Court allows employer to reduce personal pay percentage before performance reviews after job promotion.

Tullilaitoksen virkamiesten palkan henkilökohtaisen osan prosentuaalista osuutta tehtäväkohtaisesta palkanosasta voitiin työnantajan arvion perusteella alentaa ennen tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä, kun virkamiehet olivat siirtyneet vaativuustasoltaan vaativampiin tehtäviin. Virkamiesten kokonaispalkka oli näissä tapauksissa kuitenkin noussut heti siirron tapahduttua. Työnantaja oli menetellyt virkaehtosopimuksen mukaisesti virkamiesten palkkauksesta määrätessään.

Vrt. TT 2011:101.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 22

KANTAJAT

Tullivirkamiesliitto ry

Tulliliitto ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.11.2012

Pääkäsittely 17.1.2013

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tullihallituksen ja muun ohella Tullivirkamiesliitto ry:n ja Tulliliitto ry:n välisessä, 28.4.1999 allekirjoitetussa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja kohde

Tullilaitoksen virkamiesten palkkaus maksetaan tämän virkaehtosopimuksen mukaisesti. Palkkaus perustuu valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n periaatteiden mukaisesti tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkkausjärjestelmän sisältö

Palkkausjärjestelmä käsittää tehtävän vaativuuden mukaisen osan YK:02031 (jäljempänä vaativuusosa), kokemusosan YK:02295, henkilökohtaisen osan YK:02627, joka sisältää alakohtina työn hallinnan, työn laadun ja loppuunsaattamisen ja yhteistyön tai esimiestyön sekä olosuhdelisän YK:02636.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Henkilökohtaisen osan enimmäismäärä on 30 % vaativuusosasta ja se maksetaan vaativuusosan ja kokemusosan päälle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa, joka ei ole virkaehtosopimus, on muun ohella seuraava henkilökohtaista osaa koskeva 2 §:n määräys:

Arviointi tehdään viimeistään 6 kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on aloittanut uudessa tehtävässä, matriisilla, joka koostuu koko laitoksen seuraavista päätekijöistä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Tullivirkamiesliitto ry ja Tulliliitto ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin

vahvistaa, että tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:ää on tulkittava siten, että virkamiehen palkan henkilökohtainen osa on virkamiehen siirtyessä vaativuustasoltaan vaativampaan tehtävään maksettava entisessä tehtävässä vahvistetun henkilökohtaisen osan perusteiden mukaisena siihen asti, kunnes virkamiehen suoriutuminen työstä ja yhteisesti sovituista tavoitteista uudessa tehtävässä on virkamiehen ja hänen esimiehensä välisessä tulos- ja kehityskeskustelussa arvioitu ja tämä arviointi on vahvistettu esimiehen esimiehen toimesta,

ja että virkamiehen siirtyessä vaativuustasoltaan vaativampaan tehtävään hänen henkilökohtaisen palkanosansa perusteita ei voida muuttaa ennen kuin virkamiehen ja hänen esimiehensä välillä on uuden tehtävän perusteella käyty tulos- ja kehityskeskustelu, jossa virkamiehen suoriutuminen työstä ja yhteisesti sovituista tavoitteista on arvioitu ja tämä arviointi on vahvistettu,

vahvistaa, että tullilaitoksen Vaasan lupakeskuksen palvelukseen 1.12.2010 alkaen siirtyneille virkamiehille A:lle ja B:lle on kummallekin erikseen maksettava 1.12.2010 alkaen henkilökohtainen palkanosa niiden perusteiden mukaisesti, jotka oli vahvistettu heidän aikaisemmassa, vaativuustasoltaan alempitasoisessa tehtävässä, siihen asti, jolloin heidän suoriutumisensa työstä on uudessa tehtävässä arvioitu ja tämä arviointi on vahvistettu,

vahvistaa, että tullilaitoksen Vaasan lupakeskuksen palvelukseen 1.5.2011 alkaen siirtyneelle virkamiehelle C:lle on maksettava 1.5.2011 alkaen henkilökohtainen palkanosa niiden perusteiden mukaisesti, jotka oli vahvistettu hänen aikaisemmassa, vaativuustasoltaan alempitasoisessa tehtävässä, siihen asti, jolloin hänen suoriutumisensa työstä on uudessa tehtävässä arvioitu ja tämä arviointi on vahvistettu ja

vahvistaa, että tullilaitoksen palveluksessa olevalle virkamiehelle D:lle, joka on 1.1.2012 alkaen siirtynyt Vaasan lupakeskuksen palvelukseen vaativuustasoltaan ylempitasoiseen tehtävään, on 1.1.2012 alkaen maksettava henkilökohtainen palkanosa niiden perusteiden mukaisesti, jotka oli vahvistettu hänen aikaisemmassa, vaativuustasoltaan alempitasoisessa tehtävässä, siihen asti, jolloin hänen suoriutumisensa työstä on uudessa tehtävässä arvioitu ja tämä arviointi on vahvistettu.

Tullivirkamiesliitto ry ja Tulliliitto ry ovat lisäksi vaatineet valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 1.572,50 euroa laillisine korkoineen.

Perusteet

Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tarkoitettu henkilökohtainen palkanosa perustuu aina arviointiin työntekijän suoriutumisesta työstä ja yhteisesti sovituista tavoitteista. Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tai sen soveltamisohjeessa ei ole sovittu, että palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden henkilökohtainen palkanosa voisi perustua muuhun perusteeseen kuin henkilön esimiehen tekemään arviointiin, joka perustuu tarkentavassa virkaehtosopimuksessa sovittuihin arviointiperusteisiin. Tämä ilmenee myös palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen 5.3 kohdasta, jossa on nimenomaisesti todettu, että henkilökohtainen palkanosa maksetaan edellisen tehtävän henkilökohtaisen palkanosan arvioinnin mukaisena siihen saakka, kunnes henkilölle on uudessa tehtävässä tehty tarkoitettu suorituksen arviointi. Mistään muusta ei siis ole tältä osin sopimusosapuolten kesken palkkaryhmässä tai muutoinkaan sovittu.

Tarkentava virkaehtosopimus ja palkkausjärjestelmän soveltamisohje lähtevät siitä, että henkilökohtaisen palkanosan perusteet määritetään aina työsuorituksen arviointia koskevassa tulos- ja kehityskeskustelussa. Uuteen tehtävään siirtymisen myötä henkilökohtaisen palkanosan perusteet voivat toki alentuakin tai nousta tai pysyä ennallaan, mutta vasta tulos- ja kehityskeskustelun sekä sen perusteella tehdyn suorituksen arvioinnin vahvistamisen jälkeen. Ennen sitä tulee noudattaa palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaista menettelyä, jonka mukaan henkilökohtainen palkanosa maksetaan edellisen tehtävän henkilökohtaisen palkanosan arvioinnin mukaisena. Palkkausjärjestelmän soveltamisohje on päivitetty 1.1.2006 eli vasta useamman vuoden kuluttua kyseisten palkkatyöryhmän kokousten jälkeen. Vastaajan väittämää soveltamisohjeen ”tarkennusta” ei ole kirjalliseen soveltamisohjeeseen tuolloin sisällytetty.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut Tullivirkamiesliitto ry:n ja Tulliliitto ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.400 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tullilaitosta koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole määräystä siitä, minkä suuruisena virkamiehen henkilökohtainen palkanosa maksetaan tilanteessa, jossa tehtävien vaativuustaso on noussut ja jossa henkilön kanssa ei ole vielä voitu käydä uusiin tehtäviin liittyviä tulos- ja kehityskeskusteluja. Tulkintoja on linjattu toisaalta palkkausjärjestelmää koskevassa soveltamisohjeessa, toisaalta osapuolten yhteisessä palkkatyöryhmässä.

Edellä mainittujen linjausten perusteella virkamiehen henkilökohtaisen palkanosan prosentuaalista osuutta tehtäväkohtaisesta palkanosasta voidaan tehtävien vaativuustason noustessa muuttaa työnantajan arvion perusteella siihen saakka, kunnes henkilön kanssa on käyty tulos- ja kehityskeskustelut ja yhteinen arviointi suoriutumisesta uudessa tehtävässä on tehty.

A:n, B:n, C:n ja D:n kohdalla on menetelty sopijaosapuolten kesken yhteisesti sovitun menettelyn mukaisesti, samoin kuin muidenkin kanssa vastaavissa tilanteissa uuden palkkausjärjestelmän voimassaoloaikana. Jokaisella heistä on kokonaispalkka noussut merkittävästi jo heti uuteen tehtävään siirtymisen jälkeen, vaikka tulos- ja kehityskeskusteluihin perustuva pisteytys on suoritettu vasta myöhemmin. Tätä menettelyä on muutettu vasta 1.6.2012 lukien sopimusosapuolten yhteisellä sopimuksella.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tullilaitoksen palkkausjärjestelmän soveltamisohje 1.1.2006

2. Tullilaitoksen palkkatyöryhmän pöytäkirja 22/01 (10.1.2001)

3. Tullilaitoksen palkkatyöryhmän pöytäkirja 39/02 (9.12.2002)

4. Sähköpostiviesti 22.12.2011 ja yhteenveto kanteessa tarkoitettujen henkilöiden henkipisteiden muutoksista kysymyksessä olevan tehtävän muutoksen yhteydessä

5. Tullilaitoksen läntisen tullipiirin hallintoyksikön työohje 18.5.2005

6. Kurssimateriaaleja Tullilaitoksen palkkatiimikoulutuksesta 27.10.2006

Tullilaitoksen VPJ-palkkataulukot 1.5.2011, 1.10.2007 ja 1.4.2003 sekä D:n palkkalaskelmat maksupäiviltä 15.11.2007, 14.12.2007, 15.9.2003, 15.8.2003, 15.7.2003, 13.6.2003 ja 15.5.2003, Tullilaitoksen VPJ-palkkataulukko 1.4.2003 sekä C:n palkkalaskelmat maksupäiviltä 15.5.2003, 13.6.2003, 15.7.2003, 15.8.2003 ja 15.9.2003 11 sekä Tullihallituksen palkkatiimikoulutuksen 27.10.2006 osallistujaluettelo ja ohjelma sekä Tullihallituksen palkkatiimikoulutuksen 17.4.2008 osallistujaluettelo ja ohjelma ovat asiassa riidattomia.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Tullilaitoksen palkkausjärjestelmän soveltamisohje 1.10.1999

2. Palkkatyöryhmän kokouspöytäkirjat 16/00 (6.9.2000), 22/01 (10.1.2001), 37/02 (10.4.2002) ja 39/02 (9.12.2002)

3. Esimerkkiluettelo tullihallituksen laadunvarmistusyksiköstä

4. Tilasto henkilökohtaisen palkanosan muutoksista vaativuuspalkan muutostilanteissa ennen tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä

Kantajan henkilötodistelu

1. Eläkeläinen E

2. Tulliylitarkastaja F

3. Tulliylitarkastaja G

4. Tulliylitarkastaja, pääluottamusmies H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Tulliylitarkastaja I

2. Hallintopalvelupäällikkö J

3. Yritystarkastusjohtaja K

4. Tulliylitarkastaja L

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys tullilaitoksen virkamiehen palkan henkilökohtaisen osan pisteiden alentamisesta ennen tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä virkamiehen siirtyessä vaativuustasoltaan vaativampaan tehtävään.

Esitetty selvitys

Asianosaiset ovat vedonneet kirjallisena todisteena 9.12.2002 päivättyyn tullilaitoksen palkkatyöryhmän pöytäkirjaan (39/02), jossa käsitellään muun muassa tehtävän vaativuustason ja palkan henkilökohtaista osaa kuvaavien niin sanottujen henkipisteiden suhdetta. Pöytäkirjasta ilmenee, että kokouksessa keskusteltiin muun muassa vaativuustason nousun vaikutuksesta henkipisteisiin. Vaativuustason noustessa tehtävien muuttumisen vuoksi on luonnollista, että henkipisteet pääsääntöisesti laskevat. Maksettavan palkkauksen tulee kuitenkin näissäkin tilanteissa olla luonteeltaan kannustavaa aiempaan palkkaukseen verrattuna. Pöytäkirjaan otetusta, vaativuustason muuttumistapauksia kuvaavasta taulukosta ilmenee muun muassa, että virkamiehen siirtyessä vaativuustasoltaan ylempään tehtävään voimassa olevat henkipisteet pääsääntöisesti eivät säily.

Tullihallituksen tullitariffiyksikön päällikkönä toiminut E on kertonut olleensa Tullivirkamiesliiton puheenjohtajana 2002-2006 ja osallistuneensa tullilaitoksen palkkatyöryhmän toimintaan tänä aikana. E:n mukaan palkkatyöryhmässä käsiteltiin virkaehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamiskysymyksiä. Pöytäkirjat tarkastettiin seuraavassa kokouksessa ja niihin tehtiin usein muutoksia, kunnes erimielisyyksiä ei jäänyt. Palkkatyöryhmän pöytäkirjoilla oli tärkeä merkitys ja niistä tiedotettiin kentälle. E oli mukana myös palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen päivitykseen vuonna 2006 johtaneessa työssä. Siinä keskityttiin ennen muuta vaativuustasojen määrityksiin.

E:n mukaan palkkausjärjestelmän lähtökohta oli se, että keskustelua esimiehen ja alaisen välillä pyrittiin lisäämään. Palkkatyöryhmässä korostettiin sitä, että henkilökohtaisen osan arviointi on tehtävä pikaisesti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on aloittanut uudessa tehtävässä. Tullihallituksessa virkamiehen henkipisteet säilyivät ennallaan vaativuustason muuttuessa, mutta E:n tietämän mukaan tullilaitoksessa esiintyi jonkin verran myös toisenlaista käytäntöä.

Tulliylitarkastaja F on toiminut tullilaitoksen palkkatyöryhmässä vuosina 1999-2007 edustaen Tullin Akavalainen yhdistys ry:tä. F:llä ei ole tarkempaa muistikuvaa palkkatyöryhmän pöytäkirjaan 9.12.2002 otetusta henkipisteiden muuttumista koskevasta taulukosta. Henkipisteiden säilyminen tai muuttuminen "välitilan" aikana, siis ennen tulos- ja kehityskeskustelun käymistä henkilön siirryttyä vaativampaan tehtävään, oli akavalaisille epäselvä kysymys. F:n mukaan asia jäi työnantajan ratkaistavaksi. Periaatteeksi kuitenkin hyväksyttiin se, että henkilön siirtyessä vaativampaan tehtävään eivät aikaisemmat henkipisteet suoraan siirtyneet uuden tehtävän henkilökohtaiseen palkanosaan. Menettelystä ei tuolloin kuitenkaan tarkasti sovittu.

G:n oman tehtävän vaativuustaso tullihallituksen palveluksessa on noussut vuonna 2002, jolloin henkilökohtaisen palkanosan maksuprosentti on pudonnut. Seuraava vastaava muutos on tapahtunut 2005, jolloin hän siirtyi ylemmälle tasolle ja henkilökohtaisen palkanosan maksuprosentti laski. Henkipisteitä alennettiin ilman tulos- ja kehityskeskusteluita. G ei ollut kuitenkaan riitauttanut menettelyä eikä vienyt asiaa palkkaustyöryhmässä keskusteltavaksi.

Tulliylitarkastaja, pääluottamusmies H:n mukaan vaativuustason muutostilanteessa virkamiehen henkipisteet säilyvät siten kuin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa on kerrottu. Näin on tapahtunut myös todistajan omalla kohdalla hänen siirryttyään vaativuustasoltaan korkeampaan tehtävään.

Tullihallituksen yritystarkastusyksikön johtajana toimivan K:n mukaan henkilön siirtyessä tullihallituksen laadunvarmistusyksikköön vaativampiin tehtäviin palkan henkilökohtainen osa on välivaiheessa ennen tulos- ja kehityskeskustelua heti siirron tapahduttua jonkin verran laskenut.

Tullilaitoksen palkkatyöryhmässä vuosina 2001-2006 AKAVA ry:n edustajana toimineen tulliylitarkastaja L:n mukaan palkkatyöryhmän kokouksissa yhteisymmärryksessä käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin siihen, että henkilökohtaisen palkanosan pisteet ovat voineet laskea henkilön siirtyessä vaativampiin tehtäviin siinä vaiheessa, kun tulos- ja kehityskeskusteluja ei ole vielä käyty. Muussa tapauksessa voisi käydä niin, että uusi virkamies saisi ensi alkuun parempaa palkkaa kuin samoissa tehtävissä toimiva kokeneempi virkamies. Siirryttäessä vaativampiin tehtäviin kokonaispalkkauksen on tarkoitus olla kannustava ja kehittyä tasaisesti sekä olla pitkällä aikavälillä nousujohteinen. L:n saatua 2009 omassa palkkauksessaan yhden vaativuustason lisää hänen henkilökohtaisen palkanosansa pisteet laskivat viisi pistettä.

Työnantajapuoli on vedonnut kirjallisena todisteena tilastoon, joka koskee henkilökohtaisen palkanosan muutoksia vaativuustason muutostilanteissa ennen tulo- ja kehityskeskustelujen käymistä. Koko tullilaitoksen henkilöstöä koskevasta taulukosta käy selville, että vaativuustasojen nousutilanteita on vuosina 2004-2012 ollut yhteensä 3782 kappaletta, joista 2042 tapauksessa henkilökohtainen palkanosa on muutoksen yhteydessä laskenut ja 351 tapauksessa noussut sekä muissa tapauksissa säilynyt ennallaan.

Arviointi ja johtopäätökset

Tullilaitosta koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tai sen allekirjoituspöytäkirjassa ei ole nimenomaista määräystä, jossa olisi otettu huomioon asianosaisten välillä vallitseva erimielisyys tullilaitoksen virkamiehen palkan henkilökohtaisen osan pisteiden säilymisestä tai muuttumisesta ennen tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä virkamiehen siirtyessä vaativuustasoltaan vaativampaan tehtävään.

Kantaja on vedonnut tulkintansa perusteeksi tullilaitoksen palkkausjärjestelmästä 1.1.2006 annetun soveltamisohjeen henkilökohtaisen osan arviointia koskevaan 5.3 kohtaan. Sen sanamuoto on kuitenkin väljä eikä yksiselitteisesti tue kantajan tulkintaa, kuten muun muassa todistaja G:n kertomuksesta on käynyt ilmi. Sen sijaan virkaehtosopimuksen palkkamääräysten varsinaisena soveltamisohjeena on selvityksen mukaan pidettävä tullilaitoksen palkkatyöryhmän kokousten pöytäkirjoissa olevia ratkaisuja. Palkkatyöryhmässä ovat olleet edustettuina kaikki virkaehtosopimuksen osallisjärjestöt. Palkkatyöryhmässä käsiteltiin virkaehtosopimuksesta johtuvia erimielisyyksiä ja tehtiin yhteisiä linjauksia virkaehtosopimuksen oikeasta soveltamisesta koko tullilaitoksessa.

Tullilaitoksen palkkatyöryhmän kokouksessa 9.12.2002 on käsitelty vaativuustason ja henkipisteiden suhdetta. Pöytäkirjasta ilmenee osallisjärjestöjen yhteinen linjaus, jonka mukaan vaativuustason noustessa tehtävien muuttumisen vuoksi henkipisteet pääsääntöisesti laskevat. Pöytäkirjassa olevasta taulukosta selviää edelleen, että henkipisteet käyttäytyvät vaativuustason muuttuessa pääsääntöisesti siten, että virkamiehen siirtyessä vaativuustasoltaan ylempään tehtävään voimassa olevat henkipisteet eivät säily. Taulukon laatineen todistaja I:n kertoman mukaan tämä linjaus ei ole ollut kytköksissä tulos- ja kehityskeskusteluihin, vaan on ollut sovellettavissa myös ennen keskustelujen käymistä.

Koko tullilaitoksen henkilöstöä koskevan vuosilta 2004-2012 laaditun tilaston mukaan valtaosassa vaativuustasojen nousutilanteita virkamiehen henkilökohtaisen suoriutumisen pisteet ovat muutoksen yhteydessä laskeneet. Samoin todistaja K:n kertoman mukaan henkilön siirtyessä tullihallituksen laadunvarmistusyksikköön vaativampiin tehtäviin palkan henkilökohtainen osa on välivaiheessa ennen tulos- ja kehityskeskustelua heti siirron tapahduttua jonkin verran laskenut. Tämä on ollut käytäntönä myös itäisessä tullipiirissä todistaja J:n mukaan. Lisäksi todistajat G ja L ovat kertoneet, että kummankin siirtyessä tullilaitoksen palveluksessa vaativuustasoltaan vaativampaan tehtävään heidän palkkansa henkilökohtaisen osan pisteet ovat alentuneet ennen tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä. Tätä menettelyä asianomaiset luottamushenkilöt eivät ole riitauttaneet. Henkilökohtaisen osan pisteiden säilymisestä on kuitenkin kertonut todistaja H.

Kokonaisuutena tarkastellen esitetyt tilastotiedot ja muu selvitys soveltamiskäytännöstä tukevat vastaajan tulkintaa asiassa. Kantajan tulkinta puolestaan merkitsisi käytännössä sitä, että vaativampaan tehtävään siirtyneen virkamiehen palkka ensin nousisi, mutta kehityskeskustelun perusteella tehdyn arvion jälkeen yleensä jonkin verran laskisi henkilökohtaisen suoriutumisen todellista tasoa vastaavaksi. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan tällainen palkkakehitys ei vastaa tullilaitoksen palkkausjärjestelmän tavoitteita, joihin esitetyn selvityksen mukaan kuuluu tasaisesti nousujohteinen kokonaispalkan kehitys. Myös kanteessa mainittujen A:n, B:n, C:n ja D:n kokonaispalkka on erimielisyyteen johtaneissa tehtävämuutoksissa noussut.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että tullilaitoksen virkamiehen palkan henkilökohtaisen osan prosentuaalista osuutta tehtäväkohtaisesta palkanosasta voidaan virkamiehen siirryttyä vaativuustasoltaan vaativampaan tehtävään alentaa työnantajan arvion perusteella ennen tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä. Näin ollen työnantaja on menetellyt virkaehtosopimuksen mukaisesti A:n, B:n, C:n ja D:n palkkauksesta määrätessään. Kanteen vahvistusvaatimukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Tullivirkamiesliitto ry ja Tulliliitto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tullivirkamiesliitto ry ja Tulliliitto ry velvoitetaan korvaamaan Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niittylä, Pärssinen, Lehto ja Nurminen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.