Labor court dismisses union claim that drivers must receive 8 hours pay after 9-hour shift. Court rejects interpretation of collective agreement requiring minimum pay for long trips.

Linja-autonkuljettajalla ei ollut työehtosopimuksen määräyksen nojalla oikeutta vähintään 8 tunnin palkkaan tilausajomatkan työvuorokauden tai työvuorokausien jälkeen alkavan viimeisen 9 tunnin matkalla olon jälkeen. Näin ollen yhtiö ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut maksanut viimeiseltä 9 tunnin matka-ajalta vähintään 8 tunnin palkkaa, vaan palkan tehtyjen työtuntien mukaan. Myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.10.2013

Pääkäsittely 13.11.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat säännöllistä työaikaa koskeva 9 §:n 7 ja 12 kohdan määräykset:

7. Kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän aikana olla yksi enintään 1 tunnin palkaton katko. Puolta tuntia lyhyemmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12. Jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakunnaltaan poissa vähintään yhdeksän (9) tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan (8) tuntia työajaksi.

Alle 24 tuntia kestäviin tilausajomatkoihin sovelletaan 7. momentin katkosäännöksiä. Tällä ei estetä palkattoman vuorokausilevon antamista.

Jaetun vuorokausilevon osalta noudatetaan 5. kohdan määräystä.

TAUSTA

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan mukaiseksi tilausajomatkan työaikaa koskevaksi oikeaksi tulkinnaksi, että tilausajomatkan työvuorokauden tai työvuorokausien jälkeen alkavan viimeisen 9 tunnin matkalla olon jälkeen työntekijällä on oikeus vähintään 8 tunnin palkkaan,

- vahvistaa Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ole maksanut viimeiseltä 9 tunnin matka-ajalta vähintään 8 tunnin palkkaa, vaan palkan ainoastaan tehtyjen työtuntien mukaan,

- tuomitsee Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

- tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 6.351,20 euroa (palkkio 4.850, kulut 318 ja alv. 1.183,20) kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan määräystä tulee tulkita työvuorokausikohtaisesti siten, että jokaisen täyden työvuorokauden jälkeen alkava uusi 9 tunnin matkallaolojakso oikeuttaa 8 tunnin palkkaan ajoajasta riippumatta. Keskeistä työehtosopimuksen sanamuodossa on ilmaisu "poissa asemapaikkakunnaltaan vähintään 9 tuntia", joka oikeuttaa 8 tunnin palkkaan. Oikeus 8 tunnin palkkaan on luonnollisesti silloinkin, kun matkalla on oltu jo esimerkiksi 2 vuorokautta ja vielä 9 tuntia, vaikka ajotunteja viimeisen 9 tunnin aikana ei tulisikaan 8 tuntia. Tulkinnan puolesta puhuu se, ettei työehtosopimuksessa ole mainintaa, että oikeus koskisi vain ensimmäistä 9 tunnin jaksoa, mutta ei toisen tai kolmannen matkavuorokauden jälkeistä jaksoa.

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n tilausajossa Kouvolasta Jyväskylään ajo alkoi perjantaina 1.3.2012 Kouvolasta kello 14 ja päättyi Jyväskylään kello 18.30 ja jatkui lauantaina 2.3.2012 kello 9.40-21.20 sekä sunnuntaina 3.3.2012 kello 18.30-24. Työntekijällä on oikeus sunnuntaina kello 14 alkavan uuden työmatkavuorokauden jälkeiseltä ajalta 8 tunnin palkkaan, vaikka ajoaikaa oli vain 5,5 tuntia (kello 18.30–24).

Vastauksessa esitetyillä työntekijäliiton työehtosopimusmuutosesityksillä on pyritty laajentamaan kyseisen kohdan soveltamista koko linjaliikenteessä työskenteleviin henkilöihin.

Osapuolten tarkoitus

Tilausajot saattavat suuntautua melko lyhyen ajomatkan päähän ja lisäksi niihin saattaa kuulua asiakkaiden odottelua kohteessa. Varsinainen ajotyöaika saattaa olla melko lyhyt, mutta työntekijä on työhön sidottu koko päivän. Määräyksen tarkoituksena on ollut estää työajan pirstoutuminen lyhyisiin jaksoihin ja taata työntekijälle lyhyistä ajorupeamista ja pitkää sidonnaisuutta edellyttävistä odotteluista tilausajoissa korvaukseksi 8 tunnin palkka, jos poissaolo kestää 9 tuntia. Kyseessä oleva 8 tunnin aika on sovittu luettavaksi työaikaan ja edellyttää tilausajotyön huomioimista työvuorosuunnittelussa ja 2-viikkoisjaksoissa, jotta tilausajokeikat eivät lisää työaikaa kohtuuttomasti ja kerrytä ylityötä.

Vakiintunut käytäntö

Sanamuodon tulkinnasta on ollut epäselvyyttä vuonna 1985, jolloin liitot ovat ensin jääneet tulkinnasta erimielisiksi, mutta sitten 1.4.1985 yhteisesti todenneet, että liitot toteavat työehtosopimuksen 10 § 10 kohdan soveltamisesta, että jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakunnaltaan poissa vähintään yhdeksän tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan tuntia työajaksi työvuorokautta kohden. Työvuorokausi tarkoittaa tilausajon alkamisesta laskettavaa 24 tunnin jaksoa.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä Pohjolan Turistiauto-yhtiöissä, Oy Pohjolan Liikenne Ab:ssä, Vainion Liikenne Oy:ssä ja Savonlinjat Oy:ssä on viime vuosina riidanalaista työehtosopimusta sovellettu tilausajohäntien osalta edellä vaaditulla tavalla.

Liittojen yhteinen tulkinta sanamuodosta vahvistaa sen, että työntekijä on oikeutettu saamaan jokaiselta työvuorokaudelta vähintään 8 tunnin palkan mukaan lukien alkavan viimeisen työvuorokauden, mikäli siitä vähintään 9 tuntia ollaan tilausajossa ja poissa asemapaikkakunnalta. Yhteinen tulkinta tukee kantajan kantaa asiassa.

Työehtosopimuksen tietensä rikkominen

Työehtosopimuksen soveltamisesta tuli riitaa Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:ssä muun muassa kesäkuussa 2012. Asiasta laadittiin paikallinen erimielisyysmuistio 7.8.2012.

Yhtiö ei ole maksanut täyden matkavuorokauden jälkeiseltä viimeiseltä 9 tunnilta vähintään 8 tunnin palkkaa siten kuin työehtosopimuksen selvä ja vuosia lähes muuttumattomana voimassa ollut sanamuoto ja sitä koskeva soveltamiskäytäntö olisi edellyttänyt. Yhtiö on rikkonut työehtosopimusta tietensä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työnantajaliitto on antanut ohjeita jäsenyritykselleen, joiden mukaan niin sanotusta tilausajohännästä maksetaan palkka tehtyjen tuntien mukaan täyden matkavuorokauden jälkeen silloinkin, kun 9 tuntia täyttyy. Se on aktiivisesti toimillaan vaikuttanut siihen, että sen jäsenyritys on soveltanut työehtosopimusta virheellisesti. Työnantajaliitto on ollut tietoinen vuonna 1985 sovitusta yhteisestä tulkinnasta. Sen olisi tullut huolehtia siitä, että työehtosopimusta sovellettaisiin oikein ja yhteisesti sovitulla tavalla. Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Hyvityssakon määrässä on otettava huomioon se, että työnantajaliitto on aktiivisin neuvoin osallistunut työehtosopimuksen virheelliseen soveltamiseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy ovat vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.000 euroa (palkkio 5.000, alv. 0 %) laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asiassa on kyse sinänsä riidattomasta yli 24 tuntia kestäneestä tilausajomatkasta. Tilausajo on alkanut perjantaina kello 14 ja päättynyt sunnuntaina kello 24. Osapuolten kiista koskee täysien matkavuorokausien lisäksi maksettavaa palkkaa tilanteessa, jossa tämä niin sanottu tilausajohäntä ylittää 9 tuntia.

Vuoden 1951 sopimuksessa puhutaan linjamatkasta ja vuodesta 1969 alkaen tilausajomatkasta. Työehtosopimukseen ovat vuonna 1983 tulleet katkomääräykset 10 §:n 6 ja 10 kohdat. Katkomääräysten mukaan palkattoman katkon (aluksi enintään kolmen, nykyisin yhden tunnin) lisäksi alle puolen tunnin katkot luetaan työaikaan ja muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka niitä työaikaan lukematta. Määräys koski aluksi alle 9 tunnin tilausajoja, mutta vuodesta 1990 alkaen alle 24 tunnin tilausajoja (10 §:n 12 kohta). Yli 24 tunnin tilausajoissa on rajoittamaton katko eli kaikki tauot ovat palkattomia ja palkka maksetaan vain todelliselta työajalta.

Voimassaolevan työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan tilausajomatkoja koskevan määräyksen mukaan jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakunnaltaan poissa vähintään yhdeksän tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan tuntia työajaksi. Alle 24 tuntia kestäviin tilausajomatkoihin sovelletaan 7 momentin katkosäännöksiä. Tällä ei estetä palkattoman vuorokausilevon antamista. Jaetun vuorokausilevon osalta noudatetaan 5 kohdan määräystä. Voimassaolevan työehtosopimuksen 9 §:n 7 kohdan katkoa koskevan määräyksen mukaan kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän aikana olla yksi enintään 1 tunnin palkaton katko. Puolta tuntia lyhyemmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

Tilausajomääräyksen tulkinta

Liittojen välisessä muistiossa 1.4.1985 ei ole ollut kyse tilausajohännästä, vaan kesken tilausajoa olevasta päivästä. Muistiossa on vahvistettu vain se, että täyttä työvuorokautta kohti kuljettajalle luetaan työajaksi vähintään 8 tuntia. Työvuorokausi on pöytäkirjassa määritelty tarkoittavan tilausajon alkamisesta laskettavaa 24 tunnin jaksoa. Tilausajohännän palkanmaksua pöytäkirja ei koske, eikä ota kantaa sen palkanmaksuun. Pöytäkirjassa sovittua työvuorokautta koskevaa tulkintaa on vakiintuneesti noudatettu siitä lähtien, eikä kiistoja sen soveltamisesta ole ollut. Esimerkiksi viikon tilausajomatkasta Lappiin kuljettajalle maksetaan palkkaa 8 tuntia per työpäivä, vaikka hän ei perillä osallistuisi työntekoon lainkaan. Työehtosopimuksen sanamuoto antaisi mahdollisuuden toisenlaiseenkin tulkintaan.

Työnantajaliitto on vuodesta 1985 alkaen kaikessa koulutuksessa ja ohjeistuksessa noudattanut edellä kerrottua tulkintaa. Täyttä matkavuorokautta kohti kuljettajan tulee saada vähintään 8 tunnin palkka. Tilausajohännän osalta työnantajaliiton tulkinta ja ohjeistus on jo ennen vuotta 1985 vakiintuneesti ollut kanteessa kerrotun mukainen: palkka maksetaan todellisten työtuntien mukaisesti.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse pitkästä, yli kaksi vuorokautta kestävästä tilausajosta ja sen täysien työvuorokausien ylittävästä tilausajohännästä. Työntekijäliitto tulkitsee ylitteen uudeksi yli 9 tunnin tilausajoksi. Tulkintaan ei ole minkäänlaisia työehtosopimuksesta tai vakiintuneesta käytännöstä johtuvia perusteita. Työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohta koskee sanamuotonsa mukaisesti tilausajomatkaa, riippumatta sen pituudesta. Tilausajomatka on käsitteenä täysin selvä ja se voi kestää yli 24 tuntia. Tilausajomatkaa ei voi pilkkoa kanteessa vaaditulla tavalla osiin.

Kiistanalainen määräys on erityissäännös, jota on tulkittava suppeasti. Työnantaja on palkanmaksuvelvollinen lähtökohtaisesti vain tehdystä työstä. Määräyksellä on poikettu normaalista palkanmaksusta työntekijän eduksi yli 9 tunnin tilausajomatkoilla, joissa kuljettajalle ei kerry todellista työaikaa kahdeksaa tuntia. Tilausajohännästä työehtosopimus ei sisällä määräyksiä.

Työntekijäliiton pyrkimykset tulkinnan muuttamiseksi

Liittojen välillä on käsitelty Töysän Linja Oy:ssä 5.11.2001 laadittua erimielisyysmuistiota, jossa oli kyse täsmälleen samanlaisesta asiasta kuin nyt. Työntekijäpuolen kanta on tuolloin ollut sama, jota työntekijäliitto vaatii nyt kanteella vahvistettavaksi. Yhtiön kanta vastaa työnantajaliiton vakiintunutta ohjeistusta, jonka mukaan kyseessä on yli 24 tunnin tilausajomatkat, jolloin vajaaksi jäävältä matkavuorokaudelta maksetaan tehtyjen tuntien mukaisesti. Sillä seikalla, onko vajaaksi jäänyt matkavuorokausi yli tai alle 9 tuntia, ei ole merkitystä.

Liittojen välillä loppuvuodesta 2001 käydyissä neuvotteluissa työntekijäliitto vaati kuljettajalle 8 tunnin palkkaa, kun tilausajohäntä ylitti 9 tuntia. Työnantajaliitto ei hyväksynyt työntekijäliiton vaatimusta ja muistion käsittely päättyi siihen. Asiaan palattiin 30.4.2002 siten, että osapuolet sopivat tekevänsä esimerkkejä ongelmatapauksista. Vuoden 2003 loppupuolella tilausajohäntää koskevat liittojen väliset neuvottelut päättyivät lopullisesti. Käydyissä neuvotteluissa työntekijäliitto teki työehtosopimuksen tulkintaa koskevat muutosehdotukset, joita työnantajaliitto ei hyväksynyt. Työntekijäliitto hakee kanteellaan tilausajohännälle sitä tulkintaa, jonka työnantajaliitto on neuvotteluissa torjunut.

Työntekijäliitto on syksyllä 2009 ja syksyllä 2011 aloitetuissa työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt muutosta työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohtaan seuraavasti: "Jos kuljettaja joutuu olemaan asemapaikkakunnalta poissa vähintään (9) yhdeksän tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan (8) tuntia työajaksi. Tilausajomatkoihin sovelletaan 7. momentin katkosäännöksiä. Tällä ei estetä palkattoman vuorokausilevon antamista." Ensimmäisestä kappaleesta työntekijäliitto on poistanut sanan "tilausajomatkallaan" ja toisesta kappaleesta sanat "alle 24 tuntia kestäviin". Esityksen hyväksyminen olisi tarkoittanut määräyksen soveltamisalan oleellista laajentamista. Kaikessa liikenteessä vieraalle paikkakunnalle suuntautuvissa yli 9 tunnin työpäivissä se olisi merkinnyt 8 tunnin palkkatakuuta ja katkosäännöksen ulottaminen kaikkiin tilausajoihin olisi merkinnyt taukojen palkallisuutta.

Töysän Linja Oy:n erimielisyysneuvottelujen yhteydessä 2000-luvun alussa työntekijäliiton tekemät muutosehdotukset eivät johtaneet työehtosopimusmuutoksiin. Muutosesityksillä 2009 ja 2011 työntekijäliitto on hakenut muutosta samaan tilausajomääräykseen, mutta ei enää tilausajohäntää koskien. Vaikka työntekijäliitto haki 2001-2003 muutosta tilausajohäntää koskevaan tulkintaan, myöhemmin tekemissään muutosesityksissä työntekijäliitto ei enää vaatimusta uudistanut. Työntekijäliitto on aina ollut tietoinen työnantajaliiton tilausajohäntää koskevasta kannasta, joten viimeisillä muutosesityksillä työntekijäliitto haki kuljettajille lisäpalkkaa muulla tavalla.

Hyvityssakkovaatimukset

Yhtiö on asiassa toiminut työnantajaliiton vakiintuneen ohjeistuksen mukaisesti. Jutussa on kyse vain siitä, että asianosaisliitot ovat työehtosopimuksen soveltamisesta eri mieltä. Edellytykset hyvityssakkoon tuomitsemiselle eivät täyty.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Neuvottelupöytäkirja 1.4.1985

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Töysän Linja Oy:n erimielisyysneuvottelumuistio 5.11.2001

2. AKT ry:n esitys 10.9.2002 tilausajohäntää koskevan tulkinnan muuttamiseksi

3. AKT ry:n esitys 21.8.2003 tilausajohäntää koskevan tulkinnan muuttamiseksi

4. AKT ry:n viimeisin esitys tilausajohäntää koskevan tulkinnan muuttamiseksi

5. AKT ry:n muutosesitys (9 § 12 kohta) linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen 26.10.2009 (vastauksen liite 5) ja

6. AKT ry:n muutosesitys (9 §:n 12 kohta) linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen 17.10.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteeri A

2. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteeri B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Eläkeläinen C

2. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n entinen asiamies E

3. Savonlinja-yhtiöiden henkilöstöpäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n tilausajossa Kouvolasta Jyväskylään ajo alkoi perjantaina 1.3.2012 Kouvolasta kello 14 ja päättyi Jyväskylään kello 18.30 ja jatkui lauantaina 2.3.2012 kello 9.40-21.20 sekä sunnuntaina 3.3.2012 kello 18.30-24. Kanteen mukaan työntekijällä on oikeus sunnuntaina kello 14 alkavan uuden työmatkavuorokauden jälkeiseltä ajalta 8 tunnin palkkaan, vaikka ajoaikaa oli vain 5,5 tuntia (kello 18.30–24).

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko linja-autonkuljettajalla työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan nojalla yli työvuorokauden tai työvuorokausien kestäneen tilausajomatkan jälkeen alkaneen viimeisen 9 tunnin matkalla olon jälkeen oikeus vähintään 8 tunnin palkkaan.

Sopimusmääräyksestä esitetty näyttö

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteerinä toimiva A on kertonut, että työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdalla on haluttu taata linja-autonkuljettajalle tilausajoliikenteessä mahdollisesta vähäisestä ajosta riippumatta vähintään 8 tunnin palkka myös yli työvuorokauden tai työvuorokausien kestäneen tilausajomatkan jälkeen alkaneen viimeisen 9 tunnin matkalla olon jälkeen. Määräyksessä vuonna 1951 ollut sana "linjalla" viittaa linja-autojen vuoroliikenteeseen ja sana "matkalla" tilausajoliikenteeseen. Määräystä on 60- ja 70-lukujen vaihteessa muutettu koskemaan pelkkää tilausajoliikennettä. Asuinpaikkakunta on sittemmin täsmennetty asemapaikkakunnaksi. Jos linja-autonkuljettaja on yli 24 tuntia tilausajomatkalla, niin silloin 9 §:n 7 kohdan katkomääräys ei ole voimassa ja matkan aikana voi olla useitakin palkattomia katkoja.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteerinä toimiva B on kertonut, että Töysän Linja Oy:tä koskevasta erimielisyysmuistiosta 5.11.2001 (vastaajan kirjallinen todiste 1) aloitettiin neuvottelut asianosaisliittojen välillä. Kysymys oli samasta asiasta kuin mistä nyt on kysymys. Asiaa käsiteltiin useiden vuosien ajan, mutta harvoin esiin tulevana ongelmana käsittely liittojen välillä lopetettiin ja siitä jäätiin erimielisiksi. Liittyen Töysän Linja Oy:n tapaukseen työntekijäliiton sopimussihteeri Väinö Lahtinen on vuosina 2002 ja 2003 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä pyrkinyt selventämään tilausajoliikenteen niin sanottua häntää koskevaa määräystä. AKT:n esitykset (vastaaja 2 ja 3) tilausajohäntää koskevan määräyksen täsmentämiseksi koskevat samaa. Esitykset eivät johtaneet muutoksiin.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n toimitusjohtajana toiminut C on kertonut, että työehtosopimuksessa työaikamääräykset on erotettu aikataulun mukaiseen linja-autoliikenteeseen ja tilausajoliikenteeseen. Liittojen välisellä pöytäkirjalla 1.4.1985 on pyritty tarkentamaan 24 tunnin jaksoa tilausajomatkalla. Pöytäkirjan mukaan työvuorokausi tarkoittaa tilausajon alkamisesta laskettavaa 24 tunnin jaksoa. Jokaista työvuorokautta kohden maksetaan vähintään 8 tunnin palkka, jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakunnaltaan poissa vähintään 9 tuntia. Muistiolla ei ole otettu kantaa siihen tilanteeseen, että matka kestääkin yli 24 tunnin jakson. Käytännössä ylitse menevältä jaksolta eli tilausajohännältä on maksettu palkka vain tehdystä työstä. Työehtosopimuksessa ei ole määräystä tilausajohännän palkanmaksusta. Tilausajomatka on yksi matka linja-auton ajoon lähdöstä asemapaikkakunnalta takaisin tuloon asemapaikkakunnalle. Tilausajomatkaa ei voi pilkkoa eri osiin.

Savonlinja-yhtiöiden henkilöstöpäällikkönä toimiva D on kertonut, että Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:ssä on hieman yli 200 työntekijää ja autoja noin 80. Yhtiöllä on tilausajoja noin 5 prosenttia liikevaihdosta ja niiden määrä vähenee koko ajan. Tilausajoista puolestaan vain noin 5 prosenttia sisältää kyseisenlaisen tilausajohännän. Yhtiö maksaa tilausajohännistä työnantajaliiton ohjeistuksen mukaisesti vain tehdyt tunnit. Savonlinjat-yhtiöissä on yhteensä 850 työntekijää ja 560 autoa. Tilausajojen osuus yhtiöissä on noin 6 prosenttia niiden liikevaihdosta. Yli vuorokauden kestäviä tilausajoja on kaikista tilausajoista vain noin 5 prosenttia. Yhtiöt maksavat tilausajohännistä työnantajaliiton ohjeistuksen mukaisesti vain tehdyt tunnit.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1951 alkaen. Määräys on todistaja A:n mukaan alun perin koskenut sekä vuoroliikennettä että tilausajoliikennettä. Myöhemmin määräystä on muutettu koskemaan ainoastaan asemapaikkakunnalta alkavaa tilausajoliikennettä.

Sopijapuolet eivät ole määräyksen sanamuodon mukaan ottaneet nimenomaista kantaa riidanalaiseen tilausajohäntään eikä myöskään työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen sen osalta. Työehtosopimuksen sanamuodosta ei siten ole saatavissa tukea kanteessa esitetylle tulkinnalle.

Asianosaisliittojen välisessä pöytäkirjassa 1.4.1985 liitot toteavat kyseisen kohdan soveltamisesta, "että jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asuinpaikkakunnaltaan poissa vähintään 9 tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään 8 tuntia työajaksi työvuorokautta kohden. Työvuorokausi tarkoittaa tilausajon alkamisesta laskettavaa 24 tunnin jaksoa." C:n, joka on ollut neuvottelussa mukana, kertoman mukaan pöytäkirjassa ei ole otettu kantaa siihen tilanteeseen, että tilausajomatka kestää yli 24 tunnin jakson. Pöytäkirjalla on ainoastaan täsmennetty 24 tunnin jaksoa eli työvuorokautta tilausajomatkalla. A on kertonut asiasta samansuuntaisesti. Työtuomioistuin katsoo, että asianosaisliittojen välisellä pöytäkirjalla on sovittu ainoastaan 24 tunnin jaksosta eli työvuorokaudesta, eikä sillä ole otettu kantaa riidanalaisen tilausajohännän palkanmaksuun. Pöytäkirjalla ei näin ollen ole osoitettu osapuolten yhteistä tulkintaa.

Todistajien B ja C mukaan Töysän Linja Oy:ssä laaditussa erimielisyysmuistiossa 5.11.2001 oli kyse samanlaisesta asiasta kuin mistä nyt on riita. Liittojen välillä käytiin useamman vuoden ajan neuvotteluja asiasta, mutta ne päättyivät erimielisinä. Edelleen todistajien A ja C kertoman mukaan työntekijäpuoli on 2009 ja 2011 sopimusneuvotteluissa pyrkinyt samaan tilausajohäntää koskevaan muutokseen kuin mistä oli neuvoteltu 2000-luvun alussa. Esitykset eivät ole johtaneet mihinkään. Työtuomioistuin toteaa, että asiasta neuvotteleminen ja työntekijäpuolen muutosesitykset osoittavat osapuolten olleen asiasta erimielisiä ainakin vuodesta 1985 alkaen ja kysymyksen jääneen erimieliseksi.

Asiassa on selvitetty (todistajat A, E ja D), että työnantajaliiton jäsenyrityksissä on ollut jossain määrin horjuva käytäntö. Tilausajoliikenne on nyttemmin erittäin vähäistä ja vähenee koko ajan. A:n ja E:n mukaan ainakin Vainion Liikenne Oy:ssä tilausajohännistä on maksettu työntekijäliiton tulkinnan mukaisesti. Nurmijärven Linja Oy, Töysän Linja Oy ja Savonlinjat Oy puolestaan ovat noudattaneet työnantajaliiton ohjeistusta. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että alalla olisi syntynyt yhtenäistä, toisen sopijapuolen tulkintaa tukevaa soveltamiskäytäntöä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työntekijällä ole oikeutta vähintään 8 tunnin palkkaan tilausajomatkan työvuorokauden tai työvuorokausien jälkeen alkavan viimeisen 9 tunnin matkalla olon jälkeen. Näin ollen Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ole maksanut viimeiseltä 9 tunnin matka-ajalta vähintään 8 tunnin palkkaa, vaan palkan tehtyjen työtuntien mukaan. Myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 5.000 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Löppönen, Lindström, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.