Labor court dismisses union's claim for violating peace obligation due to lack of credible strike threat.

Työntekijäliiton edustajat olivat liittojen välisessä neuvottelutilaisuudessa uudistaneet jo aikaisemmissa yhteyksissä esittämänsä kannan, jonka mukaan konttilaivojen tankosurraustyö kuuluu ahtaajille eikä merimiehille. Liiton edustajat olivat myös ilmoittaneet tietyn päivämäärän, josta alkaen ahtaajat tulevat vaatimaan konttisurraustyön teettämistä heillä.

Työntekijäliiton esitykseen ei ollut liittynyt ilmoitusta painostustoimenpiteestä. Kun asia oli ollut keskustelujen kohteena jo aiemmin ja kun esitys on liittynyt neuvottelujen kohteena olleeseen erimielisyyskysymykseen ja esityksessä on myös ilmoitettu ajankohta, josta lukien työnantajapuolelta on edellytetty työntekijäliiton haluaman menettelytavan käyttöön ottamista, on työnantajapuoli voinut perustellusti ymmärtää työntekijäliiton esityksen siten, että sitä tullaan tukemaan työntekijäliiton vastaavissa erimielisyystilanteissa käyttämillä painostustoimenpiteillä. Tätä työnantajapuolen perustellusti saamaa käsitystä tukivat muun muassa sittemmin saadut tiedot eri satamissa toimeenpantaviksi suunnitelluista painostustoimenpiteistä.

Työntekijäliiton esityksen oli tehnyt liiton hallitukseen kuuluva liittosihteeri. Työntekijäliitto, joka vastasi edustajansa toiminnasta, oli rikkonut asiassa työrauhavelvollisuutensa. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 13

KANTAJA

Satamaoperaattorit ry

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.1.2013

Pääkäsittely 30.1.2013

ASIAN TAUSTA

Konttilaivoissa kontit kiinnitetään laivan kanteen surraustangoilla. Suomen satamissa työn ovat tehneet perinteisesti laivan merimiehet.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry riitautti tämän käytännön vuonna 2011 ja esitti, että työ siirrettäisiin ahtaajien tehtäväksi. Estääkseen uhkaavan työtaistelun Satamaoperaattorit ry vei asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuin jätti asian tutkittavaksi ottamatta. Työtuomioistuin totesi päätöksensä TT:2012-12 perusteluissa seuraavasti:

”Asiassa on riidatonta, että ahtausalan työehtosopimusta sovelletaan siinä tilanteessa, kun surraustyötä tekee ahtausalan työehtosopimukseen sidotun työnantajan palveluksessa oleva työntekijä. Samoin riidatonta on, että surraustyöhön voidaan soveltaa muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta silloin, kun työtä tekee muun työn tekijä. Näin ollen kantajan vaatimukselta puuttuu oikeussuojan tarve.”

Päätöksen jälkeen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry esitti Satamaoperaattorit ry:lle useaan kertaan, että Satamaoperaattorit ry esittäisi aikataulua, jota noudattaen surraustyö siirrettäisiin ahtaajien suoritettavaksi. Satamaoperaattorit ry vastasi AKT ry:lle, että satamaoperaattorien mielestä nykyinen käytäntö (merimiehet surraavat) on tarkoituksenmukainen ja työtuomioistuimen hyväksymä, eikä sitä ole syytä muuttaa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n Kotkan ammattiosaston kotisivuilla todettiin 21.11.2012 seuraavasti: "Tänään 21.11.2012 pidetyssä satamajaoston kokouksessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n satamajaosto linjasi yksimielisesti kuinka konttilaivojen tankosurrausasiassa tullaan etenemään. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry tiedottaa asiasta lähiaikoina, Lisätietoja 0442323286." Tarkemman toimeenpanon Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n satamajaosto antoi liittosihteeri A:lle ja sopimussihteeri B:lle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n edustajat eivät suostuneet ilmoittamaan Satamaoperaattorit ry:lle, mitä toimenpiteitä he suunnittelivat.

KANNE

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Satamaoperaattorit ry on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työtaistelu

Tammikuun alussa Finnsteve-yhtiöiden ahtaajilta kuultiin huhu, että konttisurraus siirtyisi helmikuun alussa ahtaajille. Herman Andersson Oy:n pääluottamusmies ilmoitti 15.1.2013 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n päättäneen, että surraus tulisi ahtaajien työksi 4.2.2013 alkaen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n esityksestä AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n edustajat kokoontuivat 18.1.2013 neuvottelemaan konttisurrauksesta. Neuvottelussa AKT ry:n liittosihteeri A ilmoitti AKT ry:n rupeavan 4.2.2013 alkaen vaatimaan, että konttisurraustyö teetetään ahtaajilla. AKT ry edellytti satamaoperaattoreita ryhtymään informoimaan ja perehdyttämään ahtaajia kyseiseen työhön.

Satamaoperaattorit ry:n edustajat ilmoittivat pitävänsä tätä ilmoitusta laittomana työtaistelu-uhkauksena ja vetosivat työtuomioistuimen tuomioon TT:1999-62. Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtajan kysyessä takaavatko AKT ry:n edustajat työrauhan jatkumisen 4.2.2013 jälkeen, jos konttisurraus tehdään merimiehillä, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n edustajat totesivat, etteivät vastaa asiaan eivätkä ota kantaa siihen. A totesi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n edellyttävän, että työpaikoilla käynnistetään keskustelut, miten työn siirtyminen ahtaajille hoidetaan.

Konttisurrauksen siirtyminen ahtaajille aiheuttaisi satamaoperaattoreille työvoimakustannusten nousua sekä laivojen satamassaoloajan pidennystä, mikä aiheuttaa kustannuksia varustamoille.

Vaikka Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n edustajat ovat pyrkineet esittämään uhkauksen verhottuna, on uhka ilmeinen. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on tuomittu vastaavan tyyppisestä määrittelemättömästä verhotusta uhkauksesta hyvityssakkoon työtuomioistuimen tuomiolla TT:2007-95. Työtuomioistuimen. tuomiossa TT:2002-75 on käsitelty lainvastaisen työtaistelu-uhkauksen tunnusmerkkejä ja todettu, että ”uhkauksen liittyminen neuvottelujen alaiseen asiaan ja yksilöityihin vaatimuksiin puoltavat uhkauksen lukemista työtaistelutoimenpiteeksi”.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n toiminta on täyttänyt työtaistelu-uhkauksen tunnusmerkit.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu on kohdistunut ahtausalan työehtosopimuksen (2012 – 2014) 5 §:n 1 ja 2 kohdan määräykseen.

Kohdan 1 mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Kohdan 2 mukaan työnantaja päättää työpisteiden miehityksen ja työntekijöiden siirrot työpisteestä toiseen.

Samankaltaisen lastinkiinnitystä koskevan työtaistelun kohdistumisesta työehtosopimukseen on ollut kysymys tuomiossa TT:1999-62. Työtaistelu kohdistui työnjohto-oikeuteen.

Myös työtuomioistuimen tuomiossa TT:2009-22 työtaistelun tarkoituksena katsottiin olleen työn teettämiseen ja työnjohdollisiin ratkaisuun liittyviin työnantajan päätöksiin vaikuttaminen. Työtaistelu kohdistui työsuhteen syntymistä ja työn teknillistä järjestelyä sekä työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuu

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vastuussa esittämästään työtaistelu-uhkauksesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa tarkoitetun asian taustalla on kantajan ja vastaajan välillä jo pidemmän aikaa vallinnut näkemysero siitä, kumman – ahtaajien vai merimiesten – varsinaiseen toimenkuvaan konttilaivojen tankosurraus kuuluu.

Työ- ja elinkeinotoimiston laatiman ahtaajan ammattikuvauksen mukaan tilanne on sinänsä selkeä:

”Ahtaajan tehtävänä on erilaista kuormauskalustoa hyväksi käyttäen purkaa lasti laivan ruumasta ja kuormata alus turvallisesti. Tärkeintä ahtaajan työssä on lastin sijoittaminen aluksen ruumaan ja kansille siten, ettei se pääse siirtymään kovassa merenkäynnissä ja on tasapainossa.”

AKT ry:n perusteltu näkemys siitä, että tankosurraus kuuluu nimenomaan ahtaajien - ei merimiesten - työtehtäviin, perustuu Kansainvälisen Työjärjestön (ILO) yleissopimukseen nro 137, jonka mukaan rekisterissä olevilla satamatyöntekijöillä tulee olla etusija työnsaantiin satamassa. Suomen valtio on ratifioinut kyseisen yleissopimuksen vuonna 1975. Ratifioidut ILO sopimukset velvoittavat jäsenvaltioita kansainvälisen oikeuden mukaisesti valvomaan, että niiden lainsäädäntö ja käytännöt - mukaan lukien työehtosopimukset - ovat sopimusten mukaisia.

Satamaoperaattorit ry on kuitenkin katsonut, että kyseinen laivan ahtauksen tärkeä työvaihe kuuluu merimiesten, ei ahtaajien toimenkuvaan. Perusteluksi sanotulle kannalle on esitetty kanteessa mainitut kustannusten lisääntymiset.

Satamaoperaattorit ry ja AKT ry kokoontuivat 18.1.2013 neuvottelemaan yksittäisistä työriidoista. Konttisurrausasia otettiin neuvottelussa esille AKT ry:n taholta vapaamuotoisessa keskustelussa. Kyseisessä neuvottelussa AKT ry:n liittosihteeri A ilmoitti AKT ry:n kannan olevan ennallaan eli että konttisurraustyö kuuluu AKT ry:n näkemyksen mukaan ahtaajien toimenkuvaan ja että kyseinen työ tulisi teettää ahtaajilla 4.2.2013 alkaen. Satamaoperaattorit ry:n edustajat ilmoittivat pitävänsä tällaista kannanottoa laittomana työtaistelu-uhkauksena.

Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtajan tiedustellessa, takaavatko AKT:n edustajat työrauhan jatkumisen 4.2.2013 jälkeen, jos konttisurraus tehdään merimiehillä, AKT:n edustajat totesivat vain, etteivät ota kantaa asiaan.

Asiassa on näin ollen kyse siitä, onko vastaaja AKT sanotulla tavalla menetellessään rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä työehtosopimuksen osalliselle säädettyä työrauhavelvoitetta.

Keskeistä asian työehtosopimusoikeudellisessa arvioinnissa on sen selvittäminen, kehen tai mihin kantajan väittämä (kokema) ”uhkailu toimenpiteillä” on tosiasiassa kohdistunut, ja mitä nämä ”uhatut toimenpiteet” tarkalleen ottaen ovat olleet. Kanteesta ei ole luettavissa sen enempää se, kehen – tai mitä vastaan – tällaiset väitetyt toimenpiteet tosiasiassa kohdistuisivat kuin sekään, mitä kyseiset mahdolliset toimenpiteet olisivat.

Työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kiellettyjä ovat nimenomaan työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat omaan työehtosopimukseen; joko siihen kokonaisuudessaan taikka johonkin sen yksittäiseen määräykseen. AKT ry ei ole tässä asiassa esittänyt mitään vaatimuksia – sen enempää suoria kuin epäsuoriakaan – sellaista työehtosopimusta kohtaan, jossa se itse on osallisena.

Erityisesti on huomattava, että AKT ry:n kanta tankosurraustyön suhteen on koko ajan ollut Satamaoperaattorit ry:n tiedossa, eikä työnantajaliitto ole aiemmin kokenut työtaistelutoimenpiteellä uhkaamiseksi sitä, että AKT ry kahdenvälisissä keskusteluissa normaaliin tapaan julkituo oman näkemyksensä keskustelunalaisesta asiasta.

AKT ry:n menettely ei ole miltään osin kohdistunut Satamaoperaattorit ry:hyn, sen edustamiin työnantajayhtiöihin taikka Satamaoperaattorit ry:n ja AKT ry:n välillä solmittuun työehtosopimukseen.

Uhkauksen luonteeseen kuuluu tyypillisesti se, että mikäli johonkin uhkauksen esittäjän vaatimukseen ei suostuta, uhataan toimia - tai vaihtoehtoisesti olla toimimatta - tietyllä tapaa. Kysymyksessä olevassa asiassa on jäänyt epäselväksi sekä se, ketä on uhattu että se, millä toimenpiteellä tätä on uhattu. Koska asiassa näin ollen puuttuu sekä uhkauksen adressaatti että uhkauksen sisältö, ei kyseessä voi olla työehtosopimuslain 8 §:ssä kielletty työtaistelutoimenpide taikka sellaisella uhkaaminen.

AKT ry:ssä päätöksen työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tekee liiton hallitus, ei satamajaosto. AKT ry:n hallitus ei ole tehnyt päätöstä työtaistelutoimenpiteistä. Konttisurrausasiasta on ainoastaan keskusteltu satamajaostossa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. AKT ry:n laatima dokumentti Fastening and unfastening containers aboard a ship

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. AKT ry:n laatima dokumentti Fastening and unfastening containers aboard a ship

Kantajan henkilötodistelu

1.Työmarkkinajohtaja C

2. Tuotantopäällikkö D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Liittosihteeri A

2. Satamasopimussihteeri B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty näyttö

Surraustyötä koskeva 18.1.2013 esitetty vaatimus

Satamaoperaattorit ry:n puolesta todistajana kuultu työmarkkinajohtaja C sekä AKT ry:n puolesta todistelutarkoituksessa kuultu liittosihteeri A ja todistajana kuultu satamasopimussihteeri B ovat osallistuneet AKT ry:n aloitteesta 18.1.2013 pidettyyn liittojen edustajien väliseen neuvottelutilaisuuteen. Edellä mainittujen henkilöiden kertomuksista on käynyt ilmi, että neuvotteluissa on käsitelty eräitä liittojen välisiä yksittäisiä erimielisyysasioita ja tämän lisäksi AKT ry:n aloitteesta myös konttisurraustyön tekemiseen liittyvää erimielisyyttä. C:n mukaan AKT ry:n taholta oli jo viime vuoden huhtikuussa esitetty, että riidanalainen konttisurraustyö kuuluu ahtaajien tehtäviin.

Kokoukseen osallistuneiden henkilöiden kertomuksista on käynyt ilmi, että sen jälkeen kun AKT ry:n liittosihteeri oli tehnyt esityksen surraustyön teettämisestä ahtaajilla 4.2.2013 alkaen, kokouksessa toisena työnantajaliiton edustajan läsnä ollut liiton toimitusjohtaja ilmoitti pitävänsä AKT ry:n esittämää vaatimusta työtaistelutoimenpiteenä ja tiedusteli AKT ry:n edustajilta, takaavatko he työrauhan säilymisen 4.2.2013 jälkeen. Tähän eivät AKT ry:n edustajat halunneet ottaa kantaa.

Tapahtumat 18.1.2013 jälkeen

Herman Andersson Oy:n tuotantopäällikkönä toimiva D on kertonut tämän viikon maanantaina Oulun sataman pääluottamusmiehen E:n kanssa käymänsä keskustelun yhteydessä tiedustelleensa E:ltä, mitä suunnitelmia työntekijäpuolella oli ensi maanantain varalle. Luottamusmies tiedusteli D:ltä, mistä satamasta ja milloin laivoja on tulossa. D ilmoitti, että Raahesta on tulossa laiva maanantai-iltana tai tiistaiaamuna. Luottamusmies totesi tähän, että koska laiva on jo maanantaina ollut toisessa satamassa, laivalla myös tiedetään, mitä tulee tapahtumaan. Luottamusmies totesi, että elleivät kontit ole surrattuina, laiva laitetaan saartoon pariksi tunniksi ja miehet menevät muihin töihin. Luottamusmies totesi edelleen, että jos laiva lähtee Oulun satamasta ja kannella on kontteja ja kontit eivät ovat surrattuina siellä, seuraavassa satamassa asia tarkastetaan ja tehdään samanlainen toimenpide.

C kertoi saaneensa tänään Kotkan satamassa toimivalta jäsenyritykseltä tiedon, jonka mukaan luottamusmies oli ilmoittanut, että jos satamaan tulee ensi maanantaina konttilaiva, jossa tankosurraukset ovat avattuina, tulee kahden tunnin työnseisaus. Porin satamasta on myös tullut samansisältöinen viesti, jossa on todettu, että jos tankosurrauksiin on koskettu, tulee kahden tunnin mielenilmaisu. Helsingin tapahtumista C oli saanut tiedon, jonka mukaan, jos satamaan tulee laiva, jossa surringit on avattu, ahtaustyöntekijät laittavat ne kiinni ja avaavat tai muussa tapauksessa tulee työnseisaus.

A:n kertoman mukaan Oulun sataman pääluottamusmies E on AKT ry:n satamajaoston jäsen.

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

AKT ry:n aloitteesta 18.1.2013 pidetyssä liittojen välisessä neuvottelutilaisuudessa on työntekijäliiton edustajien aloitteesta otettu esille jo liittojen välillä aikaisemmin esillä ollut erimielisyys siitä, onko konttilaivojen tankosurraustyö ahtaajille vai merimiehille kuuluvaa työtä. AKT ry:n edustajat ovat uudistaneet kantansa, jonka mukaan työ kuuluu ahtaajien tehtäväksi. AKT ry:n edustajat ovat myös esittäneet, että 4.2.2013 alkaen ahtaajat tulevat vaatimaan konttisurraustyön teettämistä heillä. Työnantajaliiton toisena edustajana neuvotteluissa ollut liiton toimitusjohtaja ilmoitti pitävänsä esitystä työtaistelutoimenpiteenä. Toimitusjohtajan työrauhavelvollisuuden säilymistä koskevaan kysymykseen eivät AKT ry:n edustajat halunneet ottaa kantaa.

AKT ry on edellä esitetyllä toiminnallaan pyrkinyt painostamaan työnantajapuolta ryhtymään sopimusjärjestelyihin ja muihin toimenpiteisiin, jotta ahtaajien ja merimiesten välinen työnjako toteutuisi AKT ry:n tavoitteiden mukaisesti. AKT ry:n menettely kohdistuu siten työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta ja päättää työpisteiden miehityksestä ja työntekijöiden siirrosta työpisteestä toiseen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuu

AKT ry:n liittosihteeri, joka on liiton hallituksen jäsen, on tehnyt 18.1.2013 työnantajaliiton edustajille edellä todetun painostustarkoituksessa tehdyn esityksen konttisurraustyön järjestämisestä. AKT ry vastaa tästä hallituksensa jäsenen toiminnasta. Työtuomioistuimelle esitetty selvitys tapahtumista, joihin eri satamissa on varauduttu 4.2.2013 alkaen, viittaa myös siihen, että kysymys on liiton puolelta organisoidusta toiminnasta. AKT ry on siten toiminnallaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.400 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Hotti, Schön ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Jäsen Schönin lausunto:

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2007-95 työntekijäliiton katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan, kun liiton toimitsija oli ilmoittanut työnantajan edustajalle työntekijäliiton satamajaoston päättäneen estää yhtiön toiminnan harjoittamisen Haminan ja Kotkan satamissa. Työtuomioistuin katsoi, että satamajaoston päätös ja siitä tehdyt ilmoitukset sisälsivät todelliseksi tarkoitetun uhkauksen satamissa toimeenpantavista työtaisteluista.

Ratkaisussa TT:2010-110 puolestaan katsottiin ammattiosaston rikkoneen työrauhavelvoitettaan, kun ammattiosaston puheenjohtaja oli lähettänyt yhtiön toimitusjohtajalle viestin, jossa ilmoitettiin ammattiosaston toteuttavan työpaikalla mielenilmauksen viestissä kerrottuina päivinä.

Tässä asiassa on selvitetty, ettei A:n 18.1.2013 antaman ilmoituksen tueksi ole esitetty konkreettista uhkaa, toisin kuin edellä mainituissa työtuomioistuimen ratkaisemissa tapauksissa. AKT:n edustajat eivät ole yksilöineet mitään konkreettista toimenpidettä, johon oltaisiin ryhtymässä tai edes sitä, ollaanko johonkin toimenpiteiseen mahdollisesti ryhtymässä eivätkä myöskään sitä, milloin siihen mahdollisesti oltaisiin ryhtymässä, vaan ainoastaan kieltäytyneet vastaamasta työnantajaliiton toimitusjohtajan tiedusteluun, takaavatko he työrauhan säilymisen 4.2.2013 jälkeen.

Oikeuskirjallisuudessa (Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. 2., uudistettu painos. s. 190) todetulla tavalla ns. peitellyn työtaistelu-uhkauksen arvioinnin osalta on ratkaisevaa se, "onko vastapuoli voinut perustellusti ymmärtää, että kysymys on todelliseksi tarkoitetusta työtaistelu-uhasta".

Kanne on perustettu tapahtumiin 18.1.2013. Tästä syystä arvioinnissa on merkityksellistä se, onko työnantajapuoli voinut tuolloin tiedossa olevien seikkojen perusteella perustellusti ymmärtää, että kysymys on ollut todelliseksi tarkoitetusta työtaistelu-uhasta. 18.1.2013 jälkeisillä tapahtumilla ei näin ollen ole asian oikeudellisen arvioinnin kannalta merkitystä.

Tässä tapauksessa ei ole edes väitetty, että 18.1.2013 olisi ollut olemassa työntekijäliiton hallituksen tai satamajaoston päätös työtaistelutoimiin ryhtymisestä. Siinäkin tapauksessa, että tällainen päätös olisi ollut olemassa, asiassa on riidatonta, ettei siitä ainakaan ole ilmoitettu työnantajaliiton edustajille. Vaikka asiassa on esitetty yksilöity vaatimus, sen tueksi ei ole esitetty yksilöitävissä olevaa uhkausta. Pelkästään kieltäytymistä vastaamasta työnantajaliiton edustajan kysymykseen, ei voida pitää uhkauksen esittämisenä. Sanotun perusteella katson, etteivät työnantajaliiton edustajat ole voineet 18.1.2013 vallinneissa olosuhteissa perustellusti ymmärtää, että kysymys olisi ollut todelliseksi tarkoitetusta työtaistelu-uhasta.

Katson näin ollen näyttämättä jääneen, että AKT ry olisi rikkonut asiassa työrauhavelvollisuutensa, minkä vuoksi hylkään kanteen.

Velvollisena lausumaan myös tuomitun hyvityssakon määrästä, hyväksyn sen.

Jäsen Suokkaan lausunto:

Yhdyn jäsen Schönin lausuntoon muilta osin, mutta teon vähäisyyden huomioon ottaen katson, että hyvityssakko tulisi jättää kokonaan tuomitsematta.