Labor court dismisses union claim that forklift work constituted stacking, denying skill premium entitlement.

Asiassa on ollut kysymys palkkausjärjestelmän soveltamisessa trukin kuljettamistyössä eli siitä, oliko työntekijöiden ajama trukki kontteja pinoava erikoiskone, jonka käyttötaito oikeutti työehtosopimuksen P4-nosturipätevyyslisään ja oliko mainituille työntekijöille tullut maksaa P4 pätevyyslisä.

Pätevyyslisää koskevan tulkinnan kannalta ratkaisevaa oli koneen pääasiallinen käyttötarkoitus ja käyttö. Työkonetta ja laitetta oli pääasiallisesti käytetty konttien nostamiseen auton päältä pois ja taas takaisin. Satunnaisesti ja väliaikaisessa tarkoituksessa kontteja oli laitettu kaksi päällekkäin. Suoritettu pinoaminen oli ollut pikemminkin konttien käsittelyä. Pinottujen konttien lukumäärä ja konttien päällekkäin nostamisen yleisyys oli jäänyt enemmälti selvittämättä. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi tarkoitusta, missä kontteja olisi tullut pinota, kun yhtiö ei ollut harjoittanut konttien varastoimista. Työkonetta ei ollut näytetty käytetyn konttien pinoamiseen työehtosopimuksessa ja neuvottelupöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla, joka olisi oikeuttanut kuljettajat saamaan P4-nosturipätevyyslisää.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 51

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

VASTAAJAT

Satamaoperaattorit ry

Turku Stevedoring Oy

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.1.2013

Pääkäsittely 7.2.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen, 10.3.2008 allekirjoitetun ahtausalan työehtosopimuksen (1.10.2008–31.1.2010) 2. palkkoja koskevassa luvussa on muun ohella seuraavat määräykset, jotka ovat olleet samansisältöisinä voimassa 22.8.2011:

2 § Palkkaperusteet

1. Palkkaperusteena on tuntipalkka.

5 § A-palkkaryhmän vakinaisten ja korjaamoiden yleistyöntekijöiden pätevyyslisät

1. Pätevyyskurssin hyväksytyn suorittamisen ja sen jälkeisen kolmen kuukauden harjoitteluajan jälkeen työntekijälle maksetaan kurssia vastaava pätevyyslisä. Pätevyysluokitus on seuraava:

P 4: Nosturipätevyys

– mobilenosturit

– erityisnosturit (nosturi, missä ei ole nostovaijeria lainkaan)

– pinoavat lukit (2-3 konttia päällekkäin)

– kontteja pinoavat erikoiskoneet

2. Pätevyyslisät ovat kaikissa pätevyysluokissa P 1–P 6 ja molemmissa paikkakuntakalleusluokissa samansuuruiset eli 0,38 euroa.

3. Pätevyyslisät maksetaan kertautuvina.

6. Pätevyysluokituksen mukaista lisää ryhdytään maksamaan kolmen kuukauden kuluttua siihen edellyttävän koulutuksen päättymisestä.

8. Pätevyyslisien saannin edellyttämää koulutusta on järjestettävä myös paikallisesti.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Turku Stevedoring Oy:n ja sen henkilöstön välillä on syntynyt erimielisyyttä palkkausjärjestelmän soveltamisesta trukin kuljettamistyössä. Yhtiö ei ole maksanut kanteessa mainituille työntekijöille P4–nosturipätevyyslisää ajanjaksolta 1.8.2010–21.8.2011. Turku Stevedoring Oy on elokuussa 2011 nimennyt työntekijät, jotka ajavat jatkossa konttien pinoamiseen tarkoitettua trukkia, ja maksanut heille ahtausalan työehtosopimuksen 2. luvun 5 §:ssä säädettyä P4-nosturipätevyyslisää 22.8.2011 alkaen.

Turku Stevedoring Oy:lle on toimitettu 8.8.2011 taikka heti sen jälkeen tiedoksi liittojen 15.2.1995 tekemä pöytäkirja ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n tiedote 1.3.1995, joka on koskenut sitä, että työehtosopimusosapuolen välillä on vuonna 1995 tulkittu kiinteästi konttien käsittelyyn varustetun työkoneen kuljettamisen oikeuttavan P4-nosturipätevyyslisän maksamiseen.

Työntekijät A, B, C ja D ovat jo ennen vuotta 2010 käyttäneet riidan kohteena olevaa trukkia nykyisessä käyttötarkoituksessaan työskennellessään Trukki-Toimi Oy:ssä, joka huhtikuussa 2010 on muuttanut nimeään Turku Stevedoring Oy:ksi. Toimiessaan Trukki-Toimi Oy:n nimellä yhtiö ei ollut Satamaoperaattorin ry:n jäsen.

Työntekijät E, F ja G ovat siirtyneet Turku Stevedoring Oy:n palvelukseen liikkeen luovutuksen myötä huhtikuussa 2010.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että Turku Stevedoring Oy on menetellyt ahtausalan vakituisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta työehtosopimuksen 2. luvun 5 §:n P4 -nosturipätevyyslisää kontteja pinonneen erikoiskoneen kuljettajille ajanjaksolta 1.8.2010–21.8.2011.

tuomitsee Turku Stevedoring Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Satamaoperaattorit ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Turku Stevedoring Oy:n korvaamaan Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 9.209,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Turku Stevedoring Oy:n palveluksessa työskentelevät A, B, C, E, D, F ja G ovat työssään Turun satamassa 1.8.2010 lukien ajaneet trukkia, joka on tarkoitettu ja jota on käytetty konttien siirtämiseen, kuljettamiseen ja pinoamiseen. Trukki on varustettu kiinteästi konttien käsittelyyn tarkoitetulla laitteistolla. Turku Stevedoring Oy on kouluttanut ja perehdyttänyt mainitut työntekijät trukin käyttämiseen viimeistään 30.4.2010 mennessä.

Turun satamassa täysinäisiä kontteja pinotaan enintään kahden kontin korkuisiin pinoihin, mihin kyseinen riidan kohteena oleva kykenee. Kyseinen trukki on ollut käyttökelpoinen ja sitä on käytetty kaikkien täysinäisten konttien pinoamistöihin, mitä sen käyttöpaikalla on ollut tehtävänä.

Työnantajan tulee maksaa trukkia kuljettaneille työntekijöille työehtosopimuksen 2. luvun 5 §:ssä todettua P4-nosturipätevyyslisää, koska trukki on työehtosopimuksen kohdassa tarkoitettu kontteja pinoava erikoiskone.

Turku Stevedoring Oy on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen vuoksi. Yhtiö on tiennyt viimeistään elokuussa 2011, että työehtosopimusosapuolen välillä on tulkittu vastaavan koneen kuljettamisen oikeuttavan työntekijän työehtosopimuksen P4–pätevyyslisään. Turku Stevedoring Oy on ryhtyessään maksamaan 22.8.2011 lukien P4–pätevyyslisää konetta kuljettaville työntekijöille myöntänyt toimineensa asiassa vastoin työehtosopimuksen määräystä. Turku Stevedoring Oy:n on tullut käsittää, että sen palkanmaksu on ollut virheellistä ja ettei sillä ole oikeutta olla maksamatta P4 pätevyyslisää takautuvasti kyseistä konetta ajanjaksolla 1.8.2010–21.8.2011 kuljettaneille työntekijöille.

Hyvityssakkoa korottavana tekijänä on otettava huomioon se, että takautuvien saatavien maksamatta jättäminen on johtunut yhtiön tahallisesta menettelystä.

Kanteesta luopuminen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on ilmoittanut 6.11.2012, että se luopuu Satamaoperaattorit ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevasta hyvityssakkovaatimuksesta ja 16.1.2013 oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta Satamaoperaattorit ry:n osalta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Satamaoperaattorit ry ja Turku Stevedoring Oy ovat yhteisessä vastauksessa vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Haarukkatrukin käyttö ei oikeuta P4-pätevyyslisään

Haarukkatrukin käyttötaito ei oikeuta P4- vaan P3-pätevyyslisään, koska haarukkatrukki ei ole kontteja pinoava erikoiskone. Varsinaiset konttienpinoamistyökoneet ovat kurottajia, lukkeja tai pinoamistrukkeja, joilla voidaan kasata 4–5 konttia päällekkäin.

Valmet TD 3212 haarukkatrukki on varustettu trukkiin sopivilla haarukoilla ja tarvittaessa siihen voidaan vaihtaa kontinkäsittelyelin. Haarukkatrukilla voidaan tehdä tavanomaista trukkityötä ja kontin nostoa autosta autoon tai kontin purkausta varten nosto autosta maahan ja autoon. Haarukkatrukilla ei tehdä konttien pinoamistyötä, eikä se sovellu matalan nostokyvyn tähden konttien pinoamiseen. Haarukkatrukilla voi enimmillään siirtää kontin toisen päälle. Haarukkatrukki ei ulottuvuuksiensa, 9 metrin pituus lisättynä 2,5 metrin kontinkäsittelylaitteella, vuoksi sovellu käytettäväksi konttikentällä. Haarukkatrukin pääasiallinen käyttötarkoitus on muun muassa raskaiden teräslevyjen siirto satama-alueella ja asiakkaan varastolla. Haarukkatrukki on rekisteröity maantieliikenteeseen soveltuvaksi.

2000-luvulla haarukkatrukin käyttötarkoitus on muuttunut, ja haarukkatrukilla on pääasiassa purettu terästä junavaunuista ja täytetty ja purettu kontteja. Vuonna 2008 tavaravirtojen muuttuessa pääasiallinen käyttötarkoitus on muuttunut konttien käsittelyyn purkausta varten eli nosto autosta maahan ja takaisin autoon. Pääasiallisesti haarukkatrukki on kuitenkin ollut muissa kuin konttienkäsittelytehtävissä.

Yhtiössä on käyty työntekijäliiton kanssa useita yhteistoimintaneuvotteluja ja sopimuksen uusimisia, joiden yhteydessä on arvioitu pätevyyslisien määräämisperusteita ja soveltamista. Neuvotteluissa on käyty läpi ja todettu yhtiön trukkikalusto, jonka perusteella käytössä olleet pätevyyslisät ovat olleet P2, P3 ja P5. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteerit eivät ole katsoneet haarukkatrukin olevan työkone, joka edellyttäisi P4-pätevyyttä, ja he ovat hyväksyneet noudatetun palkkauksen kyseisellä työkoneella.

Neuvoteltuaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja paikallisen ammattiosaston kanssa työnantaja on kesällä 2011 päättänyt ryhtyä maksamaan P4-pätevyyslisää ja on arvioinut, että trukkia käytetään jatkossa pääasiassa konttien käsittelyyn. Työnantaja on tällöin valinnut työssä käytettävät työntekijät ja kouluttanut heidät. Työnantajan menettely ei muuta sitä, että kysymyksessä ei ole kontteja pinoava kone ja työehtosopimus ei edellytä P4-pätevyyslisän maksamista.

Työntekijöillä ei ole oikeutta pätevyyslisään takautuvasti

Oikeus P4-pätevyyslisään on joka tapauksessa syntynyt vasta kesällä 2011 eli työntekijöillä ei ole oikeutta pätevyyslisään takautuvasti.

Työnantaja ei voinut päätellä työehtosopimuksesta, että haarukkatrukin käyttämisestä voisi joutua maksamaan P4-pätevyyslisää. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteerit eivät ole vaatineet P4-lisää ennen kesää 2011. Turku Stevedoring Oy ei ole voinut tietää vuonna 1995 laaditusta pöytäkirjasta, koska siitä ei ole tiedotettu yritykselle ennen kesää 2011. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto riitautti asian 13.7.2011 ja toimitti liittopöytäkirjan vuodelta 1995 Satamaoperaattorit ry:lle erillisestä pyynnöstä 8.8.2011.

Työntekijäkohtaisia näkökohtia

Luottamusmies D:n kanssa on sovittu, että hän saa P4-lisää joulukuusta 2011 alkaen. Samalla sovittiin, ettei hän vaadi P4-lisää aikaisemmalta ajalta, joten hänen osaltaan kanne on hylättävä myös tällä perusteella.

Varaluottamusmies G ei ole käyttänyt haarukkatrukkia kontin käsittelyyn eikä häntä ole siihen koulutettu, joten hänen osaltaan kanne on hylättävä myös tällä perusteella.

Kontinkäsittelytarpeen viime aikoina lisääntyessä F on arvioitu päteväksi käyttämään kyseistä konetta 3.9.2012 alkaen, mistä ajankohdasta hänelle on ryhdytty maksamaan P4-lisää. Tätä aikaisemmin häntä ei tarvittu kyseisiin tehtäviin, joten kanne on hylättävä myös tällä perusteella.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisten neuvotteluiden pöytäkirja 15.2.1995

2. Auto- Kuljetusajan Työntekijäliitto AKT ry:n tiedote 1.3.1995

Havaintomateriaalina 7 valokuvaa

Kantajan henkilötodistelu

1. AKT:n liittosihteeri H

2. Luottamusmies D

3. Eläkeläinen, Kotkan sataman entinen pääluottamusmies I

Vastaajan kirjallinen todistelu

Havaintomateriaalina 2 valokuvaa

Vastaajan henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja ja Turku Stevedoring Oy:n hallituksen puheenjohtaja J

2. Operatiivinen päällikkö K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisilla on erimielisyyttä siitä, onko työntekijöiden ajama trukki kontteja pinoava erikoiskone, jonka käyttötaito oikeuttaa työehtosopimuksen P4-nosturipätevyyslisään, ja siitä, onko mainituille työntekijöille tullut maksaa P4 pätevyyslisää ajanjaksolla 1.8.2010-21.8.2011.

Asiassa esitetty näyttö

AKT:n liittosihteeri H on kertonut, että P4 -lisä otettiin työehtosopimukseen vuoden 1995 työehtosopimusneuvotteluissa. Lisää alettiin maksaa vastapainotrukeille tai muille laitteille, missä oli niin sanottu automaattinen konttien käsittelylaite. Pääsääntöisesti näitä töitä oli muuten tehty Lukki-nimisellä laitteella. Laite oli jokin muu kuin haarukat, tai ne oli nimenomaan liitetty kyseiseen koneeseen. Hallintalaitteet olivat työkoneen ohjaamossa. Sillä ei ollut merkitystä, mihin kone oli rekisteröity eikä myöskään sillä, voitiinko laite irrottaa koneesta. Laitetta voitiin käyttää tyhjien tai täysien konttien nostamiseen. Turussa konttiliikenne oli vähäistä. Pinoamiskorkeus täysien konttien osalta oli yksi päällekkäin. Helsingissä ja Hangossa maksettiin P4-lisää.

Turku Stevedorg Oy:n pääluottamusmies D on kertonut, että laitteella käsiteltiin kontteja, kun esimerkiksi rekka tuli pihalle kontti kyydissään. Käytännössä otettiin kone, nostettiin kontti auton kyydistä pois, kontti avattiin ja purettiin, ovet laitettiin kiinni ja kontti nostettiin takaisin kyytiin. Joskus kontteja käsiteltäessä ajettiin varastoon ja kontti purettiin siellä tai hallien sisällä. Kontteja on joskus pinottu päällekkäin tilan säästämiseksi, jos niitä on tullut paljon. Kyseisellä laitteella ei voinut pinota kuin kaksi konttia päällekkäin, koska laitteelta loppui nostokapasiteetti. Silloin kun laite oli kiinni, koneella ei voinut tehdä muuta kuin pinoamista, koska se oli suunniteltu nimenomaan konttien käsittelyyn. Kone oli hankittu vuonna 1988. Laite oli ollut irrotettuna noin kerran vuodessa. Tällöin on nostettu trukkipiikkien avulla raskaita rautakeloja. Laitteen irrottamiseen menisi noin 25 minuuttia.

Yhtiöllä ei ollut konttitoimintaa eikä sitä myöskään tultaisi tekemään. Vuosina 2010 – 2011 kontit olivat läpivirranneet, eli työntekijöillä oli tunti aikaa purkaa kontit, tai yhtiö sai sakot. Kontit oli usein haettu itse. Noston oli suorittanut FinnSteve, koska heillä oli oikeus toimia terminaalissa. Kyseisen koneen käyttöajatus oli 1980-luvulta, jolloin oli haettu monikäyttöisyyttä. Jos yhtiö harjoittaisi konttiliikenteen hoitamista, olisi käytännössä pitänyt sijoittaa uusiin laitteisiin, tai varastointi olisi tehotonta. Kone ei soveltunut enää ammattimaiseen käyttöön, mutta auton viereen ajamiseen, poisnostoon ja takaisin nostoon se soveltui.

J oli joutunut vastentahtoisesti sopimaan P4-lisän maksamisesta kyseisille työntekijöille, ettei asiassa ryhdyttäisi työtaistelutoimenpiteisiin. D:n osalta P4-lisän takautuvasta maksamisesta ei ollut sovittu, vaan hänelle oli maksettu koko ajan P3-lisää. Teräsvarastolla käytettiin tietokonetta trukeissa ja silloin käyttäjä sai P6-lisän. D:n kanssa sovittiin, että hän luopui siitä lisästä ja sai P4-lisän, mutta ei takautuvasti. Yhtiö oli logistiikkayhtiö, jolla oli ahtaustoimintaa. Ahtauselementti oli lunastamisessa oleellinen, ja konttien pinoaminen liittyi hallinnointiin. Varastoitaessa tyhjät kontit varastoitiin päällekkäin, jopa viisi konttia päällekkäin, ja kontteja piti pinota tehokkaasti eli mahdollisimman monta päällekkäin.

Kotkan sataman entinen pääluottamusmies I on kertonut, että erimielisyys oli Kotkassa viety liittojen välisiin neuvotteluihin ja lopputulos oli ollut se, että lisää maksettiin. Kone oli 22.000 kiloa nostava matalamastoinen haarukkakone, jonka sapelit (haarukka) käännettiin ylösalaisin, jolloin siitä tuli kaksi konttia päällekkäin nostava kone. Siihen oli tehty haarukkataskut, ja kone kantoi konttia haarukoissaan. Laite oli irrotettavissa ja kone oli rekisteröity tieliikennekäyttöön. Kone pystyi nostamaan kaksi konttia päällekkäin ja sitä käytettiin sekä täysien että tyhjien konttien pinoamiseen. Havaintomateriaalina käytetyistä kuvista voi päätellä, että nostolaite oli kelkassa kiinni. Kone saattoi olla vähän suurempi kooltaan ja käytti neljäpistenostoa, eli kone otti kiinni kaikista kulmista nostaessaan kontin. Konetta ei voinut käyttää muuhun kuin nostamiseen, kun laite oli siinä kiinni. Konetta käytettiin kentällä ja varastossa.

Operatiivinen päällikkö K on kertonut, että koneeseen oli myöhemmin lisätty laite, jolla konttikäsittelyä voitiin tehdä. Koneella nostettiin kontteja autosta tai päinvastoin. Konetta ei käytetty konttien pinoamistyössä. Koneella voitiin pinota enintään kaksi konttia päällekkäin. Koneen käyttö oli erittäin kömpelöä eikä sillä olisi voitu harjoittaa taloudellista liiketoimintaa. Varsinaisen konttitoiminnan hoiti FinnSteve. Laitteen irrottaminen kesti noin kymmenen minuuttia, ja koneella voitiin ajaa maantiellä. Yhtiössä ei ollut oltu siinä käsityksessä, että työehtosopimuksen mukaan työntekijöille piti maksaa lisää. Näin oli kuitenkin sovittu, että töitä voitiin jatkaa ilman keskeytyksiä. Kenellekään työntekijöistä ei pitäisi maksaa P4- lisää. Työstä maksettiin jo P3-lisää eikä ollut tarkoituksenmukaista maksaa kahta lisää päällekkäin.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisten neuvotteluiden pöytäkirjasta 15.2.1995 ilmenee, että sopimusosapuolet ovat todenneet yhteisesti, että mikäli kiinteästi konttien käsittelyyn varustetun työkoneen pääasiallinen toimintatarkoitus on konttien käsittely ja sillä kontteja myös pinotaan, kyseessä on P4-pätevyyslisän tarkoittama erikoiskone.

Työtuomioistuin toteaa, että pätevyyslisää koskevan tulkinnan kannalta ratkaisevaa on koneen pääasiallinen käyttötarkoitus ja käyttö. Arvioinnin kannalta ei ole merkitystä koneen koolla eikä sillä, mihin käyttötarkoitukseen kone on rekisteröity, mistä seikoista on esitetty selvitystä.

H on kertonut yleisesti P4-lisästä ja koneista, ja I puolestaan on työskennellyt Kotkan satamassa. D:n, J:n ja K:n kertomuksista on käynyt ilmi, että käytännössä Turussa konetta käytettiin suurimmaksi osaksi kontin nostamiseen auton kyydistä pois ja kontin avaamisen, purkamisen ja sen ovien sulkemisen jälkeen kontin takaisin nostamiseen auton kyytiin. Joskus kontteja käsiteltäessä niitä saatettiin ajaa varastoon ja purkaa siellä tai hallien sisällä. D on lisäksi kertonut, että kontteja on joskus pinottu päällekkäin tilan säästämiseksi, jos niitä on tullut paljon.

Kuultavat ja todistajat ovat yhtenevästi kertoneet, ettei kyseisellä koneella ja laitteella voinut pinota kuin korkeintaan kaksi konttia päällekkäin, koska laitteelta loppui nostokapasiteetti.

Yhtiön toimitusjohtajan J:n kertomasta on ilmennyt, että yhtiöllä ei ollut kontinkäsittelyyn vaadittavaa sopimusta eikä näin ollen myöskään oikeutta kontinkäsittelyyn. Yhtiö oli logistiikkayhtiö, jolla oli ahtaustoimintaa, kun taas konttien pinoaminen liittyi hallinnointiin. Yhtiön toimiala ei ollut konttien pinoaminen ja varastointi. Vuosina 2010 - 2011 kontit olivat niin sanotusti läpivirranneet, eli ne on tullut purkaa kiireellisesti. Edelleen J:n ja K:n mukaan konetta ei ollut käytetty konttien pinoamistyössä. Kone olisi joka tapauksessa ollut pinoamiseen aivan liian kömpelö ja soveltumaton, jotta toiminta olisi ollut liiketaloudellisesti kannattavaa. Koneella voitiin pinota enintään kaksi konttia päällekkäin, kun tehokas pinoaminen olisi vaatinut kontteja varastoitavan jopa viisi päällekkäin.

Työtuomioistuin toteaa, että kyseistä työkonetta ja laitetta on edellä selostetusta näytöstä ilmenevällä tavalla käytetty lähinnä ja pääasiallisesti konttien nostamiseen auton päältä pois ja taas takaisin. Satunnaisesti kontteja on myös laitettu kaksi päällekkäin, mutta näin on tapahtunut hyvin harvoin ja väliaikaisessa tarkoituksessa lähinnä ruuhkaantumistilanteissa ja tilan säästämiseksi. Suoritettu pinoaminen on ollut pikemminkin konttien käsittelyä.

Pinottujen konttien lukumäärä ja konttien päällekkäin nostamisen yleisyys on jäänyt enemmälti selvittämättä. Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi tarkoitusta, missä kontteja olisi tullut pinota, kun yhtiö ei ole harjoittanut konttien varastoimista.

Edellä selostetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että työkonetta olisi käytetty konttien pinoamiseen työehtosopimuksessa ja neuvottelupöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla, joka myös oikeuttaisi kuljettajat saamaan P4-nosturipätevyyslisää.

Näin ollen kanne tulee hylätä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kantaja on luopunut vaatimuksesta Turku Stevedoring Oy:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Satamaoperaattorit ry:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu vastaajan hyväksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Turku Stevedoring Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan Turku Stevedoring Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Tuliara, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.