Labor court dismisses union claims that employer failed to prove cause for firing employee for drug crime.

Työntekijä oli tuomittu huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen kannabiksen viljelemisestä, myymisestä ja käytöstä.

Työnantajaliitto ja sen alueyhdistys olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa asiassa. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 11

KANTAJA

Rakennusliitto ry

VASTAAJA

Infra ry

KUULTAVAT

Infra Pohjoinen ry

Tapojärvi Oy

ASIA

Työsopimuksen päättäminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.12.2012

Pääkäsittely 14.1.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välisen, 17.3.2011 allekirjoitetun maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen (10.3.2011-29.2.2012) liitteenä olevassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Tapojärvi Oy:ssä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa koneen- ja kuorma-autonkuljettajana Elijärven kaivoksessa maanalaisissa lastaus- ja kuljetustehtävissä 15.1.2007 ja 6.5.2011 välisen ajan. Työnantaja purki A:n työsuhteen 6.5.2011, kun työnantaja sai tietää 4.5.2011, että A oli tuomittu 1.4.2011 huumausainerikoksesta 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ilmoituksessa työsopimuksen purkamisesta purkamisperusteeksi ilmoitettiin: tilaaja edellyttää päihteettömyyttä, käytössä on huumeseulat, tapauksesta johtuva työnantajan ja työntekijän välinen voimakas luottamuspula, A:n työtehtävät auton- ja koneenkuljettajana erityisissä olosuhteissa.

A on Kemi-Tornion käräjäoikeuden 1.4.2011 antaman tuomion mukaan syyllistynyt 5.11.2010 huumausainerikokseen yhdessä toisen henkilön kanssa siten, että hän on viljellyt cannabis sativa -kasvia asuntonsa vaatehuoneessa käytettäväksi huumausaineena. A on tilannut huumausainekasvin siemenet Alankomaista ja on hankkinut kasvatuksen edistämistä varten tuulettimia, valaisimia ja kostuttimia. A on myynyt eri henkilöille kannabista yhteensä 155 grammaa. A on myös myöntänyt käyttäneensä huumausainetta. A:lle joulukuussa 2010 tehty huumausaineseula on ollut negatiivinen.

Korvausvaatimuksen laskutapa on riidaton.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko työnantajalla ollut riittävät perusteet päättää A:n työsuhde.

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Tapojärvi Oy on menetellyt maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, kun se on purkanut A:n työsopimuksen,

velvoittaa Tapojärvi Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa kuudelta viikolta lomakorvauksineen yhteensä 3.985,44 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä 6.5.2011 lukien,

velvoittaa Tapojärvi Oy:n maksamaan korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavat 29.804,16 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä 6.5.2011 lukien,

tuomitsee Infra Pohjoinen ry:n ja Infra ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Infra ry:n, Infra Pohjoinen ry:n ja Tapojärvi Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 3.112,14 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työsuhteen päättäminen

Tapojärvi Oy:ssä on käytössä päihteiden vastainen toimintamenettely, jonka mukaan työntekijä voidaan velvoittaa huumausainetestiin, jos työnantajan edustajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijällä on riippuvuus huumeista. Jos päihdeongelma heijastuu työhön tai työyhteisöön, esimies ottaa työntekijän puhutteluun, jossa tilanne kartoitetaan, täytetään huomautus- tai varoituslomake ja tehdään kirjallinen kuntoutussopimus. Toimintamenettelyn mukaan esimiehen tulee poistaa työpaikalla päihtyneenä esiintyvä tai päihteitä siellä nauttiva työntekijä välittömästi työpaikalta ja puhuttelu on järjestettävä myöhemmin. Työnantaja ei ennen työsuhteen purkamista toukokuussa 2011 osoittanut A:ta toimintamenettelyn mukaiseen huumausainetestiin. Työnantajalla olisi ollut mahdollisuus kontrolloida A:n huumeidenkäyttöä päihteiden vastaisen toimintamenettelyn mukaisesti ennen työsopimuksen päättämistä. Asiassa ei ole tullut esille syytä poiketa tästä menettelytavasta.

A:n tietoon on tullut tapauksia, joissa muun muassa työnjohtaja on esiintynyt juopuneena työpaikalla. Työnantaja ole ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin, eikä työnjohtaja ole saanut varoitusta eikä hänen työsuhdettaan ole päätetty. Työnantaja on A:n kohdalla toiminut toimintamenettelyä ankarammin eikä siten ole A:n työsuhdetta päätettäessä toiminut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n edellyttämällä tavalla tasapuolisesti.

Korvauksen määrä

Työsopimuksen perusteettoman päättämisen vuoksi tuomittavasta korvauksesta on määrättävä neljän kuukauden palkkaa vastaava osuus aineettomana vahinkona. Työnantaja on purkanut työsuhteen tietoisena, ettei perusteita työsuhteen päättämiselle ollut, eikä A:ta kuultu asiasta. Työnantajan menettely on ollut loukkaavaa ja aiheuttanut A:lle taloudellista vahinkoa.

Hyvityssakko

A:n työsopimuksen purkamista koskevassa erimielisyydessä käydyissä piiritason ja liittojen välisissä neuvotteluissa Rakennusliitto ry:n edustajat ovat ilmoittaneet, että Tapojärvi Oy on purkanut A:n työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti. Infra Pohjoinen ry:n ja Infra ry:n olisi tullut havaita Tapojärvi Oy:n ilmoittamien perusteiden riittämättömyys ja huolehtia, että yritys menettelee asiassa työehtosopimuksen mukaisesti. Koska näin ei ole tapahtunut, Infra Pohjoinen ry ja Infra ry ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Infra ry, Infra Pohjoinen ry ja Tapojärvi Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsuhteen päättäminen

Tapojärvi Oy:llä on ollut erittäin painavat syyt purkaa A:n työsuhde. Luottamuspula on ollut niin vakava, että Tapojärvi Oy:ltä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla on joka tapauksessa ollut peruste irtisanoa A:n työsuhde.

Tapojärvi Oy on erikoistunut kaivosurakointiin, materiaalinkäsittelyyn ja tehdas- ja teollisuusprosessien hoitoon ja se toimii muun muassa Keminmaalla sijaitsevalla Outokumpu Chrome Oy:n Elijärven kaivokselIa. Tapojärvi Oy hoitaa kaivoksella maanalaisen tuotantomalmin, sivukiven lastauksen ja kuljetuksen, louhosten täyttötyöt, maanalaisten teiden hoidon ja rusnaustyöt ja varustelun. A on työskennellyt koneen- ja kuorma-autonkuljettajana maanalaisissa lastaus- ja kuljetustehtävissä. Maanalaisen kaivoksen tunnelit ja maanalaiset tiet ovat erittäin kapeita ja vain yksi kuorma-auto mahtuu liikkumaan tunnelissa. Työolosuhteet ovat erittäin vaativat ja työturvallisuuden vaatimukset huomioon ottaen vaativat täydellistä päihteettömyyttä. Tapojärvi Oy:n tilaaja, Outokumpu Chrome Oy, edellyttää täydellistä päihteettömyyttä työtehtävissä ja käytössä on nollatoleranssi.

Työntekijän vapaa-ajallaan tekemä rikos voi muodostaa työsuhteen päättämisperusteen. A:n toiminta on aiheuttanut työturvallisuusriskin ja vakavan luottamuspulan työnantajan ja työntekijän välillä. Vaikka A on toiminut työntekijäasemassa, hänellä on ollut erittäin vaativissa olosuhteissa työskennellessään suurempi vastuu kuin esimerkiksi toimistotyöntekijällä, jolloin myös työsuhteen päättämiskynnys on matalampi. A on tiennyt työnantajan ja tilaajan suhtautumisesta huumausaineisiin ja aiheuttanut toiminnallaan kaivoksella suuren turvallisuusriskin. A ei ilmoittanut työnantajalle rikosepäilystään eikä saamastaan tuomiosta, vaikka hän on tiennyt yrityksen käytössä olleesta päihteiden vastaisesta menettelystä. A:n saama vankeusrangaistus on tullut Tapojärvi Oy:n tietoon muuta kautta.

Tapojärvi Oy pyrkii toimenpiteillään edistämään vastuullisuutta yhteisössä, päihteettömyyttä ja työturvallisuutta. Tapojärvi Oy harjoittaa liiketoimintaa muun muassa Kemin ja Tornion alueella, jotka ovat pieniä kaupunkeja, joissa puheet epämääräisestä ja rikollisesta toiminnasta liikkuvat nopeasti. A on ollut alueella leimallisesti Tapojärvi Oy:n työntekijä, joka kasvattaa ja myy huumeita.

A:n työsuhdetta purettaessa on käynyt ilmi, että hänellä on ollut runsaasti perusteettomia poissaoloja 16.4.2010 - 24.1.2011. A on ollut poissa töistä muun muassa 5.11.2010, joka on ollut rikoksen tekopäivä ja 9. -10.11.2010, jolloin hän oli poliisikuulusteluissa. A:ta ei varoitettu poissaoloista ja perusteettomiin poissaoloihin on kiinnitetty huomiota vasta, kun A:n huumausainerikostuomion on tullut työnantajan tietoon. Poissaolopäivät ovat olleet palkattomia ja tämän on katsottu olleen tapahtumahetkillä riittävä puuttuminen asiaan. Tapojärvi Oy on kuitenkin työsuhteen päättämisen kokonaisarviointia tehdessään katsonut perusteettomilla poissaoloilla olleen merkitystä, kun on käynyt ilmi, että A on työajallaan ollut poliisikuulusteluissa.

Tapojärvi Oy:llä on käytössään päihteiden vastainen toimintamenettely, joka on otettu käyttöön 23.11.2010 eli A:n rikoksen tekopäivän jälkeen. Kun A:n työsuhde on päätetty ensisijaisesti aiheutetun luottamuspulan vuoksi, ei Tapojärvi Oy:llä ole ollut edellytyksiä toimia päihteiden vastaisen toimintamenettelyn mukaisesti. Tapojärvi Oy:n tietoon ei ole tullut työnjohtajan juopumustapausta.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2005-35 on keskeistä ollut se, oliko työntekijä ollut huumausaineiden vaikutuksenalaisena työssä ja se poikkeaa siten nyt käsiteltävänä olevasta asiasta.

Korvauksen määrä

Korvauksen määrää arvioitaessa tulee joka tapauksessa huomioida A:n antama aihe työsuhteen päättämiseen, hänen ikänsä ja mahdollisuus saada muuta työtä. Asiassa ei ole perusteita tuomita korvausta aineettomana, ja A:n menettely on ollut niin tuomittavaa, että työsuhteen on voinut päättää A:ta kuulematta.

Hyvityssakko

Asia on ollut niin tulkinnanvarainen, että Infra ry ja Infra Pohjoinen ry tulee joka tapauksessa jättää tuomitsematta hyvityssakkoon. A on syyllistynyt sellaiseen rikokseen, että asiassa on ollut perusteltua tehdä johtopäätös, että työnantajalla on ollut työsuhteen päättämisperuste. Infra ry:n ja Infra Pohjoinen ry:n tietoon A:n työsuhteen päättyminen on lisäksi tullut vasta, kun työsuhde oli päättynyt. Asiassa on käyty piiritason neuvotteluja 1.6.2011 ja liittotason neuvotteluja 16.8.2011 ja 30.8.2011. Infra ry ja Infra Pohjoinen ry eivät ole voineet valvoa kyseisessä tilanteessa työehtosopimuksen noudattamista.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikuluja ei joka tapauksessa tule tuomita asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tapojärvi Oy:n päihteiden vastainen toimintamenettely

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kemi-Tornion käräjäoikeuden tuomio 1.4.2011

2. Ote työaikakirjanpidosta 1.11. - l5.11.2010

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Vastaava työnjohtaja C

2. Kaivostoimenjohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

A:n esimiehinä toimineet vastaava työnjohtaja C ja kaivostoimenjohtaja D ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että työskentelyolosuhteet kaivoksella ovat erittäin haastavat pimeyden, ahtaiden tunneleiden ja sortumavaaran vuoksi. Työ on vaativaa ja edellyttää tarkkuutta, ja mahdolliset onnettomuudet kaivoksen olosuhteissa ovat vakavia. Työturvallisuus on haastavissa oloissa ensisijainen tavoite, eikä kaivoksella sallita päihteiden käyttöä. Työpaikalla järjestetään puhalluskokeita ennalta ilmoittamatta. Huumausaineiden osalta ei ole vastaavaa menettelyä, vaan huumausaineseuloja tehdään ennalta sovittujen terveystarkastusten yhteydessä. C ja D eivät pitäneet huumausainetestien tuloksia luotettavina.

Arviointi ja johtopäätökset

Ratkaistavana kysymyksenä on, oliko työnantajalla työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy purkaa tai 7 luvun 2 §:ssä edellytetty asiallinen ja painava syy irtisanoa A:n työsuhde.

Lainvalmistelutöissä (HE 157/2000 vp. s, 97) on todettu, että työsopimuksen irtisanomiseen oikeuttavana perusteena voisi olla työntekijän muussa laissa säädettyjen velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti, jos sillä olisi vakava vaikutus työsuhteeseen. Jos työntekijä on työ- tai vapaa-aikana syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi hänen ja työnantajan välinen luottamussuhde horjuu vakavalla tavalla, työnantajalla olisi peruste irtisanoa työsopimus. Perusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa merkitystä olisi muun muassa rikoksen laadulla, vakavuudella ja siitä tuomittavalla rangaistuksella sekä toisaalta työntekijän työtehtävien laadulla ja hänen asemallaan työnantajan organisaatiossa.

Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään arvioinut työsopimuksen päättämisen perusteita vastaavanlaisessa tapauksessa (TT 2005-35), jossa se katsoi öljyjalostamon erittäin haastavista työskentelyolosuhteista huolimatta, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä edes työsopimuksen irtisanomiseen, kun työntekijän ei ollut näytetty olleen työssään huumausaineen vaikutuksen alaisena eikä hänen huumausaineen käyttönsä muutoinkaan näytetty vaikuttaneen hänen työskentelyynsä.

Työnantaja on ilmoituksessa työsopimuksen purkamisesta vedonnut huumausainerikostuomion aiheuttamaan luottamuspulaan A:n työsuhteen purkamisperusteena. A on tuomittu huumausainerikoksesta 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen kannabiksen viljelemisestä, myymisestä ja käytöstä. A on kertonut työtuomioistuimessa, että hän oli käyttänyt kannabista yhteensä yhdestä kolmeen kertaa, käyttö oli tapahtunut vapaa-ajalla viikonloppuisin, eikä hän ollut ollut työpaikalla päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös C, D ja B ovat kertoneet, ettei A ollut työpaikalla huumausaineiden vaikutuksen alaisena eikä huumausaineiden käyttö ilmennyt A:n työsuorituksessa. A:n ei myöskään ole näytetty olleen yhtiössä sellaisessa asemassa, että kuvattuun huumausainerikokseen rikokseen syyllistyminen sinänsä osoittaisi työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista, että se olisi oikeuttanut työnantajan päättämään A:n työsuhteen.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla olisi ollut työturvallisuuden takaamiseksi päihteiden vastaisen toimintamenettelyn mukaiset perusteet ja mahdollisuudet kontrolloida A:n vastaista huumausaineiden käyttöä, ja toimintamenettelyn mukaisesta hoitoonohjausta oli työpaikalla D:n mukaan käsitelty entisen työnjohtajan kanssa. Asiassa ei ole näytetty, että työnantajalla olisi A:n kohdalla ollut perustellut syyt poiketa toimintamenettelyn mukaisista menettelytavoista. Työtuomioistuin toteaa kuitenkin, että toimintamenettely ja sen mukainen kuntoutusohjelma ei kuitenkaan, toimintamenettelyynkin kirjatulla tavalla, rajoita työnantajan oikeutta päättää työntekijän työsuhdetta harkintansa perusteella, vaan työsuhteen päättämisen perusteita arvioidaan työsopimuslain pakottavien säännösten perusteella (ks. tästä esim. TT 2007-89 ja KKO 2007:12).

Kolmanneksi työnantaja on vedonnut purkamisen perusteena A:n runsaisiin poissaoloihin. A, C ja D ovat kertoneet, että A:lla on kuitenkin ollut palkattomille poissaoloilleen työnantajan suostumus, eikä asiassa ole näytetty, että A:ta olisi aiemmin huomautettu tai varoitettu poissaoloista. Asiassa ei siten ole näytetty, että työnantajalla olisi ollut poissaolojenkaan vuoksi ollut perustetta A:n työsuhteen purkamiseen.

Irtisanomisajan palkka

Koska Tapojärvi Oy on purkanut perusteettomasti A:n työsopimuksen, se on velvollinen työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaisesti suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomisajan palkka ja lomakorvaukset.

Korvauksen määrä

Koska Tapojärvi Oy on päättänyt A:n työsuhteen työsopimuslain 8 luvun 1 §:n vastaisesti, yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Kantaja on vedonnut siihen, että työnantaja ei kuullut A:ta työsuhteen päättämisen vuoksi ja työnantajan menettely oli ollut loukkaavaa ja aiheuttanut A:lle taloudellista vahinkoa, minkä vuoksi korvauksesta olisi määrättävä neljän kuukauden palkkaa vastaava osuus aineettomana vahinkona.

C:n ja D:n mukaan A:ta oli ennen purkuilmoituksen postittamista koitettu tavoittaa puhelimitse. Todistajilla ei kuitenkaan ollut tämän tarkempaa tietoa A:n tavoittamisyrityksistä, eikä heistä kumpikaan ollut henkilökohtaisesti koittanut tavoittaa A:ta. A on itse kertonut, ettei häntä ollut tavoiteltu puhelimitse tai muulla tavoin ennen purkamisilmoituksen vastaanottamista. Kun otetaan lisäksi huomioon se riidaton seikka, että työnantaja sai tietää A:n tuomiosta 4.5.2011 ja purki A:n työsuhteen heti 6.5.2011, työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole näytetty, että työnantaja olisi asianmukaisella, työsopimuslain 9 luvun 2 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla varannut A:lle tilaisuuden tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Tämä vaikuttaa A:lle maksettavan korvauksen määrän arvioinnissa sitä korottavasti.

Työtuomioistuin katsoo, että työsuhteen päättäminen, jonka perusteena on ollut A:n syyllistyminen kuvatuin tavoin huumausainerikokseen, ei ole kohdistunut A:han hänen henkilöään loukkaavasti, vaan A:n rikollisella toiminnallaan antama aihe työsopimuksen päättämiseen vaikuttaa sen sijaan alentavasti korvauksen määrää arvioitaessa. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen kokonaiskorvauksen määrä on noin viiden kuukauden palkkaa vastaavat 12.400 euroa. Asiassa ei ole perustetta määrätä erikseen korvausta aineettomasta vahingosta. A:lle tuomittavasta korvauksesta tehdään työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu vähennys.

A:lle on Rakennusalan Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä noin viiden kuukauden ajalta yhteensä 6.939 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta, 12.400 euroa, on vähennettävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 5.204,25 euroa. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 7.195,75 euroa. Tapojärvi Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän eli 5.204,25 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Tapojärvi Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti päättäessään perusteettomasti A:n työsopimuksen. Työsuhteen päättäminen on tullut Infra ry:n ja Infra Pohjoinen ry:n tietoon vasta työsuhteen päättymisen jälkeen. Kun työnantaja toimii työehtosopimuksen vastaisesti ja virheellinen menettely tulee työnantajaliiton tietoon jälkikäteen, työnantajaliiton velvollisuutena on valvoa, että työnantaja korjaa menettelynsä. Jos kysymys on perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä, työnantajaliitolta ei kuitenkaan voida edellyttää toimenpiteitä työsuhteen palauttamiseksi tai vahingon korvaamiseksi aina täysimääräisesti, koska työnantajalla ei ole työehtosopimuksen perusteella velvollisuutta palauttaa työsuhdetta tai korvata työntekijälle syntynyttä vahinkoa kaikissa tapauksissa täysimääräisesti. Sen sijaan työnantajaliiton velvollisuutena on muilla tavoin pyrkiä vaikuttamaan, että työnantaja vastaa sopimuksen vastaisesta menettelystään.

Työtuomioistuin on käsillä olevaa asiaa vastaavassa, niin ikään työsopimuksen purkamista koskevassa ratkaisussaan TT 2005-35 katsonut, että perusteita edes työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut. Sanottu ratkaisu on sekä tosiasioiltaan että oikeudelliselta kysymyksenasettelultaan varsin samansisältöinen kuin nyt käsiteltävänä oleva asia. Työtuomioistuin katsoo, että Infra ry:n ja Infra Pohjoinen ry:n olisi tämän vuoksi tullut erimielisyyttä käsiteltäessä havaita, että A:n työsopimuksen purkaminen ilmoitetuilla perusteilla on irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen vastainen ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin A:lle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty, että Infra ry ja Infra Pohjoinen ry olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin tämän velvollisuutensa täyttämiseksi. Infra ry ja Infra Pohjoinen ry siten ovat laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Rakennusliitto ry:n hyväksi. Asia ei ole ollut edellä mainitulla tavoin siten tulkinnanvarainen tai epäselvä, että olisi aihetta määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Infra ry, Infra Pohjoinen ry ja Tapojärvi Oy ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Kuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin:

vahvistaa, että Tapojärvi Oy on menetellyt maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, kun se on purkanut A:n työsopimuksen.

velvoittaa Tapojärvi Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa kuudelta viikolta lomakorvauksineen yhteensä 3.985,44 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä 6.5.2011 lukien.

velvoittaa Tapojärvi Oy:n suorittamaan korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7.195,75 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä 6.5.2011 lukien.

velvoittaa Tapojärvi Oy:n maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetty määrä 5.204,25 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

tuomitsee Infra ry:n ja Infra Pohjoinen ry:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakko, Infra ry:n 3.000 euroa ja Infra Pohjoinen ry:n 1.000 euroa.

velvoittaa Infra ry:n, Infra Pohjoinen ry:n ja Tapojärvi Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 3.112,14 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Nyyssölä, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Kirvesniemen lausunto:

Hyväksyn tuomion perustelut muilta osin kuin korvauksen määrää koskevalta osalta. Korvauksen määrää koskevalta osalta hyväksyn tuomion perustelujen kaksi ensimmäistä kappaletta ja sen jälkeen lausun seuraavaa:

A:n rikollisella toiminnalla antama aihe työnantajan menettelyyn vaikuttaa sen sijaan alentavasti korvauksen määrää arvioitaessa. Työsuhteen päättäminen, jonka perusteena on ollut huumausainerikoksen aiheuttama luottamuspula, on edellä mainitusta huolimatta kohdistunut A:han hänen henkilöään loukkaavasti. Työsopimuksen perusteeton päättäminen on kohdistunut työntekijään vakavalla tavalla, koska työnantajan ei ole näytetty edes pyrkineen selvittämään päättämisperusteen riittävyyttä.

Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan työntekijälle on suoritettava korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vähintään kolmen kuukauden palkka siitä riippumatta, onko työntekijälle aiheutunut työsuhteen päättymisestä lainkaan ansionmenetystä. Alarajan asettaminen osoittaa, että työsopimuksen lainvastaista irtisanomista tai purkamista pidetään niin moitittavana, että vähintään kolmen kuukauden palkkaa vastaava korvaus on tuomittava, vaikka työntekijälle ei olisi aiheutunut lainkaan aineellista vahinkoa. Korvausta ei siten tältä osin voida pitää korvauksena työttömyyden takia menetetyistä palkkaeduista.

Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen kokonaiskorvauksen määrä on noin viiden kuukauden palkkaa vastaavat 12.400 euroa, josta kolmen kuukauden osuus on korvausta aineettomasta vahingosta. A:lle tuomittavasta korvauksesta tehdään työsopimuslain 12 1uvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu vähennys siltä osin kuin se on korvausta aineellisesta vahingosta.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Nyyssölän, jonka lausuntoon jäsen Äimälä yhtyi, lausui:

Hyväksyn tuomion muilta osin, mutta lausun valvontavelvollisuuden osalta seuraavaa:

Työnantajaliiton ei voida katsoa rikkoneen valvontavelvollisuuttaan silloin, kun oikeus työsuhteen päättämiseen on ollut tulkinnanvarainen. Työtuomioistuin on esillä olevan kaltaisessa työsopimuksen purkamista koskevassa ratkaisussaan TT 2005-35 katsonut, että perusteita edes työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut. Tästä yksittäisestä ratkaisusta ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että työntekijän vastaavanlainen menettely ei voisi toisenlaisissa olosuhteissa oikeuttaa työsopimuksen purkamiseen. Kuten edellä on todettu, työnantajalla on ollut perusteet suhtautua A:n menettelyyn erittäin vakavasti ja työtuomioistuimen arvio työsopimuksen päättämisen perusteettomuudesta on pohjautunut kokonaisarvioon. Arviointiin vaikuttava selvitys on merkittäviltä osin saatu vasta tämän oikeudenkäynnin yhteydessä. Tämän vuoksi Infra ry:n ja Infra Pohjoinen ry:n ei voida jäsenyrityksensä virheellisen menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.