Labor court orders employer to pay wage increase to non-rateable staff and union damages for oversight failure.

Tehy-pöytäkirjassa sovittu palkankorotus oli maksettava myös kanteessa mainituille, niin sanotuille hinnoittelun ulkopuolisille projektityöntekijöille.

Määräysten tulkinnanvaraisuuden vuoksi työnantaja ei ollut tieten rikkonut työehtosopimusta, vaikka työnantajan menettely ei vastannut sopijapuolten yksimielistä tarkoitusta. Sen sijaan Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut puuttunut jäsenensä virheelliseen määräyksen soveltamiseen. Kysymys myös palkkasaatavalle maksettavasta viivästyskorosta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 5

KANTAJA

Tehy ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.11.2012

Pääkäsittely 18.12.10.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä 19.11.2007 solmitussa virka- ja työehtosopimuksen pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi

1 mom.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2005 allekirjoittamassa Samapalkkaisuusohjelmassa ja hallitusohjelmassa vuosille 2007 - 2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi korotetaan 1.1.2010 lukien niiden koulutettujen naisvaltaisten ryhmien palkkoja, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta, jäljempänä 2 - 4 momenteissa todetuilla tavoilla.

2 mom. Palkkahinnoittelujen korotukset 1.1.2010

KVTES 2007 -2009 palkkahinnoitteluliitteen 3 hinnoittelukohtien johtotehtävät (03H01010), esimiestehtävät (03HO1020) ja vaativat hoitoalan ammattitehtävät (03HO1030) peruspalkkoja korotetaan edellä tässä pöytäkirjassa todetun lisäksi 1,3 %:lla 1.1.2010 lukien.

3 mom. Tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset 1.1.2010

Työntekijän tai viranhaltijan, - jonka tehtäväkohtainen palkka on määritelty KVTES:n palkkausluvun 4 §:n 1 mom:n soveltamisohjeen 2 kohdan perusteella (ns. hinnoittelun ulkopuolinen) käyttäen vertailukohtana edellä 1) kohdassa mainittuja palkkahinnoitteluryhmiä, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2010 lukien 1,3 %:lla.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan Unioni ry:n, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n välisessä, 15.2.2010 allekirjoitetussa Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) (1.2.2010 - 31.12.2011) on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Palkkahinnoittelu

1 mom.

Soveltamisohje

2 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset

Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryh-mää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voi-daan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Tällainen hinnoittelun ulkopuolinen voi olla esim. viranhaltija/työntekijä, joka osittain tekee toimistoalan palkkaryhmän I tehtäviä ja osittain hallinnon asiantuntijatehtäviä. Työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella em. periaatteiden mukaisesti.

Ks. myös jäljempänä 5 §:n 1 momentin soveltamisohje (palkkahinnoittelun ulkopuoliset

5 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittely

1 mom.

Viranhaltija/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltija/työntekijän tehtävien vaativuus.

6. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ryhmät

Vaikka työn vaativuuden arviointi suoritetaankin palkkaryhmittäin, vastaavanlaista vaativuustarkastelua voidaan tarvittaessa soveltaa myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin ryhmiin. Palkkahinnoittelun ulkopuolisista viranhaltijoista ja työntekijöistä voidaan tarvittaessa muodostaa omia ryhmiä tehtävien vaativuuden arviointi silmälläpitäen silloin, kun kyseessä on samankaltainen työ. Tarvittaessa voidaan tällaisia vertailuryhmiä muodostaa esimerkiksi kunnan johtoryhmään kuuluvista ns. toimialajohtajista tai sairaaloiden tutkimushenkilöstöstä (fyysikot ja kemistit). Vaikka tällaisia vaativuusvertailuryhmiä ei muodostettaisikaan, työnantajan pitää huolehtia siitä, että palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa niihin palkkahinnoittelun palkkaryhmiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää jonkinlaisena ns. viiteryhmänä.

ASIAN TAUSTA

Tehy ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä solmittu virka- ja työehtosopimus 19.11.2007–31.12.2011 solmittiin tehyläisten työtaistelun lopputuloksena 19.11.2007. Tehy-pöytäkirjaa sovellettiin Tehy ry:een kuuluvien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviin. Tehy-pöytäkirjalla sovittu korotus oli samapalkkaisuuserä, joka kohdennettiin naisvaltaiseen koulutettuun hoitohenkilökuntaan. Tehy-pöytäkirja täydentää Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, ja sopimuksia sovelletaan rinnakkain.

Kaikkien kanteessa mainittujen henkilöiden taustalla oleva tehtävä on Tehy-pöytäkirjan 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu, KVTES:n palkkahinnoitteluliitteessä 3 mainittu HOI-hinnoiteltu hoitohenkilökunnan työtehtävä. Kun kanteessa mainitut henkilöt siirtyivät projektitehtäviin, heidän palkkauksensa muuttui projektipalkaksi ja palkan määrä nousi kaikkien muiden paitsi N:n eli A:n, B:n, C:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n, J:n, K:n, L:n, M:n, O:n ja P:n osalta. HOI-tunnus on poistunut työsopimuksesta ja palkkajärjestelmätiedoista osalta kanteessa mainituista henkilöistä, osalla HOI-hinnoittelutunnus on edelleen käytössä. Kanteessa mainittujen henkilöiden suorittamat projektitehtävät eivät olleet sisällöltään hoitotyötä. A:n, B:n, C:n, E:n, G:n, H:n, I:n, K:n, L:n ja P:n työaikamuoto projektitehtävissä on toimistotyöaika. F:n, J:n ja N:n työaikamuoto on muodollinen jaksotyö.

KANNE

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rikkonut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä 19.11.2007 solmitun virka- ja työehtosopimuksen (19.11.2007–31.12.2011) 4 § 3 momentin 3-kohtaa, joka koskee tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksia 1.1.2010 lukien ns. hinnoittelun ulkopuolisten työntekijöiden tai viranhaltijoiden kohdalla, joiden tehtäväkohtainen palkka on määritelty Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) II luvun 4 § 1 momentin soveltamisohjeen 2 kohdan perusteella,

velvoittaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suorittamaan 1.1.2010 lukien kuukausittain maksamatta jääneen 1,3 prosentin yleiskorotuksen, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen palkanmaksupäivistä kunkin kuukauden 16. päivästä lukien

Työntekijä/viranhaltija....summa / kk.......30 kk 6/2012 mennessä

A.....................................44,40......................1.628,00

B......................................35,75.....................1.322,75

C......................................34,95.....................1.258,20

D......................................51,80.....................1.554,00

E......................................35,95.....................1.330,15

F......................................29,20.....................1.080,40

G......................................33,60........................302,40

H......................................34,95.....................1.293,15

I.......................................35,70.....................1.320,90

J.......................................28,45........................512,10

K......................................38,00.....................1.216,00

L......................................34,00.........................544,00

M.....................................35,95......................1.078,50

N......................................27,65.........................248,85

O......................................35,95......................1.078,50

P.......................................44,40.....................1.154,40

tuomitsee Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 § nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

velvoittaa vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 9.826,40 eurolla korkoineen.

Kanteesta luopuminen

Kantaja ilmoitti 28.11.2012, että se luopuu vaatimuksista D:n, M:n ja O:n osalta.

Perusteet

Palkkahinnoitteluryhmät 03HOI010, 03HOI020, 03HOI030 vertailukohtana tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä ns. hinnoittelun ulkopuolisten osalta

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä kaikki kanteessa mainitut Tehy-pöytäkirjan 4 § 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut ns. hinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat ja/ tai työntekijät jätettiin ilman 1,3 prosentin tehtäväkohtaisen palkan korotusta 1.1.2010 lukien, vaikka heidän palkkansa määräytyy palkkahinnoitteluryhmien 03HOI010, 03HOI020 tai 03HOI030 perusteella.

Tehy-pöytäkirjan 4 § 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen ns. hinnoittelun ulkopuolisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on käytetty vertailukohtana 4 § 2 momentissa mainittuja palkkahinnoitteluryhmiä, kun palkasta on sovittu työsopimuksella tai kun palkka oli määritelty tässä tarkoitettujen palkkahinnoitteluryhmien mukaisesti edeltäneen työsuhteen palkkausperiaatteita noudattaen. Kyseessä olevissa tilanteissa ns. hinnoittelun ulkopuolisen tehtävän palkkaus nimenomaan perustui kyseessä oleviin palkkahinnoitteluryhmiin, joka tarkoittaa samaa kuin kyseessä olevien palkkaryhmien käyttäminen vertailukohtana eli verrokkina.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä ilman 1.1.2010 yleiskorotusta jäi työntekijöitä, jotka olivat vuosia työskennelleet palkkahinnoittelun ulkopuolisissa tehtävissä erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Heidän palkkauksensa perustui kuitenkin palkkahinnoitteluryhmän mukaiseen palkkaan, josta oli sovittu työsopimuksella tai joka oli määräytynyt edeltäneen työsuhteen palkkausperiaatteiden mukaisesti heidän varsinaisen tehtävänsä mukaisesti.

Palkan määrittely palkkahinnoitteluryhmän perusteella ilmenee hinnoittelun ulkopuolisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden palkkalaskelmista ja työsopimuksista, joissa hinnoittelutunnusta on käytetty. Projektityöntekijöiden palkkaus ei jäänyt epähuomiossa varsinaista tehtävää koskevan palkkahinnoitteluryhmän mukaiseksi projektityön/ hinnoittelun ulkopuolisen tehtävän ajaksi. Satakunnan sairaanhoitopiiri on myöntänyt, ettei projektitehtäviin olisi halukkaita työntekijöitä, jos palkkauksen määräytymisperusteita muutettaisiin projektitehtävissä.

Sopimuksen tarkoitus

Tehy-pöytäkirjan 4 § 3 momentin 3 kohdassa mainittu ”…käyttäen vertailukohtana palkkahinnoitteluryhmiä” ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 20/2007 liitteenä olevassa Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskevan muistion kohdassa 4.4.3. käytetty sanamuoto ”…joiden palkkaa määrättäessä on käytetty verrokkina em. palkkaryhmiä” vastaavat sisällöllisesti sitä, että hinnoittelun ulkopuolisissa tehtävissä työskentelevien palkan tosiasiallinen määräytyminen hinnoittelutunnuksen mukaisen palkkaryhmän perusteella oikeutti kyseiset työntekijät Tehy-pöytäkirjan mukaiseen yleiskorotukseen 1.1.2010 lukien.

Paikallinen soveltamiskäytäntö

Sairaanhoitopiirin menettely on ristiriidassa myös sen soveltamiin palkkausperiaatteisiin nähden, joiden mukaan hinnoittelun ulkopuolisten tehtävienpalkkaus määräytyy työntekijän/ viranhaltijan varsinaisen tehtävän palkkahinnoitteluryhmän mukaisesti.

Johtajaylilääkäri päätti 25.8.2009 projektityöntekijöiden palkkausta ja työaikaa koskevista yleisistä periaatteista, että sairaanhoitopiirin sisältä projektiin siirtyville, muille kuin vastuuhenkilöille maksetaan heidän varsinaisen tehtävänsä tehtäväkohtainen palkka ilman projektilisää. Kunnallinen työmarkkinalaitos on virheellisesti väittänyt, että johtajaylilääkärin päätöksellä oli merkitystä vain, jos hinnoittelun ulkopuoliset tehtävät tai projektityö liittyy hankkeeseen, joka on alkanut syyskuussa 2009 tai sen jälkeen. Kanteessa mainittujen työntekijöiden palkkaus määräytyi hinnoittelutunnuksen mukaisen palkkahinnoitteluryhmän perusteella jo ennen syyskuuta 2009, ja johtajaylilääkäri on päätöksellään vahvistanut sen, että menettelytapa oli oikea myös syyskuusta 2009 eteenpäin. Päätöksessä todetaan nimenomaan, ettei jo käynnistyneissä hankkeissa palkkausta muuteta. Johtajaylilääkärin päätös vahvistaa paikallisesti jo aikaisemmin noudatetun käytännön.

Satakunnan sairaanhoitopiiri toimii sen johtajaylilääkärin päätökseen nähden ristiriitaisesti ja virheellisesti, kun työntekijöiden projektitehtävien työsopimuksista ja/ tai palkkalaskelmista on syyskuun 2009 jälkeen poistettu aiemmin käytetty hinnoittelutunnus. Hinnoittelutunnuksen poistaminen ei muuta sitä, että kyseisten työntekijöiden palkkaus määräytyi käyttäen verrokkina taustalla olevaa varsinaisen tehtävän palkkahinnoitteluryhmää myös syyskuusta 2009 lukien, koska palkkausta ei muutettu.

Palkkasaataville maksettava viivästyskorko

Kanteessa on kysymys tavanomaisesta palkkasaatavasta, ei korkolain 1 §:ssä tarkoitetusta julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvasta velkasuhteesta.

Hyvityssakko

Hyvityssakon on oltava tuntuva, sillä kyse on sisällöltään selvien ja yksiselitteisten työehtosopimusmääräysten rikkomisesta. Työnantajan osalta kyse on tietoisesta toiminnasta, jolla on pyritty välttämään virka- ja työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen soveltamista ja yleiskorotuksen suoritusvelvollisuutta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Tehy ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.600 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tehy-pöytäkirja kohdistui vain hoitohenkilökuntaan

Satakunnan sairaanhoitopiiri ei ole rikkonut Tehy-pöytäkirjaa jättämällä maksamatta 1.1.2010 kohdistetun 1,3 prosentin suuruisen samapalkkaisuuteen perustuvan korotuksen kanteessa mainituille henkilöille, koska he eivät kuulu Tehy-korotuksen piiriin. Kyseessä ei ollut puhdas yleiskorotus, eikä samapalkkaisuuserää kohdennettu koko terveydenhuoltohenkilökunnalle, vaan tarkka kohdennus tiettyihin nimikkeisiin sovittiin sovintolautakunnan tekemässä sovintoehdotuksessa.

Tehy-pöytäkirjan korotus 1.1.2010 oli eräisiin koulutetun hoitohenkilökunnan nimikkeisiin kohdistettu korotus. Korotus kohdistettiin rajoitetusti hoitoalan nimikkeisiin hoitolan ammattitehtävät (03HOI040) hammashoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari tai mielenterveyshoitaja. Luettelo on tyhjentävä. Hoitoalan ammattitehtäviin korotus tuli vain rajoitetusti. Korotus kohdistettiin myös näiden nimikkeiden vertailuryhmiin. Hinnoittelemattomien verrokkiryhmien tuli löytyä emo palkkahinnoitteluryhmien eli hoitoalan ryhmistä (HOI 010 - HOI 030 tai tietyt nimikkeet HOI 040), jotta samapalkkaisuuserän olisi saanut rajoitetusti.

A, B, C, E, F, G, H, I, J, K, L, N ja P siirtyivät hoitotyöstä erilaisiin projekteihin tai muihin hallinnollisiin tehtäviin ennen 1.1.2010.

Samapalkkaisuuserää ei käytetty palkkaryhmien ulkopuolisiin hinnoittelemattomiin, vaan heidän korotuksiinsa käytettiin 0,5 prosentin paikallista erää. Paikallisen 0,5 prosentin järjestelyerästä korotuksen ovat saaneet muun muassa toimialueiden ylihoitajat ja hoitotyön klinikkaopettaja.

Projektityöntekijöitä ei työn sisällön vuoksi voi verrata hoitohenkilökuntaan

KVTES:n II luvun 5 § 1 momentin 6-kohdan mukaan palkkausjärjestelmän ulkopuolisista henkilöistä voidaan muodostaa omia ryhmiä, joiden palkkoja verrataan tehtävien vaativuus silmällä pitäen palkkahinnoitteluryhmiin. Hallinnolliset projektityöntekijät eivät olleet 1.1.2010 Tehy-samapalkkaisuuskorotuksen piirissä, koska projektihenkilöiden palkkaa ei määritelty edeltäneen työsuhteen palkkausperiaatteita noudattaen, eikä vertailuna käytetty hoitotyön palkkahinnoittelun palkkaryhmiä, vaan palkat määriteltiin yksilöllisesti. Se, että HOI-hinnoittelutunnus näkyi edelleen joidenkin työntekijöiden työsopimuksessa, oli tekninen virhe.

Kanteessa mainitut henkilöt toimivat projektityöntekijöinä tai muissa hallinnollisissa tehtävissä. Uusissa työsopimuksissa heille sovittiin uudet työsuhteen ehdot ja projektityöntekijöille määriteltiin kaksi tuntia yleistyöaikaa lyhyempi toimistotyöaika. Projektityöntekijöiden palkat määriteltiin yksilöllisesti ottaen huomioon projektin tavoitteet, laajuus, vaativuus, kesto ja muiden projektihenkilöiden palkka. Vertailu tehtiin lähinnä projektityöntekijöihin, ei hoitohenkilökuntaan. Erillistä projektilisää maksettiin osalle mainituista henkilöistä. Palkkoja ei voitu alentaa, koska se olisi estänyt halukkuuden osallistua eri projekteihin. Tämän vuoksi vanha hoitotyön palkka osalla henkilöistä säilyi. Lisäksi projektirahoitus usein on projektin alkaessa vielä epäselvää. Projekteissa ja muissa tehtävissä on mukana myös muita henkilöitä, joilla ei ole hoitotyön tutkintoja, kuten ravitsemusterapeutti, osastonsihteeri, kemisti, sosiaalityöntekijä, media-assistentti ja rakennusinsinööri.

Johtajaylilääkärin 25.8.2009 antama suositus on annettu myöhemmin kuin riidan kohteena olevien henkilöiden projektit ovat pääsääntöisesti alkaneet. Monilla henkilöillä oli useita määräaikaisia sopimuksia samasta projektista jo ennen 1.1.2010.

Viivästyskorko palkkasaataville

Korkolain 1 §:n mukaan lakia ei sovelleta julkioikeudellisesta perusteesta johtuvaan velkasuhteeseen.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on käyttänyt työnantajan tulkintaetuoikeutta ja harkintavaltaansa määrittäessään kanteessa mainitut henkilöt palkkaryhmien ulkopuoliseksi ajalle, jolloin he työskentelivät määräaikaisesti eri projekteissa (KVTES 2010-2011 II luku 5 § 1 mom.). Kanteessa mainitut henkilöt ovat toimineet eri projekteissa eivätkä ole tehneet hoitotyötä 1.1.2010. Henkilöt eivät ole hoitotyössä työskentelevien verrokkiryhmä, mistä johtuen projektityöntekijät jäivät 1,3 prosentin samapalkkaisuuserän ulkopuolelle.

Sopimuskohta palkkahinnoittelun ulkopuolisista ja vertailuryhmistä ei ole erityisen selkeä, eikä Tehy ry ole tehnyt valvontapyyntöä Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle sopimuskohdan soveltamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on soveltanut tulkintansa sovintolautakunnassa sovittuun. Satakunnan sairaanhoitopiiri ei ole tieten rikkonut työehtosopimusta, eikä Kunnallisen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistio Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehdoista

2. Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin päätös päätöspöytäkirjassa 25.8.2009, 41/2009

3. H:n työsopimukset 19.8.2008, 4.2.2009, 7.12.2009

4. E:n työsopimus 11.6.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Q:n 21.2.2008 lähettämä sähköpostiviesti

Kantajan henkilötodistelu

1. Johtaja R

2. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen entinen neuvottelupäällikkö Q

3. Satakunnan sairaanhoitopiirin pääluottamusmies S

Vastaajan henkilötodistelu

1. Satakunnan sairaanhoitopiiri henkilöstöjohtaja T

2. Satakunnan sairaanhoitopiirin talousjohtaja U

3. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö V

4. Johtava työmarkkinatutkija X

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asiassa on erimielisyyttä siitä, ovatko kanteessa mainitut henkilöt sellaisia Tehy-pöytäkirjan 4 § 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja työntekijöitä, joiden tehtäväkohtainen palkka on määritelty KVTES palkkausta koskevan II luvun 4 § 1 momentin soveltamisohjeen 2 kohdan perusteella käyttäen vertailukohtana Tehy-pöytäkirjan 4 § 2 momentissa mainittuja palkkahinnoitteluryhmiä 03HOI010, 03HOI020, 03HOI030, ja joiden tuli saada tehtäväkohtainen palkankorotus 1,3 prosentin palkankorotus 1.1.2010 lukien.

Tehy-pöytäkirjan tulkinnasta esitetty näyttö

R on lisäksi kertonut, että hinnoittelun ulkopuoliset tehtävät eivät ole perinteisiä hoitotyötehtäviä. Hoitoalalla on tuhansia ihmisiä muissa tehtävissä kuin perinteisissä hoitotyötehtävissä, kuten hallinnon suunnittelu- ja kehitystehtävissä, ja toimenkuvat ja vastuuasemat poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi 3-kohta on otettiin Tehy-pöytäkirjaan; muutoin muissa tehtävissä olevia olisi mahdotonta määritellä, koska työpaikoilla arvioidaan tehtäväkohtaisesti, mihin palkkaryhmään kukin projektityöntekijä kuuluu. R:n mukaan palkkauksen asettaminen on työnantajalle sidottua harkintaa. Projektitöihin siirrytään pääsääntöisesti saman työpaikan toisista tehtävistä, ja koska heikommin palkattuihin työtehtäviin siirtymiseen ei yleensä ole halukkuutta, palkkaa asetettaessa verrokki voidaan ottaa taustatehtävästä, vaikka henkilö siirtyy toisenlaisiin tehtäviin.

Johtava työmarkkinatutkija X laski Tehy-pöytäkirjaa varten tarvitut kustannukset neuvottelupäällikkö Q:n toimeksiannosta. X:n mukaan 1,3 prosentin korotus 1.1.2010 kohdistui vain hinnoittelutunnuksiin HOI010-30, ja HOI40 ja hinnoittelun ulkopuoliset, koodilla 999999 kirjatut tehtävät jäivät korotuksen ulkopuolelle. Jos korotus olisi annettu yleiskorotuksena, kustannusvaikutus olisi ollut 1,1 prosenttia. Jos hoitotyötä käytetään verrokkitehtävänä, X:n mukaan työn luonteeseen pitäisi kuulua hoitotyö.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö V on kertonut, että Tehy-pöytäkirjaa sovellettaessa noudatetaan KVTES:n periaatteita, ja Tehy-pöytäkirjan mukainen verrokki tarkoittaa samaa kuin verrokki KVTES:n palkkaluvussa. Jos tehtävälle ei ole sopivaa hinnoittelua, työnantaja määrää tehtäväkohtaisen palkan tehtävän vaativuuden mukaan ilman hinnoittelua. Hinnoittelemattomilla ei ole vähimmäispalkkaa, ja hinnoittelun ulkopuolisissa tehtävissä työnantajalla on suurempi vapaus määritellä palkka kuin hinnoitelluissa tehtävissä. Työnantaja voi halutessaan käyttää hinnoittelemattoman palkan määrittelyssä apuna vertailuryhmää, jonka tehtävät ovat luonteeltaan vastaavia.

Paikallisesta käytännöstä esitetty näyttö

Satakunnan sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämishankkeiden palkkaus- ja työaikaperiaatteita koskevasta päätöspöytäkirjasta 41/2009 ilmenee, että johtajaylilääkäri on 25.8.2009 päättänyt, että 1.9.2009 jälkeen käynnistyvissä maakunnallisissa ja sairaanhoitopiirien välisissä hankkeissa muille kuin vastuuhenkilöille maksetaan heidän varsinaisen tehtävänsä tehtäväkohtainen palkka ilman projektilisää ja mahdolliset henkilökohtaiset vuosisidonnaiset erät.

Satakunnan sairaanhoitopiirin talousjohtaja U on kertonut, että Tehy-pöytäkirjan mukaiset korotukset kohdennettiin hoitotyötä tekeville koulutetuille ryhmille, ja ulkopuolelle jäi ryhmiä, jotka eivät tee hoitotyötä. Projektityöntekijöiden palkat nousivat, kun he siirtyivät projekteihin, ja palkat perustuivat tehtävän vaativuuteen. Palkan määrittelyssä ei käytetty verrokkeja, koska hallinnollista työtä ei voi verrata hoitotyötä tekeviin ja vertailu on tehtävä samankaltaista työtä tekeviin. Vanha hinnoittelutunnus säilyi joidenkin tiedoissa virheellisesti, mutta tietoja on sittemmin korjattu. Ylilääkärin syksyllä 2009 antaman ohjeistuksen syynä oli se, että projektien palkat olivat korkeita, ja ohjeistuksella pyrittiin hillitsemään palkkakehitystä. Ohjeistus ei kuitenkaan vaikuttanut kanteessa mainittujen henkilöiden palkoihin, koska heidän projektinsa olivat alkaneen ennen 1.9.2009. Projektityöntekijöiden työaika lyheni toimistotyöaikaan siirtymisen vuoksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Tehy-pöytäkirjan tulkinta

Tehy-pöytäkirjan 4 §:n mukaan työntekijän, jonka tehtäväkohtainen palkka on määritelty KVTES:n palkkausluvun 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 2 kohdan perusteella (ns. hinnoittelun ulkopuolinen) käyttäen vertailukohtana KVTES 2007 - 2009 palkkahinnoitteluliitteen 3 hinnoittelukohtien johtotehtäviä (03H01010), esimiestehtäviä (03HO1020) tai vaativat hoitoalan ammattitehtäviä (03HO1030), tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2010 lukien 1,3 prosentilla.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko kanteessa mainittujen, Satakunnan sairaanhoitopiirissä työskentelevien projektityöntekijöiden tehtäväkohtainen palkka määritelty Tehy-pöytäkirjassa sovitulla tavalla käyttäen vertailukohtana KVTES:n palkkahinnoitteluliitteen 3 mukaisia palkkahinnoitteluryhmiä.

Projektityöntekijöiden palkan määräytyminen

KVTES:n palkkausluvun 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 2-kohdassa on sovittu, että jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Tällainen hinnoittelun ulkopuolinen voi olla esim. viranhaltija/työntekijä, joka osittain tekee toimistoalan palkkaryhmän I tehtäviä ja osittain hallinnon asiantuntijatehtäviä. Työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

KVTES:n määräyksen sanamuodosta ilmenee, että hinnoittelun ulkopuolisen palkan määrittäminen on työnantajan harkinnassa. Tämä ilmenee myös V:n, Q:n ja R:n samansuuntaisista kertomuksista. Q ja R ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että työnantajan harkinta on kuitenkin luonteeltaan sidottua.

Selvitys siitä, miten kanteessa mainittujen projektityöntekijöiden tehtäväkohtainen palkka Satakunnan sairaanhoitopiirissä on määritelty, on ristiriitaista. Vastaajien mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin projektityöntekijöiden palkkoja ei määritelty edeltävien tehtävien palkkauksen perusteella, vaan yksilöllisesti ottaen huomioon kunkin projektin tavoitteet, laajuus, vaativuus, kesto ja muiden projektihenkilöiden palkka. Näyttönä tästä on esitetty U:n yleisluontoinen kertomus, jonka mukaan projektityöntekijöiden palkat perustuivat tehtävän vaativuuteen. U:n ja T:n mukaan projektityöntekijöiden palkanmäärittelyssä ei käytetä verrokkina hoitotyötä tekeviä, koska hallinnollista työtä ei voi verrata hoitotyötä tekeviin.

Kun työtuomioistuin arvioi esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, se katsoo, että vastaajan väite ja T:n ja U:n kertomukset virheellisistä palkkausjärjestelmän kirjauksista eivät riitä horjuttamaan kanteen tueksi esitettyä näyttöä. Tämä johtopäätös vastaa myös sopijapuolten tarkoitusta, joka oli ulottaa samapalkkakorotus kaikille koulutetuille terveydenhuollossa toimiville Tehy ry:n jäsenille. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että painavammat perusteet puoltavan kanteen hyväksyvää tulkintaa.

Suoritusvaatimus ja viivästyskorko

Vastaajat ovat myöntäneet korvausvaatimukset palkkasaatavista määrältään oikeiksi, mutta vaatineet, että korvauksille ei tuomita viivästyskorkoa, koska korkolakia ei sen 1 §:n mukaan sovelleta julkioikeudellisesta perusteesta johtuvaan velkasuhteeseen. Työsopimussuhteeseen perustuva saatava ei kuitenkaan ole korkolain 1 §:ssä tarkoitettu julkisoikeudellisesta perusteesta johtuva velka, ja työntekijöillä on kanteen kohteena olevan työsuhteesta johtuvan saatavan viivästyessä oikeus saada suoritukselle korkolain 4 §:ssä tarkoitettu viivästyskorko.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Satakunnan sairaanhoitopiiri oli U:n ja T:n mukaan jättänyt kanteessa mainitut projektityöntekijät korotusten ulkopuolelle, koska nämä eivät tehneet hoitotyötä. Tämä työnantajan tulkinta ei kuitenkaan vastaa sopijapuolten yksimielistä tarkoitusta ja Tehy-pöytäkirjan 4 §:n 3 momentin 3-kohdassa olevaa määräystä. Näistä seikoista huolimatta työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjan määräys ja projektityöntekijöiden palkan määräytymisen perusteet ovat olleet siinä määrin tulkinnanvaraiset, että Satakunnan sairaanhoitopiiri ei ole tieten rikkonut työehtosopimusta. Koska Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole puuttunut jäsenensä virheelliseen määräyksen soveltamiseen sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta huolimatta, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Tehy ry:n hyväksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Vastaajat ovat paljoksuneet tehtyjä toimenpiteitä 6.000 euroa ylittäviltä osin. Kun otetaan huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset, työtuomioistuin katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi vaadittu määrä on kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

vahvistaa, että Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rikkonut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä 19.11.2007 solmitun virka- ja työehtosopimuksen (19.11.2007–31.12.2011) 4 § 3 momentin 3-kohtaa, joka koskee tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksia 1.1.2010 lukien ns. hinnoittelun ulkopuolisten työntekijöiden tai viranhaltijoiden kohdalla, joiden tehtäväkohtainen palkka on määritelty Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) II luvun 4 § 1 momentin soveltamisohjeen 2 kohdan perusteella.

velvoittaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suorittamaan 1.1.2010 lukien kuukausittain maksamatta jääneen 1,3 prosentin yleiskorotuksen, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen palkanmaksupäivistä kunkin kuukauden 16. päivästä lukien alla eritellyllä tavalla:

Työntekijä/viranhaltija.....summa / kk...................30 kk 6/2012 mennessä

A.........................................44,40...................................1.628,00

B.........................................35,75...................................1.322,75

C.........................................34,95...................................1.258,20

E.........................................35,95...................................1.330,15

F.........................................29,20...................................1.080,40

G.........................................33,60......................................302,40

H.........................................34,95...................................1.293,15

I..........................................35,70...................................1.320,90

J..........................................28,45......................................512,10

K.........................................38,00...................................1.216,00

L.........................................34,00.......................................544,00

N.........................................27,65.......................................248,85

P.........................................44,40....................................1.154,40

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Tehy ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.000 euroa.

Muilta osin työtuomioistuin hylkää kanteen.

Työtuomioistuin velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 9.826,40 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Pärssinen, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.