Legislator Case Law & Legislation
TT:2013-113 AI generated

Labor court dismisses employer's jurisdiction objection because the employer was a union member during the termination event.

Case Number TT:2013-113
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The employer argued the labor court lacked jurisdiction because it had ceased to be a member of the union by the time the case was filed. However, the court determined that jurisdiction depends on the employer's membership status at the time of the termination event, not the current status. Consequently, the court rejected the objection and allowed the proceedings to continue.

Legislator headnote

AI generated

Section 25 of the Act on the Labour Court; The Labour Court has jurisdiction over a dispute if the employer was a member of the relevant union at the time of the termination event, regardless of subsequent withdrawal.

Keywords

AI generated
Labour Court jurisdiction Union membership status Termination event timing Collective agreement binding Employer withdrawal from union

Cited Legislation

AI generated
Section 25 of the Act on the Labour Court

Cited Case Law

AI generated
R 63/11
Kantansa tueksi kantaja viittaa asiaan R 63/11.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys työtuomioistuimen toimivallasta asiassa, jossa työnantajayhtiö oli ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana mutta oli sittemmin eronnut yhdistyksestä.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 113

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

TP-Tuotantoautomaatio Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen väitettyä rikkomista koskeva asia

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen 24.10.2011–31.10.2013 liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on mm. seuraavat määräykset:

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 §

Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä..........Irtisanomisaika

- -

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta.....4 kuukautta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

17 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta neljän kuukauden palkkaa vastaavat 8.582,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.2.2012 lukien,

velvoittaa TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle lomakorvauksena irtisanomisajalle 965,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.2.2012 lukien,

velvoittaa TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaavat 38.620,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja TP-Tuotantoautomaatio Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.176 eurolla, mikä määrä sisältää varauksen 226 euron suuruista oikeudenkäyntimaksua varten, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työtuomioistuimen toimivalta

TP-Tuotantoautomaatio Oy on ollut A:n työsopimuksen päättyessä 24.2.2012 Teknologiateollisuus ry:n jäsen, mutta on sittemmin eronnut yhdistyksestä. TP-Tuotantoautomaatio Oy:n liiketoiminta ja koko henkilöstö on 1.9.2012 alkaen myyty samaan TP-Yhtiöt konserniin kuuluvalle TP-Automaatio Oy:lle, joka on Teknologiateollisuus ry:n jäsen kanteen nostamisen ajankohtana.

Työtuomioistuin on asiassa toimivaltainen, koska kuultavayhtiö on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen A:n työsuhteen päättyessä.

Asiasta on käyty sekä yritystason että liittojen väliset erimielisyysneuvottelut, mutta sekä yritys että työnantajaliitto ovat kieltäytyneet laatimasta kirjallista erimielisyysmuistiota. Yritys on kieltäytynyt tekemästä luottamusmies Timo Janssonin kanssa kirjallista erimielisyysmuistiota, koska yrityksen mielestä suulliset neuvottelut olivat riittävät. Työnantajaliitto on kieltäytynyt tekemästä kirjallista erimielisyysmuistiota, koska sen mielestä sen tekeminen ei ole mahdollista ilman yritystason muistiota.

A:n työsuhdetta koskevat tiedot

A on työskennellyt TP-Tuotantoautomaatio Oy:n palveluksessa sähköasentajana.

A työskenteli toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 31.5.2000–31.3.2011 eli lähes 11 vuoden ajan. Yhtiö irtisanoi työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. A palkattiin kuitenkin lähes välittömästi uudelleen useilla määräaikaisilla välittömästi tai lähes välittömästi toisiaan seuranneilla työsopimuksilla. Määräaikaisten työsopimusten kestot olivat 11.4.–5.5.2011, 6.5.–29.7.2011, 8.8.–18.8.2011, 19.8.–2.9.2011, 12.9.–30.9.2011, 21.10.–27.11.2011 ja 21.12.2011–5.2.2012 ja 6.2.–24.2.2012. A oli siten 11.4.2011 ja 24.2.2012 välisenä 9,5 kuukauden aikana kahdeksassa eri määräaikaisessa työsuhteessa yhteensä 8,5 kuukautta.

A:n tehtävät ovat määräaikaisissa työsuhteissa olleet pääasiassa samat kuin toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. Työtodistuksesta 31.3.2011 ilmenee, että A:n tehtävät ovat 31.5.2000–31.3.2011 olleet pääasiassa toimistosaneeraus- ja teollisuussähköasennuksia. Määräaikaisia jaksoja 11.4.–29.7.2011, 8.8.–2.9.2011 ja 21.12.2011–24.2.2012 koskevista työtodistuksista ilmenee, että A:n tehtävät ovat myös näiden aikana olleet pääasiassa toimistosaneeraus- ja teollisuussähköasennuksia. Määräaikaisuuden 12.9.–30.9.2011 aikana A:n työtehtävät ovat olleet toimistosaneerauksen sähköasennuksia ja määräaikaisuuden 21.10.–27.11.2011 aikana laitesähköasennuksia (kuusi työtodistusta).

Yhtiöllä ei ole ollut perusteltua syytä solmia A:n kanssa määräaikaisia työsopimuksia, eikä A:lle ole tällaisia perusteita myöskään ilmoitettu. Määräaikaisista sopimuksista yksi, 21.10. ja 27.11.2011 väliseksi ajaksi sovittu, oli ollut työkohtainen, mutta muiden nojalla A työskenteli useissa työkohteissa. Määräaikaisen työsopimuksen työkohtaisuus on toisaalta vain keino määritellä määräajan kesto, mutta työkohtaisuus ei sinänsä ole määräaikaisuuden perusteltu syy.

Yhtiöllä ei ole ollut pätevää syytä solmia A:n kanssa peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, joten hänen työsuhteensa on katsottava olleen voimassa toistaiseksi 31.5.2000 lukien. Yhtiöllä ei ole ollut 24.2.2012 perustetta päättää A:n työsuhdetta.

Työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirjan mukaan tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus. Sopimusehdon nojalla on mahdollista teettää määräaikaisella työsopimuksella loppuun irtisanomisajan päättyessä kesken oleva työ, muttei solmia uusia työsopimuksia uusista töistä.

TP-Tuotantoautomaatio Oy:n tilikautta 1.6.2011–31.5.2012 koskevasta toimintakertomuksesta ilmenee, että vaikka yhtiön liiketulos oli mainittuna aikana 353.195 euroa tappiollinen, niin sen toiminnallinen liiketulos oli 211.000 euroa positiivinen. Tuloksen tappiollisuus johtui yhtiön asiakaskunnassa ja lähipiirissä tapahtuneiden konkurssien aiheuttamista menetyksistä saamisissa. Tuloksen tappiollisuus ei osoita, että toiminta olisi ollut tappiollista ja että työvoiman käytön vähentämiseen olisi ollut perusteet.

TP-Tuotantoautomaatio Oy:n tilinpäätöksen 1.6.2011–31.5.2012 laatimista koskevista liitetiedoista ilmenee, että sen palveluksessa on ollut vuonna 2011 keskimäärin 9 toimihenkilöä ja 44 työntekijää ja vuonna 2012 keskimäärin 9 toimihenkilöä ja 42 työntekijää. A:n toistaiseksi voimassa olevaksi tehdyn työsopimuksen päättyessä ja määräaikaisten työsuhteiden aikana henkilöstömäärä ei siten ole käytännössä pienentynyt, mikä on omiaan osoittamaan, ettei työvoiman käyttäminen ole juurikaan vähentynyt. Yhtiöllä ei siten ole ollut irtisanomiseen taloudellista tai tuotannollista perustetta.

Yhtiön tilauskanta ei ole ollut vakiintumaton. Kysymyksessä ei ole yritystoimintaa aloitteleva yritys, vaan se on toiminut 1990-luvulta alkaen. Tilauskannan nousut ja laskut kuuluvat normaaliin liiketoimintaan ja yhtiö on toimintansa aikana ehtinyt kokea niitä riittävän useita tietääkseen, että sen vakituisen työvoiman tarve on jatkuva.

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Mainitun säännöksen 3 momentin mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

A:n määräaikaiset työsopimukset ovat olleet voimassa yhteensä 8,5 kuukautta eli varsin pitkään, joten jo niiden yhteenlaskettu kesto osoittaa yhtiön työvoiman tarpeen pysyväksi.

A:n työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Edellä kerrotun perusteella yhtiöllä ei ole myöskään ollut oikeutta päättää A:n työsopimusta 24.2.2012. Yhtiöllä on tuolloin ollut työvoiman tarvetta. Yhtiön henkilöstön määrä on vuodesta 2011 vuoteen 2012 pienentynyt keskimäärin vain kahdella 53:sta 51:een.

Yhtiö on pitänyt A:n työsopimuksia määräaikaisina ja päättänyt työsuhteen 24.2.2012 sitä irtisanomatta. A ei ole saanut hyväkseen irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää

neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa, jolta hän on oikeutettu saamaan palkan ja lomakorvauksen.

18 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on 18 kk x 2.145,60 euroa eli 38.620,80 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta, koska TP-Tuotantoautomaatio Oy ei ole enää Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys. Teknologiateollisuus ry on myös vastustanut kannetta.

Perusteet

TP-Tuotantoautomaatio Oy on 1.9.2012 liiketoimintakaupalla myynyt liiketoimintansa toiselle yhtiölle. TP-Tuotantoautomaatio Oy:n jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä on Teknologiateollisuus ry:n sääntöjen 6 §:n mukaisesti päättynyt jäsenen luopuessa jäsenyyden perustana olevasta toiminnastaan. Asian käsittely ei siten kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUMA VÄITTEEN JOHDOSTA

Sähköalojen ammattiliitto ry viittaa asiasta jo haastehakemuksessa lausuttuun ja lausuu lisäksi seuraavaa:

Työtuomioistuin on asiassa toimivaltainen, koska kuultavayhtiö on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen A:n työsuhteen päättyessä 24.2.2012. Kuultavayhtiö on siten ollut kyseisellä hetkellä järjestäytynyt ja kyseessä olevaan työehtosopimukseen sidottu.

Kantansa tueksi kantaja viittaa asiaan R 63/11. Kyseisessä asiassa työnantaja oli ollut tapahtuma-aikana sidottu työehtosopimukseen, mutta kanteen vireille tullessa työnantaja ei ollut enää kyseisen työnantajaliiton jäsen. Työtuomioistuin on tästä huolimatta tutkinut asian toimivaltansa mukaisesti ja antanut asiassa tuomion 16.2.2012.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tuloste 19.2.2013 TP-Tuotantoautomaatio Oy:n kotisivuilta ja tuloste 19.2.2013 Teknologiateollisuus ry:n jäsensivuilta

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työtuomioistuimen tiedote 1/2012

2. TP-Tuotantoautomaatio Oy:n tiedote 17.8.2012

3. Ote Teknologiateollisuus ry:n säännöistä

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Työtuomioistuin on siitä annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin ottanut Teknologiateollisuus ry:n työtuomioistuimen toimivaltaa koskevan väitteen erikseen ratkaistavaksi.

Asianosaisten suostumuksin asia on siirretty neuvotteluistunnossa ratkaistavaksi.

Asiassa on riidatonta, että kanteessa kerrotun A:n työsopimuksen päättyessä 24.2.2012 kuultava TP-Tuotantoautomaatio Oy on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Edelleen riidatonta on, että TP-Tuotantoautomaatio Oy:n jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä on päättynyt 1.9.2012.

Työtuomioistuin toteaa, että sen toimivallan perusteena on asianosaisen asema työehtosopimukseen osallisena tai muuten sidottuna kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana. TP-Tuotantoautomaatio Oy on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen ja Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n väliseen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimukseen sidottu A:n työsopimuksen päättyessä. Näin ollen Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteen.

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämän mukaisesti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Pärssinen, Löppönen, Lehto ja koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Päätös on yksimielinen.