Jousipaita Oy:n toimenpiteillä 4.8.2010 ilman irtisanomisaikaa, liikkeen luovutuksensaajana Jousipaita Oy on velvollinen suorittamaan heille vaaditut irtisanomisajan palkat.

Jousipaita Oy:lle on lähetetty kirjeet 9.12.2011 ja 20.2.2012, joissa on perustellusti ilmoitettu, että kysymyksessä on liikkeen luovutus. Jousipaita Oy on kiistänyt liikkeen luovutuksen olemassaolon ja on tämän vuoksi tietensä jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen irtisanomisaikoja koskevia määräyksiä. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:lle on lähetetty tiedoksi edellä mainitut kirjeet, mutta työnantajaliitto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritys luopuisi työehtosopimuksen rikkomisesta ja maksaisi työntekijöille vaaditut saatavat.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kulutustavararyhmä ry ja Jousipaita Oy ovat vastauksessaan, johon Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry on osaltaan yhtynyt, vaatineet, että kanne tulisi ainakin muilta kuin A:ta koskevilta osin jättää ensisijaisesti tutkittavaksi ottamatta.

Toissijaisesti kanne kiistetään ja vaaditaan sen hylkäämistä.

Kulutustavararyhmä ry ja Jousipaita Oy ovat vaatineet TEAM teollisuusalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan niiden sekä Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n oikeudenkäyntikulut 24.539,77 eurolla korkolain mukaisine korkoineen siitä päivästä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Jousi-Asuste Oy:n konkurssipesän suorittamien B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n ja J:n irtisanomisten sekä niihin liittyvien vaatimusten osalta on kysymys työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukainen liikkeen luovutusta koskevaa riita-asia, joka ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Myös Jousipaita Oy:n suorittaman A:n irtisanomisen osalta on kysymys työsopimuslain säännöksen tulkinnasta sekä sen perusteella muodostuvasta työehtosopimuksen mukaisesta irtisanomisajasta. Myös A:n osalta oikea käsittelypaikka on käräjäoikeus.

Kanteen kiistämisen perusteet

Taustaa

Jousi-Asuste Oy osti liiketoimintakaupalla Jousipaita Oy:n paitatuotannon 1.6.2009. JousiAsuste Oy:n toimialana ja tarkoituksena oli valmistaa teollisesti tuotteita tilaajien raaka-aineista ja tarvikkeista, joka Jousipaita Oy:n osalta tarkoitti alihankintana teetettyjä, pääasiassa miesten kauluspaitoja vähittäiskaupan tarpeisiin.

Tilikaudella 2009 Jousi-Asuste Oy teki budjetoidun mukaisen nollatuloksen, mutta tilikauden 2010 alussa jälleenmyyjien asenne muuttui ratkaisevasti ja hinnasta tuli käytännössä ainoa merkittävä tekijä markkinoilla. Jousi-Asuste Oy:n tuotantokustannukset olivat korkeammasta palkkatasosta johtuen noin 50 prosenttia korkeammat kuin vastaavien eurooppalaisten toimijoiden, joita Jousipaita Oy myös alihankinnassa käytti. Jälleenmyyjien sisäänostajat eivät olleet valmiita maksamaan kotimaisen tuotannon lisähintaa.

Tilauskannan vähentymisen ja yleisen palkka- sekä kustannustason nousun seurauksena Jousi-Asuste Oy ajautui maksuvaikeuksiin keväällä 2010 menettäen samalla nopeasti oman pääomansa. Maksukyvyttömäksi yhtiö tuli lopullisesti viimeistään kesäkuussa 2010.

Yhtiö selvitti tuloksetta käytettävissä olevat rahoituskeinot. Työntekijöille pidetyssä tiedotustilaisuudessa 2.7.2010 työntekijöille kerrottiin asian taustat ja yhtiön taloudellinen tilanne eli se, että yhtiön rahat ovat loppuneet ja teollinen paidanvalmistus Suomessa päättyy. Tiedotustilaisuudessa yhtiö samalla ilmoitti hakevansa yhtiön itse konkurssiin ellei kukaan velkoja sellaista hakemusta tee. Työntekijöille myös ilmoitettiin, että alkavan loman jälkeen ei ole velvollisuutta palata työhön, sillä yhtiön toimitila- ja laitevuokrasopimukset on yhtiön maksukyvyttömyyden seurauksena purettu.

Jousipaita Oy joutui vallitsevassa tilanteessa arvioimaan tilanteen vaikutusta omasta liiketoimintamallistaan katsottuna. Jousi-Asuste Oy:n jättämä aukko saatiin paikattua lisäämällä ulkomaisten alihankkijoiden käyttöä.

Yhtiön hallintaan ja käyttöön palautuivat tapahtumien seurauksena tuotantokalusto sekä tuotannon toimitilat. Yhtiö päätti varsin nopeasti muuttuneessa tilanteessa kartoittaa mahdollisuudet aloittaa itse suoraan loppukäyttäjille suunnattujen räätälityönä tehtävien mittapaitojen valmistuksen omilla laitteillaan ja omissa tiloissaan.

Jousi-Asuste Oy:n maksukyvyttömyysilmoituksen seurauksena ja uuden suunnitelman innoittamana Jousipaita Oy:n toimitusjohtaja tiedusteli heinäkuun alussa muutamalta JousiAsuste Oy:n työntekijältä halukkuutta tulla työntekijäksi Jousipaita Oy:öön, mikäli JousiAsuste Oy:n tarina päättyy.

Jousi-Asuste Oy:n pesänhoitaja irtisanoi kaikki Jousi-Asuste Oy:n työntekijät työnantajan konkurssin perusteella 3.8.2010 ilman työntekovelvollisuutta. Jousipaita Oy laati uuden työsopimuksen A:n kanssa 4.8.2010, joka oli myös mainittu työsuhteen alkamispäiväksi. Työsopimus poikkeaa A:n aikaisemmasta sopimuksesta muun muassa seuraavilta kohdilta: työtehtävät ovat selvästi laajemmat, työaika on 37,5 h/vko aikaisemman 40 h/vko sijasta, palkkana puhdas tuntipalkka eli ei enää urakkatyötä.

A:n pyynnöstä työnantaja on suostunut heti työsuhteen alusta täyteen lomanmuodostumisperusteeseen sekä koeajan poistamiseen. Näillä seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa liikkeen luovutuksen edellytysten täyttymistä, vaan ehdot ovat syntyneet puhtaasti osapuolien välisen neuvottelun tuloksena.

Muiden kanteessa mainittujen työntekijöiden kanssa Jousipaita Oy ei ole neuvotellut tai ilmoittanut heille muutoinkaan mitään. Heidän osaltaan ei asiassa ole ennen kanteen nostamista esitetty mitään vaatimuksia.

Jousipaita Oy:n ja Jousi-Asuste Oy:n välillä ei ole tapahtunut työsopimuslaissa tarkoitettua liikkeen luovutusta. Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n soveltaminen edellyttää kaikkien tunnusmerkkien täyttymistä eli työnantajan vaihtumista, osapuolien välistä oikeudellista yhteyttä sekä oman identiteettinsä säilyttäneen toiminnallisen kokonaisuuden luovutusta. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa lain asettamat edellytykset eivät täyty.

Oikeudellinen yhteys

Jousipaita Oy:n ja Jousi-Asuste Oy:n tai Jousi-Asuste Oy:n konkurssipesän välillä ei ole ollut minkäänlaisia sopimuksia tai suunnitelmia tuotannon jatkamisesta, työntekijöiden siirtymisestä tai muistakaan asiaan vaikuttavista seikoista. Jousipaita Oy:n ratkaisut ovat tapahtuneet täysin itsenäisesti sen omista lähtökohdista. Yhtiön tarkoituksena ei myöskään ole ollut jatkaa Jousi-Asuste Oy:n liiketoimintaa.

Luovutuksen tunnusmerkit

Nyt käsiteltävänä olevassa tilanteessa on monia seikkoja, jotka osoittavat, että kyseessä ei ole liikkeen luovutus:

Jousi-Asuste Oy ei ole luovuttanut mitään Jousipaita Oy:lle; ei rakennuksia, koneita, kalustoa, aineettomia oikeuksia tai asiakkaita.

Jousipaita Oy on palkannut uusilla työsopimuksilla vain pienen osan Jousi-Asuste Oy:n entisestä henkilökunnasta. Jousi-Asuste Oy:n henkilöstövahvuus oli vielä syksyllä 2009 yhteensä 23. Konkurssin yhteydessä päättyi yhteensä 17 työntekijän työsuhde. Jousipaita Oy:n palvelukseen siirtyneet kuusi työntekijää eivät muodostaneet mitään erityisryhmää.

Jousi-Asuste Oy:n toiminta tosiasiallisesti päättyi 2.7.2010 ja Jousipaita Oy aloitti räätälitoiminnan 4.8.2010.

Mittapaitavalmistuksen osuus Jousipaita Oy:n liikevaihdosta on syksyllä 2010 ja sen jälkeen ollut vähäinen.

Liiketoimintojen eroavuudet

Vaikka liikkeen luovutusta koskevan asian tulkinnassa on lähtökohtaisesti kyse aina kokonaisarvioinnista, niin toiminnan samanlaisuus tai samankaltaisuus on liiketoiminnan identiteetin säilymisen kannalta kuitenkin välttämätön edellytys.

Jousipaita Oy ensin teetti työtekijöillään loppuun Jousi-Asuste Oy:ltä sen tuotannon loputtua keskeneräisinä ostamansa paidat. Keskeneräisiin töihin käytetyt kankaat ja tarvikkeet olivat jo alunperinkin olleet Jousipaita Oy:n omaisuutta ja ilman töiden viimeistelemistä niihin käytetyt raaka-aineet olisivat menneet hukkaan ja jo tehdyt kaupat olisivat aikataulusyistä jääneet toteutumatta. Tämä yksittäinen liiketaloudelliseen järkevyyteen perustuva tosiseikka ei kuitenkaan tee Jousipaita Oy:n toiminnasta samanlaista tai edes samankaltaista kuin Jousi-Asuste Oy:n toiminta oli. Jousipaita Oy:n liiketoiminta eroaa täysin Jousi-Asuste Oy:n liiketoiminnasta.

Jousi-Asuste Oy ompeli pääasiassa miesten kauluspaitoja vähittäiskaupan tarpeita varten massatuotantona eli siten, että samasta kankaasta samalla kaavalla valmistettiin sarjatuotantona mahdollisimman monta paitaa, jotta tuotannon tehokkuus säilyisi. Teollisessa tuotannossa työntekijällä oli pääsääntöisesti yksi työpiste. Työtä pyrittiin tekemään aina urakkatyönä.

Jousipaita Oy:n liiketoimintaan liittyvän kotimaan tuotannon ydin on valmistaa räätälityönä suoraan kuluttajan tarpeeseen hänen mittojensa mukaan valmistettavaa henkilökohtaista mittatilauspaitaa. Jousipaita Oy valmistaa myös mittamuutospaitoja, joissa asiakkaan valinnan vapautta on kavennettu mittatilauspaitaan verrattuna. Jousipaita Oy:ssä tehdään myös yritysten henkilökunnan tarpeeseen suunniteltuja ja valmistettuja paitoja. Lisäksi Jousipaita Oy valmistaa itse erikoispaitoja ja muita tuotteita alihankintana kotimaisille design-suunnittelijoille. Erikoispaitojen valmistusprosessi on pitkä ja edellyttää muun muassa useamman prototyypin valmistamista.

Standardipaidat eli massatuotannon vähittäiskaupan tarpeisiin Jousipaita Oy teettää alihankintana. Standardipaitojen vähittäiskauppamyynti muodostaa valtaosan Jousipaita Oy :n liikevaihdosta.

Yhtiöiden tuotantomäärien ja kapasiteettien erot kuvastavat hyvin toimintojen eroavuuksia. Jousi-Asuste Oy:ssä valmistettiin paitoja moninkertainen määrä sekä absoluuttisesti että työntekijää kohden kuukaudessa verrattuna Jousipaita Oy:n tuotantoon. Työn yksikkökustannuksissa oli vastaavasti huomattava ero. Keväällä 2010 Jousi-Asuste Oy:n tuotanto koostui lähes yksinomaan edullisten peruspaitojen valmistuksesta.

Jousi-Asuste Oy:n toiminnan päättymisen jälkeen Jousipaita Oy lisäsi huomattavasti ulkomaisten alihankkijoiden käyttöä. Ulkomaisen alihankinnan voimakas kasvu osoittaa, että Jousi-Asuste Oy:n teollinen toiminta on siirtynyt kokonaan toisille alihankkijoille ulkomaille. Teollisen paidan valmistus kotimaassa on nykyisen kustannustason vallitessa mahdotonta. Tuotantokustannustenkin valossa on selvää, että Jousipaita Oy:n liiketoiminnan identiteetti on täysin eri kuin Jousi-Asuste Oy:n.

Vaatimuksien määristä

Kanteessa vaaditut saatavat ovat määrällisesti oikeat.

Hyvityssakoista

A:n osalta yhtiölle on lähetetty kaksi melko perustelematonta vaadekirjettä, joihin yhtiö on myös vastannut ja pyytänyt samalla esittämään tarkempia perusteluja väitteiden tueksi. Muiden kuin A:n osalta yhtiölle ei missään asian vaiheessa ole ennen haastehakemusta esitetty mitään vaatimuksia. Käsiteltävänä oleva asia on lisäksi puhtaasti työsopimuslain liikkeen luovutusta koskevan 10 §:n tulkintakysymys eikä kyseessä siten edes ole sellainen työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittama tahallinen työehtosopimuksen rikkomista koskeva asia, josta hyvityssakko olisi perusteltua määrätä.

Jousipaita Oy ei ole rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisaikoja koskevia määräyksiä. Hyvityssakkovaatimus on siten perusteeton.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:lle ei ole asian missään aikaisemmassa vaiheessa esitetty vaatimuksia. Yhdistys ei ole työehtosopimuksen osapuoli tai edes vastaaja tässä asiassa. Yhdistykseltä vaadittu hyvityssakko ei perustu lakiin tai sopimukseen ja tästäkin syystä vaatimus tulee perusteettomana hylätä.

Oikeudenkäyntikuluista

Kulutustavararyhmä ry:lle ei ole missään vaiheessa ole esitetty mitään asiallisia vaatimuksia, joten siihen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton.

KANTAJAN LAUSUMA OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEESTÄ

Kanne perustuu tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimukseen ja hyvityssakkovaatimusten osalta työehtosopimuslakiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1momentin 2 ja 3 kohdan mukaan tällaisen asian käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan Toimivaltakysymykseen ei vaikuta se, että jutussa joudutaan esikysymyksenä ottamaan kantaa siihen, mitä Euroopan neuvoston direktiiveissä ja työsopimuslain I luvun 10 §:ssä tarkoitetaan liikkeen luovutuksella. Työtuomioistuimessa voidaan siitä annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan ajaa myös suorituskanteita, jos velvollisuus suoritukseen tai työehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu saman pykälän 1 momentissa mainitun riidan ratkaisemisesta. Tällaiset kannevaatimukset saattavat koskea myös palkkasuoritusta.

Koska työtuomioistuin on edellä esitetyillä perusteilla toimivaltainen tutkimaan kanteen, tulee kanteen tutkimista vastaan esitetty oikeudenkäyntiväite hylätä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. J:n työtodistus, annettu 3.11.2010

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Jousipaita Oy:n tiedote sekä s-posti 20.8.2010

2. Ilta-Sanomien uutinen 2.8.2010

3. A:n työsopimus

4. Jousipaita Oy:n tuotannon valmistumislistat viikot 4-9/2012 Salainen

5. Jousipaita Oy:n tuotannon valmistumislistat viikot 19-34/2012 Salainen

6. Jousipaita Oy:n tuotannon valmistumislistat viikot 38-42/2012 Salainen

7. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12148 Salainen

Teema: osoittaa tilauksen 12148 tarkempi sisältö, erityisesti sen mittatilauspaitaluonne

8. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12162 Salainen

9. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12169 liiteasiakirjoineen Salainen

10. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12514 Salainen

11. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12617 liiteasiakirjoineen Salainen

12. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12708 Salainen

13. Jousipaita Oy:n leikkuumääräys 12749 Salainen

14. Jousipaita Oy:n leikkuumääräykset 12550, 12551 Salainen

15. Jousipaita Oy:n kotimaan leikkuumääräykset viikot 18-26, kotimaan leikkuumääräykset 12531-12657 Salainen

16. Jousipaita Oy:n ulkomaan leikkuumääräykset viikot 18-26, ulkomaan leikkuumääräykset 12545-12649 Salainen

17. Jousi-Asuste Oy:n hallituksen kokouspöytäkirjat 1-3/2010

18. S-posti Clasitek - Jousipaita, 22.6.2011 Salainen

19. Tarjous Finlayson Oy.lle, 25.9.2012 Salainen

20. Tuloste TEAM-liiton internetsivuista, uutisointi 3.8.2010

21. J:lle 23.1.2013 lähetetty kirje ja sen liitteenä oleva korjattu työtodistus

22. Jousi-Asuste Oy:n konkurssipesän J:lle 17.8.2010 antama työtodistus

Kantajan henkilötodistelu

1. Eläkeläinen A

2. Eläkeläinen B

3. Ompelija L

Vastaajien henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja K

ASIAKIRJOJEN SALASSAPITO

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10, 11 ja 35 §:n nojalla 22.1.2013 tekemällään päätöksellä määrännyt vastaajien vastauksen ja kirjallisen lausuman sekä niiden liitteet, jotka sisältävät Jousipaita Oy:n liike-, yritys- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia asioita, salassa pidettäviksi siltä osin kuin niissä on kysymys Jousipaita Oy:n taloudellisista tunnusluvuista, asiakkaita koskevista tiedoista, tuotantokustannuksista ja vastaavista seikoista. Salassapitoaika on 10 vuotta eli edellä mainitun lain 11 §:n mukaisesti asian vireilletulosta laskettuna 29.6.2022 asti.

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n nojalla 20.3.2013 tekemällään päätöksellä määrännyt työtuomioistuimen tuomion salassa pidettäväksi 29.6.2022 asti siltä osin kuin se sisältää edellä mainittua salassa pidettävää aineistoa. Tuomio on kuitenkin voitu laatia siten, ettei siinä ilmaista salassa pidettäviä seikkoja.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Vastaaja on väittänyt, ettei kanteen tutkiminen kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan, koska kysymys on liikkeen luovutuksesta, josta on säädetty työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä, ja asia kuuluu siten yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Jutussa on erimielisyyttä siitä, onko Jousi-Asuste Oy:n ja Jousipaita Oy:n välillä tapahtunut liikkeen luovutus, jonka yhteydessä vastuu irtisanomisajan palkoista olisi siirtynyt jälkimmäiselle yritykselle. Työehtosopimukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä liikkeen luovutuksessa säädetään työehtosopimuslain 5 §:ssä. Irtisanomisajan palkkojen osalta kanne perustuu tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimukseen ja sen osana noudatettavaan irtisanomissuojasopimukseen. Lisäksi asiassa on vaadittu Jousipaita Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon yrityksen vastuulle siirtyneiden velvoitteiden rikkomisesta ja Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kannevaatimukset perustuvat siis työehtosopimukseen ja työehtosopimuslakiin. Tällaisten vaatimusten käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 nojalla työtuomioistuimen toimivaltaan. Näin ollen vastaajien tekemä oikeudenkäyntiväite hylätään.

Pääasiaratkaisun perustelut

Esitetty näyttö

Jousipaita Oy:n toimitusjohtaja K on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että yhtiö on vuonna 1916 perustettu perheyritys. K on tehnyt erilaisia töitä yhtiön palveluksessa 1990-luvun vaihteesta alkaen. Jousi-Asuste Oy:n aikana K oli hallituksen varajäsen ja vuonna 1995 hänestä tuli tuotepäällikkö, jonka vastuualueeseen kuuluivat myynti, kangashankinnat, mallistot ja työmääräinten tekeminen. Asiakkaiden ja töiden hankkiminen kuului hänelle. K:n toimenkuva on säilynyt samanlaisena hänen nykyisessä tehtävässään.

Työn tekeminen Jousipaita Oy:ssä tapahtuu myös eri tavalla kuin Jousi-Asuste Oy:ssä. Jousi-Asuste Oy:ssä työntekijät työskentelivät yhdessä työpisteessä tehden tiettyä tai tiettyjä työvaiheita. Tavoitteena oli työn tehokkuus. Jousipaita Oy:ssä mittatilauspaidan valmistukseen siirtymisen vuoksi työntekijöiden työnkuvat laajenivat siten, että he pystyivät tekemään 30 - 80 eri työvaihetta. Myöskään varaston ja pakkauksen hoitoa varten ei Jousipaita Oy:ssä ollut nimettyä työntekijää, vaan kaikki työntekijät tekivät eri tehtäviä.

Ennen Jousipaita Oy:n tilausompelimotoiminnan aloittamista K keskusteli sen palvelukseen otettujen Jousi-Asuste Oy:n työntekijöiden kanssa muun muassa uudessa työssä noudatettavasta työajasta ja palkasta sekä siitä, että työhön kuuluvat kaikki tehtävät. Uudessa työssä palkka nousi ja työaika lyheni. Koska kysymys ei ollut teollisesta tuotannosta, ei urakkapalkkaa maksettu.

A on kertonut työskennelleensä Jousipaita Oy:n ja Jousi-Asuste Oy:n palveluksessa yhteensä 25 vuoden ajan. Jousi-Asuste Oy:ssä hän työskenteli liimaprässillä tekemässä kauluksia ja mansetteja. Työ oli tuntityötä. Vuoden 2010 kesällä viimeisenä työpäivänä ennen kesäloman alkamista luottamusmies pyysi A:n K:n huoneeseen. K tarjosi A:lle uutta työtä ja keskusteli A:n kanssa siitä, mitä työhön tulisi kuulumaan. Ilmeni, että työhön kuuluisi aikaisempaa useampia työvaiheita. A ei vielä tuolloin perjantaina halunnut allekirjoittaa uutta työsopimusta. Maanantaina hän keskusteli asiasta yhden työtoverinsa kanssa. K:n tekemään työtarjoukseen he vastasivat myöntävästi ja ilmoittivat tulevansa työhön kesäloman jälkeen. A tiedusteli K:lta, jatkuuko työ vanhana työntekijänä. Tähän K vastasi kieltävästi perustellen sitä sillä, että kysymys on erilaisesta työstä. A allekirjoitti uuden työsopimuksen 4.8.2010, jolloin hän aloitti työt Jousipaita Oy:ssä.

A:n työskennellessä Jousi-Asuste Oy:ssä siellä tehtiin paitoja vähittäismyyntiin ja myös yksittäisille asiakkaille. Välillä tehtiin myös mekkoja ja huiveja. Jousipaita Oy:ssä A:n työtehtävissä ei tapahtunut muutoksia aikaisempaan verrattuna muutoin kuin, että eri työvaiheita oli enemmän kuin aikaisemmassa työssä. A:lla ei ollut havaintoa sitä, että valmistuneiden paitojen määrä olisi laskenut aikaisemmasta.

C irtisanottiin Jousi-Asuste Oy:n palveluksesta yhtiön konkurssin yhteydessä vuonna 2010. Tätä ennen hän oli yhtiön palveluksessa 43 vuoden ajan. Vuosien saatossa valmistettavat sarjat olivat pienentyneet siten, että sarjan koko saattoi olla 100 kappaletta. Paitoja toimitettiin tietyille tilaajille ja vähittäiskauppaan. Niitä tehtiin myös varastoon. Varastosta tuotuihin paitoihin, jotka olivat joko omaa tai ulkomaista tuotantoa, tehtiin erilaisia muutoksia kuten esimerkiksi hihojen leikkauksia. Jousi-Asuste Oy:ssä tehtiin myös mittatilauspaitoja, joiden määrä lisääntyi vuosien kuluessa. C ei osannut sanoa kumpaa tehtiin enemmän, vähittäiskauppaan menevää paitaa vai mittatilauspaitaa.

Jousipaita Oy:n palveluksessa ompelijana työskentelevä L on ollut yhtiön palveluksessa vuoden 1984 helmikuusta lähtien ja toiminut luottamusmiehenä noin kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2010 juhannuksen aikaan K kertoi L:lle, että Jousi-Asuste Oy:n taloudellinen tilanne on huono, minkä vuoksi työntekijöiden palkkoja ei pystytä maksamaan ja yhtiö haetaan ehkä konkurssiin. Samassa yhteydessä tai myöhemmin K kertoi, että toimintaa ehkä jatketaan pienemmällä työntekijämäärällä. Viimeisellä viikolla enne kesälomien alkamista L sai K:lta listan työntekijöistä, jotka mahdollisesti jatkavat työntekoa tulevaisuudessa. Työntekijöille, joiden nimet olivat listassa, K ilmoitti, että työsopimusta ei tarvitse allekirjoittaa heti vaan asiaa voi harkita.

Jousi-Asuste Oy:ssä paitoja tehtiin sarjatuotantona. Vuosien aikana sarjojen koot ja koko tuotanto pienenivät. Valmiit tuotteet menivät asiakkaille, muun muassa vähittäiskauppiaille, tai varastoon. Paitoja tehtiin myös eri yritysten tilauksesta. Nämä paidat olivat peruspaitoja. Lisäksi tehtiin niin sanottuja koppapaitoja eli valmiisiin paitoihin tehtiin muutoksia kuten hihojen ja helman lyhentämisiä. Jousi-Asuste Oy:ssä tehtiin myös tilauksesta asiakkaan mittojen mukaan valmistettuja paitoja. Aluksi näiden tekeminen kuului yhdelle tai kahdelle työntekijälle, mutta myöhemmin niitä ryhdyttiin tekemään muiden paitojen ohella tuotannossa ja kaikki työntekijät osallistuivat niiden tekemiseen.

Kun L aloitti 4.8.2010 työskentelyn Jousipaita Oy:ssä, ei sen tuotannossa ollut eroja verrattuna Jousi-Asuste Oy:n tuotantoon. Työntekijöiden työtehtävät eivät muuttuneet aikaisemmasta, mutta eri työvaiheita tuli lisää. L:lle ei tullut sellaisia uusia työvaiheita, jotka olisivat vaatineet opettelemista. Aluksi tuotannosta noin puolet oli peruspaitaa ja toinen puoli mittatilaus- ja koppapaitaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että mittapaitoja tehdään enemmän kuin peruspaitoja. Jousipaita Oy:ssä työntekijät purkavat myös ulkomaisilta alihankkijoilta tulleita kontteja ja toimittavat tilauksia edelleen asiakkaille. Samanlaisia työtehtäviä työntekijät tekivät myös Jousi-Asuste Oy:n aikana.

Työtuomioistuimen arviointi

Lähtökohdat

Työehtosopimuslain 5 §:n mukaan jos työehtosopimukseen sidottu yritys siirretään, kaikki edeltäjää työehtosopimuksen mukaan koskeneet oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät seuraajalle. Lainkohdassa ei ole tarkemmin määritelty liikkeen luovutuksen tunnusmerkkejä. Kotimaista lakia on kuitenkin tältä osin tulkittava yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä liikkeen luovutusta koskevassa Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 2001/23/EY on säädetty ja miten direktiiviä on oikeuskäytännössä sovellettu. Direktiiviin on kodifioitu asiaa aikaisemmin koskeneet direktiivit 77/187/ETY ja 98/50/EY.

Liikeenluovutusdirektiivin 1 artiklan b kohdan mukaan direktiivissä tarkoitettuna luovutuksena pidetään oman identiteettinsä säilyttävän taloudellisen yksikön luovuttamista, jolla tarkoitetaan pää- ja sivutoimisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi järjestettyä resurssikokonaisuutta.

Luovuttajan ja luovutuksensaajan välinen oikeudellinen yhteys

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että direktiiviä 77/187/ETY voidaan soveltaa kaikissa mahdollisissa tapauksissa, joissa yrityksen toiminnasta vastaava luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle kuuluvat työnantajan velvollisuudet yrityksen työntekijöitä kohtaan, vaihtuu sopimuksen tai muun siihen verrattavan järjestelyn perusteella. Niinpä direktiivin soveltamiseksi ei ole tarpeen, että luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä olisi välitön sopimussuhde, vaan luovutus voidaan tehdä esimerkiksi kolmannen tahon välityksellä (asia C-13/95, Süzen, tuomio 11.3.1997, Kok. 1997, s. I-1259, 12 kohta).

Nyt esillä olevassa asiassa Jousi-Asuste Oy on haettu konkurssiin 3.8.2010 ja Jousipaita Oy on seuraavana päivänä jatkanut yrityksen jäljelle jäänyttä toimintaa. Määräysvalta näissä yrityksissä on ollut samalla perheellä, jonka edustaja K on ollut kummankin yrityksen johdossa. Työtuomioistuimessa kuultuna K on kertonut, että paitojen valmistuksen jatkaminen oli yritysten omistajien päätös. Vaikka työtuomioistuimelle ei ole esitetty mitään luovutusta koskevaa sopimusasiakirjaa, työtuomioistuin pitää selvänä, että yritystoiminta on näissä olosuhteissa siirretty välittömästi osapuolten kesken vallinneen yhteisymmärryksen perusteella. Liikkeen luovutusta koskevien säännösten soveltaminen on siten tämän edellytyksen puolesta mahdollista.

Luovutuksen kohde ja sen identiteetin säilyminen

Luovutuksen kohdetta koskevat yleiset tunnusmerkit ovat vakiintuneet Euroopan yhteisöjen, sittemmin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Ne on kiteytetty asiassa C-24/85, Spijkers, annetussa tuomiossa (18.3.1986, Kok. 1986, s. 1119, 13 kohta). Ratkaisun mukaan tältä osin on otettava huomioon kaikki kyseistä liiketointa luonnehtivat tosiseikat, joita ovat erityisesti seuraavat: yrityksen tai liikkeen tyyppi; onko rakennuksia, irtaimistoa tai muuta sellaista aineellista omaisuutta luovutettu; luovutetun aineettoman omaisuuden arvo luovutushetkellä; onko uusi toiminnan harjoittaja ottanut olennaisen osan henkilöstöä palvelukseensa; onko asiakaskunta siirtynyt; miten samankaltaista harjoitettu toiminta on ollut ennen luovutusta ja sen jälkeen; toiminnan mahdollisen keskeytymisen kesto. Mainitut seikat ovat kuitenkin vain osatekijöitä arvioitaessa kokonaisuutta eikä niitä tästä syystä voida arvioida erikseen (asia C-13/95 Süzen, tuomio11.3.1997, Kok. 1997, s. I-1259, kohta 14).

Sovellettujen kriteerien painoarvo on oikeuskäytännön ratkaisuissa vaihdellut esimerkiksi sen mukaan, onko kysymyksessä ollut työvoimavaltaisella alalla toimiva yritys (yhdistetyt asiat C-127/96, C-229/96 ja C-74/97, Hernández Vidal ym., tuomio 10.12.1998, Kok. 1998, s. I-8179, 27 kohta) vai yritys, jonka liiketoiminta rakentuu merkittävältä osalta aineellisen pääoman ja tuotantovälineiden varaan (asia C-172/99, Oy Liikenne Ab, tuomio 25.1.2001). Arviointiperusteina ovat olleet myös kyseisessä liikkeessä tai liiketoiminnan osassa käytettyjen tuotantomenetelmien laatu ja liiketoiminnan harjoittamistavat (ks. edellä mainittu asia Hernández Vidal ym., tuomion 31 kohta).

Nyt esillä olevassa asiassa Jousi-Asuste Oy on harjoittanut päätoimialanaan paitojen valmistusta Lahdessa sijaitsevassa toimipisteessä. Yhtiön konkurssin jälkeen Jousipaita Oy on jatkanut kotimaan tuotantoa Lahden toimitiloissa. Jutussa on arvioitava, miten samankaltaisena ja minkälaisilla resursseilla tämä Jousi-Asuste Oy:ltä siirtynyt toiminta on jatkunut. Se seikka, että Jousipaita Oy:llä on ollut runsaasti muutakin, ulkomaiseen alihankintaan perustuvaa liiketoimintaa ja että Lahdessa harjoitettu paitojen valmistus on muodostanut vain pienen osan yhtiön koko liikevaihdosta, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikuta Jousi-Asuste Oy:ltä siirtyneen liiketoiminnan identiteetin arviointiin.

Jousipaita Oy on liiketoimintasiirron yhteydessä saanut käyttöönsä edeltäjän toimitilat ja tuotantovälineet. Myös edeltäjän vaihto-omaisuus eli keskeneräiset paidat ja valmistusmateriaalit ovat siirtyneet seuraajalle. Samoin tuotemerkki "Jousipaita" on säilynyt seuraajan käytössä. Kun liiketoiminta on laadultaan ollut kulutustavaroiden valmistusta myyntiin, näiden omaisuuserien siirtymisellä on liikkeen luovutuksen tunnusmerkkien täyttymistä puoltava merkitys.

Jousi-Asuste Oy:llä on ennen konkurssia ollut palveluksessaan 17 työntekijää. Heidät on irtisanottu yhtiön toiminnan päättyessä, ja heistä kuusi on otettu Jousipaita Oy:n palvelukseen. Muuta ainakaan paitojen valmistuksessa työskentelevää henkilöstöä jälkimmäisellä yhtiöllä ei ole entuudestaan ollut, eikä uusiakaan työntekijöitä ole selvitetty palkatun. Toimitusjohtajana on jatkanut sama henkilö, joka oli ollut myös Jousi-Asuste Oy:n johtotehtävissä. Liiketoiminta on siis jatkunut supistuneena, mutta kaikki siihen tarvittava henkilöstö on ollut myös edeltäjäyhtiön palveluksessa. Nämäkin seikat työtuomioistuimen käsityksen mukaan puoltavat liikkeen luovutuksen tunnusmerkkien täyttymistä tässä tapauksessa.

Henkilötodistelussa yrityksen toimitusjohtaja ja työntekijät ovat kertoneet, että tuotannon painopisteen muuttuessa työntekijöiden toimenkuvat ovat laajentuneet ja urakkatyöstä on siirrytty tuntityöhön. Kuitenkin jo Jousi-Asuste Oy:n aikana tehtiin myös erikoispaitoja muun tuotannon lomassa, ja loppuaikoina kaikki työntekijät osallistuivat niiden valmistukseen. Konkurssin jälkeen loppuvuonna 2010 vielä noin puolet Jousipaita Oy:n tuotannosta oli peruspaitoja, kunnes erikoispaitojen valmistus vakiintui yhtiön oman tuotannon pääasialliseksi toimintatavaksi.

Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Jousi-Asuste Oy:n ja Jousipaita Oy:n liiketoimintamallit ovat siirtymävaiheen jälkeen poikenneet toisistaan esitetyllä tavalla. Toiminnan identiteetin kannalta katsottuna kysymys on kuitenkin siitä, että uusi työnantaja on jatkanut perusluonteeltaan samaa, Jousipaita-tuotemerkillä markkinoitavien paitojen valmistusta. Toimintatavan ja -periaatteiden muutos on ollut selvästi pienempi kuin esimerkiksi tuomiolla KKO 2002:54 ratkaistussa tapauksessa. Siinä yhdistys oli lakkauttanut palveluasumisen aputoimintana harjoitetun, voittoa tavoittelemattoman aterioiden valmistuksen palvelutalon asukkaille. Ateriapalvelut siirrettiin hankittavaksi yritykseltä, joka ryhtyi lisäksi harjoittamaan yleisölle avointa kahvila-, lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa kaupallisessa tarkoituksessa. Toiminnan uudelleenjärjestelyä ei Korkeimman oikeuden ratkaisussa pidetty liikkeen luovutuksena.

Tässä asiassa työtuomioistuin katsoo, että toimintansa lopettaneen Jousi-Asuste Oy:n konkurssipesä on elokuussa 2010 siirtänyt Jousipaita Oy:lle paitojen valmistuksen, joka on jatkunut samoissa toimitiloissa, samoilla tuotantovälineillä ja Jousi-Asuste Oy:stä irtisanottuja työntekijöitä käyttäen. Kokonaisuutena arvioiden kysymys on ollut luovutuksen jälkeen samankaltaisena harjoitetun toiminnan jatkamisesta, joka täyttää liikkeen luovutuksen tunnusmerkit. Jousipaita Oy on kuitenkin irtisanonut A:n ja sallinut muiden kanteessa mainittujen työntekijöiden työsuhteiden päättyä lukematta heidän irtisanomisajoissaan hyväksi heidän työskentelyään luovuttajayhtiön palveluksessa. Näistä syistä kanteessa esitetty vaatimus irtisanomisajan palkkojen maksamisesta on hyväksyttävä. Vaatimusten määristä ei ole erimielisyyttä.

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kysymys liikkeen luovutuksen tunnusmerkkien täyttymisestä on tässä tapauksessa ollut tulkinnanvarainen ja epäselvä. Näistä syistä Jousipaita Oy:n ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta eikä Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Esitetyille hyvityssakkovaatimuksille ei siten ole perustetta.

Oikeudenkäyntikulut

Kulutustavararyhmä ry ja Jousipaita Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n mukaan velvolliset korvaamaan yhteisvastuullisesti TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulutustavararyhmä ry:n vastuu perustuu siihen, että yhdistys on työehtosopimukseen osallisena esiintynyt jutussa vastaajana ja lisäksi hävinnyt asian yhdistykseen kohdistetun vahvistusvaatimukseen osalta. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.000 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Asian laatuun ja lopputulokseen nähden Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Jousipaita Oy on jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja irtisanoessaan A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n ja J:n työsopimukset.

Työtuomioistuin velvoittaa Jousipaita Oy:n maksamaan

a) A:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 9.476,82 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 29.10.2011 lukien,

b) B:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.927,44 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

c) C:lle korvauksena irtisanomisajan noudattama jättämisestä 11.862,31 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

d) D:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 13.003,58 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

e) E:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 14.110,27 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

f) F:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 11.504,94 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

g) G:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.811,70 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

h) H:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.568,65 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

i) I:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 4.170,50 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien,

j) J:lle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 3.587,94 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 4.8.2010 lukien.

Kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Kulutustavararyhmä ry ja Jousipaita Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Nyyssölä, Hotti, Schön ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.