Union dismissed employer's claim that union failed to negotiate disputes before labor court intervention.

Yhtiön jäsenyys työnantajaliitossa oli päättynyt kesken sopimuskauden. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla yhtiö pysyi kuitenkin työehtosopimukseen sidottuna sopimuskauden loppuun asti. Vastaavasti työnantajaliiton asiana oli työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla käyttää puhevaltaa omasta puolestaan ja yhtiön puolesta jutussa, joka koski sopimuksen sitovuusaikana tapahtunutta työntekijän irtisanomista. Samoin työtuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan tällaisen jutun. Ks. myös TT 2011:7 ja TT 2013:113.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan erimielisyydestä oli myös neuvoteltu työehtosopimuksessa ja työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhtenä osoituksena tästä oli liittojen välillä allekirjoitettu erimielisyysmuistio.

Vastaajan vaatimukset kanteen tutkimatta jättämisestä hylättiin.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Finland Pipecoating Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n, nykyisen Ammattiliitto Pro ry:n, välillä 4.2.2010 solmitun teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatetaan teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevaa irtisanomissuojasopimusta. Sopimuksessa on määräykset muun ohella työsopimuksen päättämisestä toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä korvauksista.

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 §:ssä on muun muassa seuraavat määräykset neuvottelujärjestyksestä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta taikka muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

4. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

5. Jos edellä 2 kohdassa mainitut sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Finland Pipecoating Oy:n menetelleen teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n vastaisesti irtisanomalla 14.3.2011 turvallisuusvastaava A:n työsopimuksen päättymään 14.4.2011,

- velvoittaa Finland Pipecoating Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 27.542,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n suorittamaan työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Finland Pipecoating Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

A on 10.12.2010 saanut eräältä toiselta työntekijältä tietoonsa, että samoissa turvallisuusvastaavan tehtävissä A:n kanssa työskentelevällä, vuokratyövoimaa välittävän yhtiön palveluksessa olevalla työntekijällä ei olisi voimassa olevaa ajokorttia. Tehtävässä vaaditaan voimassa oleva B-ajokortti. Niinpä A on 13.12.2010 pyytänyt yhtiön johdolta sisäistä tutkintaa asian johdosta. A teki 5.1.2011 poliisille tutkintapyynnön epäillystä ajo-oikeudetta ajosta.

Tutkintapyynnön johdosta työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen 14.3.2011 päättymään 14.4.2011. Yhtiöllä ei ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painava syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta on virallisen syytteen alainen rikos. A:lla on ollut laillinen oikeus ja jopa velvollisuus tehdä tällaisesta perustellusta epäilystä tutkintapyyntö poliisille eikä hän ole tarvinnut asiaan työnantajansa tai esimiehensä lupaa tai valtuutusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

Mikäli kanne jätetään tutkimatta, Teknologiateollisuus ry ei vaadi oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Haastehakemuksessa on esitetty vaatimuksia Finland Pipecoating Oy:n edeltäjään EUPEC Pipecoatings Finland Oy:öön. Tämä yhtiö on jättänyt eroilmoituksen Teknologiateollisuus ry:lle 11.4.2012 toiminnan päättymisen perusteella. Ero on käsitelty ja hyväksytty Teknologiateollisuus ry:n hallituksen kokouksessa 22.08.2012. Ero on tullut voimaan Teknologiateollisuus ry:n sääntöjen 6 §:n mukaisesti 1.1.2013. Finland Pipecoating Oy ei ole koskaan ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys.

A:n työsuhteen päättämisestä ei ole missään vaiheessa neuvoteltu teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 §:n edellyttämällä tavalla. Ainoa A:n työsuhdetta koskeva keskustelu on käyty 3.3.2011, jolloin A:lle tarjottiin työnantajan toimesta sopimusta työsuhteen päättämisestä. Paikalla yrityksessä pidetyssä palaverissa olivat tällöin ryhmäpäällikkö B Teknologiateollisuus ry:stä ja aluetoimitsija C Ammattiliitto Pro ry:stä. A ei tuolloin hyväksynyt työnantajan tarjoamaa sopimusta. Tämän jälkeen A:sta, työsuhteesta tai sen päättämisestä ei ole liitojen välillä käyty mitään keskustelua saati työehtosopimuksen 27 §:n tarkoittamia neuvotteluja.

KANTAJAN LAUSUMA OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEIDEN JOHDOSTA

Yhtiön eroilmoituksella työnantajaliitosta ei ole merkitystä asiassa. Kaupparekisteriotteen mukaan Finland Pipecoating Oy ja EUPEC Pipecoatings Finland Oy ovat yksi ja sama yhtiö, joka on 7.1.2013 vain vaihtanut nimeään. Asiassa on kiistatonta, että tämä yhtiö on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys 31.12.2012 saakka.

Työehtosopimuslain 4 §:n nojalla työehtosopimukseen sidottuja ovat muun muassa työnantajat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen (tässä tapauksessa Teknologiateollisuus ry) jäseniä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eroaminen työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen jäsenyydestä vapauttaa työnantajan sopimuksen sitovuuspiiristä, mutta vasta sopimuskauden päätyttyä.

Työehtosopimuksen voimassa oleva sopimuskausi on alkanut 24.10.2011 eli ennen kuin yhtiö on eronnut Teknologiateollisuus ry:n jäsenyydestä, ja sopimus päättyy 31.10.2013. Näin ollen kyseinen yhtiö on - riippumatta siitä, mikä sen nimi on tällä hetkellä - edellä mainittuun työehtosopimukseen sidottu 31.10.2013 saakka.

Työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Tällä perusteella Teknologiateollisuus ry on asiassa oikea vastaaja ja työtuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään riidan.

Erimielisyysneuvottelut asiassa on käyty. Työehtosopimuksen tarkoittamia erimielisyysneuvotteluja ovat irtisanomisen jälkeen käyneet Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö Jarkko B ja Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava D. Erimielisyysmuistiota tai pöytäkirjaa ei ole laadittu, koska kumpikaan osapuoli ei ole tätä vaatinut (työehtosopimuksen 27 §:n 4 kohta). B on oman ilmoituksensa mukaan jopa uudistanut D:lle yhtiön aiemman sovintoesityksen, joka oli annettu niissä 3.3.2011 pidetyissä neuvotteluissa, joihin vastauksessa viitataan. Sovintoa ei ole kuitenkaan B:n ja D:n välissä neuvotteluissa syntynyt, vaan osapuolet ovat jääneet erimielisiksi.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistioneuvottelupöytäkirja 21.11.2011

2. Kaupparekisterinote 7.1.2012

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Muistioneuvottelupöytäkirja 21.11.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Työtuomioistuin on siitä annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin ottanut Teknologiateollisuus ry:n tekemät, oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevat väitteet erikseen ratkaistaviksi.

Työnantajan jäsenyys työnantajaliitossa

A:n työsopimusta irtisanottaessa 14.3.2011 kuultava Finland Pipecoating Oy, silloinen EUPEC Pipecoatings Finland Oy, on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Yhtiön jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä on päättynyt 1.1.2013.

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla työehtosopimukseen sidottuja ovat ne työnantajat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut.

Sekä asianosaisen puhevallan että työtuomioistuin toimivallan perusteena on asianosaisen asema työehtosopimukseen osallisena tai muuten sidottuna kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana (esim. TT 2011:7 ja TT 2013:113). Finland Pipecoating Oy, silloinen EUPEC Pipecoatings Finland Oy, on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen sekä Teknologiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n väliseen teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen sidottu, kun A:n työsopimus on 14.3.2011 irtisanottu. Näin ollen Teknologiateollisuus ry:n asiana on edellä mainittujen lainsäännösten nojalla käyttää vastaajapuhevaltaa työehtosopimukseen sidotun yhtiön puolesta, ja kanne on työtuomioistuimen tutkittava. Vastauksessa esitetty, yhtiön jäsenyyttä työnantajaliitossa koskeva vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.

Erimielisyysneuvotteluista esitetty selvitys

Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö B on kertonut, että EUPEC Pipecoatings Finland Oy:stä soitettiin hänelle 28.1.2011 luottamusvaltuutettu A:n asiassa. B otti sen jälkeen 7.2.2011 sähköpostilla yhteyttä toimihenkilöliiton silloiseen asiamieheen D:hen, kuvasi tilannetta ja ehdotti A:n työsuhteen päättämistä sopimuksella. Asiamiesten kesken sovittiin neuvottelusta yhtiössä 3.3.2011. Tässä tilaisuudessa olivat läsnä B:n lisäksi tehtaan johtaja, toimihenkilöliiton alueasiamies C sekä A. B oli laatinut tilaisuutta varten ennakolta sovintoehdotuksen A:n työsuhteen päättämisestä. Sovintoa ei kuitenkaan saavutettu. B oli 15.3.2011 puhelinyhteydessä D:hen A:n asiassa. Seuraavan kerran B ja D keskustelivat asiasta sovinnon saavuttamiseksi 11.4.2011. Tuolloin A oli jo irtisanottu, mutta työsuhde ei ollut vielä päättynyt. B esitti asian sopimista aikaisemmin esittämillään ehdoilla, mutta yksimielisyyttä ei saavutettu.

Asiaan palattiin vasta syksyllä liittojen välisessä muistioneuvottelussa 21.11.2011. Asia merkittiin pöytäkirjaan muuksi asiaksi, jossa liitot jäivät erimielisiksi. Kun käsiteltävänä on "muu asia", siitä ei ole tehty paikallista erimielisyysmuistiota, eikä kysymys tämän vuoksi ole työehtosopimuksen mukaisesta erimielisyysneuvottelusta. Myöskään työtuomioistuimeen ei tällaista asiaa voi viedä. Yhtiössä ei tässä tapauksessa ollut luottamusmiestä, joka olisi voinut allekirjoittaa erimielisyysmuistion. Teknologiateollisuuden neuvottelujärjestelmän mukaan paikallisen erimielisyysmuistion laatii luottamusmies työnantajan edustajan kanssa. Vain tällainen asia voidaan viedä liittojen välisiin muistioneuvotteluihin erimielisyysasiana ja edelleen työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena pöytäkirja D:n ja B:n selostamasta, 21.11.2011 pidetystä muistioneuvottelusta. Pöytäkirjan mukaan EUPEC Oy:n asia on käsitelty muuna asiana, ja liitot ovat jääneet siinä erimielisiksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimusta koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 §:ssä on tavanomaiset neuvottelujärjestystä koskevat määräykset, joissa on sovittu erimielisyysasian käsittelystä paikallisissa ja liittojen välisissä neuvotteluissa. Työtuomioistuimen vakiintuneessa käytännössä neuvotteluvelvollisuuden vähimmäisvaatimuksen on katsottu täyttyneen, jos erimielisyysasiaa on käsitelty ainakin työehtosopimuksen sopijapuolten välillä, elleivät asianhaarat ole muuta edellyttäneet. Myöskään kirjallista erimielisyysmuistiota ei ole edellytetty, jos neuvottelujen käyminen voidaan muuten todentaa (esim. TT 2000:33).

Nyt esillä olevassa asiassa A:n työsopimuksen päättämisestä sovinnolla on todistajien mukaan neuvoteltu 3.3.2011 paikallisten osapuolten välillä ja liittojen edustajien avustukselle jo ennen irtisanomisen toimittamista. Sama päivämäärä on merkitty irtisanomisilmoitukseen A:n kuulemisen ajankohdaksi. Neuvotteluja on jatkettu liittojen asiamiesten välillä useissa tilaisuuksissa sekä irtisanomisajan kuluessa että sen päätyttyä. D on kertonut yksityiskohtaisesti niistä A:n työsopimuksen päättämisen perusteista, joita neuvotteluissa on käsitelty. B:n mukaan näitä asioita on käsitelty ennen irtisanomista, eikä niihin ole tämän jälkeen palattu. Myöhemmät keskustelut ovat koskeneet vain sovinnon edellytyksiä, mutta asia on toistuvasti jäänyt erimieliseksi.

Työtuomioistuin toteaa, että neuvotteluissa on niiden ajoittumisesta riippumatta käsitelty yksilöidysti niitä A:n epäasiallisiksi katsottuja menettelytapoja, jotka ovat olleet hänen työsopimuksensa irtisanomisen perusteina ja joista häntä on kuultu. A:n irtisanomisen jälkeen neuvottelut ovat hyvin saattaneet B:n kertoman mukaisesti painottua sovintoratkaisun edellytyksiin ilman, että irtisanomisen perusteisiin on enää yksityiskohtaisesti palattu. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että neuvottelujen pohjana on tällöinkin ollut tapahtunut irtisanominen. Neuvottelut täyttävät työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa säädettyjen sovintoneuvottelujen tarkoituksen.

Todistajien ja myös työtuomioistuimelle jätetyn pöytäkirjan mukaan A:n asiasta on viimeksi neuvoteltu liittojen välillä 21.11.2011, mutta asia on jäänyt erimieliseksi. Sillä seikalla, onko riitakysymystä pidetty liittojen välisessä käytännössä varsinaisena erimielisyysasiana vai muuna asiana, ei ole oikeudellista merkitystä. Myöskään paikallisen erimielisyysmuistion puuttuminen ei aiemmin esitetyn mukaisesti ole ratkaisevaa neuvotteluvelvollisuuden täyttymisen kannalta.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että kanteessa kysymyksessä olevasta erimielisyydestä on sovinnon aikaansaamiseksi neuvoteltu sopijapuolten välillä työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla, joten asia voidaan työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan ottaa työtuomioistuimessa tutkittavaksi. Tämän vuoksi Teknologiateollisuus ry:n erimielisyysneuvotteluja koskeva oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteet.

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Nyyssölä, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.