Labor court fines union and union section for violating strike ban and neglecting supervision duties.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the union and union section violated strike ban and supervision duties by continuing strikes after a prior judgment. The employer argued production drops were intentional pressure tactics for wage demands, while the unions claimed insufficient measures were taken to restore peace. The court found the unions' actions ineffective post-judgment and imposed fines for both the breach of strike ban and the neglect of supervision obligations.
Legislator headnote
AI generatedWork Agreement Act s. 8, 9, 10; The court established that unions and their sections remain liable for strike ban violations and supervision neglect if they fail to take effective measures to restore labor peace after a judicial order.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtuomioistuin on tuomiollaan TT:2013-30 katsonut, että vaneritehtaan työntekijöiden lakolla ja jarrutuksella oli tarkoitus painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen palkkausta koskeneissa neuvotteluissa esittämiin vaatimuksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto on tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Työntekijäliitto on tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Kun jarrutus oli jatkunut työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen, ei ammattiosaston toimenpiteitä pidetty riittävän vakuuttavina ja tehokkaina työrauhan palauttamiseksi. Myös työntekijäliiton olisi tullut ryhtyä esitettyä tehokkaampiin toimenpiteisiin ja huolehtia siitä, että ammattiosasto täyttää velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa ja työntekijät lopettavat jarrutuksen. Ammattiosasto ja työntekijäliitto on tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 41
KANTAJA
Metsäteollisuus ry
VASTAAJA
Puu- ja erityisalojen liitto ry
KUULTAVA
Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry
ASIA
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 12.3.2013
Pääkäsittely 13.3.2013
KANNE
Vaatimukset
Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee
Puu- ja erityisalojen liitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon ja
Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon.
Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liitto ry:n ja Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Työtaistelutoimenpiteet
Painostaakseen työnantajaa paikallisissa palkkaussopimusneuvotteluissa ovat UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaan työntekijät, jotka kuuluvat Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:hyn, olleet kahteen otteeseen lakossa ja tahallisesti jarruttaneet tuotantoa työtuomioistuimen 5.3.2013 antamasta tuomiosta TT:2013-30 ilmenevin tavoin. Työtuomioistuin on mainitulla tuomiollaan tuominnut Puu- ja erityisalojen liitto ry:n ja Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin.
Työnantaja on tehnyt Savonlinnan vaneritehtaalle merkittäviä investointeja vuosien 2010 - 2012 aikana kokonaisarvoltaan noin 35 miljoonaa euroa. Investoinnin seurauksena tehtaan tuotantokapasiteetin on tarkoitus noin puolitoistakertaistua aiemmasta ja tehtaan tuotanto muutetaan havu- ja koivuvanerin tuotannosta koivuvanerin tuotantoon. Investointiajan käytössä on ollut paikallinen palkkaussopimus, jonka mukaan investointiaikana maksettiin tuotantomäärästä riippumatta kiinteä suoriteosa. Paikallinen palkkaussopimus ja sitä edeltävät palkkaussopimukset eivät vastaa nykyisiä investointien jälkeisiä tuotantomenetelmiä, vaan niissä on tapahtunut olennainen muutos.
Työ- ja tuotantomenetelmien muutoksen vuoksi työnantaja on irtisanonut paikallisen palkkaussopimuksen 11.7.2012 päättymään 30.9.2012. Neuvotteluja uudesta palkkaussopimuksesta on käyty kesästä 2012 lähtien.
Annetusta tuomiosta huolimatta vaneritehtaan työntekijät ovat jatkaneet tuotannon jarruttamista painostaakseen työnantajaa paikallisissa palkkaussopimusneuvotteluissa. Jarrutuksen jatkuminen on selkeästi havaittavissa Savonlinnan vaneritehtaan tuotantomääriä kuvaavissa tilastoissa. Tuomion antamisen jälkeen tuotantomäärissä ei ole tapahtunut muutoksia, vaan ne ovat tasolla, joiden perusteella työtuomioistuin antoi tuomionsa 5.3.2013 aamulla sähköpostilla kello 8.13. Liimauksen tuotantomäärä on ollut 5.3. 103 kuutiota, 6.3. 123 kuutiota, 7.3. 138 kuutiota, 8.3. 125 kuutiota, 11.3. 152 kuutiota ja 12.3. 141 kuutiota.. Marraskuussa 2012 liimauksen tuotanto ylitti 250 kuutiota. Tämä taso nytkin tulisi vähintään saavuttaa. Nykyiset tuotantomäärät tarkoittavat noin 50 %:n alentumaa normaalituotannosta, jota voidaan pitää olennaisena poikkeamana normaalista.
Vuoden 2013 alusta lukien jarrutuksesta on aiheutunut taloudellista vahinkoa yli miljoona euroa.
Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen ja ammattiosaston vastuu
Jarrutuksella on asiallinen ja ajallinen yhteys paikallisiin palkkaussopimusneuvotteluihin, joten sen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa paikallisissa palkkausneuvotteluissa. Jarrutus on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työtaistelutoimenpide kohdistuu lisäksi työehtosopimuksen 8 - 16 §:n palkkausmääräyksiin, erityisesti suorituspalkkausta koskevaan 13 §:ään.
UPM-Kymmene Wood Oy on työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen 5.3.2013 noin kello 11 ja 7.3.2013 kello 9.17 kirjallisesti vaatinut laittomaksi vahvistetun jarrutuksen lopettamista ja vaatinut työrauhan palauttamista.
Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry on tästä huolimatta jatkanut jarrutuksen toimeenpanoa eikä ole ryhtynyt mihinkään tai ainakaan riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. Jarrutus on työnantajan asiaan puuttumisesta huolimatta jatkunut. Näin ollen Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n toimet työrauhan palauttamiseksi eivät ole olleet riittävän nopeita ja tehokkaita.
Puu- ja erityisalojen liitto ry:n vastuu
Työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen Metsäteollisuus ry lähetti valvontakirjeen Puu- ja erityisalojen liitto ry:n työehtosihteeri E:lle 5.3.2013 kello 9.29 ja uuden kirjeen 7.3.2013 kello 9.25. Kirjeissä ilmoitettiin tahallisesta jarrutuksesta ja vaadittiin työtaistelun päättämistä ja työrauhan palauttamista. Puu- ja erityisalojen liitto ry ei ole ryhtynyt riittävänä pidettäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, koska jarrutus on jatkunut edelleen.
Hyvityssakosta
Hyvityssakkoja korottavana tekijänä tulee ottaa huomioon jarrutuksen jatkuminen työtuomioistuimen antamasta tuomiosta huolimatta. Menettely osoittaa erityistä piittaamattomuutta annetusta tuomiosta huolimatta.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Puu- ja erityisalojen liitto ry on vastauksessaan, johon Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n ja ammattiosaston yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.350 eurolla lisättynä arvonlisäverolla. Oikeudenkäyntikuluille vaaditaan laillista korkoa.
Kanteen kiistämisen perusteet
Väitetty jarrutus
Kanteessa esitetty tuotantomäärien lasku johtuu siitä, että työnantaja on ottanut käyttöön aikapalkan ja tämän vuoksi työtä tehdään normaalijoutuisuudella. Pääluottamusmies on ehdottanut työnantajalle, että osastojen luottamusmiehille järjestettäisiin työstä vapautusaikaa, jotta tehokas valvonta olisi mahdollista. Tähän työnantaja ei suostunut.
Väitetyn jarrutuksen aiheuttamien vahinkojen määräksi kanteessa on arvioitu ”vähintään miljoona euroa”. Vahinkolaskelma on ylimalkainen eikä laskennan perusteita ole esitetty. Kiistämme laskelman oikeellisuuden. Sitä paitsi osa väitetystä jarrutuksesta kohdistuu aikaan, jota käsiteltiin tuomiossa TT 2013-30.
Vastaajan ja kuultavan toimet
Puu- ja erityisalojen liitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Liitto on toiminut poikkeuksellisen aktiivisesti työrauhan turvaamiseksi. Tavanomaisten toimenpiteiden lisäksi liiton edustaja, työehtosihteeri E on käydessään tehtaalla ja myös tehtaan ulkopuolelta useaan otteeseen korostanut työrauhan ylläpitämisen merkitystä ja välttämättömyyttä.
Pääluottamusmies on pyrkinyt keskustelemaan alueen työntekijöiden kanssa tilanteesta. Toimenpiteiden seurauksena muun muassa tukin syöttö tehtaaseen on lisääntynyt työtuomioistuimen tuomion jälkeen. Ammattiosasto on kutsunut pikaisella aikataululla kokouksen koolle 10.3. Kokoukseen on kutsuttu kaikki tehtaan luottamusmiehet. Tarkoituksena on tehostaa valvontaa työpaikalla.
Ammattiosaston vastuu
Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ei ole toimeenpannut jarrutusta eikä yhdistys ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Mitään päätöstä jarrutuksesta ei ole yhdistyksessä tehty. Päinvastoin osastoa edustavat pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja osastoluottamusmiehet ovat toimineet aktiivisesti työrauhan varmistamiseksi. Työnantaja ei ole suostunut työntekijäpuolen ehdotukseen lisäresurssien ohjaamisesta osastoluottamusmiehille.
Kohdistumisesta
Haastehakemuksessa väitetyn jarruttamisen on katsottu kohdistuvan työehtosopimuksen työnjohtopykälään. Työnantajan direktio-oikeusmääräykseen ei ole kohdistettu mitään vaatimusta.
Muuta
Työnantajan yksipuolisesti käyttöön ottamaa palkkausjärjestelmää, joka alentaa palkkoja keskimäärin 3 euroa tunnilta, noudatetaan työpaikalla edelleen.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Metsäteollisuus ry:n valvontakirje Puu- ja erityisalojen liitolle 5.3.2013 välittömästi annetun tuomion jälkeen
2. Metsäteollisuus ry:n valvontakirje Puu- ja erityisalojen liitolle 7.3.2013
3. UPM-Kymmene Wood Oy:n 5.3.2013 ammattiosaston edustajalle lähettämä vaatimus jarrutuksen lopettamiseksi välittömästi tuomion antamisen jälkeen
4. UPM-Kymmene Wood Oy:n 7.3.2013 ammattiosaston edustajalle lähettämä vaatimus jarrutuksen lopettamiseksi
5. Tilasto jarrutuksen vaikutuksesta tuotantoon
6. Tilasto jarrutuksen vaikutuksesta tuotantoon
7. Tilasto jarrutuksen vaikutuksesta tuotantoon
8. Selvitys sairauspoissaoloista
Kantajan henkilötodistelu
1. Tehdaspäällikkö A
2. Käyttöinsinööri B
3. Käyttöinsinööri C
Vastaajan henkilötodistelu
1. Pääluottamusmies D
2. Työehtosihteeri E
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta
UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaan työntekijät ovat olleet lakossa vuoden 2012 joulukuussa ja uudestaan vuoden 2013 tammikuussa, minkä lisäksi he ovat vuoden 2013 tammikuun puolivälistä alkaen jarruttaneet työntekoa tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen vaatimuksiin käynnissä olleissa palkkaussopimusta koskeneissa neuvotteluissa. Työtuomioistuin on 5.3.2013 antamallaan tuomiolla TT:2013-30 tuominnut Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n näiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Metsäteollisuus ry on kanteessaan katsonut UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaan työntekijöiden jatkaneen jarrutusta edelleen työtuomioistuimen 5.3.2013 antaman tuomion jälkeen.
Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen
Myyntikatteen kautta laskettu jarrutuksesta aiheutuva vahinko on 25.000 - 30.000 euroa päivässä.
Käyttöinsinööri B vastaa tehtaan loppupään tuotannosta. B:n mukaan tuotantomäärissä ei ole tapahtunut muutosta 5.3.2013 jälkeen. Keskimääräinen päivätuotannon määrä on mainitun ajankohdan jälkeen ollut 123 kuutiota. Jos jarrutus lopetettaisiin, näkyisi se tuotannon määrässä heti. Käytännössä jarrutus näkyy muun muassa taukoaikojen pidentämisenä, työliikkeiden verkkaisuutena ja myös iltalehden lukemisena työpaikalla. Työliikkei-
den verkkaisuus vaikuttaa myös koneiden toimintaan. Tiettyihin kriittisiin pisteisiin on laitettu vuoroesimies katsomaan, ettei tarpeettomia häiriöitä esiinny.
Viime vuoden marraskuussa, jolloin keskimääräinen päivätuotanto oli 250 kuutiota, oli palkkauksessa käytössä jäädytetty suoriteosa. Suoritteen määrä ei vaikuttanut palkkaukseen.
Käyttöinsinööri C vastaa tehtaan alkupään prosessista. C on kertonut 5.3.2013 jälkeisen ajan ja vuoden 2012 marraskuun tuotantomääristä samalla tavoin kuin A ja B. Käytännössä jarrutuksen jatkuminen 5.3. jälkeen on ilmennyt muun muassa siten, että häiriöiden poistamiseen käytetään aikaa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Tuotantomäärien alenemiseen on vaikuttanut se, että koneiden käyntiaste on puolet sitä, mitä se oli viime vuoden marraskuussa, vaikka konerikkoja ja sairauspoissaoloja ei ole nyt enempää kuin aikaisemmin. Koneiden käyntiasteen aleneminen johtuu muun muassa siitä, että koneet pysäytetään joidenkin toimenpiteiden suorittamista varten, vaikka tällaiset toimenpiteet on normaalisti tehty muulla tavoin. C ei ole antanut työntekijöille sellaista ohjetta, että normaalia hitaampi työvauhti riittää. Hän on sen sijaan todennut, että koneiden pitää käydä aina kun se on mahdollista, eikä oheistoimintoja tule tehdä.
Pääluottamusmies D:n kertoman mukaan kulumassa olevan maaliskuun aikana työtä on tehty normaalijoutuisuudella työnantajan ohjeiden mukaisesti. Käyttöinsinööri C on ilmoittanut, että työtä ei tarvitse tehdä täysillä vaan niin, ettei sitä jarruteta. Tällä hetkellä tuotantomäärät ovat 30 - 40 prosenttia alhaisemmat kuin viime vuoden marraskuussa. Eilisen päivän tuotantomäärään on vaikuttanut huoltotoimenpiteistä johtuva ladonnan seisokki.
D:n mukaan uutta palkkasopimusta koskevat neuvottelut ovat edelleen käynnissä ja tällä hetkellä työntekijäpuoli odottaa esitystä työnantajalta. Työntekijäpuolella ei ole nyt omaa esitystä.
Työnantajapuolen kirjallisiksi todisteiksi jättämistä päiväkohtaisia tuotannon määriä koskevista tilastoista ilmenee, että päivittäinen tuotannon määrä on ollut 5.3. 103 kuutiota, 6.3. 123 kuutiota, 7.3. 138 kuutiota, 8.3. 125 kuutiota ja 11.3. 152 kuutiota. Tuotannon määräksi 12.3. työnantajapuoli on ilmoittanut 141 kuutiota. Vuoden 2012 marraskuussa keskimääräinen tuotannon määrä päivässä on ollut 250 kuutiota.
Työtuomioistuin on edellä mainitulla tuomiollaan katsonut työntekijöiden jarruttaneen työntekoa tammikuun puolivälistä alkaen päivittäisten tuotantomäärien jäädessä kahta poikkeusta lukuun ottamatta alle 150 kuutioon. Työtuomioistuin on tuomiossaan todennut, että tuotantomäärien aleneminen ei selity pelkästään aikatyöhön siirtymisellä ja mahdollisilla sairastumistapauksilla. Työtuomioistuin on katsonut esitetyn selvityksen osoittavan, että työntekijät ovat jarruttaneet työntekoaan tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämiin palkkausta koskeviin vaatimuksiin.
Näyttämättä on jäänyt, että työtaistelun yhteydessä työntekijäpuolelta olisi esitetty vaatimuksia, joiden perusteella työtaistelun voitaisiin katsoa kohdistuvan myös työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan määräykseen.
Ammattiosaston ja työntekijäliiton vastuu
UPM-Kymmene Wood Oy on ammattiosastolle, pääluottamusmiehelle ja varapääluottamusmiehelle 5.3. ja 7.3.2013 lähettämillään kirjeillä vaatinut ammattiosastoa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.
Pääluottamusmies D on kertonut olleensa työnantajan kirjeen jälkeen yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan ja luottamusmiehiin ja kertonut heille työnantajan näkemyksen. Asian johdosta ammattiosasto järjesti 10.3. hätäkokouksen, johon kutsuttiin myös kaikki luottamusmiehet. Kokouksessa valjastettiin kaikki käytössä olevat voimat viestimään työrauhavelvollisuudesta. Työrauhavelvollisuuden valvomista vaikeutti se, että työnantaja ei suostunut antamaan luottamusmiehille työstä vapautusta työnteon valvomiseksi. Kun jarrutus on työtuomioistuimen tuomion jälkeen edelleen jatkunut, ei työtuomioistuin pidä ammattiosaston toimenpiteitä riittävän vakuuttavina ja tehokkaina työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Näyttämättä on jäänyt, että ammattiosasto olisi toimeenpannut jarrutuksen ja siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Hyvityssakkoja tuomittaessa on muiden hyvityssakon suuruuteen vaikuttavien seikkojen lisäksi otettu huomioon, että työtaistelu on jatkunut työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään ovat Puu- ja erityisalojen liitto ry ja Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.500 euroa. Määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Puu- ja erityisalojen liitto ry:n ja Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, Puu- ja erityisalojen liitto ry:n 5.000 euroa ja Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry:n 6.000 euroa.
Puu- ja erityisalojen liitto ry ja Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Wilska, Schön ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.