Labor court orders employer to pay severance to union representative dismissed for economic reasons without full stoppage.

Työnantaja oli tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanonut työntekijän, joka ennen irtisanomista oli valittu yrityksen työsuojeluvaltuutetuksi. Työsuojeluvaltuutetun valinnassa tapahtuneiden menettelytapavirheiden ei katsottu aiheuttavan työsuojeluvaltuutetun valinnan pätemättömyyttä. Vaalin tulosta ei tehnyt pätemättömäksi myöskään se, että tuloksesta ei ollut ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, kun työnantajan oli näytetty saaneen muulla tavalla tiedon työsuojeluvaltuutetun valinnasta. Työntekijällä oli siten ollut irtisanomisajankohtana työsuojeluvaltuutetun asema.

Tuotantoyksikön toimintaa ei ollut kokonaan keskeytetty. Työnantaja ei ollut yleissopimuksessa edellytetyllä tavalla työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todennut, ettei hänelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työantaja oli työsuojeluvaltuutetun irtisanoessaan menetellyt yleissopimuksen vastaisesti.

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Kometos Oy

ASIA

Työsuojeluvaltuutetun irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.5.2013

Pääkäsittely 20.8.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä ajaksi 1.10.2009-30.9.2012

tehdyn teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 LUKU

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN

ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään

30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TAUSTA

Varastotyöntekijä A on ollut työsuhteessa Kometos Oy:n palveluksessa 3.9.2007 lukien. A:n työtehtäviin varastossa kuului muun muassa tavaran tilaaminen, lähettäminen ja pakkaaminen, hintojen päivitykset, laskujen tarkastus ja inventaariot. A osallistui muun tuotantohenkilöstön tavoin lähtevien moduuleiden pakkaamiseen ja lähetykseen.

A:n työsuhde irtisanottiin kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen 17.11.2010. Irtisanomisen perusteeksi ilmoitettiin vähentyneestä työtilanteesta ja työtehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuva tuotannollinen ja taloudellinen syy.

A:n irtisanomista ovat edeltäneet 28.10.2010 aloitetut yhteistoimintaneuvottelut, joiden kohteena on ollut koko henkilökunta. Yhteistoimintaneuvottelujen perusteella A:n lisäksi yhden sähköasentajan työsuhde on päätetty 17.11.2010 tehdyllä irtisanomisella.

Työturvallisuuskeskuksen työsuojelurekisteriin on 20.1.2010 ilmoitettu Kometos Oy:n työsuojeluvaltuutetuksi A toimikaudeksi 2010-2011. A:n työsuojeluvaltuutetun tehtävä on ilmoitettu päättyneeksi 17.11.2010 työsuojelurekisteriin 3.12.2010 tulleella sähköisellä ilmoituksella.

A:n tuntipalkka työsuhteen päättyessä oli 11,53 euroa. Tämän mukaan laskettu kuukausipalkka on 1.983,16 euroa.

A on ollut työsuhteen päättymisen jälkeen työttömänä työnhakijana 17.3.2011 saakka, josta alkaen osa-aikaisena työntekijänä ja 6.6.2011 alkaen kokoaikaisena työntekijänä.

Kometos Oy:n toimintakertomuksen mukaan yhtiön palveluksessa vuonna 2010 oli 13 työntekijää ja 12 toimihenkilöä.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Kometos Oy:n maksamaan työsuojeluvaltuutettu A:lle työsopimussuhteen perusteettoman irtisanomisen johdosta työehtosopimuksen osana noudatettavan TT -SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen mukaisena korvauksena 18 kuukauden palkkaa vastaavan 35.696,88 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, sekä

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Kometos Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

Työsopimuksen irtisanominen

A toimi Kometos Oy:n työsuojeluvaltuutettuna. Aiemmin A toimi työsuojeluvaravaltuutettuna ja kävi vuonna 2008 silloisen työsuojeluvaltuutetun B:n kanssa Järvenpäässä työsuojelukurssin, josta on toimitettu todistus Kometos Oy:lle. A on työsuojeluvaltuutettuna osallistunut yhdessä työsuojelupäällikkö C:n kanssa työsuojelukierroksille, joista tehdyt pöytäkirjat on tallennettu yrityksen tietojärjestelmään. A on myös ollut osallisena tuotantopalavereissa, joissa on käsitelty työturvallisuuteen liittyviä asioita. B oli valittu työsuojeluvaltuutetuksi kaudeksi 2008-2009, mutta hän irtisanoutui yhtiöstä, joten A jatkoi työsuojeluvaltuutettuna kauden loppuun ja valittiin työsuojeluvaltuutetuksi seuraavaksi kaudeksi, kun muita ehdokkaita ei ollut. A:n työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut yleissopimuksen 4.3 -kohdan mukaista irtisanomisperustetta. Yleissopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimus voidaan irtisanoa vain, mikäli tuotantoyksikön toiminta kokonaan lopetetaan tai keskeytetään.

A on irtisanottu vastoin yleissopimuksen edellä mainittua määräystä, sillä Kometos Oy:n toiminta jatkui marraskuussa 2010 normaalisti. Työsuojeluvaltuutetun kanssa ei myöskään oltu yhteisesti todettu, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Tosiasiassa myöskään A:n omat työtehtävät eivät olleet vähentyneet, sillä A:n irtisanomisen jälkeen yhtiön muut työntekijät, erityisesti elementtiasentaja D, tekivät A:lle aiemmin kuuluneet varastotyöntekijän tehtävät.

Yleissopimuksen mukaan korvauksena työsuojeluvaltuutetun sopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä on työnantajan suoritettava vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että työsuojeluvaltuutetulle yleissopimuksessa taattuja oikeuksia on loukattu. Kohtuullisena yleissopimuksen mukaisena korvauksena on siten pidettävä vaadittua 18 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää 35.696,88 euroa.

Asia on jäänyt liittoneuvotteluissa marraskuussa 2012 erimieliseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Kometos Oy on osaltaan yhtynyt, ensisijaisesti kiistänyt kanteen, ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on toissijaisesti vaatinut kanteen hylkäämistä siltä osin, kuin korvattavaksi on vaadittu yli kolmen kuukauden palkkaa vastaavaa määrää.

Lisäksi Teknologiateollisuus ry on vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Kometos Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Taustaa

Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen perusteena oli Kometos Oy:n toiminnan hiljentyminen syksyllä 2010. Yhteistoimintaneuvottelujen perusteella useita työntekijöitä lomautettiin sekä työntekijöitä velvoitettiin pitämään heille kertyneitä pitämättömiä vuosilomia. Myös työntekijöiden työnkuvia muutettiin tai järjesteltiin uudelleen. Samanaikaisesti Kometos Oy:ssä otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, mikä johti siihen, ettei yhtiöllä ollut enää tarjota työtehtäviä kokoaikaiselle varastotyöntekijälle.

A:n työsuojeluvaltuutetun asema

A ei ole toiminut Kometos Oy:ssä työsuojeluvaltuutettuna.

Kometos Oy:n ensimmäinen vaali työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi on järjestetty 17.1.2011. Kometos Oy:n edustaja on hyväksynyt valinnan 20.1.2011. Ensimmäisessä vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi on valittu E ja ensimmäiseksi varavaltuutetuksi F.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 30 §:n mukaan työsuojeluvaltuutetun vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen. Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.

Kometos Oy:ssä ei ole järjestetty työsuojeluvaltuutetun vaalia aikana, jolloin A on ollut työsuhteessa Kometos Oy:hyn. Tällaisen vaalin järjestämisestä ei ole ilmoitettu Kometos Oy:n edustajalle, eikä Kometos Oy:n edustajalle ole toimitettu kirjallista ilmoitusta vaalin tuloksesta.

Koska mainitun lainkohdan mukaisia menettelysääntöjä ei ole noudatettu, A ei ole missään vaiheessa saanut työsuojeluvaltuutetun asemaa. A:lle ei myöskään ole missään vaiheessa suoritettu rahallista korvausta siitä, että hän olisi toiminut työsuojeluvaltuutettuna, eikä annettu vapautusta säännöllisten työtehtävien hoitamisesta sillä perusteella, että hän olisi hoitanut työsuojeluvaltuutetun tehtäviä.

Koska A ei ole toiminut työsuojeluvaltuutettuna, hänen ja Kometos Oy välisessä työsuhteessa ei voida soveltaa TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen 4.3 -kohdan määräyksiä, eikä häntä tämän vuoksi voida katsoa irtisanotun kyseisen määräyksen vastaisesti.

Irtisanomistilanteen jälkeen toimitusjohtaja H on vielä 23.12.2010 käynyt A:n kanssa puhelinneuvottelun, jonka yhteydessä H on todennut, että Kometos Oy:llä on avoinna tuotantopäällikön ja automaatioasentajan toimet. Osapuolet ovat puhelinkeskustelussa yhdessä todenneet, että A:n työkokemus tai koulutus eivät ole riittäviä kumpaankaan työtehtävään. A:lle on tarjottu samassa yhteydessä RST-hitsaajan koulutusta, johon Kometos Oy tarjoutui maksamaan muutaman päivän tai viikon mittaisen uudelleenkoulutusjakson. A ei ole hyväksynyt kyseistä tarjousta. Kometos Oy:n ja A:n toiminta on täyttänyt TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen 4.3 -kohdan edellyttämän yhteisen toteamisen, joka oikeuttaisi poikkeamaan kyseisestä määräyksestä, vaikka A:n katsottaisiin olleen työsuojeluvaltuutettu.

Työn vähentyminen, tuotannolliset ja taloudelliset syyt

Työnantajan tarjolla oleva työ on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisesti vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi toiminnan yllä selostetuista uudelleenjärjestelyistä sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otosta johtuen. Näin ollen Kometos Oy:n toteuttamat uudelleenjärjestelyt sekä irtisanomiset ovat olleet välttämättömiä työnantajan toiminnan turvaamiseksi.

A:n irtisanomisen jälkeen varastotyöntekijän työtehtävät on oman päätyönsä ohella hoitanut elementtiasentaja D, joka on tehnyt päätyönään kokoonpano- ja asennustehtäviä. Näiden suorittamiseen A:n kokemus ja koulutus ei olisi riittänyt.

Yhteistoimintaneuvottelut, työn vähentyminen, uudelleenjärjestelyt sekä organisaation muutos ovat koskeneet koko yhtiötä. Useiden työntekijöiden työtehtävät ovat muuttuneet.

Vaaditun korvauksen määrä

Koska A ei ole toiminut työsuojeluvaltuutettuna, häneen ei sovelleta TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen 4.3 -kohdan määräyksiä, joiden perusteella työnantajan tulisi suorittaa vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

A:n työsuhteen päättymiseen tulee soveltaa työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisia määräyksiä, joiden perusteella työnantaja voidaan velvoittaa suorittamaan työntekijälle kolmesta 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli työsopimus olisi päätetty ilman, että päättämiselle olisi ollut työsopimuslaissa hyväksytty syy. Korvauksen määrää harkittaessa on otettava huomioon muun muassa työtä vailla jäämisen arvioitu kesto ja arvioitu ansionmenetys.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Liittoneuvotteluasiakirjat, sisältää työsuojeluhenkilörekisterin sähköpostiviestin 8.11.2012

2. F:n 29.9.2010 sähköpostiviesti A:lle (liitteenä valokuva)

3. Sähköposti työsuojeluhenkilörekisteristä 27.5.2013

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kometos Oy:n ensimmäisen työsuojeluvaltuutetun E:n valinta 20.1.2011

2. Tuntikortit (D)

3. Listaus lomautuksista ja lomien pitämisestä

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. G

Vastaajan henkilötodistelu

1. H

2. I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuojeluvaltuutetun asemasta esitetty selvitys

A on kertonut, että Kometos Oy:ssä oli hallin puolella järjestetty kahvitunnilla lippuäänestys, jossa työsuojeluvaltuutetuksi oli valittu B ja varavaltuutetuksi A. B oli myöhemmin irtisanoutunut yhtiön palveluksesta, minkä jälkeen A oli jatkanut työsuojeluvaltuutettuna, koska muita ehdokkaita ei ollut.

A on lisäksi kertonut, että työpaikalla oli järjestetty kerran kuukaudessa työsuojelukierros, johon olivat osallistuneet työsuojelupäällikkö C, A työsuojeluvaltuutettuna ja F varavaltuutettuna. Kierroksilla oli käyty läpi koko yritys ja C oli kirjannut tehdyt havainnot tietojärjestelmään. A on myös kertonut, että hän oli keväällä 2009 osallistunut kolme päivää kestäneeseen työsuojelukoulutukseen Järvenpään aikuiskoulutuskeskuksessa.

Kometos Oy:ssä vuosina 2005-2012 työskennellyt G on kertonut työsuojeluvaltuutetun valinnasta olennaisilta osin samoin kuin A. G:n kertomuksen mukaan A oli B:n irtosanouduttua jatkanut työsuojeluvaltuutettuna kauden loppuun. Kun oli tullut aika järjestää uusi vaali, G oli tiedustellut kahvipöydässä halukkaita työsuojeluvaltuutetuksi. Koska muita ehdokkaita ei ollut, todettiin, että A jatkaa työsuojeluvaltuutettuna myös seuraavan toimikauden. Varavaltuutetuksi oli myöhemmin valittu F konttorin puolelta. Vuonna 2011 oli järjestetty uusi vaali, jossa työsuojeluvaltuutetuksi oli valittu E ja varavaltuutettuna oli jatkanut F.

Kometos Oy:n toimitusjohtaja H ja yhtiössä johdon assistenttina työskentelevä I ovat kertoneet, ettei Kometos Oy:ssä ollut järjestetty vaalia, jossa A olisi valittu työsuojeluvaltuutetuksi. Ensimmäinen työsuojeluvaltuutetun vaali oli järjestetty tammikuussa 2011, jolloin työsuojeluvaltuutetuksi oli valittu E ja varavaltuutetuksi F. H ja I ovat edelleen kertoneet, ettei työnantajalle ollut missään vaiheessa ilmoitettu, että A olisi valittu työsuojeluvaltuutetuksi. Jos ilmoitus olisi tehty, olisi se toimitettu I:lle. A ei myöskään ollut irtisanomisen yhteydessä kertonut työnantajalle olevansa työsuojeluvaltuutettu. A:lle ei ollut maksettu korvausta siitä, että hän olisi toiminut työsuojeluvaltuutettuna.

H ja I ovat lisäksi kertoneet, että yrityksessä järjestettyihin työsuojelukierroksiin osallistuvat yleensä ne henkilöt, joiden työpisteeseen kierros kohdistuu. A:n osallistuminen työsuojelukierroksiin perustui siihen, että hän oli yhtiön työntekijä eikä siihen, että hän olisi ollut työsuojeluvaltuutettu. Koulutusten osalta H on kertonut, että Kometos Oy:n perusideologiana on kouluttaa henkilöstöään. Näin ollen myös A on saattanut käydä koulutuksissa.

Työsuojeluvaltuutetun aseman arviointi ja johtopäätökset

TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen 3.1 kohdan mukaan työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Sanotun lain 30 §:n mukaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle. Lain esitöissä (HE 94/2005 vp.) todetaan, että työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun vaali voi olla myös sopuvaali.

Työtuomioistuin katsoo A:n ja G:n kertomuksilla näytetyksi, että Kometos Oy:n työntekijät ovat valinneet A:n sopuvaalilla työsuojeluvaltuutetuksi toimikaudeksi 2010-2011. Tätä johtopäätöstä tukee kantajan kirjallisena todisteena 2 oleva Kometos Oy:ssä työskennelleen F:n sähköpostiviesti 29.9.2010, jossa F viittaa A:han työsuojeluvaltuutettuna.

A:n valinnassa työsuojeluvaltuutetuksi ei ole noudatettu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 5 luvun 30 §:n mukaista menettelyä. Vaalin ajasta ja paikasta ei ole sovittu etukäteen työnantajan kanssa eikä vaalin tuloksesta ole ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja on kiistänyt olleensa tietoinen siitä, että A olisi ollut työsuojeluvaltuutetun asemassa.

Työtuomioistuin on edellä katsonut näytetyksi, että A on valittu sopuvaalilla Kometos Oy:n työsuojeluvaltuutetuksi toimikaudelle 2010-2011. Valinnassa tapahtuneiden menettelytapavirheiden, kuten vaalin ajasta ja paikasta työnantajan kanssa sopimista koskevan määräyksen laiminlyönnin, ei ole katsottava aiheuttavan työsuojeluvaltuutetun valinnan pätemättömyyttä. Vaalin tulosta ei tee pätemättömäksi myöskään se, että tuloksesta ei ole ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, kun työnantajan on näytetty saaneen muulla tavalla tiedon työsuojeluvaltuutetun valinnasta. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, ettei A:lle työnantajan mukaan ole annettu vapautusta työstä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten eikä suoritettu rahallista korvausta työsuojeluvaltuutettuna toimimisesta. Näin ollen A on työsopimuksen irtisanomisajankohtana ollut työsuojeluvaltuutetun asemassa Kometos Oy:ssä.

Irtisanomisperusteen olemassaolo

TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen 4.3 kohdassa on sovittu siitä, että jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Kometos Oy:ssä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen perusteella irtisanottiin kaksi työntekijää. Lisäksi osa työntekijöistä lomautettiin ja kaikki työntekijät velvoitettiin pitämään heille kertyneet pitämättömät vuosilomat. Koska tuotantoyksikön toimintaa ei kuitenkaan keskeytetty kokonaan, työnantaja ei ole saanut irtisanoa työsuojeluvaltuutetun asemassa ollutta A:ta.

Vastauksessa on katsottu, että A:n kanssa yhdessä oli todettu, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. H on kertonut käyneensä irtisanomistilanteen jälkeen A:n kanssa puhelinneuvottelun, jossa oli todettu, että Kometos Oy:llä oli avoinna tuotantopäällikön ja automaatioasentajan toimet, joihin A:n koulutus ja työkokemus ei ollut riittävä. H oli tarjonnut A:lle RST-hitsaajan koulutusta, mutta A ei ollut koskaan vastannut, lähteekö hän koulutukseen vai ei.

Näyttötaakka yhteisestä toteamisesta on työnantajalla. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että työnantaja ja A olisivat yhteisesti todenneet, ettei A:lle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Päinvastoin, H:n kertomuksen perusteella työnantaja ei ollut saanut A:lta vastausta RST-hitsaajan koulutukseen osallistumisesta.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Kometos Oy on irtisanonut työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työsopimuksen TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen vastaisesti.

Korvausvelvollisuus

Kometos Oy on päättäessään A:n työsopimuksen TT-SAK teknologiateollisuuden yleissopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan A:lle yleissopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrää arvioitaessa on muun ohella otettu huomioon se, ettei A ole itse antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen sekä se, että työnantaja on loukannut työsuojeluvaltuutetulle yleissopimuksella taattuja oikeuksia. Toisaalta huomioon on otettu myös A:n työsuhteen päättymisen jälkeisen työttömyyden lyhyt kesto. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 15 kuukauden palkkaa vastaavat 29.747,40 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Metallityöväen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen ajalta 17.12.2010-31.5.2011 työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 4.060,42 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 29.747,40 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 3.045,32 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 26.702,08 euroa.

Kometos Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 3.045,32 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Kometos Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla asian hävitessään velvolliset korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 11.380,54 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Kometos Oy:n suorittamaan työsuojeluvaltuutettu A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 26.702,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 20.12.2012 lukien.

Kometos Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) 3.045,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry ja Kometos Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.380,54 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Paanetoja, Äimälä, Aarto, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.