Labor court dismisses union claim for severance violation until termination grounds are legally resolved.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa irtisanomissuojasopimuksen määräystä ei voitu soveltaa tapauksessa, jossa myös irtisanomisen peruste oli riitautettu.

Asia on työtuomioistuimessa ratkaistu päätöksellä, jolla irtisanomisjärjestyksen rikkomista koskeva kanne on jätetty lepäämään, kunnes irtisanomisen perustetta koskeva, yleisessä tuomioistuimessa vireille pantu asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJAT

Satamaoperaattorit ry

Steveco Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.12.2012 ja 3.4.2013

Pääkäsittely 27.8. ja 15.10.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.2010 allekirjoitetun ahtausalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa 2001 (TT-SAK) on muun ohella seuraava työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva 17 §:n määräys:

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

ASIAN TAUSTA

Steveco Oy on huhtikuussa 2010 irtisanonut tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla 64 Kotkan satamassa työssä ollutta ahtaajaa. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys työvoiman vähentämisjärjestyksestä 42 ahtaajan osalta.

Asiassa on kysymys siitä, onko yhtiö vastoin irtisanomissuojasopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaa 17 §:n määräystä irtisanonut ennen muita tärkeitä ammattityöntekijöitä ja pitkään yhtiön palveluksessa olleita työntekijöitä sekä selvittämättä työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrää.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Steveco Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Satamaoperaattorit ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n ja Steveco Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Yhtiö on työehtosopimusta tieten rikkoen jättänyt noudattamatta irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanomalla useita tärkeitä ammattityöntekijöitä. Yhtiö ei ole kiinnittänyt irtisanottavia valitessaan huomiota myöskään työsuhteiden kestoaikaan eikä työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrään.

Työnantaja on irtisanonut tärkeitä ammattityöntekijöitä, jollaisina voidaan pitää kuusi tai seitsemän pätevyyslisää omaavia ahtaajia, sillä keskimäärin ahtaajilla Suomen satamissa on neljä tai viisi pätevyyslisää. Pätevyyslisän saaminen edellyttää erityistä koulutusta ja ammattitaidon osoittamista. Tämän johdosta yhtiö on irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanonut 18 ahtaajaa eli seitsemän pätevyyslisää saavuttaneet A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n, J:n, K:n ja L:n sekä kuusi pätevyyslisää saavuttaneet M:n, N:n, O:n, P:n, Q:n ja R:n.

Työnantaja ei ole ottanut huomioon myöskään työsuhteiden kestoaikaa, sillä irtisanottavaksi on valittu edellä mainittujen lisäksi 22 muutakin pitkäaikaista työntekijää, joiden sijasta irtisanottavaksi olisi pitänyt valita työvuosissa mitaten selvästi paljon vähemmän aikaa yrityksen palveluksessa olleita ahtaajia. Yhtiö on sanotulla perusteella rikkonut työehtosopimusta irtisanomalla S:n, T:n, U:n, joiden työsuhde oli alkanut 1970-luvulla, sekä V:n, X:n, Y:n, Z:n, Å:n, Ä:n, Ö:n, A1:n, B1:n, C1:n, D1:n ja Q:n, joiden työsuhteet olivat alkaneet 1980-luvulla, sekä edelleen F1:n, G1:n, H1:n, I1:n, J1:n, K1:n ja L1:n, joiden työsuhteet olivat alkaneen 1990-luvulla.

Työnantajan olisi pitänyt työehtosopimuksen perusteella valita irtisanottavat ahtaajat niistä, joiden työsuhde oli alkanut 1997 tai sen jälkeen ja joilla on alle kuusi pätevyyslisää. Irtisanomisten jälkeen yhtiön palvelukseen on jäänyt nosturinkuljettajat pois lukien 27 ahtaajaa (M1, N1, O1, P1, Q1, R1, S1, T1, U1, V1, X1, Z1, Å1, Ä1, Ö1, A2, B2, C2, D2, E2, F2, G2, H2, I2, J2, K2 ja L2), joiden työsuhde oli alkanut vuonna 2000 tai sen jälkeen ja joilla on enintään viisi pätevyyslisää sekä vastaavasti 32 ahtaajaa (M2, N2, O2, P2, Q2, R2, S2, T2, U2, V2, X2, Y2, Z2, Å2, Ä2, Ö2, A3, B3, C3, D3, E3, F3, G3, H3, I3, J3, K3, L3, M3, M3, N3 ja O3), joiden työsuhde oli alkanut vuosina 1997, 1998 tai 1999. Yhtiön palvelukseen on jäänyt yhteensä 59 sellaista irtisanottujen kanssa samaa työtä tekevää ahtaajaa, joista työnantajan olisi pitänyt työehtosopimuksen mukaan valita irtisanottavat kanteessa mainittujen työntekijöiden sijasta ammattitaito, työsuhteiden kestoaika ja huoltovelvollisuus huomioon ottaen.

Työnantaja ei ole irtisanottavia valittaessa ottanut huomioon työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrää, sillä irtisanominen on kohdistettu irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti 14 ahtaajaan, joilla on alaikäisiä huollettavia. J1:llä on viisi lasta ja H:lla on neljä lasta sekä K:lla ja P:llä on kolme lasta. Kahden lapsen huoltajia ovat Ä, P3 ja Ö. Yhden lapsen huoltajia oli irtisanotuissa kahdeksan eli G3, P3, G, I, D1, T ja H1. Työnantaja on laiminlyönyt selvittää, keillä ahtaajista on huollettavia ja ottaa tämä irtisanottavia valitessaan huomioon.

Edellä mainitulla perusteilla yhtiö on irtisanonut työehtosopimusta tieten rikkoen 42 ahtaajan työsopimukset.

Satamaoperaattorit ry olisi ollut velvollinen ennen irtisanomisia selvittämään yhtiölle työehtosopimuksesta johtuvan velvollisuuden noudattaa työvoiman vähentämisjärjestystä. Kun on ollut kysymys näin suuren työntekijämäärän irtisanomisesta, työnantajaliitto olisi ollut ennakolta velvollinen valvomaan, ettei yhtiö riko työehtosopimusta. Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Satamaoperaattorit ry ja Steveco Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Satamaoperaattorit ry ja Steveco Oy ovat lisäksi vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja Steveco Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö on noudattanut työvoiman vähentämisjärjestystä irtisanoessaan ahtaajia keväällä 2010. Satamaoperaattorit ry:tä työvoimanvähentämisjärjestystä koskevasta erimielisyydestä informoitiin vasta vuonna 2011, joten Satamaoperaattorit ry:llä ei ollut mahdollisuutta ottaa kantaa työvoiman vähentämisjärjestyksen käytännön toteuttamiseen.

Työvoiman vähentämismääräyksen toteuttaminen yhtiössä

Työvoiman vähentäminen toteutettiin siten, että yhtiössä selvitettiin irtisanomisjärjestykseen liittyvä lainsäädäntö ja mahdollisesti huomioon otettavat työehtosopimukset sekä keskusjärjestöjen väliset asiaan liittyvät sopimukset. Nämä työvoiman vähentämisessä noudatettavat periaatteet kirjattiin myös lain määräämään muutosturvan toimintasuunnitelmaan, joka laadittiin yhteistoiminnassa jo neuvotteluiden aikana. Ennen irtisanomisten toteuttamista henkilöstöpäällikkö selosti yksiköiden johtajille työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan työehtosopimusmääräyksen sisällön ja muut huomioitavat asiat. Irtisanomiset kohdennettiin suunnilleen samassa suhteessa eri yksiköihin ja organisaatioihin eli työvoimaa jouduttiin vähentämään tasaisesti koko yhtiössä. Tämä oli myös ammattiosaston näkemys.

Yrityksen kannalta tärkeät ammattityöntekijät

Yksiköiden johtajat apunaan tuotantopäälliköt valitsivat irtisanottavat henkilöt. Yrityksen kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä ei voitu määritellä siten, että kaikki tietyn osaamisen hallitsevat ahtaajat olisivat olleet etuoikeutettuja töihin. Vaikka esimerkiksi nosturinkuljettajalla on avainosaamista, ei vähentyneen liikenteen vuoksi nosturinkuljettajiakaan tarvittu enää yhtä paljon kuin aikaisemmin. Siksi tärkeät ammattityöntekijät valittiin siten, että kunkin tehtäväkentän osaajista määriteltiin erikseen tärkeät ammattityöntekijät siten, että yhtiön toiminnan jatkuvuus olisi turvattu. Yhtiöllä on tarvetta toisaalta moniosaajille, mutta toisaalta myös tiettyjen tehtävien erityisosaajille.

Kunkin ahtaajan pätevyyslisien lukumäärästä ei ollut merkittävää apua tärkeiden ammattityöntekijöiden valinnassa. Pätevyyslisät kuvaavat kaavamaisesti osaamista. Esimerkiksi koneahtaajapätevyyden (pätevyyslisä 2) voi saavuttaa yhden koneen tyydyttävällä käyttötaidolla. Toisaalta toinen ahtaaja saattaa hallita erinomaisesti useita koneita, mutta silti hänelläkin on vain yksi pätevyyslisä. Pätevyyslisän käyttökelpoisuutta arviointiperusteena heikentää myös se, että pätevyyslisää ei menetä ammattitaidon heikentyessä. Pois lukien pitkäaikaissairaudet pätevyyslisää maksetaan työuran loppuun, vaikka työntekijä olisi esimerkiksi harjoituksen puutteen vuoksi menettänyt ammattitaitonsa kyseisen pätevyyslisän osoittamassa työssä. Pätevyyslisä, nimensä mukaisesti, on enemmänkin palkanlisä kuin ammattitaidon ja käytettävyyden mittari.

Palvelussuhteen kesto

Työnantajalla oli käytettävissään palvelussuhteen kestoa koskevat tiedot ja tähän kiinnitettiin huomiota muiden kriteerien rinnalla valittaessa irtisanottavia työntekijöitä.

Huoltovelvollisuuden määrä

Yhtiön mahdollisuudet selvittää työntekijöiden huoltovelvollisuudet ovat olleet heikot ja jouduttiin tulemaan toimeen niillä tiedoilla, jotka johtajilla ja tuotantopäälliköillä olivat käytettävissä. Noin 500 ahtaajan haastatteleminen ei ollut käytännössä mahdollista. Ammattiosastoa oli pyydetty auttamaan tiedonhankintaprosessissa, mutta ammattiosasto kieltäytyi tästä. Ammattiosasto on suhtautunut myös perinteisesti kielteisesti kyselyihin, joita työnantaja suuntaa suoraan ahtaajille. Kyselyn lähettäminen ahtaajille olisi hyvin mahdollisesti johtanut ulosmarssiin. Ulosmarssi lopulta toteutuikin, kun irtisanomisista ilmoitettiin.

Yhtiö on noudattanut asiallisesti työehtosopimuksen määräystä. Työehtosopimuksen määräystä tulkittaessa on otettava huomioon myös sanat "mahdollisuuksien mukaan". Muun muassa huoltovelvollisuuden tarkempi selvittäminen ei näissä olosuhteissa ollut käytännössä mahdollista. Pyrkiessään turvaamaan yhtiön toiminnan jatkuvuuden ja ratkaisuja tehdessään yritys joutuu käyttämään kokonaisharkintaa, ottaen kuitenkin huomioon, mitä irtisanomisjärjestyksestä on määrätty.

Työnantajayhdistyksen valvontavelvollisuus

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ilmoitti Satamaoperaattorit ry:lle 1.2.2011 tuovansa yhtiön vähentämisjärjestyserimielisyyden neuvoteltavaksi. AKT toi paikallisen erimielisyysmuistion Satamaoperaattorit ry:lle 16.2.2011. AKT ei pitänyt kiirettä asian käsittelyn kanssa, joten erimielisyyspöytäkirja allekirjoitettiin liittojen välillä vasta 12.12.2011. Työsuhteet yhtiössä olivat päättyneet jo vuoden 2010 puolella. Satamaoperaattorit ry:llä ei ollut edes teoreettista mahdollisuutta vaikuttaa työvoiman vähentämisjärjestykseen yhtiössä. Vastaajat viittaavat kantansa tueksi työtuomioistuimen tuomioon TT:2011-41.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääasian vaatimusten esittämisen jälkeen Satamaoperaattorit ry ja Steveco Oy ovat kirjallisessa lausumassaan 30.11.2012 ja valmisteluistunnossa 3.12.2012 todenneet, että Kymenlaakson käräjäoikeudessa on vireillä joukko kanteita, joissa kantajina on samoja henkilöitä, joista on kysymys myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n työtuomioistuimessa vireillä olevassa kanteessa. Vastaajana käräjäoikeudessa vireillä olevissa asioissa on Steveco Oy.

Satamaoperaattorit ry ja Steveco Oy ovat pyytäneet, että työtuomioistuimessa asia jätetään lepäämään kunnes käräjäoikeudessa vireillä olevat kanteet on lainvoimaisesti ratkaistu. Käräjäoikeudessa kantajat ovat vaatineet korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n nojalla.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vastustanut lepäämään jättämistä. Käräjäoikeudessa kanteiden peruste on yhdenvertaisuuslain rikkominen. Työtuomioistuimessa vireillä oleva asia ajetaan siitä huolimatta, miten asiat käräjäoikeudessa ratkaistaan.

Asiaa on käsitelty valmisteluistunnossa 3.12.2012.

Työtuomioistuin on päätöksessään 21.12.2012 hylännyt lepäämään jättämistä koskevan pyynnön. Työtuomioistuin on todennut, että kanteet yleisessä tuomioistuimessa perustuvat siihen, että työnantaja on irtisanonut työntekijät ilman asiallista ja painavaa syytä, koska irtisanomiset olivat tapahtuneet syrjivin perustein.

Asiaa on edelleen käsitelty työtuomioistuimen valmisteluistunnossa 3.4.2013. Pääkäsittely, joka oli määrätty pidettäväksi 27.8.2013 on aloitettu. Pääkäsittelyssä asianosaiset ovat ilmoittaneet Kymenlaakson käräjäoikeuden antavan tuomiot edellä mainituissa asioissa 30.8.2013. Vastaaja on katsonut, että työtuomioistuimessa käsiteltävä asia tulisi jättää lepäämään. Pääkäsittely on määrätty jatkettavaksi 15.10.2013.

Kymenlaakson käräjäoikeus on 30.9.2013 antanut tuomion N:ro 13/12674.

Kanteen perusteena on ollut se, ettei kantajien irtisanomisille ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaista taloudellista tai tuotannollista perustetta, koska työnantaja on rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisen uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuutensa. H:n irtisanomiselle ei ole ollut taloudellista tai tuotannollista perustetta myöskään sen vuoksi, että hänen aikaisemmat työnsä nosturinkuljettajana eivät olleet vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Lisäksi kaikki kantajat on valittu irtisanottavaksi syrjivällä tavalla heidän ikänsä, sairauksiensa ja/tai osatyökyvyttömyyseläkkeensä perusteella.

Käräjäoikeus on

- hylännyt G:n, L1:n, C:n, B1:n, Q:n, B:n, Z3:n, S:n, C1:n, U:n, Å3:n ja D1:n kanteet.

- jättänyt sillensä S3:n vaatimukset.

- velvoittanut Steveco Oy:n maksamaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä Ö:lle, I1:lle, T3:lle, U3:lle, K1:lle, V3:lle, X3:lle ja Y3:lle

sekä korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä D:lle, V:lle, M:lle, X:lle, N:lle, T:lle, A:lle, I:lle ja H:lle.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Vastaajat ovat kirjoituksessaan 1.10.2103 pyytäneet, että asiassa annetaan välituomio, jolla asia jätetään lepäämään, kunnes asia on yleisessä tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu.

Vastaajat ovat viitanneet työtuomioistuimen tuomioon TT:2006-27.

Kantaja on lausumassaan 3.10.2013 vastustanut lepäämään jättämistä.

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, voidaanko irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä soveltaa tässä tilanteessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kanteessaan työtuomioistuimessa muun ohella vaatinut Steveco Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n rikkomisesta.

Asiassa on käynyt ilmi, että osa kanteessa mainituista henkilöistä on käräjäoikeudessa vaatinut korvausta Steveco Oy:ltä katsoen, ettei irtisanomiselle ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaista taloudellista tai tuotannollista perustetta, koska työnantaja on rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisen uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuutensa sekä että irtisanottaviksi oli valittu syrjivin perustein.

Työtuomioistuimessa erimielisyys koskee irtisanomisjärjestyksen soveltamista. Käräjäoikeudessa kysymyksessä on ollut myös irtisanomisen peruste. Työnantajalla ei ole taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanomiselle, jos työntekijät ovat sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin.

Työtuomioistuin toteaa, että irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n määräystä sovelletaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Määräys koskee irtisanomisia, jotka on päätetty taloudellisin ja tuotannollisin perustein ja nämä perusteet soveltuvat useampaan työntekijään. Määräyksen noudattaminen tarkoittaa sitä, että irtisanomiset kohdistetaan oikein valittuihin henkilöihin. Irtisanomisjärjestyksen noudattaminen ei ole osa irtisanomisperusteen harkintaa.

Työtuomioistuin katsoo, ettei irtisanottavien valintaa sen vuoksi voi ratkaista ennen kuin on selvitetty, onko taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ollut. Irtisanomissuojasopimuksen määräystä on näistä syistä tulkittava siten, että siinä tarkoitetaan irtisanomisia, joihin on ollut lain tai sopimuksen mukainen peruste. Siten työtuomioistuin katsoo, että taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen täyttyminen on, kun peruste usean kanteessa mainitun työntekijän kohdalla on riitautettu, ratkaistava ennen sen arvioimista, onko irtisanomisjärjestystä sovellettu oikein (TT:2006-27, TT:2007-25).

Asian käsittelyn jatkaminen työtuomioistuimessa tarkoittaisi sitä, että ratkaistaisiin niiden työntekijöiden asema irtisanomisjärjestyksessä, joiden irtisanomisen perustetta ei ole riitautettu käräjäoikeudessa. Toisessa vaiheessa tulisi ratkaistavaksi irtisanomisjärjestyksen soveltaminen niihin työntekijöihin, joiden irtisanomiseen työnantajalla on lainvoimaisesti katsottu olleen peruste. Kumpaakin työntekijäryhmää jouduttaisiin kuitenkin vertaamaan samoihin työntekijöihin, jotka ovat saaneet säilyttää työpaikkansa. Työtuomioistuin ei pidä tarkoituksenmukaisena, että osittain samaa asiaa tutkittaisiin tällä tavoin kahteen kertaan. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että asia on jätettävä kokonaisuudessaan lepäämään, kunnes irtisanomisen perustetta koskevat kysymykset on kaikilta osin selvitetty.

Päätöslauselma

Kanne jätetään oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n nojalla lepäämään, kunnes G:n, L1:n, C:n, B1:n, Q:n, B:n, S:n, C1:n, U:n, D1:n, Ö:n, I1:n, U3:n, K1:n, D:n, V:n, M:n, X:n, N:n, T:n, A:n, I:n ja H:n työsopimuksen irtisanomisen perusteesta Kymenlaakson käräjäoikeudessa vireille pantu asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Asian käsittelyä jatketaan, kun käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa annettu ratkaisu on lainvoimainen. Asianosaisten tulee viipymättä ilmoittaa työtuomioistuimelle esteen poistumisesta. Tällöin annetaan tarvittaessa myös lausunto asianosaisten oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Hotti, Forss, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Päätös on yksimielinen.