Sunday work pay calculated using national tariff rate when average hourly wage is lower, dismissing union claim.

Kysymys siitä, miten sunnuntaityöstä maksettava korvaus määräytyi tilanteessa, jossa työntekijä teki sekä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa tarkoitettua maaseutuliikenteen työtä että pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevassa palkkaliitteessä tarkoitettua työtä.

Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Ään.)

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

KUULTAVA

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.5.2013.

Pääkäsittely 16.9.2013.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen linja-autohenkilökunnan työehtosopimus 1.2.2012-31.1.2014

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. YTV (pääkaupunkiseutu)

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa liikennöivissä ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavissa yrityksissä sovelletaan paikallis- ja lähiliikenteessä tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkkaehtoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

7. Tässä pykälässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käytetään perusteena 13 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota.

13 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksuperusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansiota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota,

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Keravalla liikennöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä näiden kuntien sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallis- ja lähiliikenteessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että riita tulkinnasta on syntynyt sen jälkeen, kun Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy tuli ajamaan HSL-vuoroja noin kaksi vuotta sitten.

Asiassa on kysymys siitä, lasketaanko HSL-vuoroilla tehdystä sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka keskituntiansion sijasta siitä taulukkopalkasta, jonka mukaan sunnuntaityöpäivän palkka maksetaan, jos pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevan palkkaliitteen (jäljempänä HSL-liite) sunnuntaityön taulukkopalkka on yleisen työehtosopimuksen keskituntiansiota suurempi.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräysten oikeaksi sisällöksi, että HSL-vuoroilla tehdystä sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka lasketaan keskituntiansion sijasta siitä taulukkopalkasta, jonka mukaan sunnuntaityöpäivän palkka maksetaan, jos HSL-liitteen sunnuntaityön taulukkopalkka on yleisen työehtosopimuksen keskituntiansiota suurempi,

- vahvistaa, että Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti maksaessaan linja-autonkuljettajille pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen työvuoroilta korotetun palkan sunnuntaityöstä taulukkopalkkaa pienemmän keskituntiansion mukaan sekä

- velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 1.736 eurolla.

Perusteet

Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevassa palkkaliitteessä on sovittu korkeammista taulukkopalkoista ja paremmista erillisistä lisistä kuin mitä työehtosopimuksessa on määrätty maksettavaksi yleisessä linja-autoliikenteessä. Muiden työ- ja palkkaehtojen osalta on määrätty noudatettavaksi yleisen linja-autoliikenteen työehtosopimusmääräyksiä.

Työehtosopimuksen 12 §:ssä on määrätty, että yli-, hätä- ja sunnuntaityöstä maksetaan korotettua palkkaa, joka lasketaan työehtosopimuksen 13 §:n mukaan määräytyvän keskituntiansion perusteella. Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa olevan poikkeusmääräyksen mukaan korotettu palkka maksetaan keskituntiansion sijasta taulukkopalkan mukaan, jos keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi.

Työntekijäpuolen tulkinnan mukaan kuljettajalle, joka toimii sekä yleisen liikenteen että pääkaupunkiseudun sopimusliikenteen kuljettajana, pitää maksaa korotettu palkkaa HSL-vuoroilla tehdystä sunnuntaityöstä HSL-liitteen mukaisen taulukkopalkan mukaan, jos hänen keskituntiansionsa on pienempi kuin sunnuntaityöstä maksettava palkkaliitteen taulukkopalkan mukainen tuntipalkka. Työnantajaliiton tulkinnan mukaan sunnuntaityökorvaukset maksetaan tällöinkin keskituntiansion perusteella työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti

Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan tarkoituksena on turvata työntekijälle 12 §:n 6 kohdan mukaisesti sunnuntaityöstä 100 prosentilla korotettu palkka.

Erimielisyys työehtosopimuksen oikeasta soveltamisesta on syntynyt Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:ssä, jossa kuljettajat pääasiallisesti ajavat yleiseen liikenteeseen kuuluvia työvuoroja mutta lisäksi myös pääkaupunkiseudun sopimusliikenteen vuoroja, jolloin kuljettajien keskituntiansio jää pienemmäksi kuin palkkaliitteen mukainen taulukkopalkka.

Esimerkiksi linja-autonkuljettaja A:n tuntipalkka oli huhtikuussa 2012 HSL - työvuoroilla 15,66 euroa ja keskituntiansio 14,21 euroa. Tällöin työnantaja on maksanut hänelle työehtosopimusta väärin soveltaen sunnuntaityökorvauksia 8,75 h x 14,21 euroa = 124,34 euroa. Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan määräyksen perusteella A on ollut oikeutettu saamaan HSL-vuorolla sunnuntaina tekemästään työstä 100 prosentilla korotettuna palkkana 8,75 h x 15,66 euroa = 137,03 euroa, eli 12,69 euroa enemmän kuin työnantaja on maksanut.

Kantajaliiton tulkinta on työehtosopimuksen sanamuotoon perustuvana oikea. Palkkaliitteessä ei ole poikkeusmääräystä, jolla suljettaisiin pois 13 §:n 3 kohdan soveltaminen pääkaupunkiseudun kunnallisessa sopimusliikenteessä. Palkkaliitteessä on määrätty, että muihin työ- ja palkkaehtoihin sovelletaan yleistä työehtosopimusta siltä osin kuin palkkaliitteessä ei ole toisin sovittu.

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti maksaessaan kuljettajilleen sunnuntaityökorvaukset pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen työstä taulukkopalkan asemesta keskituntiansion mukaan.

Työehtosopimuksen selvän sanamuodon vastaisen menettelyn johdosta kuljettajilla on oikeus työehtosopimuksen mukaisesti laskettuun korotettuun palkkaan sunnuntaityöstä taannehtivasti.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on vastauksessaan, johon Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy ovat vaatineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.580 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kantajan vaatimuksista

Kanteen vaatimuskohta 1

Kun työntekijä tekee sekä linja-autohenkilökunnan mukaisen maaseutuliikenteen että pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen tarkoittamaa työtä, keskituntiansio määräytyy linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti. Keskituntiansion suuruuteen vaikuttaa kaikki kunkin vuosineljänneksen aikana tehty työ eri palkkaustapoineen ja erillisine lisineen työehtosopimuksesta ilmenevällä tavalla. Keskituntiansion ei tarvitse olla suuruudeltaan pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen (jäljempänä HSL-liite) palkkataulukon suuruinen, vaan vähimmäistaso on linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 7 §:n mukainen, keskituntiansion laskentahetkellä voimassa oleva taulukkopalkka.

Keskituntiansion laskentahetki ratkaisee keskituntiansion suuruuden linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaiselle käyttöajanjaksolle. Esimerkiksi ensimmäisen vuosineljänneksen mukainen keskituntiansio lasketaan huhtikuussa ja sitä käytetään samansuuruisena touko-, kesä- ja heinäkuussa.

Kanteen vaatimuskohta 2

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on menetellyt linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaisesti.

Tapahtumat

Taustaa

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan "työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten harjoittaman linja-autoliikenteen henkilökunnan työsuhteissa." Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 7 §:ssä on sovittu linja-autonkuljettajille maksettavista valtakunnallisista vähimmäistaulukkopalkoista, joita sovelletaan pääkaupunkiseudun ja Turun palkkaliitteiden ulkopuolisessa liikenteessä (niin sanottu maaseutuliikenne).

HSL-liitteen 1 kohdan mukaan "palkkaliitettä noudatetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Keravalla liikennöivissä linja-autoyrityksissä siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä näiden kuntien sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallis- ja lähiliikenteessä." HSL-liitteessä on sovittu edellä mainittua liikennettä ajaville kuljettajille maksettavista valtakunnallista linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta korkeammista taulukkopalkoista.

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n kuljettajille maksetaan palkkaa vähintään linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 7 §:n palkkataulukon mukaisesti kuljettajien ajaessa niin sanottua maaseutuajoa. Kun kuljettajat ajavat HSL-liitteen mukaista kaupunkiajoa, maksetaan heille palkkaa vähintään HSL-liitteen palkkataulukon mukaisesti.

Keskituntiansion laskeminen

Laskettaessa sekä maaseutu- että HSL-liikennettä ajavien kuljettajien keskituntiansiota, on keskituntiansio aina vähintään yhtä suuri kuin valtakunnallisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 7 §:n mukainen taulukkopalkka. HSL-liitteen mukaisesta ajosta maksetut palkat otetaan puolestaan huomioon jo keskituntiansiota laskettaessa sisällyttämällä ne keskituntiansion laskentapohjaan.

Kuljettajille maksetaan samaa keskituntiansiota työehtosopimuksen mukaisen käyttöajanjakson ajan. Esimerkiksi ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen huhtikuussa laskettua keskituntiansiota käytetään touko-, kesä ja heinäkuun ajan samansuuruisena riippumatta siitä, työskenteleekö kuljettaja kyseisen ajanjakson sisällä maaseutu- tai HSL-liikenteessä.

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n Vantaan toimipisteessä on ollut laiton lakko 24.10.2011 kanteen aiheena olevasta erimielisyydestä liittyen keskituntiansion laskentatapaan. Työntekijöiden mielestä sunnuntaina HSL-liitteen mukaista kaupunkiliikennettä ajavien kuljettajien keskituntiansion olisi pitänyt olla suuruudeltaan vähintään työntekohetken HSL-liitteen mukaisen palkkataulukon suuruinen.

Lakon lopettamisesta on järjestetty 24.10.2011 neuvottelu, johon ovat osallistuneet Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n puolelta henkilöstöpäällikkö B ja aluejohtaja C. Työntekijöiden edustajina ovat olleet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n silloinen Etelä-Suomen alueen aluetoimitsija D ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n silloinen varapääluottamusmies ja Vantaan toimipisteen luottamusmies E.

Neuvottelussa D on todennut, että Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n laskentatapa on oikea ja että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen HSL-liitteeseen tulisi tehdä tekstimuutos, jotta Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n noudattamaan oikeaan laskentatapaan saataisiin muutos. D on ilmoittanut myös luottamusmies E:lle, että lakon on loputtava ja kuljettajat on saatava takaisin töihin. Lakko onkin loppunut heti neuvottelun jälkeen.

Asian oikeudellista arviointia

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa on todettu, että "milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi -- maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan."

HSL-liitteessä ei ole sovittu keskituntiansion laskemisesta mitään. Päinvastoin, HSL-liitteen 6 kohdan mukaan "mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta."

Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdalla viitataan nimenomaisesti linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 7 §:n mukaisiin valtakunnallisiin taulukkopalkkoihin, ei HSL-liitteen mukaisiin taulukkopalkkoihin. Mikäli keskituntiansion tulisi olla vähintään HSL-liitteen mukaisen taulukkopalkan suuruinen, olisi siitä nimenomainen maininta HSL-liitteessä.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen keskituntiansiota koskeva määräys on otettu pääosin saman sisältöisenä ensimmäisen kerran linja-autoliikenteen työehtosopimukseen 11.4.1980 alkaen. HSL-liite on tullut linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen osaksi 28.4.1988 alkaen. Keskituntiansiota koskeva määräys on otettu linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen siis huomattavasti aikaisemmin kuin HSL-liite. On siis selvää, että keskituntiansiota koskevan työehtosopimuksen määräyksen taulukkopalkka-viittauksella on tarkoitettu nimenomaisesti linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 7 §:n mukaisia valtakunnallisia palkkataulukoita.

Keskituntiansion laskennassa otetaan huomioon edellä mainitulla tavalla muiden lisien ohella myös HSL-liitteen mukaisesta kaupunkiajosta maksettu korkeampi palkka. Sunnuntaityökorotusta maksetaan näin lasketun keskituntiansion suuruisena. Keskituntiansion suuruus on sama huolimatta siitä, ajaako kuljettaja sunnuntaina maaseutuliikennettä vai HSL-liitteen mukaista kaupunkiliikennettä. Toisin sanoen esimerkiksi kesäkuussa sunnuntaina maaseutuliikennettä ajava kuljettaja hyötyy siitä, että hän on ajanut HSL-liitteen mukaista liikennettä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, koska kyseiset ajot ovat nostaneet keskituntiansiota.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohdan mukaan esimerkiksi touko-, kesä- ja heinäkuun aikana käytetään vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota. Kuljettajien ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansion laskentahetki on huhtikuu ja tällöin laskettua keskituntiansiota käytetään samansuuruisena koko touko-, kesä- ja heinäkuun ajan.

Keskituntiansion tulee siis olla vähintään sen työntekijän 7 §:n mukaisen valtakunnallisen taulukkopalkan suuruinen, joka on voimassa keskituntiansion laskentahetkellä. Tämän puolesta puhuu myös se, että esimerkiksi linja-autohenkilökunnan allekirjoituspöytäkirjassa on ollut 11.4.1980 seuraavanlainen kirjaus keskituntiansion laskentatavasta: "Käytettäessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen keskituntiansiota on sitä siten korotettava, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly."

Edellä mainittua määräystä ei ole enää voimassa olevassa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa. Keskituntiansioon ei siten laskentahetken jälkeen lisätä esimerkiksi käyttöajanjaksona voimaantulevia yleis- tai taulukkokorotuksia. Huomioiduksi ei myöskään tule se, maksetaanko työntekijälle käyttöajanjaksona jostakin työstä suurempaa tai pienempää peruspalkkaa.

Keskituntiansiota käytetään sunnuntaityökorotuksen lisäksi myös esimerkiksi sairausajan palkan, yli- ja hätätyön ja vuosityöajan lyhennysvapaan maksuperusteena. Näitä palkkaeriä ei pystytä kohdentamaan tiettyihin työvuoroihin. Tälläkin perusteella olisi jo käytännössä mahdotonta, että maaseutu- ja HSL-liikennettä ajavien kuljettajien keskituntiansio vaihtelisi käyttöhetken mukaisesti.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 13 §:n määräys keskituntiansiosta 1980

2. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen HSL-liite 1988-1990

3. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 11.4.1980

Vastaajan henkilötodistelu

1. C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on erimielisyyttä siitä, miten sunnuntaityöstä maksettava korvaus määräytyy tilanteessa, jossa työntekijä tekee sekä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa tarkoitettua niin sanottua maaseutuliikenteen työtä että HSL-liitteessä tarkoitettua työtä.

Asiassa esitetty näyttö

C on lisäksi kertonut, että Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:ssä oli 24.10.2011 ollut keskituntiansion laskentatapaan liittyvä työtaistelu. Ennen lakon loppumista oli järjestetty neuvottelu, jossa olivat olleet läsnä AKT:n aluetoimitsija D, luottamusmies E sekä työnantajapuolelta C ja B. D oli neuvotteluissa myöntänyt, että työnantaja on maksanut sunnuntailisän asianmukaisesti ja että lakko oli aiheeton. D oli antanut luottamusmies E:lle ohjeet, että lakko tuli keskeyttää mahdollisimman nopeasti. Lakko olikin loppunut välittömästi neuvottelun jälkeen.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

HSL-liite on tullut osaksi linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta vuonna 1988. Liitteessä ei ole määräyksiä keskituntiansion tai sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen laskentatavasta. Liitteen 6 kohdan mukaan "Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta." Työtuomioistuin toteaa, että koska HSL-liitteessä ei ole sovittu keskituntiansion tai sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen laskentatavasta, tulee liitteen 6 kohdan nojalla tältä osin noudattaa työehtosopimusta.

Työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdan mukaan sunnuntaityöstä maksettavaa palkan korotusosaa laskettaessa käytetään perusteena 13 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota. Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan mukaan "Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi ---, maksetaan 1 kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan." Osapuolet ovat erimielisiä siitä, viitataanko 13 §:n 3 kohdassa työehtosopimuksen 7 §:n mukaisiin valtakunnallisiin taulukkopalkkoihin vai HSL-liitteen mukaisiin taulukkopalkkoihin.

Keskituntiansiota koskeva määräys on otettu ensimmäisen kerran linja-autoliikenteen työehtosopimukseen vuonna 1980. Työtuomioistuin toteaa, että koska HSL-liite on tullut osaksi työehtosopimusta vasta vuonna 1988, ei työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa ole voitu viitata HSL-liitteen mukaiseen taulukkopalkkaan. Näin ollen kohdan viittauksella on katsottava tarkoittavan työehtosopimuksen 7 §:n mukaista valtakunnallista taulukkopalkkaa.

Työtuomioistuin toteaa, että keskituntiansiota käytetään sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen lisäksi myös esimerkiksi sairausajan palkan, yli- ja hätätyöstä maksettavan palkan korotusosan sekä vuosityöajan lyhennysvapaan palkan maksuperusteena. Näitä palkkaeriä ei pystytä kohdentamaan tiettyihin työvuoroihin.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan ja HSL-liitteen 6 kohdan määräysten sanamuoto on selvä ja vastaa vastaajan esittämää tulkintaa. Määräysten sanamuodon perusteella sunnuntaityöstä maksettava korvaus lasketaan työehtosopimuksen 7 §:ssä määritellyn taulukkopalkan mukaisesti, jos keskituntiansio on sanottua taulukkopalkkaa pienempi. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että sopijapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut soveltaa edellä mainittuja määräyksiä niiden sanamuoto sivuuttaen.

Tätä johtopäätöstä puoltaa myös C:n kertomus, jonka mukaan Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n keskituntiansion laskemisessa noudattama käytäntö vastaa alalla vallitsevaa käytäntöä.

C:n kertomuksella on lisäksi näytetty, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n aluetoimitsija D on lokakuussa 2011 toimeenpannun lakon yhteydessä myöntänyt, että työnantajan käyttämä keskituntiansion laskentatapa on oikea. Vaikka kyseessä on yksittäisen toimitsijan antama lausuma, tukee se osaltaan vastaajan näkemystä asiassa.

Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n hyväksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Kantaja on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.580 eurolla. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Löppönen, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lehto, jonka mielipiteeseen jäsen Koskinen yhtyi, lausui:

Asiassa on epäselvää se, mihin määräykseen työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa viitataan.

Viittausta olisi sen sanamuodon mukaan mahdollista tulkita myös kantajan esittämällä tavalla, vaikka päädynkin hylkäämään kanteen. Katson tämän vuoksi, että asia on ollut sen verran epäselvä, että en velvoita kantajaa korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikuluja.