Labor court allows substitute pay for manager covering leave days when another manager is absent.

Yhtiön konekorjaamon työnjohtaja oli oikeutettu toimihenkilösopimuksen määräyksen tarkoittamaan sijaisuuskorvaukseen toimiessaan konekorjaamon toisen työnjohtajan määrättynä sijaisena hänen poissaolojensa ajalta myös siltä osin kuin poissaolo on johtunut toisen työnjohtajan työajanlyhennysvapaiden pitämisestä.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 49

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

Kotkamills Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.12.2012

Pääkäsittely 19.2.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolen muun ohella Toimihenkilöunioni TU ry:n, nykyisen Ammattiliitto Pro ry:n, välillä 28.3.2010 allekirjoitetussa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa on muun ohella seuraava sijaisuuskorvausta koskeva 17 §:n määräys:

1. Milloin toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

SOV.

Milloin toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Määräys ei koske

alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia,

lyhytaikaisia sairaustapauksia (”flunssa”), eikä

tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.

Paikalliset olosuhteet

Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen.

ASIAN TAUSTA

A työskentelee työnjohtajana Kotkamills Oy:n konekorjaamolla Kotkassa. A on toiminut konekorjaamon toisen työnjohtajan määrättynä sijaisena myös silloin, kun hänen poissaolonsa on johtunut työajanlyhennysvapaiden pitämisestä 7.1.2011 ja 4. - 15.4.2011. A on toiminut konekorjaamon toisen työnjohtaja sijaisena 7.1. - 20.1.2011 ja hänelle on maksettu sijaisuuskorvausta ajalta 10. - 20.1.2011, jolloin sijaistamisen peruste oli sairaus.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että konekorjaamon työnjohtaja A on oikeutettu paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 17 §:n sijaisuuskorvauksen maksamista koskevan määräyksen tarkoittamaan sijaisuuskorvaukseen toimiessaan konekorjaamon toisen työnjohtajan määrättynä sijaisena hänen poissaolojensa ajalta myös siltä osin kuin poissaolo on johtunut hänen työajanlyhennysvapaidensa (pekkasvapaa) pitämisestä 7.1.2011 ja 4. – 15.4.2011,

velvoittaa Kotkamills Oy:n suorittamaan A:lle sijaisuuskorvausta yhteensä 438,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 36,30 eurolle 14.1.2011 ja 401,88 eurolle 15.4.2011 lukien,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Kotkamills Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 5.572,28 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Kotkamills Oy ei ole suostunut korvaamaan A:n toimimista konekorjaamon toisen työnjohtajan sijaisena hänen työajanlyhennysvapaidensa aikana. A:n työtehtävät ovat kuitenkin lisääntyneet määräyksen tarkoittamalla tavalla, koska hänelle on siltä osin kuin sijaistettavan toimihenkilön poissaolo on johtunut muusta syystä kuin työajanlyhennysvapaasta, maksettu korvauksena työmäärän lisääntymisen suhteessa 25 prosenttia hänen henkilökohtaisesta palkastaan.

Riidanalainen työehtosopimusmääräys on aikanaan sellaisenaan siirtynyt metsäteollisuuden alakohtaisiin toimihenkilösopimuksiin alalla aikaisemmin teknisiin toimihenkilöihin sovelletusta STK - STTK-T runkosopimuksesta. Sijaisuuskorvausta koskeva määräys on otettu ensimmäisen kerran runkosopimukseen vuonna 1981. Määräys vastasi muutoin nykyistä määräystä, mutta vuosilomasijaisuudet jäivät määräyksen ulkopuolelle, ellei ollut kysymys peräkkäisten lomasijaisuuksien hoitamisesta ja lisäksi sijaisuuskorvausprosentit poikkesivat nykyisestä. Määräyksen soveltamisohjeessa on vuodesta 1981 alkaen todettu, että määräys ei koske lyhytaikaisia sairaustapauksia (”flunssa”), eikä tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.

Tilanteet, joita määräys ei koske, on soveltamisohjeessa todettu tyhjentävästi. Termillä ”vastaava poissaolo” viitataan sanamuotonsa mukaisesti muihin koulutustarkoituksessa tapahtuviin poissaoloihin, kuten seminaareihin ja opintomatkoihin, sekä myös soveltamisohjeen edelliseen kohtaan eli lyhytaikaisiin sairaustapauksiin (”flunssa”). Sekä lyhytaikaisissa sairaustapauksissa että kursseja ja vastaavia poissaoloja koskien voidaan paikallisesti poiketa määräyksen aikaan sidotusta pääsäännöstä. Soveltamisohjeen ”paikalliset olosuhteet” otsikoidun tekstin mukaan sijaisuuskorvaukseen voi olla edellytykset varsin lyhyeltäkin ajanjaksolta, jos toimihenkilön työmäärä olennaisesti lisääntyy tai hoidettavaan toimeen sisältyvä vastuu sitä puoltaa. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1987-142 oli esimerkiksi paikallisista olosuhteista johtuen sovittu, että sijaisuuskorvausta maksetaan, jos sijaisuus kestää yli 2 päivää.

Soveltamisohjeessa ei ole todettu, että määräyksen piiriin ei kategorisesti kuulu työajanlyhennysvapaista johtuvat poissaolot. Kun A:lle on maksettu sijaisuuskorvausta 10. - 20.1.2011, niin työnantajalla ei ole ollut työehtosopimusmääräyksen sisältöön perustuvaa oikeutusta olla maksamatta sijaisuuskorvausta myös 7.1.2011 ja 4. – 15.4.2011, kun ei ole edes riitaa siitä, olivatko sijaisuuskorvauksen maksamisen yleiset edellytykset (poissaolevan henkilön sijaisena toimiminen määräyksestä niin, että työn määrä lisääntyy tai vastuu kasvaa) täyttyneet.

Riidanalaisen määräyksen soveltamisohje on ollut voimassa samansisältöisenä 31 vuotta. Yhtiö on tulkinnut määräystä vastoin sen sanamuotoa ja soveltamiskäytäntöä. Työnantajaliitto on ollut selvillä määräyksen oikeasta sisällöstä. Työnantajaliiton olisi tullut puuttua Kotkamills Oy:n ilmeisen väärään menettelyyn olla maksamatta sijaisuuskorvausta, eikä hyväksyä ja tukea työnantajan menettelyä. Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Kotkamills Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Ammattiliitto Pro ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen sijaisuuskorvausta koskevassa 17 §:ssä on lueteltu sijaisuudet, joita määräys ei koske. Määräyksen ulkopuolelle jäävien sijaisuuksien listassa on mainittu lisäksi, ettei määräys koske "vastaavia poissaoloja". Poissaoloa vuorovapaiden johdosta on pidettävä listassa mainittuja poissaoloja vastaavana poissaolona . Työnantaja on toiminut yhtiön ja paperiteollisuuden vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti.

Nykyinen sijaisuuskorvausta koskeva määräys on peräisin runkosopimuksista, jotka myöhemmin yhdistettiin yleissopimuksen kanssa alakohtaisiksi toimihenkilösopimuksiksi. Sijaisuuskorvausta koskevan paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 17 §:n soveltamisohjeessa on kuvattu tilanteita, joita määräys ei koske. Määräyksen ulkopuolelle on rajattu alle kahden viikon vuosilomasijaisuudet, lyhytaikaiset sairaustapaukset, kuten flunssa, sekä tapaukset, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja. Soveltamisohjeen esimerkit ovat kaikki vastaavanlaisia poissaoloja kuin vuorovapaat ja viimeisellä maininnalla vastaavista poissaoloista viitataan myös vuorovapaisiin.

Soveltamisohjeen lista ei ole tyhjentävä ottaen huomioon listan viimeinen avoimeksi jätetty viittaus vastaaviin poissaoloihin. Kanteessa esitettiin, että vastaavilla poissaoloilla viitattaisiin ainoastaan koulutustarkoituksessa tapahtuviin poissaoloihin ja lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin rinnastettaviin poissaoloihin. Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei tue tällaista rajoittavaa tulkintaa, jonka mukaan vain listan kaksi viimeistä kohtaa soveltuisivat tilanteessa. Sen sijaan listan kaikki kolme kohtaa, mukaan lukien soveltamisohjeen maininnan alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksista, ovat toisiinsa rinnastettavia ja vastaavilla poissaoloilla viitatun kaikkiin näihin kolmeen kohtaan. Kaikki kolme kohtaa, joihin vastaavilla poissaoloilla viitataan, ovat luonteeltaan lyhytaikaisia poissaoloja, kuten myös vuorovapaat. Poissaolojen lyhytaikaisuuden vuoksi vuorovapaat tai listassa mainitut vapaat eivät välttämättä aiheuta tai aiheuttavat vain vähäistä sijaistamisen tarvetta.

Soveltamisohjeen mainintaa siitä, ettei sijaisuuskorvausta makseta alle kahden viikon vuosilomasijaisuuksista on osoitus siitä, että sopijapuolten tarkoitus on ollut rajata sijaisuuskorvauksen maksamisvelvoitteen ulkopuolelle melko lyhyet, alle kaksi viikkoa kestävät poissaolot myös siinä tilanteessa, että niistä aiheutuu työmäärän lisääntymistä sijaisena toimivalle.

Toimihenkilösopimuksen 17 §:n soveltamisohjeen paikallisia olosuhteita koskeva viimeinen kappale tukee vastauksen kantaa tilanteista, joissa sijaisuuskorvausta ei makseta. Kyseisessä kohdassa mainitaan, että " Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita." Tämä kohta on työehtosopimuksessa korostamassa tapauskohtaista harkintaa työmäärän lisääntymisessä, mutta samalla se tuo esiin koko sijaisuuskorvausta koskevan pääsäännön eli sen, että sijaisuuskorvauksen maksuvelvollisuus on pääsääntöisesti aikaan sidottu. Tällä pääsäännöllä viitataan juuri soveltamisohjeen listan vuosilomasijaisuuksia koskevaan alle kahden viikon aikarajaan. Kahden viikon aikaraja on pääsääntö arvioitaessa tilanteita, joita määräys ei koske, ja soveltamisohjeen "vastaavilla poissaoloilla" tarkoitetaan muun muassa soveltamisohjeessa olevan listan ensimmäistä kohtaa vastaavia alle kahden viikon poissaoloja.

Normaalitilanteessa työajan lyhennysvapaita annetaan ainoastaan yksittäisiä päiviä kerrallaan ja vain poikkeustapauksissa esimerkiksi viikko tai kaksi viikkoa kerrallaan. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että esimerkiksi päivätyössä työaikamuodoissa 15 ja 16 kertyy toimihenkilölle vuorovapaita vuodessa enintään 12,5 kappaletta. Ainoastaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vapaiden määrä on runsaampi, enintään 40-45 vapaata vuodessa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuorovapaiden ajankohta on ennalta kirjattu työvuoroluetteloihin eli sheemoihin tuotannon häiriöttömän kulun varmistamiseksi siten, että joku työvuoro on aina töissä, eikä sijaisia vuorovapaista johtuen tarvita.

Sijaistamistarve syntyy, jos sovitaan pidemmistä vapaista yhtäjaksoisesti. Pidemmät poissaolot ovat poikkeuksia pääsäännöstä ja pidemmistä yhtäjaksoisista poissaoloista on yleensä sovittu toimihenkilöiden pyynnöstä. Toisen toimihenkilön sijaisena toimimisessa tehtäviä voidaan jakaa useille henkilöille, jolloin työmäärän lisääntyminen jää vähäiseksi.

A ja konekorjaamon toinen työnjohtaja ovat toimenkuvaustensa perusteella toimineet toistensa sijaisina ja he ovat molemmat työskennelleet päivätyössä. Heille molemmille on kertynyt enintään 12,5 vuorovapaata vuotta kohti. Molempien kohdalla sijaisena toimimista toisen vuorovapaiden aikana kertyy yhtä paljon. Vaikka toinen heistä pitäisi suuren osan vuoden vuorovapaistaan yhdenjaksoisesti, ei vuorovapaista johtuvien sijaisuuspäivien kokonaismäärä vuositasolla kasva. Tämä sijaisena toimimisen vastavuoroisuus vahvistaa, ettei A ole joutunut toimimaan muita toimihenkilöitä enempää sijaisena. Tällaista määrältään ja luonteeltaan tavanomaista sijaisena toimimista ei voida pitää perusteena ylimääräisille maksuvelvoitteille.

Sijaisuuskorvaus ei tule automaattisesti maksettavaksi, vaan se on tarkoitettu korvaukseksi vain poikkeuksellisissa sijaisuustilanteissa. Sijaisuuspäivien määrää ei voida A:n kohdalla pitää työehtosopimuksen määräykseen nähden suurena eikä poikkeuksellisena. A on toiminut sijaisena työehtosopimuksen perusteella luonteeltaan lyhyissä poissaoloissa, joita on pidettävä sijaisuuskorvausmääräyksen ulkopuolelle jäävinä vastaavina poissaoloina.

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta on Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä tulkittu vakiintuneesti vastaajan esittämällä tavalla. Yksittäisistä poikkeavista tulkinnoista huolimatta soveltamiskäytännön voidaan katsoa olevan alalla yhtenäinen ottaen huomioon, että määräystä on sovellettu alan suurimmissa jäsenyrityksissä esittämällämme tavalla.

Riidanalaista määräystä on sovellettu työnantajan esittämällä tavalla pitkään ja myös toimihenkilöiden yhteyshenkilöt ovat tulkinneet määräystä vastaavalla tavalla. Ammattiliitto Pro ry tai sen edeltäjät eivät ole tulkintaa riitauttaneet ennen tätä tapausta, vaikka riidanalainen tilanne toistuu säännöllisesti joka vuosi toimihenkilöiden pitäessä vuorovapaita.

Alalla on laajalti pidetty kahden viikon sijaisena toimimista yleisenä aikarajana sijaisuuskorvauksen maksamisessa. Sijaisuuskorvausmääräyksen ulkopuolelle on soveltamisohjeessa rajattu alle kahden viikon vuosilomasijaisuudet ja alalla on yleisesti tulkittu vastaaviksi poissaoloiksi muut yhtä lyhyet alle kahden viikon sijaisuudet syystä riippumatta.

Sijaisuuskorvausta koskevassa määräyksessä tuodaan esiin, että korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Työnantajapuolella on käytäntö ollut johdonmukaisesti se, ettei vuorovapailla olevan toimihenkilön sijaisena toimimisesta makseta sijaisuuskorvausta ja vuorovapaiden pitämisestä ei saa aiheutua työnantajalle lisäkuluja muun muassa sijaisuuskorvauksen muodossa. Nämä tulkinnat ja käytännöt ovat olleet myös toimihenkilöpuolen tiedossa. Jos vuorovapaalla olevan toimihenkilön sijaisena toimimisesta olisi poikkeuksellisesti katsottu tarpeelliseksi maksaa sijaisuuskorvausta, olisi asia tullut selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Kotkamills Oy:ssä on paikallisesti sovittu sijaisuuskorvauksesta nyt riidanalaisilta osin työehtosopimusta vastaavin sanamuodoin. Paikallisesti on myös suullisesti sovittu, ettei vuorovapaiden antamisesta saa aiheutua työnantajalle lisäkuluja eikä vuorovapaalla olevan toimihenkilön sijaisena toimimisestakaan makseta tästä syystä sijaisuuskorvausta. Kyseinen tulkinta on vakiintuneesti ollut muissakin paperiteollisuuden alan yrityksissä käytössä ja käsityksemme mukaan myös toimihenkilösopimusta on tulkittu vastaavalla tavalla.

Paperiteollisuudessa on johdonmukaisesti tulkittu toimihenkilösopimuksen sijaisuuskorvausta koskevaa määräystä siten, ettei vuorovapailla olevan toimihenkilön sijaisena toimimisesta makseta sijaisuuskorvausta. Samoin määräyksen sanamuodon voidaan katsoa tukevan työnantajapuolen tulkintaa. Edellä mainituista syistä työnantajaliitolla on ollut perusteltu syy katsoa tulkinnan vastaavan osapuolten tarkoitusta, eikä työnantajaliiton ole tästä syystä ollut tarvetta puuttua työnantajan toimintaan, eikä valvontavelvollisuutta ole laiminlyöty.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ote STK - STTK-T runkosopimuksesta vuodelta 1981, 3 § ja soveltamisohjeet, ja STK – STTK-T runkosopimuksesta vuodelta 1994, 4 § ja soveltamisohjeet

2. Sopimus sijaisuuksista maksettavista korvauksista 19.9.1997 Metsä-Serla Äänekosken tehtaat, nykyisin MetsäGroup

3. Sopimus, UPM-Kymmene Oyj 11.6.1999

4. Toimihenkilöiden sijaisuuskorvaus Efora Oy:ssä

5. Ote paikallissopimuksesta 20.01.2011 UPM Kymin ja ammattiliitto Pron Kuusankosken osaston välillä

6. UPM-Kymmene Oyj Tervasaari, sijaisuuskorvaukset 1.1.2004 alkaen

7. Sähköposti 26.11.2012, jonka liitteenä sijaisuuskorvaus

8. StoraEnso Oyj:n Oulun tehtaiden paikallinen sopimus

9. StoraEnso Oyj:n Kotkan tehtaiden paikallinen sopimus 14.9.2006

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen edunvalvontayksikön johtaja B

2. Luottamusmies Kotkamills Oy:ssä C

3. Toimihenkilöiden pääluottamusmies UPM-Kymmene Oyj:ssä D

4. Toimihenkilöiden pääluottamusmies StoraEnso Oyj:ssä E

5. Toimihenkilöiden pääluottamusmies MetsäGroup Oyj:ssä F

Vastaajan henkilötodistelu

1. UPM-Kymmene Oyj:n työsuhdepäällikkö G

2. StoraEnso Oyj:n työsuhdepäällikkö H

3. Metsä Groupin aluehenkilöstöpäällikkö I

4. StoraEnso Oyj:n tehtaanjohtaja J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko A:lla oikeus saada paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 17 §:n mukaista sijaisuuskorvausta toimiessaan työajanlyhennysvapaalla olevan henkilön sijaisena eli tarkoittaako määräyksen soveltamisohjeen luettelon kohta "vastaavia poissaoloja" työajan lyhennysvapaita.

Esitetty selvitys

Kotkamills Oy:ssä työnjohtajana ja luottamusmiehenä toimivan C:n mukaan yhtiössä ei ollut mitään sellaista käytäntöä, että sijaisuuskorvausta ei maksettaisi poissaolosta, joka johtui työajanlyhennyksestä. Päin vastoin esimerkiksi tehtaan korjaamon työnjohtajan sijaiselle on työajanlyhennysvapaan osalta maksettu sijaisuuskorvausta työnjohtajan oltua viikon lomalla ja kaksi viikkoa vuorotteluvapaalla. Yhtiössä on yli kolme vuorokautta kestäneiden työajanlyhennysvapaiden osalta maksettu sijaisuuskorvausta. Stora Enso Oyj:n Kotkan tehtaiden paikallisen sopimuksen 14.9.2006 mukaan sijaisuuskorvausta ei makseta lyhytaikaisen, enintään kolme päivää kestävän sairaustapauksen osalta. Muutoin paikallinen sopimus on työehtosopimuksen määräyksen mukainen. Työehtosopimuksen määräyksen vastaavilla poissaoloilla tarkoitetaan koulutukseen liittyviä seminaareja, kursseja ja erilaisia messuja.

Metsä Group Oyj:ssä vuoromestarina ja pääluottamusmiehenä toimivan F:n mukaan Kemin tehtaan paikallinen sopimus sijaisuuskorvauksista noudattaa työehtosopimuksen määräystä ja poissaoloaika, joka laukaisee sijaisuuskorvauksen maksamisen on kymmenen päivää. Kyrön tehtaan paikallisen sopimuksen 2006 mukaan viikon kestäviltä sijaisuuksilta maksetaan sijaisuuskorvaus. Äänekosken tehtaiden paikallisen sopimuksen 19.9.1997 mukaan mikäli kalenterikuukaudessa on sijaistettavia päiviä vähintään kolme, jolloin tekninen toimihenkilö hoitaa vaativampaa tai oman toimensa ohella toisen henkilön tointa, maksetaan sijaisuuskorvaus. Poissaolon syyllä ei ole sijaisuuskorvauksen maksamisen kannalta merkitystä.

Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden työsuhdepäällikkönä toimivan H:n mukaan yhtiöllä on sijaisuuskorvausta koskevat konsernitason ja paikalliset samansisältöiset työnantajan ohjeet. Toimihenkilölle maksetaan sijaisuuskorvausta silloin, kun on kysymys vuosilomasijaisuudesta, sairauslomasijaisuudesta ja toimihenkilön siirtymisestä toisiin tehtäviin. Toimihenkilön ollessa työajan lyhennysvapaalla ja toinen toimihenkilö sijaistaa häntä, niin sijaistamista ei työnantajan ohjeiden mukaan korvata lainkaan sijaisuuskorvauksella. Sijaisuuskorvausta maksetaan yhtiössä kahdesta viikosta tai sen yli menevästä ajasta sijaistettavan ollessa vuosilomalla, sairauslomalla tai siirtyessä toisiin tehtäviin. Jos poissaolojakso on pitempi kuin kaksi viikkoa, vähennetään pekkaset ja vuorovapaat tästä jaksosta.

Metsä Group Oyj:n aluehenkilöstöpäällikkönä toimivan I:n mukaan yhtiön Äänekosken tehtaalla on solmittu paikallinen sijaisuuskorvauksen maksamisesta. Muuten yhtiössä noudatetaan työehtosopimuksen määräystä asiassa. Jos toimihenkilö sijaistaa henkilöä, joka on pekkasvapaalla, niin silloin yhtiössä ei makseta sijaisuuskorvausta. Yksittäisistä pekkaspäivistä esimerkiksi vuosiloman yhteydessä ei korvata sijaisuuskorvauksella. Pääsääntönä sijaisuuskorvauksen maksamiselle yhtiössä on ollut kahden viikon aikajakso. Poikkeuksena voidaan suorittaa tapauskohtaista harkintaa.

Stora Enso Oyj:n tehtaanjohtajana toimivan J:n mukaan Kotkamills Oy:ssä työnantaja oli ohjeistanut, ettei pekkasvapaiden pitäminen saanut aiheuttaa lisäkustannuksia. Sijaisuuskorvausta toimihenkilöille maksettiin yhtiössä vain pitkäaikaisista sairauslomasijaisuuksista. Aikarajana sijaisuuskorvauksen maksamiselle oli kaksi viikkoa.

Arviointi ja johtopäätökset

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen sijaisuuskorvausta koskevan 17 §:n 1 kohdan soveltamisohjeen mukaan milloin toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Määräys ei koske alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia, lyhytaikaisia sairaustapauksia (”flunssa”), eikä tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen sijaisuuskorvausta koskevan 17 §:n 1 kohdan soveltamisohjeen sanamuodon mukaan määräys ei, kahden edeltävän kohdan lisäksi, koske tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja. Vastaavat poissaolot viittaavat sanamuodonkin mukaan ammatilliseen tai muuhun koulutukseen liittyviin poissaoloihin. Työajanlyhennysvapaista johtuvia poissaoloja ei ole soveltamisohjeen määräyksellä suljettu pois määräyksen soveltamispiiristä. Määräyksen sanamuoto siten tukee kantajan asiassa omaksumaa tulkintaa siitä, että sijaisuuskorvaus tulee maksaa myös siltä osin kuin toimihenkilön poissaolo on johtunut hänen työajanlyhennysvapaidensa pitämisestä.

B:n kertomuksesta ilmenee, että sijaisuuskorvausta vastaava määräys on ennen alakohtaisiin toimihenkilösopimuksiin siirtymistä otettu ensimmäisen kerran runkosopimukseen vuonna 1981. Runkosopimuksen 1994 sijaisuuskorvausta koskevan määräyksen soveltamisohjeessa on kolme poikkeusta siitä, ettei sijaisuuskorvausta makseta. Ensimmäinen poikkeus koski vuosilomalla oloa. Toinen poikkeus koski lyhytaikaista yhden, kahden tai kolmen päivän sairauspoissaoloa, joka sittemmin täsmentyi tarkoittamaan flunssaa. Kolmas poikkeus sisälsi kurssilla olon tai sitä vastaava poissaolon. Tämän määräyksen vastaavilla poissaoloilla on tarkoitettu niitä poissaoloja, jotka liittyivät ammatilliseen tai muuhun koulutukseen kuten esimerkiksi seminaareihin ja opintomatkoihin. Tarkoituksena oli tukea koulutusta. Työajanlyhennysvapaista on sovittu runkosopimuksen solmimisen jälkeen, joten ne eivät ole olleet runkosopimusta alunperin solmittaessa esillä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että konekorjaamon työnjohtaja A on oikeutettu paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 17 §:n sijaisuuskorvauksen maksamista koskevan määräyksen tarkoittamaan sijaisuuskorvaukseen toimiessaan konekorjaamon toisen työnjohtajan määrättynä sijaisena hänen poissaolojensa ajalta myös siltä osin kuin poissaolo on johtunut hänen työajanlyhennysvapaidensa (pekkasvapaa) pitämisestä 7.1.2011 ja 4. – 15.4.2011 ja että Kotkamills Oy:n tulee suorittaa A:lle sijaisuuskorvausta.

Valvontavelvollisuus

Sijaisuuskorvausta koskevien sopimusmääräysten tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen Metsäteollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että konekorjaamon työnjohtaja A on oikeutettu paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 17 §:n sijaisuuskorvauksen maksamista koskevan määräyksen tarkoittamaan sijaisuuskorvaukseen toimiessaan konekorjaamon toisen työnjohtajan määrättynä sijaisena hänen poissaolojensa ajalta myös siltä osin kuin poissaolo on johtunut hänen työajanlyhennysvapaidensa (pekkasvapaa) pitämisestä 7.1.2011 ja 4. – 15.4.2011.

Työtuomioistuin velvoittaa Kotkamills Oy:n suorittamaan A:lle sijaisuuskorvausta yhteensä 438,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 36,30 eurolle 14.1.2011 ja 401,88 eurolle 15.4.2011 lukien.

Metsäteollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Pärssinen, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.