Labour court allows part-time employee full 20-day unemployment leave under collective agreement termination rules.

Asiassa on ollut kysymys osa-aikaisen toimihenkilön oikeudesta työehtosopimukseen sisältyvän työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaiseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikanaan.

Toimintamallin työllistymisohjelman toteuttaminen irtisanomisaikana oli perustunut työsopimuslain 7 luvun 12 §:ään. Toimintamallia koskevat määräykset ovat sanamuodoltaan lähes vastanneet työsopimuslain vastaavia säännöksiä. Toimintamallissa ei ollut erilaisia määräyksiä kokoaikaisen ja osa-aikaisen toimihenkilön vapaan pituuden määräytymiselle. Sopimusmääräyksen tekstiä ja osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavaksi tulkinnaksi on katsottu, että myös osa-aikatyötä tekevä toimihenkilö oli oikeutettu saamaan irtisanomisaikanaan enintään 20 työpäivää mainittuja työllistymisvapaita, jos hänen irtisanomisaikansa on yli neljä kuukautta.

Koska kysymys osa-aikaisen toimihenkilön oikeudesta työllistymisvapaisiin oli ollut tulkinnanvarainen, ei työnantaja ollut rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Puusepänteollisuus ry

P.O. Korhonen Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.6.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n, entisen Toimihenkilöunioni TU ry:n, välillä 18.12.2009 ja 24.11.2011 solmitun puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa 31.1.2005 allekirjoitetussa työllistymisen ja muutosturvan toimintamallissa on muun ohella seuraava määräys:

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistämisohjelmansa mukaiseen työvoima poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi,

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta,

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja

pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

ASIAN TAUSTA

P.O. Korhonen Oy on irtisanonut toimihenkilönsä A:n työsopimuksen tuotannollisista ja taloudellisista syistä 2.5.2012. Työsuhde on päättynyt kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 2.11.2012. A on ollut osa-aikainen toimihenkilö, joka on tehnyt 60 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Yhtiö on antanut toimihenkilölle tämän irtisanomisaikana 12 työpäivää sopimusmääräyksen tarkoittamia työllistymisvapaita. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin edellä mainittu määräys perustuu työsopimuslain 7 luvun 12 §:ään. Asia on siten ratkaistava yksinomaan työsopimuslain ja sen esitöiden perusteella.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen sisältyvässä työllistymisen ja muutosturvan toimintamallissa tarkoitettua sopimusmääräystä toimihenkilön oikeudesta työllistymisvapaisiin on tulkittava siten, että myös osa-aikatyötä tekevä toimihenkilö on oikeutettu saamaan irtisanomisaikanaan enintään 20 työpäivää mainittuja työllistymisvapaita, jos hänen irtisanomisaikansa on yli neljä kuukautta,

- tuomitsee P.O. Korhonen Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Puusepänteollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Puusepänteollisuus ry:n ja P.O. Korhonen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perustelut

A:lle olisi työsuhteen kestosta johtuvan irtisanomisajan pituuden vuoksi tullut myöntää kyseisiä työllistymisvapaita enintään 20 työpäivää. Työnantaja on perustellut ratkaisuaan sillä, että A on ollut osa-aikainen toimihenkilö ja että hänellä on tämän vuoksi oikeus saada työaikaansa perustuva suhteellinen osuus kokoaikaisen työntekijän hyväkseen saamista työllistymisvapaista. Se tarkoittaa työnantajan mukaan sitä, että työllistymispäivistä 12 on voitu sijoittaa toimihenkilön työpäiville ja kahdeksan hänen vapaapäivilleen.

Lain tarkoitus on ollut työvoimapoliittinen ja työllistymisvapaiden kustannusten sälyttäminen työnantajalle, joka on irtisanonut työntekijän taloudellisin ja tuotannollisin syin. Tämän vuoksi suhteellisuusperiaate ei sovellu tilanteeseen. Sekä laissa että sopimusmääräyksissä vapaan määrä on sidottu pelkästään irtisanomisajan pituuteen, joka taas on suoraan riippuvainen työsuhteen kestosta. Lain esitöistä (HE 48/2005) ei myöskään ole saatavissa tukea työnantajapuolen näkemykselle, jonka mukaan työllistymisvapaan sijoittelutapaan työ- tai vapaapäiville voisi vaikuttaa myös se, että työntekijä on osa-aikaisessa työsuhteessa. Lainkohdassa puhutaan yksiselitteisesti työpäivistä, mikä tarkoittaa sitä, että osaakaan työllistymisvapaista ei voida sijoittaa työntekijän vapaapäiville. Jos Puusepänteollisuus ry olisi muuta työehtosopimusneuvotteluissa tarkoittanut, asiasta olisi luonnollisesti työehtosopimusneuvotteluissa jollakin tavalla keskusteltu.

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä todetaan, että työntekijällä on oikeus työllistymisvapaaseen täydellä palkalla ja että kyseiset vapaapäivät ovat nimenomaan työpäiviä. Mainittu lainkohta on pakottavaa oikeutta eikä se sisälly työsopimuslain 13 luvun 7 §:ssä mainittuun luetteloon niistä lainkohdista, joista edes voitaisiin toisin sopia työehtosopimuksin.

Asiassa on olennaista, että osa-aikaisen toimihenkilön kohdalla ne arkipäivät, joina hän ei työskentele, eivät miltään osin voi olla hänen työpäiviään. Osa-aikaisen toimihenkilön "täysi palkka" taas tarkoittaa hänen osa-aikatyönsä mukaista palkkaansa eli tässä tapauksessa 60 % kokoaikaisen toimihenkilön palkasta.

Suhteellisuusperiaate ei sovellu tähän tilanteeseen työsopimuslain 7 luvun 12 §:n yksiselitteisen sanamuodon perusteella. Tilanne on tältä osin täysin erilainen kuin vastauksessa viitatussa vuosilomalaissa, jossa työpäivien sijasta puhutaan "arkipäivistä". Osa-aikaisen työntekijän vapaapäivistä osa sijoittuu arkipäiville, joten estettä ei ole vuosiloman sijoittamiselle näille päiville.

Työsopimuslain alkuperäisessä hallituksen esityksessä (HE 157/2000) on yleisellä tasolla todettu, että pro rata temporis –periaatetta voidaan käyttää silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Riidanalaista 7 luvun 12 §:n säännöstä ei ollut tuossa hallituksen esityksessä, vaan se luotiin vasta viisi vuotta myöhemmin (HE 48/2005). Jos lainsäätäjän tarkoitus olisi tuolloin ollut ulottaa suhteellisuusperiaate myös työllistymisvapaisiin, siitä olisi otettu maininta vuoden 2005 esitöihin tai vähintään 7 luvun 12 §:ssä työpäivä olisi korvattu sanalla päivä tai, kuten vuosilomalaissa, sanalla arkipäivä.

Lisäksi on huomattava, että työsopimuslain 7 luvun 12 § 4 momentin mukaan työntekijällä ei ole absoluuttista oikeutta työllistymisvapaaseen. Tämä on todettu säätämällä siitä, että "työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa". Tällä lainkohdalla voidaan tarvittaessa torjua esimerkiksi se vastauksessa esitetty mahdollisuus, että osa-aikainen työntekijä olisi työnantajan näkökulmasta liian pitkään poissa työstä. Olennaista on kuitenkin havaita, että työnantaja ei ole tässä tapauksessa evännyt työllistymisvapaata tällä perusteella.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuus ry ja P.O. Korhonen Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuus ry ja P.O. Korhonen Oy ovat lisäksi vaatineet Ammattiliitto Pro ry:n velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n ja P.O. Korhonen Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallissa tarkoitettua sopimusmääräystä toimihenkilön oikeudesta työllistymisvapaisiin on tulkittava siten, että osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön työehtosopimukseen perustuvat työllistymisvapaapäivät voidaan asettaa työ- ja vapaapäiville hänen osa-aikaisuutensa suhteessa (pro rata temporis).

A:n irtisanomisajan ollessa kuusi kuukautta hänellä on oikeus enintään 20 päivän työllistymisvapaaseen. Hänen työaikansa on ollut 60 % kokoaikaisen toimihenkilön työajasta (työviikko maanantai-keskiviikko). Osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla on yleisesti hyväksytty niin sanottu suhteellisuusperiaate (pro rata temporis). Periaate on luettavissa puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1 §:n 3-kohdan 2 kappaleesta, jonka mukaan osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Lähtökohta pro rata temporis -periaatteessa on, että osa-aikatyötä tekevän palkka- ja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen henkilön ehdot. Tämän suhteutusajattelun mukaisesti A:n 20 työllistymisvapaapäivästä 60 % voidaan asettaa hänen työpäivilleen ja 40 % hänen vapaapäivilleen eli asettelu tulee tehdä hänen tekemänsä osa-aikatyön suhteessa kokoaikatyöhön. Tämä johtaa siihen, että 12 työllistymisvapaapäivää voidaan asettaa hänen osa-aikaisuutensa mukaisille työpäiville ja 8 vapaapäiville. Sopimusmääräyksen mukaan toimihenkilöllä on oikeus enintään 20 työllistymisvapaapäivään eli sanamuodon mukaankaan oikeus ei ole nimenomaisesti ehdoton 20 päivää.

Mikäli A saisi kaikki 20 työllistymisvapaapäivää asetetuiksi vain työpäiville se johtaisi lopputulokseen, jonka mukaan hänelle tulisi kokonaisuutena miltei 7 viikkoa vapaata huomioiden työllistymisvapaapäivät ja osa-aikaisuuden mukaiset vapaapäivät. Järjestelyn hyväksyminen johtaisi työnantajan kannalta kestämättömään lopputulokseen. Lisäksi se johtaisi osa-aikaisessa työsuhteessa olevan parempaan kohteluun suhteessa kokoaikaista työtä tekeviin ollen täten menettelynä tasapuolisen kohtelun vastaista.

Osa-aikatyöntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työsuhteen ehtoja kuin vastaaviin kokoaikatyöntekijöihin pelkästään osa-aikaisuuden vuoksi, ellei erilainen kohtelu perustu asiallisiin syihin. Osa-aikaisissa työsuhteissa voidaan palvelussuhde-etuja myönnettäessä soveltaa pro rata temporis -periaatetta, eli suhteuttaa etuudet, yhtä lailla kuin velvollisuudetkin, työajan pituuteen, milloin se on etuuden luonne huomioon ottaen mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Hallituksen esityksessä eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 157/2000) todetaan, että pro rata temporis -periaatetta voidaan soveltaa osa-aikatyötä tekeviin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kysymyksessä olevassa työllistymisvapaita koskevassa tilanteessa, erityisesti etuuden luonne ja tarkoitus huomioiden, on mahdollista ja tarkoituksenmukaista suhteuttaa etuus työnantajaliiton esittämällä tavalla.

Pro rata temporis -periaate on yleisesti hyväksytty, pääsäännön asemassa oleva periaate koskien osa-aikatyötä tekeviä ilman erityistä periaatetta koskevaa keskustelua tai nimenomaista kirjausta. Työehtosopimukseen on otettu lisäksi määräys koskien osa-aikatyötä tekeviä. Jos tästä yleisestä suhteutusajattelusta olisi haluttu luopua tämän työllistymisvapaata koskevan sopimusmääräyksen osalta, niin tästä poikkeuksesta olisi tullut ottaa erillinen maininta sovellettavaan työehtosopimukseen.

Yhtiössä oli samassa tilanteessa myös osa-aikaisia työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä. Puusepänteollisuus ry:n sekä Puu- ja erityisalojen liitto ry:n kesken oltiin yksimielisiä Puusepänteollisuus ry:n tulkinnasta koskien suhteutusperiaatteen soveltumista kyseiseen tilanteeseen Puusepänteollisuus ry:n esittämällä tavoin. Myös muissa keskeisissä teollisuuden työnantajaliitoissa sekä valtion työmarkkinalaitoksella näkemys työllistymisvapaita koskevan määräyksen tulkinnasta kanteen mukaisessa tilanteessa vastaa vastaajapuolen näkemystä asiasta.

Pro rata temporis -käytäntöön voidaan viitata esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä olevan henkilön vuosiloman antamista koskevassa tilanteessa. Osa-aikaeläkkeellä olevan henkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan kuten muillakin osa-aikatyötä tekevillä. Vuosiloman antamisen suhteen osa-aikaeläkkeellä olevalle on hyväksytty kanta, jonka mukaan vuosilomaa voidaan sijoittaa myös ajanjaksoon, jolloin henkilö on pois työstä osa-aikaeläkkeellä. Jos henkilö on siis osa-aikaeläkkeellä ja työssä suhteessa 50 % - 50 %, "parhaimpaan" lopputulokseen päästään antamalla loma puoliksi eläke- ja puoliksi työajalle. Työneuvosto on lausunnossaan TN 1376 - 01 katsonut, että työnantajalla on oikeus sijoittaa vuosilomaa myös ajanjaksoon, jolloin työntekijä on osa-aikaeläkkeellä. Lisäksi vastauksen tueksi viitataan työtuomioistuimen tuomioon nro 58 vuodelta 2001.

Työsopimuslain mukaan työllistymisvapaan antamisesta ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Säännöksen olemassaolo ei tarkoita, etteikö suhteellisuusperiaatetta voitaisi käyttää annettaessa osa-aikaiselle työllistymisvapaita vastaajan esittämällä tavalla. Osa-aikaisen kohdalla ensin tulee suorittaa työllistymisvapaiden antaminen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tämän suhteutuksen jälkeisen etuuden käytöstä ei sittemmin saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Vaikka työtuomioistuin hyväksyisi kanteessa esitetyn tulkinnan oikeaksi, ei P.O. Korhonen Oy:tä tule tuomita maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta eikä Puusepänteollisuus ry:tä valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, koska ilmeisen tulkinnanvarainen sopimusmääräys ei ole ollut selvä ja riidaton sisältönsä puolesta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitseva erimielisyys koskee osa-aikaisen toimihenkilön, joka on tehnyt työtä 60 % kokoaikaisesta työajasta, työsuhteen keston perusteella ansaitsemien 20 työllistymisvapaapäivän sijoittamista. Kantajan mukaan ne kaikki tulee sijoittaa työpäiville. Sen sijaan vastaajapuolen mukaan toimihenkilön työllistymisvapaapäivät tulee sijoittaa työpäiville ja vapaapäiville hänen osa-aikaisuutensa suhteessa eli 12 niistä tulee sijoittaa työpäiville ja 8 vapaapäiville.

Työllistymisvapaata koskevat työehtosopimusmääräykset ja niiden syntyhistoria

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan, jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Säännöksen 2 momentin mukaan työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan. Työllistymisvapaan pituus on enintään 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Hallituksen esityksen (HE 48/2005) työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi nojalla työsopimuslakiin lisättiin työntekijälle oikeus saada irtisanomisaikana vapaata täydellä palkalla työpaikan etsimistä tai uudelleen työllistymistä edistäviin muihin toimenpiteisiin osallistumista varten. Vapaan enimmäispituus riippui irtisanotun henkilön irtisanomisajan pituudesta. Uudistuksen tavoitteena on työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen uudelleen tilanteissa, joissa työsuhteen päättyminen ei ole johtunut työntekijän omasta menettelystä.

Puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osaksi on 31.1.2005 otettu työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli, jonka mukaan työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. Toimintamallin työllistymisohjelman toteuttaminen irtisanomisaikana perustuu työsopimuslain 7 luvun 12 §:ään.

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista sovittaessa ei ole otettu kantaa siihen, miten osa-aikaisen toimihenkilön työsuhteen ehdot määräytyvät suhteessa kokoaikaisen työntekijän työsuhteen ehtoihin.

Arviointi ja johtopäätökset

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin työllistymisohjelman toteuttamista irtisanomisaikana koskevat määräykset ovat lähes vastanneet sanamuodoltaan työsopimuslain vastaavia säännöksiä. Toimintamallista sovittaessa ei työehtosopimusosapuolten välillä ole ollut keskustelua siitä, miten työehtosopimuksen määräyksiä olisi tarkoitettu tulkittavaksi osa-aikaisten toimihenkilöiden kohdalla. Voimassa olevassa työehtosopimuksessa on myös nimenomaisesti osa-aikatyötä, osa-ajan palkkaa, koskevia määräyksiä.

Vastaaja on tässä asiassa vedonnut toimihenkilön omaan vastuuseen hakea työllistymistä edistäviin toimiin myös niin sanotuilla vapaapäivillä. Muutoin lopputulos johtaa epätasapuoliseen kohteluun kokoaikaisen ja osa-aikaisen välillä. Vastaaja on viitannut suhteellisuusperiaatteeseen, jonka mukaan osa-aikaisen toimihenkilön työsuhde-edut yleisesti määräytyvät tehdyn työajan suhteessa (pro rata temporis -periaate)

Mainittua periaatetta on työsopimuslain 2 luvun 2 §:n nojalla ja osa-aikatyötä koskevan direktiivin (97/81EY) mukaan sovellettava vähimmäisehtona osa-aikatyöntekijän työsuhteessa. Lähtökohtana on, ettei osa-aikatyöntekijöihin saa pelkästään osa-aikaisuuden perusteella soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin vastaaviin kokoaikaisiin työntekijöihin, ellei erilainen kohtelu ole perusteltua asiallisista syistä.

Toimintamallin ja työsopimuslain nojalla työntekijä voisi käyttää työllistymisvapaata vain osallistuakseen laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Edelleen työllistämisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallissa ei ole asetettu erilaisia sääntöjä kokoaikaisen ja osa-aikatyöntekijän vapaan pituuden määräytymiselle. Sopimusmääräyksen teksti ja muut tulkintaperiaatteet eivät työtuomioistuimen käsityksen mukaan myöskään tue tällaista erottelua.

Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä vastaajan väittämästä yksimielisestä vastaajan kannan mukaisesta tulkinnasta suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta yhtiön osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla.

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säätämisen päätavoitteena on hallituksen esityksen mukaan ollut pitkään työelämässä olleen työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen uudelleen tilanteissa, joissa työsuhteen päättyminen ei ole johtunut työntekijän omasta menettelystä. Toimintamallissa tai työsopimuslain vastaavassa säännöksessä ei oteta kantaa työntekijän työsuhteen kokoaikaisuuteen tai osa-aikaisuuteen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy lain säännöksen mukaan irtisanomisajan pituuden mukaan siten, että se on enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Työntekijällä on siten oikeus työllistymisvapaaseen täydellä palkalla hänen työpäivinään. Osa-aikaisen työntekijän arkipäivät, jolloin hän ei työskentele, eivät ole hänen työpäiviään. Työllistymisvapaita ei näin ollen voi sijoittaa työntekijän vapaapäiville. Etuuden luonne eli uuden työpaikan etsiminen tai uudelleen työllistymistä edistäviin muihin toimenpiteisiin osallistuminen irtisanomisaikana huomioon ottaen sitä ei myöskään ole tarkoituksenmukaista suhteuttaa työntekijän työajan pituuteen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavaksi tulkinnaksi sen, että osa-aikatyötä tekevä toimihenkilö on oikeutettu saamaan irtisanomisaikanaan enintään 20 työpäivää mainittuja työllistymisvapaita, jos hänen irtisanomisaikansa on yli neljä kuukautta

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Koska kysymys osa-aikaisen toimihenkilön oikeudesta kanteessa vaadittuihin työllistymisvapaisiin on ollut tulkinnanvarainen, ei P.O. Korhonen Oy:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden ei myöskään Puusepänteollisuus ry ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen sisältyvässä työllistymisen ja muutosturvan toimintamallissa tarkoitettua sopimusmää-räystä toimihenkilön oikeudesta työllistymisvapaisiin on tulkittava siten, että myös osa-aikatyötä tekevä toimihenkilö on oikeutettu saamaan irtisanomisaikanaan enintään 20 työpäivää mainittuja työllistymisvapaita, jos hänen irtisanomisaikansa on yli neljä kuukautta.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.