Labor court dismissed union claim that salary negotiations must detail components above pay scale bands.

Asiassa oli kysymys siitä, miten työehtosopimuksen määräystä palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvien toimihenkilöiden kanssa käytävistä palkkaneuvotteluista oli tulkittava. Kanteen mukaan sopimuspalkkaisen toimihenkilön kanssa käytävässä neuvottelussa kuukausipalkan osat tuli eritellä.

Määräyksen sanamuodosta ei voitu selvästi päätellä neuvotteluissa käsiteltävien asioiden piiriä. Tuomiossa käsiteltiin lisäksi työehtosopimuksessa olevia työsopimuslomakkeen täyttämisohjeita, osapuolten neuvottelukäyttäytymistä määräyksestä sovittaessa ja määräyksen soveltamiskäytäntöä. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa painavammat perusteet puolsivat työnantajapuolen tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimusmääräys velvoitti työnantajan vuosittain neuvottelemaan palkasta toimihenkilöiden kanssa palkkaperusteiden sisältöä erittelemättä. Siten työntekijäpuolen tulkintakanne tuli hylätyksi.

KANTAJA

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry

VASTAAJAT

Kaupan liitto ry

Kymen Seudun Osuuskauppa

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ja seuraamus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.5.2013

Pääkäsittely 11.9.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksessa (20.4.2010 - 31.3.2013) on sovittu seuraavista määräyksistä:

"3. Kertaerä

Esimiehelle maksetaan (150 euron tai osa-aikaisille pienempi) kertaerä huhtikuun palkanmaksun yhteydessä samoilla edellytyksillä kuin mitä kaupan pääsopimuksen piiriin kuuluvien osalta on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kanssa sovittu."

4. Palkankorotukset 1.4.2012

Taulukkopalkkoja ja henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2012 alkaen 2,4 %."

Työehtosopimus sisältää seuraavat palkkausta ja työkohtaisuuslisän maksamista koskevat määräykset (tes 10 § 1 kohta 1. ja 5. kappale sekä 10 § 3 kohta) :

"Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toimipaikan sijoittuessa myynnin määrän perusteella palkkaluokkien yläpuolelle toimihenkilön palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Työkohtaisuuslisä

3. Toimipaikan esimiehelle maksetaan työkohtaisuuslisänä taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa ottaen huomioon toimipaikan myynnin määrä, toimihenkilön ammatillinen pätevyys ja sellaiset erityisvastuut, jotka eivät kerrytä toimipaikan myynnin määrää.

Työkohtaisuuslisä maksetaan:

a. myynnin ylittäessä ylimmän palkkaluokan mukaisen myynnin tai myynnin ylittäessä 50 %:lla taulukoiden myyntimäärän välin,

b. toimihenkilön osoittaessa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia

c. toimihenkilön vastatessa väliaikaisesti useammasta toimipaikasta sen kerryttämättä varsinaisen toimipaikan myynnin määrää. Työkohtaisuuslisä maksetaan ko. vastuuajalta. Vastuu on väliaikaista, mikäli se ei kestä 1 kokonaista kalenterivuotta

d. toimihenkilön tehdessä kiinteistön valvonta- ja huoltotehtäviä tai hoitaessa asiamiespostia tai tehdessä muita edellä mainittuihin erityisvastuisiin liittyviä tehtäviä.

Useiden edellytysten täyttyessä otetaan se huomioon työkohtaisuuslisän suuruudessa.

Arvioitaessa työkohtaisuuslisän lopullista suuruutta otetaan huomioon myös, riippumatta toimipaikan koosta, henkilöstön ohjauksen ja valvonnan tarve sekä tehtävien kokonaistyöllistävyys ja -vastuut."

Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdassa tarkistusneuvottelujen käymisestä todetaan puolestaan seuraavaa:

Tarkistusneuvottelut

4. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät yhdessä lävitse:

a. edellisen vuoden myynnin perusteella palkkataulukkoon sijoittumisen

b. työkohtaisuuslisän maksamisperusteet

c. 10 §:n 1. kohdan 7. kappaleen mukaiset maksamisperusteet.

Tarkistusneuvottelut käydään:

a. työsopimusta tehtäessä

b. työsuhteen kestäessä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä

c. välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti muuttuessa.

Vastaavat neuvottelut palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle sijoittuvan toimipaikan toimihenkilön kanssa voidaan käydä soveltuvin osin myös muuna ajankohtana vuosittain.

Tarkistusneuvottelujen jälkeen toimihenkilö saa pyynnöstä kirjallisen selvityksen palkan määräytymisperusteista.

Allekirjoituspöytäkirjan 24.10.2007 määräyksessä todetaan pysyväisluonteisesti ns. veikkauslisän maksamisesta (5. kohta):

"Koska veikkausasiamiestoiminta ei kerrytä toimipaikan myynnin määrää, se on työkohtaisuuslisän maksamisen perusteena oleva erityisvastuu. Siitä maksettava työkohtaisuuslisä sisältyy sopimuskauden alussa voimassa olevissa työsuhteissa taulukkopalkan ylittävään henkilökohtaiseen palkkaan. Muuten määräystä noudatetaan sopimuskauden alusta."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kymen Seudun Osuuskauppa ja työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevan marketpäällikkö A:n välillä on 18.1.2012 solmittu työsopimus, kun A on vaihtanut toimipaikkaa Korialta Kausalaan ja 1.1.2012 aloittanut S-marketpäällikkönä. Aikaisemmassa toimipaikassa työskennellessään A:n palkkaus määräytyi toimipaikan vuosimyynnin perusteella työehtosopimuksessa määritellyn taulukon mukaan. Uudessa toimipisteessä on ollut samat toiminnot kuin A:n edellisessä toimipisteessä. Uusi toimipaikka on sijoittunut myynnin määrän perusteella palkkaluokkien yläpuolelle, jolloin työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Työsuhteen ehdoista toimipaikan vaihtuessa on neuvoteltu A:n ja ryhmäpäällikkö B:n kesken. Palkkaneuvotteluissa sovittiin kokonaispalkaksi marketpäällikön vastuualueeseen kuuluvista tehtävistä 3750 euroa. Työsopimuksessa on sovittu, että työsuhteen alkaessa kokonaispalkka eli henkilökohtainen kuukausipalkka on 3750 euroa. Työnantajan työsopimuksen perusteella maksama "kokonaispalkka/ henkilökohtainen kuukausipalkka" 3750 euroa on ylittänyt palkkataulukon ylimmän palkkaluvun 1.1.2012 – 30.3.2012 välisenä aikana 200 eurolla ja 1.4.2012 lukien 115 eurolla (taulukon palkkaluvut 3550 euroa ja 1.4.2012 lukien 3635 euroa).

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, olisiko A:n kanssa tullut työsopimusta tehtäessä 1 neuvotella ja sopia palkan määräytymisen perusteista (työehtosopimuksen 10 §:n 4.kohdan 3. kappaleen "tarkistusneuvottelut") eli siitä, mistä mahdollisista eristä ylimmän taulukon palkkaluvun ylittävä palkan osuus muodostuu.

KANNE

Vaatimukset

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry on vaatinut, että

1) Kymen Seudun Osuuskauppa tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, koska se on laiminlyönyt noudattaa työehtosopimuksen palkankorotusta ja kertaerän maksamista koskevia määräyksiä,

2) Kymen Seudun Osuuskauppa tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, koska se on laiminlyönyt käydä työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan mukaiset tarkistusneuvottelut,

3) Kaupan liitto ry tuomitaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan tarkistusneuvottelujen käymisen osalta, ja

4) Kymen Seudun Osuuskauppa ja Kaupan liitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n oikeudenkäyntikulut 3.363,20 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan "tarkistusneuvottelut"

Tarkistusneuvottelut olisi pitänyt käydä ja maksamisperuste todeta ylimmän palkkaluokan ylityksen ja veikkausasiamiestoiminnan osalta.

Määräyksiä ei voida tulkita niin, että työkohtaisuuslisät - sekä vanhat perusteet että mahdolliset uudet – sisältyisivät aina automaattisesti taulukon ylittävään kokonaispalkkaan. Työnantaja on laiminlyönyt käydä tarkistusneuvottelut ja todeta työkohtaisuuslisän maksamisperusteet uutta työsopimusta laadittaessa. Kun veikkausasiamiestoiminta ei kerrytä toimipaikan myynnin määrää, se on työkohtaisuuslisän maksamisen perusteena oleva erityisvastuu. Jos esimieheen voidaan kohdistaa työoikeudellisia seurauksia veikkaustoiminnan puutteista toimipaikassa, katsotaan hänen vastaavan niistä. A:lle ei ole ilmoitettu, ettei hän vastaa veikkaustoiminnasta.

A:n palkkaan on sisällytetty mitään toteamatta kysymykseen tulevat työkohtaisuuslisät.

Osapuolten tarkoitus

Palkkataulukon ulkopuolella käytäviä palkantarkistusneuvotteluja koskeva 10 §:n 4 kohdan 3. kappaleen sopimusmääräys on otettu työehtosopimukseen ensimmäistä kertaa 12.4.2011 alkaneelle sopimuskaudelle valtakunnansovittelijan sovintoesityksen jälkeen Kaupanalan esimiesliiton esittämässä muodossa. Työnantajapuolen kanssa on käyty lävitse määräyksen tarkoitus, jonka mukaan neuvoteltava on myös muun muassa työkohtaisuuslisän perusteista palkkataulukon yläpuolelle sijoituttaessa. Keskustelussa on todettu, että palkantarkistusneuvotteluissa on todettava ainakin muun muassa työkohtaisuuslisän peruste, vaikka ei välttämättä sen suuruutta euromääräisesti.

Työehtosopimuksen sanamuoto

Vastaavat neuvottelut -ilmaisulla viitataan siihen, että palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle sijoittuvan toimipaikan toimihenkilön kanssa ei välttämättä voida käydä normaaleja neuvotteluja esimerkiksi edellisen vuoden myynnin perusteella palkkaluokkiin sijoittumisen osalta. Sen sijaan työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden osalta ei ole estettä sille, miksi perusteita ei tule käsitellä "vastaavat neuvottelut" -ilmaisun perusteella. Elleivät nämä perusteet kuuluisi neuvoteltaviksi, ei määräykselle jäisi sanottavaa merkitystä. Soveltuvin osin - ilmaus tarkoittaa sitä, että jos jonkin tietyn syyn takia asiaa ei voida käsitellä samoin kuin muutoin on määrätty, se käsitellään kuitenkin mahdollisimman laajasti samalla tavoin kuin normaalitilanteessa.

A:n kohdalla kaikki palkan määräytymisen vaikuttavat seikat ovat olleet tiedossa jo työsopimusta tehtäessä, joten ei ole ollut estettä käsitellä ylimmän palkkaluokan ylitystä ja veikkausasiamiestoiminnan vaikutusta palkkauksessa.

Työehtosopimuksen työsopimuksen täyttämisohjeen mukaan sijoituttaessa palkkataulukon piiriin kuukausipalkan osat eritellään. Työsopimusta tehtäessä työkohtaisuuslisän maksamiseen oikeuttavat eri perusteet on todettava työnantajan ja toimihenkilön välillä, ja tämän perusteella määritellään toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka eli sen suuruus. Sitä, että henkilökohtaiseen kuukausipalkkaan sisältyvät palkkaetuudet tulee perusteiltaan mainita, ilmentää työsopimuksen täyttämisohjeiden mukaan muun ohessa välillisesti myös se, että "muilla erikseen eriteltävinä palkkaeduilla" tarkoitetaan esimerkiksi myös polttonesteiden myynnin huomioimista (10 §:n 2 kohta).

Pakottavan lainsäädännön merkitys tulkinnassa

Työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaan työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, kuten palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteista. Säännös on luonteeltaan pakottava eivätkä työmarkkinajärjestöt voi sopia tästä toisin. Työnantajan kyseinen selvitysvelvollisuus soveltuu nimenomaan kokonaispalkkaustilanteisiin, koska niissä työntekijällä on kiistaton intressi saada selville palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työnantaja on kiistänyt työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan määräyksen velvoittavuuden. Kun työnantajaliitto ei ole korjannut tältä osin työehtosopimuksen virheellistä soveltamista, saatuaan asiasta tiedon, se on rikkonut valvontavelvollisuutensa. Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, koska se on erimielisyyden tultua vireille tukenut Kymen Seudun Osuuskaupan virheellistä tulkintaa asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry on vastauksessaan, johon Kymen Seudun Osuuskauppa on osaltaan yhtynyt, vaatinut kanteen vaatimuskohtien 2, 3 ja 4 hylkäämistä.

Lisäksi Kaupan liitto ry ja Kymen Seudun Osuuskauppa ovat vaatineet, että Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry velvoitetaan korvaamaan sekä Kaupan liitto ry:n ja Kymen Seudun Osuuskaupan oikeudenkäyntikulut että asianosaiskulut 5.126,17 eurolla laillisine korkoineen.

Kymen Seudun Osuuskauppa on myöntänyt kanteen vaatimuskohdan 1 oikeaksi. Huhtikuun 2012 kertaerä ja palkankorotus on maksettu A:lle myöhässä 2012 elokuun palkanmaksun yhteydessä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Osapuolten tarkoitus

Palkkaluokan yläpuolelle sijoittuvalle toimihenkilölle on maksettava taulukkopalkkaa suurempaa palkkaa, ja ylityksen suuruus on työnantajan ja työntekijän välinen neuvottelukysymys. Palkan suuruudesta tulee keskustella ja neuvotella osapuolten kesken, mutta työkohtaisuuslisän suuruutta tai perustetta ei tarvitse erikseen eritellä. Varsinaisia palkantarkistusneuvotteluja eli työkohtaisuuslisien läpikäymistä ei siten tarvitse käydä palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvan toimihenkilön kanssa.

Kyseessä oleva määräys on Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n laatima ja sitä on tulkittava sen laatijan vahingoksi. Mikäli työntekijäpuoli on tarkoittanut määräyksellä, että työkohtaisuuslisät tulee eritellä myös palkkaluokkien ylä- ja alapuolelle sijoittuvien toimihenkilöiden kohdalla, sen olisi tullut huolehtia siitä, että toinen osapuoli saa oikean käsityksen esityksen tarkoituksesta. Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:llä olisi ollut selontekovelvollisuus esityksensä sisällöstä.

Työehtosopimuksen sanamuoto ja systematiikka

Työnantajapuolen kannan mukaiseen tulkintaan viittaavat myös määräyksen sanamuodot "vastaavat neuvottelut" ja "soveltuvin osin". Vastaavat neuvottelut viittaavat selkeästi palkasta ja sen suuruudesta keskustelemiseen, koska toimihenkilön palkka määräytyy työsopimuksen mukaan eikä taulukkopalkan perusteella. Neuvottelun kohteena on siten kokonaispalkan suuruus. Soveltuvin osin puolestaan tarkoittaa sitä, ettei neuvotteluissa tarvitse käydä läpi työkohtaisuuslisiä muun muassa siitä syystä, että palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Työehtosopimuksen systematiikka on rakentunut periaatteelle, että työehtosopimuksessa on erikseen mainittu, mikäli jokin määräys koskee palkkaluokkien ala- ja yläpuolelle sijoittuvia toimihenkilöitä. Työehtosopimuksessa ei ole nimenomaisesti todettu, että työkohtaisuuslisät tulisi eritellä palkkaluokkien ala- ja yläpuolelle sijoittuvien kohdalla kuten palkkaluokkiin sijoittuvien kohdalla. Työehtosopimuksessa puhutaan ainoastaan soveltuvin osin käytävistä neuvotteluista määräämättä kuitenkaan nimenomaisesti, että työkohtaisuuslisät tai niiden perusteet pitäisi eritellä. Työsopimuslomaketta tai sen täyttöohjeita olisi muutettu, mikäli työkohtaisuuslisät pitäisi eritellä.

Pakottavan lainsäädännön merkitys tulkinnassa

Työsopimuslaki ei velvoita erittelemään palkkaa eikä siitä voi hakea johtoa työehtosopimuksen määräyksen tulkintaan. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää viittaamalla sopimussuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen (HE 157/2000). Palkan osalta on riittävää ilmoittaa esimerkiksi kuukausipalkan määrä eli kokonaispalkka siitä työstä, mitä työntekijä tekee.

Soveltamiskäytäntö

Vakiintunut käytäntö on ollut työnantajapuolen näkemyksen mukainen eli palkasta on keskusteltu, mutta työkohtaisuuslisiä ei ole eritelty.

A:lle on ollut selvää, että palkka on kokonaispalkka kaikesta siitä työstä, mitä hän tekee. Työsopimusta tehtäessä ei ole käyty yksityiskohtaisesti läpi, mitä kaikkia työkohtaisuuslisiä kokonaispalkka sisältää, eikä työehtosopimus tätä edellytäkään. Palkasta on aidosti keskusteltu ja neuvoteltu sen suuruudesta työntekijän ja työnantajan edustajan välillä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kymen Seudun Osuuskauppa ei ole laiminlyönyt työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohtaa tarkistusneuvottelujen käymisestä, eikä Kaupan liitto ry ole siten laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palkantarkistuslomakkeet yhdeksästä alueosuuskaupasta

2. Palkkataulukon yläpuolisen esimiehen kanssa tehty työsopimus HOK-Elanto

3. Palveluesimies 4/2012 julkaistu kirjoitus "Kysely esimiesten työehtosopimusten noudattamisesta ja työajoista"

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n tulkintaohje

2. C:n lähettämä sähköpostiviesti 8.5.2011

3. D:n sähköpostiviesti 10.5.2012

Kantajan henkilötodistelu

1. Toiminnanjohtaja E

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, työmarkkinapäällikkö, SOK

2. F, neuvottelupäällikkö, Kaupan liitto ry

3. G, henkilöstönkehittämispäällikkö, Suur-Savon osuuskauppa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

H on esittänyt uutena todisteena pääkäsittelyssä Kaupanalan Esimiesliitto ry:n tiedotteen vuodelta 2012. H on kertonut syyksi todisteen esittämiseen vasta pääkäsittelyssä sen, että hän on saanut todisteen vasta vähän ennen pääkäsittelyä. Työtuomioistuinlain 31 §:n mukaan asianosainen ei saa vedota sellaiseen todisteeseen, johon ei ole vedottu valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Todisteena esitetty tiedote on vuodelta 2012 ja se on ollut mahdollista hankkia ja esittää asiaa valmisteltaessa. Kun todisteen esittämiselle vasta tässä vaiheessa ei näin ollen ole esitetty pätevää syytä, se jätetään huomioon ottamatta asiaa käsiteltäessä.

Pääasia

Vuoden 2011 työehtosopimusneuvotteluista esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu toiminnanjohtaja E:tä vuonna 2011 käydyistä työehtosopimusneuvotteluista. Taustalla oli työtuomioistuimen ratkaisu (TT 2009:4), jonka mukaan palkantarkistusneuvotteluja koskeva sopimusmääräys ei koskenut taulukoiden yläpuolella olevia henkilöitä. Asia oli ollut esillä myös vuoden 2010 neuvottelukierroksella, mutta siihen ei tuolloin saatu muutosta. Myös vuoden 2011 neuvotteluissa valtakunnansovittelijan toimistossa palkantarkistusneuvotteluja koskevaa määräystä esitettiin työnantajapuolen edustajalle F:lle, jolle esitys ei kelvannut. Tämän jälkeen E esitti nimikkeen muuttamista väljempään muotoon "vastaavat neuvottelut". Tämän mukainen määräys sisältyikin valtakunnansovittelijan 10.4.2011 tekemään sovintoehdotukseen, jonka osapuolet hyväksyivät.

E:n käsityksen mukaan määräyksen sisältö ei voinut jäädä F:lle epäselväksi, jos hän oli seurannut keskusteluja valtakunnansovittelijan luona. E oli neuvotteluissa kertonut, mihin kohtiin "vastaavilla neuvotteluilla" viitattiin eli määräyksen edellä oleviin kappaleisiin, joista toinen sisälsi työkohtaisuuslisät. E:n päätavoitteena oli juuri palkkataulukoiden yläpuolella olevien palkkaperusteista neuvotteleminen. Määräyksen tarkoitusta ei tarvinnut päätellä, kun sen luki alusta loppuun asti. Erimielisyys ja myöhemmin esiin tulleet vastaajapuolen väitteet tulivat E:lle yllätyksenä, koska F ei ollut tuonut niitä neuvotteluissa esille.

A:n kokonaispalkkaan oli E:n mukaan sisällytetty kaikki yleiskorotuksia myöten, eikä hän ollut edes tietoinen esimerkiksi veikkauslisästä. Mistään palkkaperusteista ei keskusteltu työnantajan kanssa. Työehtosopimuksen määräyksen mukaan lisien määriä ei tarvinnut palkkaneuvotteluissa eritellä, mutta perusteet piti. Jos työntekijän sopimuspalkka oli esimerkiksi 4.000 euroa kuukaudessa, työnantajan tuli neuvotteluissa tuoda esiin, mistä palkka koostui. Tulkinta ei voinut olla sellainen, että kaikki myöhemminkin tulevat lisät sisältyisivät sopimuspalkkaan. Toisaalta jos jonkin palkkaerän peruste poistui, palkkaa voitiin tältä osin alentaakin.

Asia oli hyvin merkityksellinen, koska siinä tapauksessa, että jokin lisä jäisi erittelylistasta pois, toimihenkilö saattaisi vaatia sitä erikseen. Vastaavat neuvottelut tarkoittivat keskustelua siitä, oliko palkka oikeassa suhteessa työtehtäviin ja voitiinko sitä nostaa ja niin edelleen. F ei muistanut, miten tai miksi termi "vastaavat neuvottelut" oli otettu sopimukseen.

Soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

E on kertonut, että työehtosopimusta sovelletaan 216:een palkkataulukon yläpuolella olevaan esimieheen. Tehdyn kyselyn mukaan useimmissa tapauksissa heidän palkanmuodostuksensa erät oli eritelty tai esimiehet olivat muuten tietoisia palkkauksensa perusteista. F on kertonut, että käytännön syynä erittelyyn on se, ettei erittelyn ulkopuolelle jäänyttä lisää voitaisi myöhemmin vaatia.

C, jonka työtehtäviin kuuluu osuuskauppojen työoikeudellinen neuvonta ja konsultointi, on kertonut käytännön olleen sen, että palkantarkastusneuvottelut tuli käydä taulukon yläpuolelle sijoittuvien työntekijöiden kanssa, mutta työkohtaisuuslisämääräykset eivät koskeneet kyseisiä sopimuspalkkaisia toimihenkilöitä. Näin hän on ohjannut osuuskauppoja toimimaan käytännössä sekä ennen kevättä 2011 että sen jälkeen, koska tulkinta ei hänen käsityksensä mukaan ollut muuttunut.

Suur-Savon Osuuskaupan henkilöstönkehittämispäällikkö G on kertonut, että hänen toimipaikassaan Suur-Savon Osuuskaupassa palkkakeskustelut on käyty kerran vuodessa. G antoi työssään esimiehille ohjeita työehtosopimuksen tulkinnasta ja palkkaneuvottelujen käymisestä. Sopimuspalkkaisten palkkaa ei ollut eritelty. E kävi tapaamassa häntä keväällä 2013 ja kertoi, että työehtosopimuksen mukaan palkat tuli eritellä, jolloin käytäntöä oli muutettu ja taulukon yläpuolelle sijoittuvat esimiehet oli laitettu samaan taulukkoon muiden kanssa. G oli ollut yllättynyt E:n kertomasta tulkinnasta ja luullut toimineensa aiemmin oikein. Hän ei ollut tarkistanut asiaa C:ltä, vaan oli E:n esittämän perusteella tulkinnut, että näin tuli toimia. Aiemmin asiassa ei ollut ongelmia, mutta erittelyn myötä asiat menivät hankalaksi, kun erilaiset työkohtaisuuslisät kuten veikkaus- ja postilisä täytyi käydä läpi, vaikka niissä ei tapahtunut mitään muutoksia.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Osapuolten tarkoitus ja määräyksen sanamuoto

Työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan ensimmäisessä kappaleessa on määräys asioista, joita tarkistusneuvotteluissa käsitellään. Näihin kuuluvat työkohtaisuuslisän maksamisperusteet. Toisessa kappaleessa on määräys neuvottelujen ajankohdasta. Kolmannessa kappaleessa on riidanalainen määräys vastaavien neuvottelujen käymisestä soveltuvin osin myös palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle sijoittuvan toimihenkilön kanssa. Määräyksen sanamuoto on tältä osin työtuomioistuimen käsityksen mukaan niin väljä, ettei siitä sellaisenaan voi luotettavasti päätellä neuvotteluissa käsiteltävien asioiden piiriä.

Työehtosopimuksessa oleviin työsopimuslomakkeen täyttämisohjeisiin on kuitenkin erikseen kirjattu, että taulukon yläpuolelle sijoittuvan toimihenkilön palkka määräytyy työsopimukseen merkittävän henkilökohtaisen kuukausipalkan mukaan, kun sen sijaan palkkataulukon piiriin sijoituttaessa kuukausipalkan osat eritellään työkohtaisuuslisien suuruuksineen ja maksamisperusteineen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen teksti tukee työnantajapuolen tulkintaa, jonka mukaan taulukon yläpuolelle sijoittuvien esimiesten kanssa käytävien neuvottelujen kohteena on kokonaispalkan suuruus.

Työehtosopimusneuvotteluja käyneiden E:n ja F:n kertomukset määräyksen sisällön ja merkityksen esille tuomisesta neuvotteluissa ovat osin vastakkaiset. E:n mukaan määräyksen tavoitteena oli nimenomaan palkkataulukoiden yläpuolella olevien palkkaperusteista neuvotteleminen. Toisaalta E:nkin kertoman mukaan määräyksen sanamuotoa väljennettiin sen vuoksi, ettei työnantajapuoli voinut hyväksyä samanlaisten neuvottelujen käymistä kuin taulukon piiriin kuuluvien esimiesten kohdalla. F on kertonut, ettei E:n nyt esittämä tulkintatapa käynyt hänelle neuvotteluissa selväksi, ja tämän sisältöinen määräys olisi neuvotteluissa torjuttu. Sen sijaan F oli käsittänyt, että tarkoituksena oli ottaa käyttöön vuosittaiset kokonaispalkan tasoa koskevat neuvottelut. Niinikään C oli tapaamisessa ennen valtakunnansovittelijan luona käytyjä neuvotteluja ymmärtänyt, ettei määräys asiallisesti muuttaisi neuvottelujen sisältöä.

Työtuomioistuin toteaa käsityksenään, että osapuolet ovat ymmärtäneet neuvottelutuloksen toisistaan poikkeavalla tavalla. Työnantajapuolen edustaja F on voinut perustellusti saada määräyksen sisällöstä toisenlaisen käsityksen kuin sen laatija on tarkoittanut. F:n käsitystä tukevat työsopimuslomakkeen täyttöohjeet, joissa palkkatekijöiden erittelyvelvollisuus on selvästi rajattu koskemaan vain taulukoiden piiriin kuuluvia esimiehiä. Työnantajapuolelta on myös esitetty vahvoja syitä sen puolesta, että ylempien esimiesten palkkarakenne ja -neuvottelut on haluttu pitää yksinkertaisina ja ettei tämän tavoitteen vastaista määräystä olisi voitu hyväksyä ilman perusteellista keskustelua. Koska työnantajapuolen asennoituminen tähän kysymykseen on jo edellisiltä neuvottelukierroksilta ollut toimihenkilöpuolen tiedossa, jälkimmäisellä osapuolella olisi ollut erityinen velvollisuus tehdä selkoa esittämänsä määräyksen tarkoituksesta. Tällaista keskustelua ei ole asiassa luotettavasti näytetty käydyn.

Soveltamiskäytäntö

Kantaja on vedonnut tulkintansa tueksi lisäksi siihen, että määräyksen soveltamiskäytäntö on vakiintunut ja palkkataulukkojen yläpuolisten esimiesten kanssa on käyty palkantarkistusneuvottelut, joissa on eritelty työkohtaisuuslisä ja sen maksamisperusteet. Kirjallisen selvityksen perusteella ainakin osassa osuuskauppoja on ollut käytössä palkantarkistuslomakkeet, joissa palkkataulukkojen yläpuolisten esimiesten työkohtaisuuslisät ja maksamisperusteet on eritelty (kantajan todiste 1 ja 3).

Työnantajapuolen mukaan väitettyä vakiintunutta ja yhteisesti hyväksyttyä käytäntöä ei ole ollut. Palkasta on keskusteltu, mutta työkohtaisuuslisiä ei ole eritelty. Samoin on soveltamiskäytännöstä kertonut G, jonka mukaan sopimuspalkkaisten osalta erittelyjä ei ole tehty, vaan kokonaispalkasta on keskusteltu kerran vuodessa. Näin hän oli myös ohjeistanut osuuskaupan esimiehiä toimimaan. Vastaavasti on soveltamiskäytännöstä SOK:ssa kertonut C, jonka kertomusta asiasta esitetty kirjallinen näyttö osaltaan tukee (vastaajan todisteet 2 ja 3). Suur-Savon Osuuskaupassa käytäntöä oli muutettu vasta E:n vierailun jälkeen keväällä 2011.

Osuuskaupoissa, joita on yhteensä 20, on edellä selostetun työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen perusteella ollut käytössä epäyhtenäisiä palkkaneuvottelukäytäntöjä. Työtuomioistuin katsoo näin ollen, ettei asiassa ole näytetty syntyneen oikeuskäytännössä edellytettyä ja asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä sopijapuolten yhteisesti hyväksymää vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Yhteenveto

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiaa kokonaisuutena arvioidessaan, että painavimmat perusteet puoltavat vastaajien tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan määräys velvoittaa työnantajan vuosittain neuvottelemaan palkasta kyseisten toimihenkilöiden kanssa palkkaperusteiden sisältöä erittelemättä. Kanne on siten hylättävä.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kymen Seudun Osuuskauppa on myöntänyt, että huhtikuun 2012 kertaerä ja palkankorotus on maksettu A:lle myöhässä 2012 elokuun palkanmaksun yhteydessä, ja näin rikkoneensa tieten työehtosopimusta. Tarkistusneuvottelujen osalta Kymen Seudun Osuuskauppaan ja Kaupan liitto ry:hyn kohdistetut vaatimukset työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä tulee asian lopputulokseen nähden hylätä.

Hyvityssakon määrässä on otettu huomioon muun muassa, että kertaerän ja palkankorotuksen maksun viivästyminen on koskenut ainoastaan yhtä työntekijää ja työnantaja on korjannut virheellisen menettelynsä.

Oikeudenkäyntikulut

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n hävittyä asian se on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Kulut on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Kymen Seudun Osuuskaupan maksamaan työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 800 euroa.

Muilta osin kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja Kymen Seudun Osuuskaupan oikeudenkäyntikulut 5.126,17 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Hotti, Rekola, Lehto ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.