Labor court rules that reduced work capacity must be clearly proven to exclude a worker from full pay scales.

Kysymys siitä, mitä sovellettavaan työehtosopimukseen sisältyvän palkkataulukon määritelmällä "täysin työkykyinen työntekijä" tarkoitetaan.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 115

KUULTAVAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

ASIA

Oulun käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A/Timo Kyllinen Oy, Huovisen leipomo)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisessä leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

7 § Palkkataulukot

Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille maksetaan seuraavien palkkataulukoiden mukaiset palkat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alle 18-vuotiaille työntekijöille maksetaan kolmen kuukauden ajan 75 % ensimmäisen palkkaryhmän ohjepalkasta.

Työntekijälle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta elintarvikealalta tai vastaavasta työstä maksetaan kolmen kuukauden ajan 90 %

ensimmäisen palkkaryhmän ohjepalkasta.

ASIAN TAUSTA

A on aloittanut Huovisen Leipomon palveluksessa määräaikaisessa työsopimussuhteessa leipurina 6.6.2011. Hänen työsuhteensa on päättynyt 31.8.2011.

A on suorittanut vuosien 2008-2011 välisenä aikana kolmivuotisen elintarvikealan perustutkinnon ammattiopisto Luovissa, josta hän valmistui 3.6.2011 leipomoalan koulutusohjelmasta leipuri-kondiittoriksi. Opiskeluaikana A suoritti vastaajan leipomoissa neljä työssäoppimisjaksoa hyvillä arvosanoilla. A:n valmistuttua leipuri-kondiittoriksi työnantaja oli pyytänyt häntä kesätöihin vastaajan gluteenittomaan leipomoon Ouluun, jossa A:n työtehtäviin kuuluivat kaikki leipomon tuotantopuolen työtehtävät. A ja Huovisen Leipomo tekivätkin osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen ajalle 6.6.-31.8.2011.

Työsuhteeseen sovelletaan Elintarviketeollisuus ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välistä yleissitovaa leipomoiden työntekijöiden työehtosopimusta.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

A on vaatinut, että Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo velvoitetaan suorittamaan hänelle haastehakemuksesta tarkemmin ilmenevät määrät maksamattomia palkkasaatavia, vuosilomakorvausta ja työajan lyhentämisvapaakorvausta työehtosopimuksen nojalla sekä odotusajan palkkaa ja oikeudenkäyntikulujen korvausta.

Kanteen perusteeksi on esitetty, että työehtosopimuksen yleissitovuuden kautta A:lle on muodostunut automaattinen oikeus siihen, että kantajan työsuhteen vähimmäisehtoina tulee noudattaa kyseisen työehtosopimuksen ehtoja. A:n palkan olisi tullut työsuhteen päättyessä olla työehtosopimuksen mukaan vähintään 1.641,00 euroa kuukaudessa. Työnantaja on virheellisesti maksanut työsuhteen aikana kantajalle 6,92 euron tuntipalkkaa, eli alle 18-vuotiaan nuoren palkkaluokan palkkaa (1.169,00 €/kk).

A:lle ei ole myöskään maksettu työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan mukaista täyttä vuosilomakorvausta. A on edelleen ollut oikeutettu työajan lyhennysvapaisiin eli kolmeen vapaapäivään työsuhteensa ajalta. Koska kantaja ei ole pitänyt työajan lyhennysvapaita työsuhteen aikana, tulee hänelle maksaa tästä korvauksena 3 työpäivää vastaavan tuntimäärän mukainen palkka.

VASTAUS

Yhtiö on vaatinut, että kanne hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

A ei kyennyt tekemään itsenäisesti leipuri-kondiittorin töitä, vaan hän tarvitsi ohjauksen lisäksi jatkuvaa valvontaa leipomotuotteiden laadun varmistamiseksi, mikä oli ollut työnantajan tiedossa ennen työsopimuksen tekemistä. A oli suorittanut kolmivuotisen leipuri-kondiittorin sopeutetun ammattitutkinnon, jossa opiskelijan vajaakuntoisuus huomioidaan. A:lle maksettu palkka ja vastaavasti lomakorvaus on ollut työehtosopimuksen mukainen, koska hän ei ole ollut sopimuksen tarkoittamalla tavalla täysin työkykyinen työntekijä. Myös työajan lyhennyskorvaus on maksettu leipomoalan sopimuksen mukaisena.

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mitä kyseisen työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitetaan palkkataulukoiden kohdalla maininnalla "täysin työkykyinen työntekijä".

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Määräyksen historiasta ja sanamuodosta

Liiketyönantajain keskusliitto ry:n solmimassa leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen 2 §:ssä on ollut jo ainakin vuodesta 1954 alkaen määräys, jonka mukaan:

”Edellä 1 §:ssä mainituille täysin työkykyisille työntekijöille maksetaan kulloinkin voimassa olevan paikkakuntaluokittelun mukaisissa paikkakuntaluokissa tämän sopimuksen liitteessä olevan palkkataulukon sekä jäljempänä seuraavien määräysten mukainen palkka.”

Ainakin vuodesta 1976 lähtien tuolloisen 5 §:n määräys on ollut muotoa:

”Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille maksetaan seuraavien palkkataulukoiden mukaiset palkat.”

Määräyksen sanamuotoon ovat vaikuttaneet paikkakuntaluokkiin tehdyt muutokset ja se, miten palkkataulukot on työehtosopimukseen aseteltu.

Vuoden 1957 leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen 2 §:n määräys:

”Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille maksetaan paikkakuntaluokittelun mukaisissa paikkakuntaluokissa seuraavat ohjetuntipalkat.”

Sopimusmääräyksen kohta ”täysin työkykyisille työntekijöille” on säilynyt saman sisältöisenä, vaikka sopimusmääräyksen sanamuoto on muuttunut muun muassa vuosina 1968 ja 1970. Vuoden 1970 työehtosopimuksessa sopimusmääräys kuului:

”Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille maksetaan palkkaa tämän sopimuksen liitteenä olevan palkkataulukon mukaan (liite 1).”

Vuoden 1973 määräys:

”Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille maksetaan palkkaa alla olevien palkkataulukoiden mukaan.”

Kohtaa ”Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille” ei ole muutettu.

Määräyksen tulkinnasta

Elintarviketeollisuuden muissakin työehtosopimuksissa on saman sisältöinen määräys (muun muassa liha-alan työehtosopimus 9 §). Määräystä on Elintarviketeollisuusliitto ry:ssä tulkittu siten, että työntekijällä on jokin lääketieteellisesti todettavissa oleva rajoitus tai haitta, jonka johdosta työntekijän työkyky ei ole ”täysin työkykyisen leipomotyöntekijän tasolla”. Varsinaisia erimielisyysneuvotteluja määräyksen tulkinnasta ei osallisliittojen välillä tiedetä olleen ainakaan viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana.

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY:N LAUSUNTO

Kuten Elintarviketeollisuusliitto ry:n lausumassa on todettu, ei puheena olevasta työehtosopimusmääräyksestä ole neuvoteltu liittojen välillä pitkään aikaan. Soveltamiskäytäntöä ei siten ole.

A on suorittanut leipuri-kondiittori tutkinnon LUOVI ammattiopistossa. Tutkinto on opetusministeriön hyväksymä ammatillinen peruskoulutuksen mukainen tutkinto.

Vastauksessa ei mainita miksi kantaja ei olisi täysin työkykyinen. Vastauksessa kerrotaan vain, että kantajan suorittamassa ammattitutkinnossa on vajaakuntoisuus huomioitu. Kantajalla on todettu ADD eli tarkkaavaisuushäiriö. Suoritetussa tutkinnossa ainoat mukautetusti suoritetut oppiaineet ovat olleet ruotsi, englanti ja matematiikka. Mahdolliset puutteet näissä aineissa eivät ole peruste jättää noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä.

Sopimusmääräyksen tulkinnasta

Nyt esillä olevaa sopimusmääräyksen normittamaa tilannetta ei ole juurikaan käsitelty oikeuskäytännössä. Selkeimmin asiasta lausutaan työtuomioistuimen tuomion TT:1987-20 perusteluissa: ”Palkan vähentämisen perusteena olevan työkyvyn alentuminen täytyy olla selvästi ja luotettavasti osoitettavissa ja myös työn suoritusta haittaava. Se nimittäin johtaa työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän joutumiseen sopimuksen palkkamääräysten soveltamisalan ulkopuolelle, jota taas on pidettävä poikkeuksellisena työehtosopimuksia yleensä sovellettaessa.”

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mitä työehtosopimuksen "täysin työkykyinen työntekijä"- määritelmällä tarkoitetaan.

Käräjäoikeuden asiakirjoista ei ilmene, mistä syystä johtuen A mahdollisesti ei olisi täysin työkykyinen.

Leipomoiden työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen osallisten liittojen edellä selostetuissa lausunnoissa on todettu, että kyseessä olevasta työehtosopimuksen määräyksestä ei ole neuvoteltu liittojen välillä eikä siitä ole siten soveltamiskäytäntöä. Määräys täysin työkykyisestä työntekijästä on ollut leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1954.

Liitot ovat antamissaan lausumissa samansuuntaisesti todenneet, että mikäli työntekijällä on jokin lääketieteellisesti todettavissa oleva rajoitus tai haitta, jonka johdosta hänen työkykynsä on vähentynyt, työntekijän työkyky ei ole "täysin työkykyisen työntekijän" tasolla. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on lisäksi lausunut, että A:n suorittamassa ammattitutkinnossa vajaakuntoisuus on huomioitu, ja mahdolliset puutteet hänen mukautetusti suorittamissaan ruotsin, englannin ja matematiikan oppiaineissa eivät ole peruste jättää noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n lausumassa on viitattu työtuomioistuimen tapaukseen (TT:1987-20) ja todettu, että palkan vähentämisen perusteena oleva työkyvyn alentuminen täytyy olla selvästi ja luotettavasti osoitettavissa ja myös työsuoritusta haittaava, koska se johtaa työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän joutumiseen sopimuksen palkkamääräysten soveltamisalan ulkopuolelle, jota on pidettävä poikkeuksellisena työehtosopimuksia sovellettaessa.

Työntekijän työkyvyn käsitettä ei ole määritelty työlainsäädännössä. Työkyvyn arvioinnissa kohteena on tavallisesti asianomaisen työntekijän suorituskyky suhteessa työn vaatimuksiin. Työterveyshuoltolain nojalla työntekijän työkyky voidaan tarvittaessa selvittää terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta. Mainittu laki lähtee siitä, että työnantaja on sidottu terveystarkastuksen johtopäätöstietoihin tai yleiseen arvioon, ellei työnantaja muun vastaavan näytön perusteella kykene näyttämään niitä vääriksi.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten edellä esitetystä yhteneväisestä kannasta. Työtuomioistuin toteaa, ettei tämän lausuntoasian yhteydessä käytettävissä olevan selvityksen perusteella ole mahdollista ottaa kantaa työehtosopimuksen palkkataulukon sovellettavuuteen. A:n työkyky jää siten lopullisesti käräjäoikeudessa vastaanotettavan näytön perusteella ratkaistavaksi edellä esitetyt suuntaviivat huomioon ottaen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Pärssinen, Löppönen, Lehto ja Forsén jäseninä. Esittelijä on ollut Kurtto.

Lausunto on yksimielinen.