Union breached peace obligation by supporting strike over collective agreement terms; court awarded damages and costs.

Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan henkilöstöpolitiikkaan. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen osana sovellettavaan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Varapääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle lakon aloittamis- ja päättymisajankohdasta työnantajan edustajille. Pääluottamusmies oli julkisuudessa kertonut lakon syistä. Samassa yhteydessä pääluottamusmies oli kritisoinut yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ja tukenut lakossa olleita työntekijöitä. Ammattiosaston pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut varapääluottamusmies oli ollut tietoinen lakon alkamisen ja päättämisen ajankohdasta ja pääluottamusmies on julkisesti lausunnoillaan ilmaissut hyväksyvänsä lakon toimeenpanon, eikä heidän väitettykään ryhtyneen toimiin lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston edustajien katsottiin toimillaan ottaneen työtaistelun nimiinsä. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä oli näin ollen rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 726 eurolla laillisine viivästyskorkoineen

Perusteet

Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry on rikkonut sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden hyväksymällä jäsentensä toimeenpaneman, työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun sekä vähintään laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden salliessaan jäsentensä aloittaa työtaistelun ja jättäessään ryhtymättä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Tehtaan johtaja oli aamulla 24.5. tiedustellut syytä työntekijöiden poissaololle varapääluottamusmieheltä, johon hän oli vastannut, ettei ole selvillä mielenilmauksen syystä. Varapääluottamusmies oli kuitenkin tiennyt kertoa, että työntekijät ovat poissa ainakin 23.5. yövuoron sekä 24.5. aamu- ja iltavuoron ajan. Lakko päättyi ennalta kerrotun mukaisesti perjantaina 24.5. klo 22.

Varapääluottamusmieheltä vaadittiin myös, että hän kehottaa työntekijöitä palaamaan välittömästi perjantaiaamun aamuvuoroon työhön, mihin hän totesi, ettei työstä poissa oleviin työntekijöihin ole ehditty ottaa yhteyttä.

Pääluottamusmies oli 24.5. todennut lakkoa koskevassa uutisoinnissa, että työntekijät olivat tyytymättömiä yhtiön henkilöstöpolitiikkaan, muun muassa työntekijöiden irtisanomisiin ja työaikajärjestelyihin.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon syy kohdistuu ilmiselvästi voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa työntekijä toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja liiton vastuu

Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Päinvastoin varapääluottamusmies ja muut luottamusmiehet ovat osallistuneet lakosta päättämiseen, koska tiesivät lakon alkamisen ja päättymisen ajankohdat eivätkä ryhtyneet mihinkään toimiin lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmies oli lisäksi julkisesti kertonut lakon syyn olevan sellainen, että lakko kohdistui työehtosopimukseen. Pääluottamusmies ja muut luottamusmiehet ovat siten tukeneet työtaistelua. Pääluottamusmies antoi hyväksyntänsä työtaistelulle, koska ei ollut vain tyytynyt kertomaan lakon syytä, vaan oli samalla kritisoinut julkisuudessa työnantajan toimintaa.

Yhtiön työntekijät olivat myös 6. – 7.5.2013 lakossa, jonka yhteydessä pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi käynnissä olleet yhteistoimintaneuvottelut. Ammattiosaston edustajat olivat siis jo tuolloin hyväksyneet työtaistelutoimet asiassa ja asettuneet tukemaan lakkoa, jolla on välitön asiayhteys nyt käsiteltävänä olevaan lakkoon. Aiemman työtaistelun laillisuus on saatettu työtuomioistuimen käsiteltäväksi (diaari R 113/13).

Mikäli joihinkin työnantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai päättämiseksi olikin ryhdytty, ne olivat joka tapauksessa riittämättömiä työrauhan palauttamiseksi.

Yhtiö menetti lakon vuoksi 1816 työtuntia, mikä bruttopalkkakuluina tarkoitti 30.031,00 euroa. Yhtiölle aiheutui lakosta 200.000 euron taloudellinen vahinko.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä valvontavelvoitteen laiminlyönnistä.

Metallityöväen Liitto ry on kiistänyt Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteen, mutta hyväksynyt vaatimuksen määrällisesti.

Kanteen kiistämisen perusteet

Pääluottamusmies oli mielenilmauksen aikaan vapaalla. Varapääluottamusmies oli 23.5.2013 työnantajan kanssa palaverissa silloin, kun työntekijät olivat päättäneet mielenilmauksesta. Palaverin jälkeen hän lähti suoraan kotiin ollen täysin tietämätön siitä, että työntekijät olivat päättäneet järjestää mielenilmauksen.

24.5.2013 pääluottamusmies tuli normaalisti aamuvuoroon ja huomasi, että työntekijät ovat aloittaneet mielenilmauksen. Työnjohdon kysyessä, oliko hän tehnyt mielenilmauksen lopettamiseksi mitään, oli pääluottamusmies kertonut purkaneensa rekkoja koko aamupäivän, josta johtuen hän ei ollut ehtinyt olla yhteydessä työntekijöihin. Hänellä ei myöskään ollut tietoa mielenilmauksen syystä. Pääluottamusmies sai vielä vapaalla ollessaan puhelinsoiton, jossa eräs työntekijä kertoi mielenilmauksesta. Tällöin mielenilmaus oli jo alkanut. Pääluottamusmies muistutti, että työrauhavelvoite on voimassa, eikä silloin saa mielenilmausta järjestää. Hän ei siten millään tavalla ollut tukemassa mielenilmauksen alkamista tai muutenkaan myötävaikuttanut siihen.

Ammattiosaston vastuu

Mielenilmaukseen ei osallistunut ammattiosaston toimikunnan jäseniä, eikä luottamushenkilöitä. Työntekijät päättivät mielenilmauksesta keskenään, ilman luottamushenkilöiden tukea tai myötävaikutusta. Se seikka, että pääluottamusmies on toiminut viestinviejänä kertoessaan työntekijöiden järjestämän mielenilmauksen syyn, ei voi osoittaa pääluottamusmiehen hyväksyneen mielenilmausta. Pääluottamusmies vain kysyttäessä kertoi työntekijöiltä kuulemansa syyn.

Mielenilmauksen alkaminen tuli varapääluottamusmiehen tietoon vasta aamuvuoroon saapumisen jälkeen 24.5.2013, ja mielenilmaus päättyi saman päivän aikana kello 22.00. Siten varapääluottamusmies ei tiennyt kuin kahden työvuoron mielenilmauksesta. Mielenilmauksen estäminen oli täysin mahdotonta.

Ottaen huomioon mielenilmauksen jäljellä ollut kesto siinä vaiheessa, kun se tuli varapääluottamusmiehen tietoon, pääluottamusmiehen muistutus työrauhavelvoitteesta, se, ettei pääluottamusmies miltään osin asettunut tukemaan mielenilmausta sekä se, ettei mielenilmaukseen osallistunut luottamusmiehiä tai kuultavan ammattiosaston toimikunnan jäseniä, ei kuultavan ammattiosaston voida katsoa rikkoneen työrauhavelvoitettaan, eikä edes laiminlyöneen valvontavelvoitettaan. Vaikka pääluottamusmiehen katsottaisiin kritisoineen julkisuudessa työnantajan toimintaa, ei kritisointia voida pitää mielenilmausta tukevana toimintana. Pääluottamusmies ei ole kritiikissään esittänyt vaatimuksia työnantajaa kohtaan.

Hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida mielenilmauksen lyhyt kesto. Ilmoitettu vahingon määrä on liioitellun suuri. Vahingon määrästä tulee vähentää ainakin säästyneet palkkakustannukset.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistio 24.5.2013

2. Ylen verkkouutinen, julkaistu 24.5.2013 klo 8:15, päivitetty 24.5.2013 klo 11:41

3. Sanomalehti Karjalaisen verkkouutinen, julkaistu 24.5.2013 klo 8:56

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin mielenilmaus, joka alkoi 23.5.2013 kello 22 ja päättyi 24.5.2013 kello 22. Mielenilmaukseen osallistui 218 työntekijää. Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan henkilöstöpolitiikkaan. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen osana sovellettavaan yleissopimuksen (TT-SAK, teknologiateollisuus) työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelun kesto, siihen osallistuneiden työntekijöiden määrä, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 3.500 euroa.

Joensuun Metallityöväen Ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 726 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Paanetoja, Äimälä, Aarto, Lehto ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.