Labor court allows union fines for violating peace obligations and failing to restore peace.

Työnseisaus oli ollut vastalause yhtiön suunnittelemille lomautuksille ja toimimattomalle kommunikaatiolle työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Lakko kohdistui työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosasto oli rikkonut lakon yhteydessä työrauhavelvollisuutensa. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

VASTAAJA

Rakennusliitto ry

KUULTAVA

Rakennusliiton osasto n:o 232 ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KANNE

Vaatimukset

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon,

- tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.342 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Rakennusliiton osasto n:o 232 ry järjesti Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:ssä/Gyproc Oy:ssä työtaistelun, joka alkoi 15.8.2013 kello 7 ja päättyi 16.8.2013 kello 23 ja johon osallistui 11 työntekijää.

Yhtiön lähettämössä ja lastaamossa järjestettiin 14.8.2013 työntekijöiden kokous, josta ei ollut sovittu ennakkoon työnantajan kanssa. Pääluottamusmies ja varaston luottamusmies ilmoittivat samana päivänä yhtiön toimialajohtajalle, että yhtiön lähettämö ja lastaus ovat 15. ja 16.8.2013 poissa töistä mielenilmauksena koskien tulevia lomautuksia ja toimimatonta kommunikaatiota työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Työnantajalta vaadittiin kirjallista vakuutusta ja allekirjoituksia siitä, ettei lomautuksia tule, tai muuten seuraa työtaistelutoimenpiteitä. Toimialajohtaja ilmoitti, ettei lomautuksia tule ainakaan lokakuun loppuun mennessä. Työpaikalla järjestettiin tämän jälkeen vielä työntekijöiden kokous, jonka jälkeen luottamusmies ilmoitti työtaistelun alkavan 14.8.2013 kello 17.30 ja päättyvän 19.8.2013 kello 7.

Yhtiön tuotantojohtaja vaati 15.8.2013 pääluottamusmieheltä ja ammattiosastolta selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi on ryhdytty. Pääluottamusmies ei millään tavoin pyrkinyt estämään laittoman lakon toimeenpanoa, vaan on lakon aikana ottanut kantaa toimihenkilöiden käyttämiseen lakkoilevien työntekijöiden sijaan. Työnantaja ei ole antanut työtaisteluun osallistuneille työntekijöille varoituksia tai huomautuksia työtaistelutoimenpiteen aikana, vaan työnantajan edustaja on myöhemmin vakavasti keskustellut lakkoon osallistuneiden työntekijöiden kanssa. Koska ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Rakennusliitto ry:llä on ollut tieto suunnitellusta työtaistelutoimenpiteestä jo 14.8.2013. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n työmarkkinajohtaja ja Rakennusliitto ry:n toinen puheenjohtaja kävivät puhelinkeskustelun 15.8.2013. Rakennusliitto ry kehotti työntekijöitä palaamaan töihin, mutta lakko kesti kuitenkin vielä koko päivän 16.8.2013. Rakennusliitto ry on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Lakko on kohdistunut rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Yhtiö on joutunut kutsumaan toimihenkilöitä viikonloppuna ylitöihin, jotta lähetykset ja lastaus on saatu hoidettua aikataulussa. Työtaistelusta aiheutui yrityksen ilmoituksen mukaan 5.036 euron suuruinen suora taloudellinen menetys.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusliitto ry on vastauksessaan, johon Rakennusliiton osasto n:o 232 ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n velvoittamista korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 840 eurolla. Toissijaisesti Rakennusliitto ry on vaatinut, että ainakin hyvityssakot jätettäisiin tuomitsematta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa kerrotut tapahtumat 15. ja 16.8.2013 välisenä aikana pitävät paikkansa. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan ollut ammattiosaston toimeenpanema tai tukema työstä kieltäytyminen. Kysymys on ollut varaston työntekijöiden itsensä järjestämästä mielenilmauksesta, mistä myös työnantajan edustajat yhtiön tuotantojohtaja ja toimialajohtaja ovat olleet tietoisia.

Pääluottamusmies on ollut 14.8.2013 mukana palaverissa, jossa varaston luottamusmies on kertonut varaston työntekijöiden aikeista järjestää mielenilmaus. Pääluottamusmies on tilaisuudessa ilmoittanut, ettei hän pääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puolesta hyväksy mielenilmaisua. Koska pääluottamusmies on ilmoittanut ammattiosaston vastustavan mielenilmaisua, on työnantaja tämän jälkeen päättänyt antaa mielenilmaukseen osallistuneille suulliset huomautukset. Pääluottamusmies oli asian selvittämiseksi sopinut samalle päivälle 14.8.2013 kello 12 tapaamisen, johon osallistuivat hänen lisäkseen yhtiön toimialajohtaja, tuotantojohtaja ja luottamusmies. Luottamusmies oli kertonut palaverissa työntekijöiden aikeista ja syitä siihen, miksi työntekijät halusivat järjestää mielenilmauksen. Kyseisten henkilöiden läsnä ollessa pääluottamusmies ilmoitti, ettei hän pääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puolesta hyväksy mielenilmaisua.

Varaston työntekijät olivat selkeästä poistumiskiellosta huolimatta äänestäneet mielenilmauksen järjestämisestä ja päättäneet kenenkään vastustamatta olla poissa töistä 15. ja 16.8.2013. Pääluottamusmiehelle olisi jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi yrittää fyysisesti raahata työntekijät töihin 15. ja 16.8.2013, mitä pääluottamusmieheltä ei työrauhan säilyttämiseksi toimenpiteenä voida edellyttää. Työnantaja on itsekin pitänyt mielenilmausta työntekijöiden itsensä järjestämänä, sillä työntekijöille on annettu mielenilmauksen johdosta suulliset huomautukset. Työnantaja on reagoinut työstä poistumiseen työntekijäkohtaisesti, joten tälläkään perusteella ei voida katsoa, että kysymyksessä olisi ollut ammattiosaston tai pääluottamusmiehen organisoima tai tukema töistä poistuminen.

Työnantaja ei ole pitänyt työntekijöiden mielenilmausta järjestön toimeenpanemana. Työehtosopimuslain mukaan yksittäisillä työntekijöillä ei ole myöskään työrauhavastuuta. Samaan asiaan ei voi reagoida kahdella eri tavalla: yhtäältä toteamalla, että kysymyksessä on yksittäisten työntekijöiden toimeenpanema mielenilmaus, jonka johdosta työnantajalla on oikeus varoittaa heitä, ja toisaalta väittämällä, että kysymyksessä on kollektiivinen, järjestön vastuulla oleva toimenpide, jolloin yksittäiseen työntekijään kohdistuvien työoikeudellisten seuraamusten eivät ylipäänsä pitäisi olla mahdollisia, koska he ovat osallistuneet järjestön toimeenpanemaan työtaisteluun.

Pääluottamusmies on nimenomaisesti kieltänyt työntekijöitä lähtemästä työpaikalta ja tuonut kantansa ilmi myös työnantajan edustajien läsnä ollessa. Näin ollen ammattiosastoa ei voida katsoa työtaistelun toimeenpanijaksi. Pääluottamusmies on täyttänyt käytettävissä olevilla mahdollisuuksilla velvollisuutensa valvoa, etteivät työntekijät ryhdy kiellettyihin toimenpiteisiin. Mikäli katsottaisiin, että ammattiosasto on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisia velvollisuuksiaan, on pääluottamusmiehen toiminta työtaistelun estämiseksi otettava huomioon harkittaessa hyvityssakon tuomitsematta jättämistä sellaisena erityisenä syynä, kuin työehtosopimuslain 10 § 1 momentissa tarkoitetaan. Mikäli hyvityssakkoseuraamus tuomittaisiin, on pääluottamusmiehen toiminta huomioitava tuomittavan hyvityssakon määrää alentavasti.

Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:ssä on 110 jäsentä.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Muistutus työrauhavelvoitteesta 15.8.2013

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n/Gyproc Oy:n lähettämön ja lastaamon 11 työntekijää ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 15. ja 16.8.2013. Työnseisaus on ollut vastalause yhtiön suunnittelemille lomautuksille ja toimimattomalle kommunikaatiolle työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Lakko on siten kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja liiton vastuu

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n työmarkkinajohtaja on kanteessa kerrotuin tavoin käynyt Rakennusliitto ry:n toisen puheenjohtajan kanssa puhelinkeskustelun 15.8.2013, jonka johdosta Rakennusliitto ry kehotti työntekijöitä palaamaan töihin. Kun lakko tästä huolimatta on jatkunut vielä yhden päivän, ei Rakennusliitto ry:n toimintaa voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Hyvityssakot

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä jättää hyvityssakot tuomitsematta ei ole. Tuomittavien hyvityssakkojen määrissä on otettu huomioon työtaistelun laajuus sekä muut mainitun lainkohdan nojalla huomioon otettavat seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.342 euroa. Määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n maksamaan hyvityssakkoa Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle, Rakennusliitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 1.500 euroa ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.600 euroa.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.342 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nyyssölä, Koskinen ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.