Labor court dismisses employer's dismissal due to failure to follow collective agreement termination protection rules.

Työnantajan linja-autonkuljettajille antamien ohjeiden ja perehdytyksen mukaan työnantajalle kuuluvat rahat tuli tilittää säännöllisesti ja ajo-ohjelmien mukaisesti. Kuljettajaa oli useaan otteeseen suullisesti huomautettu tilitysten viipymisestä. Kun hänelle oli vielä erikseen annettu määräys tilityksen tekemisestä loppuun asti eikä hän ollut noudattanut määräystä, hänen työsuhteensa purettiin.

Kuljettajan menettelyn katsottiin osoittavan vakavaa laiminlyöntiä hänen työhönsä kuuluneiden tehtävien hoitamisessa ja antaneen työnantajalle perustellun aiheen epäillä väärinkäytöksiä tilityksiin liittyen. Työnantaja ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti purkaessaan kuljettajan työsopimuksen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

KUULTAVA

Oy Pohjolan Liikenne Ab

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.2.2013

Pääkäsittely 6.3.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n välisen ajaksi 3.3.2010 - 31.12.2012 tehdyn linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa 1.3.2003 on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1 §:n 1 momentin perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2 §:n 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskenteli linja-autonkuljettajana Oy Pohjolan Liikenne Ab:n palveluksessa 2.2.2009 lukien. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 31.8.2010 päivätyllä työsopimuksen päättämisilmoituksella, johon purkamisen perusteiden pääkohdaksi on merkitty ”Laskettaessa reppua, todettiin, että kassavajausta on pohjakassaan suhteutettuna noin 1.200 euroa. Kyseessä on oleellinen määräysten vastainen toiminta, koska tilitysmahdollisuuksia olisi ollut useampikin hoitaa kassa kuntoon. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut”.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajalla ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Oy Pohjolan Liikenne Ab on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen,

velvoittaa Oy Pohjolan Liikenne Ab:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaisena irtisanomisajan palkkana yhdeltä kuukaudelta 2.646,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2010 lukien,

velvoittaa Oy Pohjolan Liikenne Ab:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n ja 13 §:n mukaisena korvauksena A:n 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 35.862,00 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä

velvoittaa Oy Pohjolan Liikenne Ab:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 11.244,90 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Tapahtumien kulku

Yhtiössä ajovuoron aikana asiakkaat maksoivat matkansa joko kortilla tai käteisellä. Ostetut matkat tallentuivat tilinauhalle. Yhden vuoron aikana käteistä rahaa kertyi useita satoja euroja. Vuoron päättyessä kuljettaja laittoi rahat ja tilinauhan niin sanottuun tilityskuoreen. Tilityskuoret olivat kuljettajan henkilökohtaisessa rahakassissa eli repussa. Pääsäännön mukaan rahat tilitettiin heti ajovuoron päätyttyä, mikäli ajo päättyi toimipisteeseen, jossa oli tilityslaite. Mikäli tilityslaitetta ei ollut, laittoi kuljettaja repun kuorineen varikon lukolliseen kaappiin. Jos kaappiakaan ei ollut, joutui kuljettaja viemään repun kuorineen kotiin.

Yhden päivän tilipussin tilittämiseen meni useita minuutteja. A:lla ei siis yhden Ilmalassa käynnin aikana ollut tosiasiallisesti aikaa tilittää kaikkia edellisellä viikolla kertyneitä rahoja. Tämän vuoksi A lähtiessään aamuvuoroon maanantaina otti edellisen viikon iltavuoroviikon tilityskuorista mukaansa vain osan ja tilitti ne. Hän kuitenkin otti taas tiistaina ja mahdollisesti vielä keskiviikkona mukaansa edellisen viikon tilityskuoria mukaansa.

Edellä kuvattu tilitysongelma koski käytännössä vain kahta Tammisaaren toimipisteen neljästä kuljettajasta, A:ta ja erästä toista kuljettajaa. Tammisaaren kaksi muuta kuljettajaa ajoivat vuoroja Lohjalle, jossa oli tilityskone sekä lukolliset kaapit. Toiselle näistä yhtiö jopa antoi pelkkiä aamuvuoroja. Syytä tälle epätasapuoliselle menettelylle A ei tiedä.

A toimi tilitysten osalta samalla tavoin koko työsuhteensa eli 17 kuukauden ajan. Työnantaja kykeni seuraamaan A:n toimintaa. Tilityskoneet tuottivat reaaliaikaisen tiedon suoraan yhtiölle siitä, kuka on tehnyt tilityksen, milloin se on tehty, minkä päivän varat on tilitetty ja kuinka pitkään tilitystapahtuma on kestänyt.

A:n lähiesimies otti keväällä 2010 puheeksi A:n tavan olla tilittämättä reppua pohjaan asti. A kertoi, ettei hän lakisääteisen taukonsa ja ajovuorosuunnittelun vuoksi kerta kaikkiaan ehdi tilittää koko edellisen viikon iltavuoron rahoja kerralla. Esimies ei antanut muita toimintaohjeita eikä myöhemminkään enää ottanut menettelyä puheeksi. Kirjallista varoitusta tai edes huomautusta ei annettu eikä A:ta myöskään suullisesti huomautettu tai varoitettu. Heinä-elokuussa 2010 A oli sairaus- ja vuosilomilla, eikä niitä ennen ollut tilitysmahdollisuutta. Puhelinkeskustelussa 27.8.2010 esimies ei pyytänyt tekemään tilitystä pohjaan asti, vaan puhelun aiheena olivat työvuorolistat.

A:lla oli 30.8.2010 lukien aamuvuoroviikko. Hän oli ollut sitä ennen kahdessa perättäisessä iltavuorossa 16.8.–20.8.2010 ja 23.8.–27.8.2010. Hän tilitti maanantaina 30.8.2010 aamuvuoron yhteydessä edellisten viikkojen tilityskuorista osan. Tiistaina 31.8.2010 A määrättiin ajamaan vuoro, johon kuului käynti Lohjalla. Siellä A tilitti taas osan edellisen viikon tilityskuorista. Tämän jälkeen tilittämättä oli vielä osa edellisten viikkojen tilityskuorista, jotka olivat hänen kotonaan.

Työsopimuksen päättäminen

Yhtiö lisäksi laiminlöi yleissopimuksen mukaisen työntekijän kuulemisen. Mahdollisuus tulla kuulluksi edellyttää, että työntekijällä on ensinnäkin kohtuullisesti aikaa valmistautua kuulemiseen. Työntekijän tulee myös etukäteen tietää, mistä asiassa on kyse. A:lle ei kerrottu, mistä oli kyse, kun hänet pyydettiin aluejohtajan toimistoon. A:lla ei myöskään ollut mainituista syistä tosiasiallista mahdollisuutta käyttää avustajaa. Menettely on tältä osin ollut varsin moitittavaa.

Irtisanomisajan palkka

Koska A:n työsuhde on päätetty noudattamatta irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen maksamaan yleissopimuksen 4 §:n mukaisena korvauksena täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Irtisanomisajan palkan määrä lomakorvauksineen on 2.646,40 euroa.

Korvauksen määrä

Yhtiö päätti A:n työsuhteen yleissopimuksen vastaisesti ja on täten velvollinen suorittamaan korvausta. Päättämiskorvausta korottavana tekijänä tulee pitää yhtiön menettelyä sekä sen loukkaavuutta A:ta kohtaan. A:n työsopimus purettiin ilman varoitusta ja kuulemismenettelyä. Päättäminen on myös loukannut A:ta aiheuttaen kärsimystä ja psyykkisiä oireita, joiden johdosta hän joutui turvautumaan lääkärin apuun.

Edellä mainittu huomioon ottaen kohtuullisena korvauksena tulee pitää A:n 15 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää 35.862,00 euroa. A:n kokeman loukkauksen vuoksi osa korvauksesta tulisi katsoa korvaukseksi aineettomasta vahingosta, josta ei tulisi tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on vastauksessaan, johon Oy Pohjolan Liikenne Ab on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on toissijaisesti katsonut, että Oy Pohjolan Liikenne Ab:llä on joka tapauksessa ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n perusteella.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut 7.832 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsopimuksen purkamiseen johtaneet tapahtumat

A rikkoi tilitysten teossa jatkuvasti yhtiön antamia ohjeita, vaikka häntä oli lukuisia kertoja huomautettu asiasta ja vaadittu tilitysten tekoa ohjeiden mukaisesti. A jätti säännöllisesti tilityksiä tekemättä ja piti siten itsellään yhtiölle kuuluvia rahavaroja oikeudettomasti hallussaan. Kuhunkin ajo-ohjelmaan on varattu täysin riittävästi aikaa tilitysten tekoon. Muut kuljettajat eivät ole ilmoittaneet, ettei ajo-ohjelmissa varattu aika olisi riittävä tilitysten tekemiseen.

A:n asemapaikka oli Tammisaari. Yhtiön tilitysohjeiden mukaan linja-autonkuljettajat, joiden asemapaikkana on Helsinki tai Lohja, tekevät tilitykset jokaisen työpäivän lopuksi Helsingissä tai Lohjalla, joilla sijaitsevilla varikoilla on tilityskone. Muilla varikoilla tilityskonetta ei ole. Mikäli linja-autonkuljettajan työpäivä ei ole päättynyt Helsingin tai Lohjan varikolle, yhtiön tilitysohjeiden mukaan kuljettajan tulee tehdä työpäivänsä lopuksi niin sanotut valmistelevat tilitystoimet eli laittaa kyseisen työpäivän rahat ja liput päiväkohtaiseen tilityskuoreen, ottaa tilityskuori mukaansa kotiin ja tehdä tilitys heti seuraavana sellaisena työpäivänä tilityskoneeseen, kun hänen työvuoronsa osuu Helsingin tai Lohjan varikolle. Kaikkien kuljettajien on myös tehtävä kaikki tekemättä olevat tilitykset ennen vuosilomalle tai sairaslomalle jäämistä.

Kaikki A:n ajamat ajo-ohjelmat eivät sisältäneet Helsingin tai Lohjan varikolla käyntiä. Ajo-ohjelmiin on merkitty työvuoron loppuun viisi minuuttia palkallista tilitysaikaa. Kyseisenä aikana linja-autonkuljettajan on pitänyt tehdä edellä kerrotut valmistelevat tilitystoimet varsinaista tilitystä varten. Varsinaisen tilityksen tekemiseen menee tämän jälkeen korkeintaan kaksi minuuttia. Muut A:n ajamat ajo-ohjelmat sisälsivät käyntejä Helsingin tai Lohjan varikolla. Tilitysohjeiden mukaan kaikkien edeltävien päivien tilitykset piti tuolloin tehdä tilityskoneeseen. Esimerkiksi ajo-ohjelman 3AX yksityiskohtaisesta erittelystä selviää seuraavaa:

Halliajoa....09.45–10.15..siirtymä Kampista Ilmalaan sekä tankkaus ja auton pesu

Lopetusaika.......10.15–10.20.....ns. tekninen aika

Tilitysaika.........10.20–10.25......tilityksentekoaika

Katko.......10.25–11.20....tauko

Halliajoa...11.20–11.40...siirtymä Ilmalasta Kamppiin

Rahti...11.40–12.00...varattu mahdollisen rahdin ottamiseen

Yhtiön tilitysohjeiden vastainen toiminta

A toimi toistuvasti yhtiön tilitysohjeiden vastaisesti ja teki tilityksiä niin sanotusti ristiin. A:lla on ollut 25.5. – 31.8.2010 yhteensä 17 sellaista ajo-ohjelmaa, joissa hänen olisi yhtiön tilitysohjeiden mukaisesti pitänyt hoitaa kulloinkin puuttuvat tilitykset Helsingin tai Lohjan varikolla.

Esimerkiksi 29.6.2010 A on tehnyt tilitykset seuraavilta työpäiviltään: 25.5, 26.5, 27.5. ja 28.6.2010. Tuona päivänä hänen olikin pitänyt tehdä tilitys edelliseltä työpäivältään 28.6, mutta tilitykset työpäiviltä 25. – 27.5. olisi pitänyt tehdä jo toukokuussa 2010: tilitys työpäivältä 25.5. olisi pitänyt tehdä 26.5, tilitys työpäivältä 26.5. olisi pitänyt tehdä 27.5. ja tilitys työpäivältä 27.5. olisi pitänyt tehdä 28.5. A:lla oli 25. – 27.5.2010 ajo-ohjelma, jonka aikana hänen olisi pitänyt tehdä tilitykset Helsingin varikolla, ja 28.5.2010 ajo-ohjelma, jonka aikana hänen olisi pitänyt tehdä tilitykset Lohjan varikolla.

Vastaavanlaisia viivästyneitä ja ristiin tehtyjä tilityksiä on kesältä 2010 yhteensä kymmenkunta. Mikäli kuljettaja ei ehdi tehdä tilityksiä ajo-ohjelmaan työajaksi merkittynä aikana, kuljettajan tulee tehdä siitä työnantajalle kirjallinen työtuntimuutosilmoitus, jolloin ylimennyt tilitysaika maksetaan työntekijälle työajan palkkana ja mahdollisesti ylityönä. A ei ole koskaan tehnyt kyseisiä työtuntimuutosilmoituksia.

Työsopimuksen päättämistä edeltäneet tapahtumat

A:lla oli keskiviikkona 25.8.2010 tilityksiä tekemättä yhteensä 1.924,20 euroa, mistä yhtiön talousassistentti oli ilmoittanut A:n esimiehelle, tuotantopäällikkö B:lle sähköpostitse 25.8.2010. Tästä johtuen tuotantopäällikkö B oli soittanut A:lle perjantaina 27.8.2010 kello 12.02 ja määrännyt häntä tilittämään rahastusreppunsa sisällön niin sanottuun pohjaan asti eli suorittamaan kaikki puuttuvat tilitykset heti maanantaina 30.8.2010 Helsingin varikolla. B oli kuitenkin huomannut tiistaiaamuna koneelta tarkistaessaan, ettei A ollutkaan tehnyt kaikkia puuttuvia tilityksiä 30.8.2010. Tilityksiä puuttui yhteensä 2.164,10 euroa.

Työsopimuksen päättämisperusteiden olemassaolo

A:lla oli lyhyen työsuhteensa aikana samanlaisia puutteita tilityksissä aiemminkin, ja häntä oli niistä lukuisia kertoja puhuteltu ja huomautettu. Tilityksistä puuttuneet rahasummat olivat huomattavia. Häntä oli puutteiden vuoksi määrätty tekemään tilityksiä niin sanottuun pohjaan asti aiemminkin, ja hän oli ainakin 18.2.2010 noudattanut kyseisiä määräyksiä. A jäi pitkälle sairaslomalle 9.7.2010 ja heti perään vuosilomalle 26.7.2010, mutta ei tehnyt puuttuvia tilityksiä, vaikka ohjeiden mukaan niin olisi pitänyt tehdä. B vielä erikseen vaati A:ta tekemään puuttuvat tilitykset ennen tämän vuosilomalle jäämistä, mutta A ei tilityksiä tehnyt.

Yhtiö on aina suhtautunut erittäin ankarasti rahastusta koskeviin epärehellisyyksiin ja epäselvyyksiin. Linja-autonkuljettajien työsopimuksia on yhtiössä aiemminkin purettu samoista syistä. Yhtiöllä on A:n jatkuvan ohjeidenvastaisen menettelyn seurauksena ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen.

Vaadittujen korvausten määristä

Vaadittu korvauksen määrä 15 kuukauden palkka on olosuhteisiin nähden täysin kohtuuton.

Kanteessa on katsottu, että osa mahdollisesta vahingonkorvauksesta tulisi katsoa korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Vaatimus on perusteeton.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työsopimuksen päättämisilmoitus 31.8.2010

2. Tilityskuitit 30.8.2010

3. Tilityskuitit 31.8.2010

4. Yhtiön antama varoitus 29.5.2007

5. Yhtiön antama varoitus 21.8.2007

6. Kaksi lääkärintodistusta 1.9.-2.10.2010

7. Yhtiön käytössä ollut aikaisempi työohje

8. A:n käyttötilin tiliote 8/2010

9. Pankin todistus A:n säästötilistä

10. Jaksolista 6.9.2010 eteenpäin

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työohjeiden kohta 21.7 alakohtineen

2. A:n työvuoroluettelot ja ajo-ohjelmat 1.5.2010 – 31.8.2010

3. Tilitysyhteenveto A:n tilityksistä

4. Työohjeiden kohta 21.8

5. C:n sähköpostiviesti B:lle 25.8.2010

6. B:n puhelimen puheluerittely

7. A:n kuljettajatilitysraportti 31.8.2010 kello 9.33

8. A:n kuljettajatilitysraportti 31.8.2010 kello 10.28

9. Talousassistentti C:n sähköpostiviesti 2.4.2009 ja vastaus

10. C:n sähköpostiviesti 17.2.2010 ja vastaus 18.2.2010

11. C:n sähköpostiviesti kuljettajatilitysraportteineen aluejohtaja H:lle 11.6.2010 ja edelleen B:lle 14.6.2010

12. C:n sähköpostiviesti kuljettajatilitysraportteineen H:lle ja ajomestari D:lle 1.7.2010

13. C:n sähköpostiviesti kuljettajatilitysraportteineen H:lle 8.7.2010 ja edelleen B:lle

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. G, A:n aviopuoliso

3. Pääluottamusmies I

Vastaajan henkilötodistelu

1. Tuotantopäällikkö B

2. Aluejohtaja E

3. Entinen linja-autonkuljettaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kuljettajien tilitysohjeista ja -käytännöistä esitetty selvitys

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena Oy Pohjolan Liikenne Ab:n työohjeet kuljettajille. Ohjeiden mukaan lipunmyynnistä kertyneet käteisrahat tilitetään tilitysautomaattiin päivittäin pohjakassaan asti. Mikäli työvuorot eivät tätä mahdollista, rahat on kuitenkin tilitettävä päiväkohtaisesti. Tilitys tehdään paikallisten ohjeiden mukaan. Edelleen työohjeiden mukaan tilitykset tulee aina hoitaa ajan tasalle lähdettäessä lomalle, pitkälle vapaalle tai sairauslomalle. Periaate on, että kunkin ajo-ohjelman kassa tilitetään erikseen. Rahat ja kuitit tulee päivittäin laittaa erillisiin kirjekuoriin. Rahat tilitetään ensimmäisen tilaisuuden tullen tilityskoneeseen.

A on kertonut, ettei Tammisaaressa ollut tilitysmahdollisuutta eikä hänelle ollut kerrottu, miten tilitykset pitäisi hoitaa työvuoron päättyessä sinne. Rahat laitettiin tilityskuoreen erilleen pohjakassasta. Kuoret hän oli säilyttänyt kotona ja tilittänyt, kun voi. Päivävuoroviikolla hän teki edelliseltä iltavuoroviikolta jääneitä tilityksiä maanantaina, tiistaina ja joskus keskiviikkona. Tilityksiä oli tehtävä useassa erässä, koska tauko ei olisi muuten toteutunut.

Yhtiön entinen kuljettaja F on kertonut ajaneensa samoja linjoja kuin A . F:n mukaan tilitykset tuli tehdä ajallaan ja niihin varattu aika oli myös riittävä. Hän oli aina ehtinyt tehdä tilitykset.

Luottamusmies I kertonut, että yhtiöllä oli niin sanottuja kylmäasemia jonkin verran, kuten Tammisaaressa, jossa ei ollut tilitysmahdollisuutta. Yhtiöllä ei ollut kirjallista ohjetta tällaista tilannetta varten. Rahat piti laittaa tilityskuoreen ja tilaisuuden tullen tilittää pois. Työtuntimuutosilmoituksia I ei muistanut tehdyn. Tammisaaren reittiä olivat ajaneet A ja eräs toinen kuljettaja. Jotkut kuljettajista olivat kritisoineet, ettei tilitykseen varattu aika riittänyt. Tilitykset oli kuitenkin yleensä tavalla tai toisella tehty, joskin satunnaisesti tilitys oli siirtynyt seuraavaan päivään. I oli keskustellut aluejohtajan kanssa, että työvuorolistan mukaisia toimia ei pystynyt aina tekemään työaikana. I oli ymmärtänyt, ettei yhtiön puolesta ollut ongelmaa, kun tilitykset tulivat viiveellä, mutta tulivat kuitenkin.

A:n menettelystä esitetty selvitys

A on kertonut, että päivävuoron aikana hän saavuttuaan Kamppiin piti pienen tauon, jonka aikana tarkasti auton, kävi wc:ssä ja tupakalla ja sen jälkeen ajoi auton Ilmalan varikolle. Siellä saattoi joutua jonottamaan auton tankkaukseen ja pesuun sekä tilitysautomaatille. Kun yhteen tilitykseen kului 2-3 minuuttia ja tilitysaikaa oli 5 minuuttia, kaikkia tilityksiä ei ehtinyt tehdä kerralla. Aikataulut olivat tiukat ja yhtiössä ei mielellään otettu vastaan työtuntimuutosilmoituksia. Kerran A:n ollessa sairauslomalla ajomestari oli soittanut ja kysynyt, miksei hän ollut tilittänyt. A oli selittänyt syyn ja ajomestari oli sanonut, että mahdollisuuksien mukaan tilitetään. Tuotantopäällikkö B oli saattanut sivuhuomautuksena mainita tilityksistä, mutta A ei ollut kokenut asiassa olevan ongelmaa.

B on kertonut, että työvuorolistaan oli merkitty viiden minuutin tilitysaika Ilmalassa. Käytännössä tilitysaikaa on 15 minuuttia tai enemmänkin, sillä esimerkiksi rahtia ei ollut välttämätöntä ottaa. Kyseistä ajo-ohjelmaa ajoi kaksi muuta vakituista kuljettajaa ja tuuraajat, eivätkä he olleet ilmoittaneet ongelmista. Siten ainakin vuodesta 2007 asti noudatettua ohjelmaa ei ollut tarvinnut muuttaa.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisina todisteina yksityiskohtainen selvitys A:n työvuoroluetteloista, ajo-ohjelmista ja kuljettajatilityksistä hänen työsuhteensa päättymistä edeltäneiltä kuukausilta. Esimerkiksi kesä-heinäkuulta 2010 voidaan osoittaa useita päiviä, joina A on tehnyt tilityksen paitsi edelliseltä työpäivältään, myös sellaisilta työpäiviltä, joiden osalta tilitys olisi ollut mahdollista ja se olisi ohjeiden mukaan pitänyt tehdä aikaisemmin. Tilitykset ovat voineet olla kuukaudenkin myöhässä. Yksittäiset tilitysvajeet ovat olleet noin 1.500-3.500 euroa. Tilityksiä ei ole myöskään tehty johdonmukaisessa aikajärjestyksessä vaan niin sanotusti ristiin.

B on kertonut huomauttaneensa A:ta tilityksen puutteista lukuisia kertoja niin, että A oli aivan varmasti ymmärtänyt asian. Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisina todisteina tällaisiin tapauksiin liittyvää yhtiön talousassistentin ja B:n välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Puhutteluilla ei kuitenkaan ollut pysyvää vaikutusta, vaan A jätti tekemättä tilityksiä seuraavana mahdollisena ajankohtana, ja niissä saattoi B:n mukaan olla viikkokin väliä. A saattoi myös tehdä tilityksiä ristiin esimerkiksi siten, että ennen viikon pituista työajan lyhennysvapaata tilittämättä oli 1.500 euroa, vapaan jälkeen maanantaina ja tiistaina A tilitti 150 euroa, mutta aiemmin kertyneet 1.500 euroa olivat edelleen tilittämättä. Tämän johdosta B:n epäilykset olivat heränneet.

B määräsi 8.7.2010 A:n tekemään tilityksen pohjaan asti. A jäi kuitenkin seuraavana päivänä sairauslomalle ja sitten vuosilomalle. B soitti A:lle ja tämä lupasi tehdä tilityksen ensi tilassa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan A tilitti ison summan vasta elokuussa palattuaan lomilta.

A on työtuomioistuimessa kiistänyt, että häntä olisi ennen lomia tai niiden aikana pyydetty tekemään tilitystä.

A:n työsuhteen päättämiseen johtaneet tapahtumat

Asiakirjojen sekä B:n kertomuksen mukaan A:lla oli 26.8.2010 kehityskeskustelu Lohjalla. A:lle maksettiin Lohjalla käynnistä palkka ja kilometrikorvaukset, ja hänellä olisi tässä yhteydessä ollut runsaasti aikaa tilittää puuttuvat noin 2.000 euroa, mutta näin ei tapahtunut. A on työtuomioistuimessa kertonut, ettei tilittäminen tullut mieleen, koska käynnin tarkoituksena oli kehityskeskustelu.

Seuraavana päivänä B kertomansa mukaan soitti A:lle ja sanoi, että maanantaina A:n mennessä Ilmalaan reppu oli tilitettävä pohjaan, jotta tilityksissä päästäisiin ajan tasalle. A on työtuomioistuimessa myöntänyt puhelinkeskustelun mutta kertonut, että keskustelu oli koskenut tulevia työvuoroja. Samassa yhteydessä varmaankin oli sivumennen puhetta, että A:n pitäisi tilittää reppu tyhjäksi.

A tuli 31.8. tauolle Lohjalle, mutta B:n kertoman mukaan hän ei ollut tehnyt Ilmalassa tilityksiä, kuten häntä oli pyydetty tekemään. B:n kysyessä tilityksistä A sanoi, ettei hänellä ollut enempää rahaa eikä hän voinut tehdä tilityksiä. Kun repussa oleva pohjakassakin oli tilitetty, vaje oli edelleen suuruudeltaan noin 1.400 euroa. A ei selittänyt asiaa sen enempää, ja hänen työsuhteensa purettiin. A meni tämän jälkeen vessaan ja oli siellä noin puoli tuntia. Palattuaan ja saatuaan tällä välin kirjoitetun työsuhteen päättämisilmoituksen hän sanoi, että rahat olivat kotona. A lähti hakemaan niitä ja tuli takaisin runsaan tunnin kuluttua kirjekuorien ja setelinipun kanssa. B ei ottanut niitä vastaan, vaan kehotti häntä laittamaan rahat tilitysautomaattiin. Setelit olivat epätavallisen sileitä verrattuna siihen, mitä linja-auton kuljettajilla yleensä oli, eikä niitä ollut eritelty kuoriin.

A on kertonut, että tullessaan taukopaikalle 31.8. hänellä oli puuttuvat rahat kotona. Kun niiden tilittämisestä kysyttiin, hän selitti syyt ja kertoi, ettei rahoille ollut muuta paikkaa kuin kotona. A ehdotti, että rahoja lähdettäisiin yhdessä hakemaan, mutta tähän ei työnantaja suostunut, vaan työsuhde purettiin.

Yhtiön varoituskäytännöstä esitetty selvitys

Kantaja on jättänyt työtuomioistuimelle kirjallisina todisteina kaksi Oy Pohjolan Liikenne Ab:n työntekijöille vuosina 2007 ja 2008 annettua varoitusta, jotka ovat koskeneet tilitysohjeiden laiminlyöntejä. Työntekijöiden tilityksissä oli huomautuksista huolimatta ollut vajetta.

Yhtiön aluejohtaja E on kertonut, että näissä tapauksissa kuljettajat olivat menetelleet huolimattomasti ja tehneet tilityksiä suurpiirteisesti. Samalla tavoin on kertonut B . Kummassakaan tapauksessa rahaa ei kuitenkaan ollut kateissa. Jos sen sijaan rahaa oli joutunut vääriin käsiin, yhtiössä on jokseenkin säännönmukaisesti purettu työsuhteita.

Yhtiön varoituskäytäntö oli luottamusmies I:n mukaan epäyhtenäinen ja tapaus- sekä aluejohtajakohtainen. I mainitsi kolme tapausta, joissa oli annettu suullisia huomautuksia tai varoituksia tilityksiin liittyen.

Työtuomioistuimen arviointi ja johtopäätökset

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Saman määräyksen mukaan irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Muun ohella työntekijän epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula voivat olla perusteena työsuhteen päättämiseen irtisanomalla tai purkamalla. Työntekijän rehellisyys työnantajaansa kohtaan korostuu tehtävissä, joissa luottamuksella on keskeinen merkitys. Rahastuksesta huolehtiva ja hallussaan olevasta lippukassasta tilitysvelvollinen linja-autonkuljettaja on tällaisessa erityistä luottamusta edellyttävässä asemassa (esim. TT 2002:78 ja TT 2012:135).

Rahastamisesta ja tilityksistä huolehtiminen on ollut A:n työnkuvaan kuuluva perustehtävä. A:n on tullut huolehtia siitä, että tilitykset tehtiin asianmukaisesti ja työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä noudattaen niin, että yritys sai matkustajilta kerätyt maksut käyttöönsä ajallaan. Tämä on ollut keskeisen tärkeää linjaliikennettä harjoittavalle yritykselle, jonka tulonmuodostus perustuu matkustajilta saataviin maksuihin.

A on perehdytetty tehtäviinsä ja hänelle on annettu selkeät kirjalliset yleisohjeet tilityksestä. Tammisaaren iltavuoroja varten tuotantopäällikkö B oli antanut suulliset ohjeet, joiden mukaan tilitys oli tehtävä ensi tilassa kuljettajan saapuessa asemapaikalle, jolla oli tilitysautomaatti.

B:n , I:n ja F:n kertomuksista ilmenee, että toisilla kuljettajilla ei ole ollut tilityksissä samanlaisia tai ainakaan vastaavassa määrin ongelmia kuin A:lla . Työtuntimuutosilmoituksia ei ole tehty kuin satunnaisesti, mistä voidaan päätellä, että tilitykseen varattu aika on yleensä riittänyt. Samaan viittaa se, että vuosikausia ajetun reitin ajo-ohjelmaan ei ole tarvinnut tehdä muutoksia.

Rahojen tilitys on joka tapauksessa ollut vain muutamia minuutteja vaativa toimenpide. Työtuomioistuin ei pidä uskottavina niitä selityksiä, joita A on esittänyt tilitykseen käytettävissä olleen ajan riittämättömyydestä. Tilityksiä viivästyttäneiden syiden uskottavuutta heikentää sekin, että A on jo aamulla kotoaan lähtiessään ottanut mukaansa vain osan tilittämättä olleista kuorista. Viivästyneiden tilitysten teossa ei ole ollut johdonmukaista ajallista järjestystä. Tämä on tuotantopäällikössä herättänyt työtuomioistuimen käsityksen mukaan aiheellisen epäilyn rahojen käyttämisestä A:n omiin tarkoituksiin esimerkiksi työsuhdevapaiden aikana.

A ja tuotantopäällikkö B ovat kertoneet eri tavoin siitä, onko A:ta huomautettu tilitysten viipymisestä ja onko hänelle annettu määräyksiä tehdä tilitys loppuun asti. A on työtuomioistuimessa esiintynyt omassa asiassaan ja vastannut kysymyksiin osin epämääräisesti. B:n kertomusta tukee asiassa esitetty kirjallinen selvitys, josta ilmenee, että A:n toimintaa on seurattu ja se on kiinnittänyt yhtiön taloushallinnossa huomiota. Työtuomioistuin pitää siten näytettynä, että A:ta on B:n kertomin tavoin lukuisia kertoja huomautettu tilitysten viipymisestä. A:n on työnantajan huomautusten johdosta täytynyt ymmärtää, että hänen pitää muuttaa menettelyään tilitysten tekemisessä.

A on myöntänyt, että puhelinkeskustelussa tuotantopäällikön kanssa 27.8.2010 häntä oli vaadittu tekemään tilitys loppuun asti. Hän ei kuitenkaan ole toiminut määräyksen mukaisesti, vaan tilityksiä on 31.8. 2010 edelleen puuttunut huomattava summa. B:n tiedustellessa puuttuvia tilityksiä A on vastannut, ettei hänellä ollut rahaa. Tämä on johtanut A:n työsopimuksen purkamiseen. Vasta purkamisen jälkeen A on selittänyt rahojen olevan kotona. Työpaikalta poistuttuaan ja sinne palattuaan hän on tilittänyt vielä puuttuneet noin 1.400 euroa. Rahojen noutamiseen liittyy sinänsä kysymyksiä herättäviä piirteitä, joihin vastaaja on kiinnittänyt huomiota. Näillä tapahtumilla ei kuitenkaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole enää merkitystä arvioitaessa sitä, millä perusteilla työnantaja oli voinut ilmoittaa A:n työsopimuksen purkamisesta.

Työtuomioistuin katsoo, että A:n menettely osoittaa vakavaa laiminlyöntiä hänen työhönsä kuuluneiden tehtävien hoitamisessa. A on toistuvasti menetellyt työnantajan antamien ohjeiden, huomautusten ja lopulta yksilöityjen määräysten vastaisesti. Työnantajalla on lisäksi ollut A:n menettelyn johdosta perusteltu aihe epäillä, että tilitysten viipymiseen sekä rahojen puuttumiseen 31.8.2010 on liittynyt väärinkäytöksiä. Viivästyneet tai puuttuneet tilitykset ovat olleet määrältään suuria.

Oy Pohjolan Liikenne Ab:ssä on esitetyn selvityksen mukaan noudatettu osin vaihtelevaa varoituskäytäntöä tilityksiin liittyneissä laiminlyönneissä. Kantaja on yksilöinyt kaksi tapausta, joissa on työsuhteen päättämisen sijasta annettu kirjallinen varoitus. Tapauksista ilmenee työtuomioistuimen käsityksen mukaan samanlaista tilitysten viipymistä kuin A:n asiassa. Erona on kuitenkin se, että A on lisäksi laiminlyönyt nimenomaisia määräyksiä tilityksen toimittamisesta tiettynä ajankohtana. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiössä olisi vakiintunut sellaista käytäntöä, joka sitoisi yhtiötä noudattamaan työsopimuksen yleisiä päättämisperusteita lievempää suhtautumista tilitysvelvoitteiden laiminlyönteihin.

Kun A:n edellä kuvattua menettelyä arvioidaan kokonaisuutena, työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalta ole kohtuuden mukaan voitu edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Koska A:n virheellinen menettely on ollut jatkuvaa, työsopimuksen purkamisoikeus ei ole työsopimuslain 8 luvun 2 §:n nojalla rauennut. Oy Pohjolan Liikenne Ab:lla on siten ollut perusteet A:n työsopimuksen purkamiseen, joten yhtiö ei ole A:n työsuhteen päättäessään rikkonut irtisanomissuojasopimusta. Näistä syistä kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n hävittyä asian se on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Kulut on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Oy Pohjolan Liikenne Ab:n oikeudenkäyntikulut 7.832 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Kari, Löppönen, Schön ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Schönin lausunto:

Asiassa on selvitetty, että A:lla on ollut oikeus tilittää iltavuoroviikolla kertyneet asiakasvarat aamuvuoroa tehdessään ja että tilitykset on tullut tehdä ensimmäisen tilaisuuden tullen. Asiassa on selvitetty myöskin se, että A:n tilityksissä on ollut toistuvasti viiveitä.

A:n ja todistaja I:n kertoman sekä asiassa esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella katson näytetyksi, että A on käyttänyt tilitysten tekemiseen yleensä siihen työvuorolistassa varatun ajan ja että viiveet tilityksissä ovat ainakin pääosin selitettävissä sillä, ettei aika ole riittänyt kaikkien tilitysten tekemiseen niiden lukumäärän sekä Ilmalan varikon ruuhkien vuoksi. A:n ja todistaja B:n kertoman perusteella tämä on ollut ainakin osittain seurausta siitä, että A on pitänyt säännöllisesti Kampissa tauon ennen kuin on lähtenyt Ilmalaan.

A ei ole noudattanut työnantajan ohjetta, jonka mukaan tilitykset on tehtävä työntekijän jäädessä sairauslomalle, vuosilomalle tai muulle pitkäkestoiselle vapaalle vaikka vapaata edeltävä työvuoro päättyisi paikkaan, jossa ei ole tilitysmahdollisuutta. Työntekijältä ei kuitenkaan voida edellyttää työtehtävien suorittamista enää vapaan alettua edes siinä tapauksessa, että tälle korvattaisiin tästä aiheutuvat kulut ja suoritettaisiin korvaus tilityksen tekemiseen kuluvalta ajalta.

Työnantaja ei ole ryhtynyt A:n edellä mainitun menettelyn johdosta mihinkään toimenpiteisiin. Esitetystä kirjallisesta selvityksestä on lisäksi todettavissa, että A on tehnyt vapaiden alkaessa tekemättä jääneet tilitykset välittömästi niiden päätyttyä.

Vastaaja on vedonnut siihen, että A:lla olisi ollut mahdollisuus tilityksen tekemiseen 26.8. kehityskeskustelun yhteydessä ja että hänen olisi tullut myös tehdä puuttuvat tilitykset tuolloin. Asiassa ei kuitenkaan ole selvitetty, että Irtisanomissuoja

Luottamuspula

Työsopimuksen purkaminen

A:lta olisi vaadittu tuolloin tilitystä tai että tilityksiin liittyvät asiat olisivat ylipäänsä olleet esillä kehityskeskusteluissa. Ottaen huomioon, että yhtiössä on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työsuhde on purettu, jos on ollut kysymys väärinkäytöksestä, asiaan olisi varmasti puututtu kehityskeskustelussa, jos työnantajalla todella olisi ollut perusteltu väärinkäytösepäily. Esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella on päinvastoin todettavissa, ettei tilityksen tekemistä tuolloin ole edellytetty eikä siihen ollut myöskään varattu aikaa työvuorolistassa.

A:n ja sitä tukevan todistaja I:n kertoman perusteella katson näytetyksi, että A on ilmoittanut työsuhteen päättämistilaisuudessa puuttuvien rahojen olevan kotona ja pyytäneensä työnantajan edustajia mukaansa hakemaan niitä kotoaan, mistä oli kuitenkin kieltäydytty.

A:n kertoman ja sitä tukevan todistaja G:n kertoman perusteella katson näytetyksi, että A on tämän jälkeen käynyt hakemassa puuttuneet rahat kotoaan. Ottaen lisäksi huomioon asiassa esitetty kirjallinen selvitys sekä rahojen hakemiseen ja tilityksen tekemiseen kulunut aika, katson näytetyksi, ettei A ole voinut saada tilitykseen käytettyjä varoja mistään muualta kuin kotonaan säilyttämistään asiakkailta vastaanotetuista varoista, kuten hän on kertonut.

Asiassa ei näin ollen ole näytetty, että puutteet tilityksissä olisivat johtuneet siitä, että A olisi ottanut asiakkailta vastaanottamiaan työnantajan varoja luvattomasti omaan käyttöönsä. Tätä tukee myös se, että A on B:n kertoman mukaan hoitanut tilitykset kuntoon viipymättä sen jälkeen, kun niissä olevista puutteista on huomautettu ja ohjeistettu, samoin kuin se, ettei A:lle ole annettu ennen työsuhteen päättämistä edes varoitusta vaikka häntä on toistuvasti huomautettu tilityksessä olevista puutteista ja vaikka työnantajan käytäntönä on ollut varoittaa lievemmistäkin tilityksessä olleista puutteista. Katson, että näissä olosuhteissa työnantajan olisi tullut varata A:lle mahdollisuus puuttuvan tilityksen tekemiseen ennen työsuhteen päättämistä tai suostua tämän pyyntöön lähteä hänen mukaansa hakemaan tilittämättä olevia rahoja.

Edellä sanotun perusteella ja koska työnantajan käytäntönä on ollut varoittaa työntekijää ennen työsuhteen päättämistä niissä tapauksissa, joissa ei ole ollut kysymys väärinkäytöksestä, vahvistan, että Oy Pohjolan Liikenne Ab on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen ja velvoitan yhtiön suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n nojalla irtisanomisajan palkkana yhdeltä kuukaudelta 2.646,40 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2010 lukien, irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:n mukaisena korvauksena, josta vähennetään A:n saamat työttömyyspäivärahat työsopimuslain mukaisesti, kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 14.344,80 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 11.244,90 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.