Labor court dismissed union claim that employer failed to offer alternative work after economic layoffs of electricians.

Yhtiön Jyväskylän yksiköstä oli irtisanottu neljä sähköasentajaa, kun toimintaa oli supistettu sen tappiollisuuden vuoksi. Vaikka kahden asentajan työ oli jatkunut, työn tarjoamisen edellytykset olivat myös heidän kohdallaan vähentyneet työehtosopimuksessa ja työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli ollut oikeus järjestellä näiden asentajien töitä ja lähtökohtaisesti oikeus irtisanoa heidät taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Kaikkien irtisanottujen asentajien kohdalla oli lisäksi erimielisyyttä työntarjoamisvelvoitteen täyttämisestä. Tuomiossa katsottiin, että valtakunnallisen yhtiön maanlaajuinen rekrytointimenettely, jossa sähköasentajat olivat saaneet yhtiöltä henkilökohtaiset rekrytointikirjeet kaikista heidän irtisanomisaikanaan vapautuneista sähköasentajan tehtävistä, vastasi sitä, mitä yhtiöltä oli voitu edellyttää muun työn tarjoamisvelvollisuuden täyttämiseksi. Kun yhtiöllä oli muutenkin ollut työsopimuslaissa säädetyt perusteet sähköasentajien irtisanomiseen, kanne tuli hylätyksi. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 106

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

KUULTAVA

YIT Kiinteistötekniikka Oy

ASIA

Työehtosopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.4.2013

Pääkäsittely 22.5.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry välisessä voimassa olevassa sähköistysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Työsuhdeturva

Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7.4 Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtosopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain 10 §:n mukaisin perustein.

ASIAN TAUSTA

YIT Kiinteistötekniikka Oy irtisanoi 2.1.2012 yhtiön Jyväskylän toimipisteessä työskennelleiden A:n, B:n, C:n ja D:n työsopimukset taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. He ovat työskennelleet yhtiön palveluksessa sähköasentajina A 5.1.1998 lukien, B 28.7.2008 lukien, C 5.1.1998 ja D 5.3.1998 lukien. A:n työsuhde päättyi 7.5.2012, B:n 5.3.2012, C:n 7.5.2012 ja D:n 7.5.2012.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että uusien asentajien rekrytointeja yhtiöön on tapahtunut lukuisia vuosina 2011 ja 2012 koko Suomessa. Erimielisyyttä on siitä, onko yhtiö täyttänyt muun työn tarjoamisvelvollisuutensa irtisanottuja työntekijöitä kohtaan.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa YIT Kiinteistötekniikka Oy:n rikkoneen sähköistysalan työehtosopimuksen osana noudatettavia työsopimuslain 7 luvun 1, 3 ja 4 §:n säännöksiä irtisanoessaan A:n, B:n, C:n ja D:n työsopimukset päättymään uusien työntekijöiden palkkaamisesta ja B:n ja C:n osalta lisäksi siitä huolimatta, että tarjolla oleva työ ei ole ollut pysyvästi ja olennaisesti vähentynyt,

velvoittaa YIT Kiinteistötekniikka Oy:n maksamaan korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:lle 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä 90.963,40 euroa, D:lle 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä 96.049,60 euroa, B:lle 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä 48.215,10 euroa ja C:lle 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä 110.097,20 euroa, kaikki määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä lukien ja

velvoittaa Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.541 eurolla, korkolain mukaisine korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Yhtiö on palkannut 2.1.2012 tapahtuneita irtisanomisia edeltäneiden kuuden kuukauden aikana enimmäkseen toistaiseksi voimassaoleviin ja osaksi myös määräaikaisiin työsuhteisiin samoihin ja samanlaisiin tehtäviin, joita irtisanotut työntekijät tekivät, yhteensä 29 uutta sähkö-, tele-, turva- ja turvalaiteasentajaa. Yhtiö ei ole tarjonnut mitään näistä tehtävistä irtisanotuille työntekijöille. Yhtiö on siten palkannut uutta työvoimaa ennen irtisanomisia, minkä vuoksi irtisanomiset ovat perusteettomia.

Siitä riippumatta, onko yhtiö tiennyt uusille työntekijöille työtä tarjotessaan tai uusien työsuhteiden syntyessä, että se tulee irtisanomaan samoissa tai samanlaisissa töissä työskennelleitä työntekijöitä, yhtiöllä ei ole työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan oikeutta irtisanomiseen, jos se on ennen irtisanomisia palkannut uusia työntekijöitä. Säännöksestä seuraa myös, että on oikeudellisesti merkityksetöntä, onko irtisanottujen työntekijöiden työpanokselle uusien työntekijöiden palkkaamisen jälkeen tarvetta.

Työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevassa korvauksessa on otettava huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys. A on ollut työttömänä työsuhteen päättymisestä 14.8.2012 asti, jolloin hän on aloittanut kahden kuukauden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa. B ja D ovat edelleen työttömänä ja C oli työttömänä työsuhteen päättymisestä 25.6.2012 asti. Korvauksessa on otettava lisäksi huomioon työsuhteen kesto. B:llä työsuhteen kesto on ollut noin 3,5 vuotta ja muilla irtisanotuilla yli 14 vuotta. Korvauksessa on edelleen otettava huomioon työntekijän ikä. A on ollut lähes 59 vuotias, B 38 vuotias, C lähes 56 vuotias ja D yli 61 vuotias. B:tä lukuun ottamatta on korvauksessa vielä otettava huomioon irtisanottujen mahdollisuudet saada myöhemmin koulutustaan tai ammattiaan vastaavaa työtä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vastauksessaan, johon YIT Kiinteistötekniikka Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja YIT Kiinteistötekniikka Oy ovat lisäksi vaatineet Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiössä käytiin ennen sähköasentajien A:n, B:n, C:n ja D:n irtisanomista yt-neuvottelut. Asentajien työhönottopaikka on ollut Jyväskylä. Irtisanottavien sähköasentajien määrää saatiin tuolloin hiukan pienennettyä siitä, miltä irtisanomistarve aluksi näytti. Työehtosopimuksen mukaisesti yhtiön Jyväskylän yksikön toiminnan ja tuloksen kannalta tärkeimpiä asentajia ei irtisanottu.

Syy yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin oli sekä taloudellinen että tuotannollinen. Yhtiön Jyväskylän yksikön sähköurakointi oli tappiollista, mikä puolestaan johti siihen, että kun tulosta yritettiin kääntää voitolliseksi, piti päästä eroon jo etukäteen tappiollisiksi tiedetyistä urakoista tulevaisuudessa. Tämä taas johti väistämättä työn määrän vähentymiseen, jolloin myös tuotannolliset syyt edellyttivät sähköasentajien määrän vähentämistä. Irtisanottavat valittiin siten, että työnjohtajat ilmoittivat yksikön johdolle, ketkä sähköasentajat he välttämättä tarvitsevat tulokselliseen urakointiin ja myös aikalaskutustyöhön. Ne, joita vähiten tarvittiin, irtisanottiin. Kaikkien työntekijöiden työt ovat vähentyneet pysyvästi ja olennaisesti.

Jo ennen yt-neuvottelujen alkamista aloitettiin uuden työn etsintä yhtiön sisältä irtisanomisuhan alaisille. A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle tarjottiin elokuun lopulla 2011 turvalaiteasentajien tehtäviin palkallinen perehdytys ja varma työpaikka turvalaiteasentajana. Tämä tapahtui yksikön johdon pyynnöstä luottamusmiehen toimesta. Turvalaiteasentajista oli tuolloin pulaa, ja luottamusmiehen kautta kaikille Jyväskylän yksikön sähköasentajille tarjottiin samanaikaisesti turvalaiteasentajien töitä elokuun lopulla 2011 eli yli kaksi kuukautta ennen yt-neuvotteluiden alkua. A, B, C ja D eivät kieltäytyneet turvalaiteasentajien töistä eivätkä myöskään ilmoittaneet olevansa halukkaita siirtymään näihin tehtäviin eli he eivät reagoineet millään tavalla.

Tämän jälkeen muun muassa kanteessa tarkoitetuille asentajille alettiin etsiä työtä koko Suomen alueelta yhtiön eri yksiköistä. Työtä etsitään edelleen, koska he ovat vielä takaisinottovelvollisuuden piirissä. Jokaista kanteessa mainittua niin sanottua kiellettyä rekrytointia on edeltänyt kyseisen työn tarjoaminen A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle yhtiössä käytössä olevan työvoimapankin kautta yleiskirjeillä. Yksikään heistä ei halunnut yhtäkään mainituista töistä. Yhtiö on tehnyt ja tekee kaikkensa työllistääkseen irtisanotut, mutta ei heitä voi toki pakottaa ottamaan vastaan työtä. Irtisanomisiin on ollut asialliset ja painavat syyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Excel-taulukko

2. Työntarjoamiskirje liitteineen

Kantajan henkilötodistelu

1. Sähköasentaja A

2. Sähköasentaja B

3. Sähköasentaja C

4. Sähköasentaja D

Vastaajan henkilötodistelu

1. YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Jyväskylän yksikön aluepäällikkö E

2. YIT Kiinteistötekniikka Oy:n henkilöstöassistentti F

3. Sähköalojen ammattiliitto ry:n pääluottamusmies YIT:llä G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtiön työtilanteesta ja töiden tarjoamisesta esitetty selvitys

Vastaajapuoli on jättänyt työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena yhtiön tammikuussa 2012 A:lle lähettämän työntarjoamiskirjeen. Sen liitteenä on kuvaukset yhtiössä sillä kertaa avoinna olleista seitsemästä työntekijätehtävästä, joista viisi on ollut sähköasentajan tehtäviä. Jos kirjeen vastaanottaja katsoo olevansa sopiva avoinna olevaan tehtävään, kirjeessä pyydetään häntä ottamaan määräpäivään mennessä yhteyttä rekrytoivaan esimieheen. Mikäli kirjeen vastaanottaja ei ole yhteydessä ilmoituksessa mainittuun yhteyshenkilöön määräpäivään mennessä, yhtiö katsoo, ettei vastaanottaja ole kiinnostunut tästä tehtävästä.

Sähköasentajat A, B, C ja D ovat kukin osaltaan kertoneet saaneensa yhtiöltä mainitunkaltaisia rekrytointikirjeitä heidän irtisanomistensa jälkeen. Kirjeissä tarjotut sähköasentajan ja muut tehtävät eivät ole kuitenkaan eri syistä olleet heille sopivia, joten he eivät sen vuoksi olleet yhteydessä rekrytoivaan esimieheen. Kirjeiden lisäksi he eivät ole saaneet yhtiöltä muita työtarjouksia. Työntekijät ovat kertoneet myös, että työnantaja tai luottamusmies ei ole tarjonnut heille elokuussa 2011 turvalaiteasentajan tehtäviä yhtiössä.

B on lisäksi kertonut palvelleensa yhtiön asiakkaana ollutta osuuskauppa Keskimaata Jyväskylässä siten, että siellä tehdyn työn osuus on kaikkien hänen töidensä työajasta ollut noin 80 prosenttia. Yhtiö on 2010-2011 kouluttanut B:tä autonpesukoneiden ja polttoainepumppujen korjaus- ja huoltotehtäviin, joita hän ennätti ennen irtisanomistaan tehdä jonkin verran.

C on lisäksi kertonut olleensa irtisanomishetkellä 2.1.2012 kärkimiehenä Äänekoskella Telakkakadun koulun työmaalla, jonka työmaasopimuksen mukainen valmistumispäivä on ollut 29.6.2012 ja tosiasiallinen valmistumisajankohta saman vuoden joulukuussa.

E:n mukaan yhtiössä on hoidettu työntarjoamiset keskitetysti niin sanotulla yleiskirjemenettelyllä siten kuin todistaja F on edellä kertonut. Kukaan kanteessa tarkoitetuista sähköasentajista ei ottanut vastaan näin tarjottuja tehtäviä.

Edelleen E:n mukaan yhtiön Jyväskylän yksiköllä ja osuuskauppa Keskimaalla ei ollut mitään sellaista sopimusta, joka antaisi yhtiölle yksinoikeuden Keskimaan sähkötöihin. B:tä tai ketään muutakaan yhtiön sähköasentajista ei ollut niin sanotusti korvamerkitty osuuskauppa Keskimaalle, vaan lähes kaikki yhtiön sähköasentajat ovat tehneet asennustöitä osuuskaupalle. Lisäksi E on kertonut B:n asiasta, että yhtiöllä oli autonpesukoneiden ja polttoainepumppujen korjaus- ja huoltotehtävissä riittävästi työntekijöitä, joten yhtiön ei tarvinnut kouluttaa heitä lisää. Asentaja C oli irtisanomishetkeensä 2.1.2012 asti kärkimiehenä Äänekoskella Telakkakadun koulun työmaalla. Irtisanomisen jälkeen C ilmoitti luopuvansa kärkimiehen tehtävästä ja jatkoi työtä tällä työmaalla ja muissa tehtävissä irtisanomisaikansa loppuun.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n sähköistysalan pääluottamusmiehenä toimivan G:n mukaan yhtiön yt-neuvottelukunta on vuonna 2011 tehnyt päätöksen työntarjoamismenettelystä yhtiössä. Kaikki yhtiössä toimivien eri henkilöstöryhmien edustajat ovat yt-neuvottelukunnassa hyväksyneet yhtiön yleiskirjemenettelyn työntarjoamisessa. G tiedusteli asiaa myöhemmin Sähköalojen ammattiliitto ry:n lakimieheltä ja sektoripäälliköltä, jolloin nämä nimenomaisesti hyväksyivät vain kirjeiden toimitustavan ensimmäisessä luokassa. Nyt kysymyksessä olevien sähkömiesten irtisanomisaikana on lukuisia sähköasentajan tehtäviä täytetty yhtiössä eri puolilla Suomea. Näitä kaikkia tehtäviä yhtiö on G:n käsityksen mukaan tarjonnut yleiskirjemenettelyllä kaikille työvoimapankissa oleville sähkömiehille, myös A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle. Menettelyn vaihtoehdoista on yhtiössä keskusteltu, mutta käytännössä toimivaa toisenlaista menettelyä ei ole löytynyt.

Arviointi ja johtopäätökset

Työn vähentyminen

Sähköistysalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaan työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Kanteessa ei ole sinänsä kiistetty yhtiön Jyväskylän yksikön toiminnan tappiollisuutta. Kanteessa on kuitenkin vedottu siihen, että B:n ja C:n irtisanomistensa aikana tekemä työ oli jatkunut. B on kertonut tehneensä työtä osuuskauppa Keskimaan työkohteissa Jyväskylässä siten, että tehdyn työn osuus on hänen kaikkien töidensä työajasta ollut noin 80 prosenttia. C on ollut irtisanomishetkellä kärkimiehenä työmaalla, jonka tosiasiallinen valmistumisajankohta on ollut saman vuoden 2012 joulukuussa.

Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että työn tarjoamisen edellytykset voivat vähentyä työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla esimerkiksi yrityksen toiminnan tappiollisuuden vuoksi silloinkin, kun irtisanottavien tekemä työ ei ole vähentynyt (KKO 1994:17 ja KKO 1996:89). Esillä olevassa asiassa ei ole väitettykään, että B:n tai C:n tilalle olisi palkattu uusia työntekijöitä. Siten työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on lähtökohtaisesti ollut oikeus järjestellä B:n ja C:n töitä ja irtisanoa heidät siitä huolimatta, että heidän työnsä on jatkunut.

Työntarjoamisvelvollisuuden täyttäminen

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädetyn uudelleensijoittamisvelvollisuuden on katsottu edellyttävän, että irtisanomisen vaihtoehtona olevaa muuta työtä tarjotaan asianomaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti työnantajan aloitteesta. Tätä edellytystä ei ole täyttänyt sellainen työvoimapankki, tietokanta tai muu järjestelmä, jota työntekijä on joutunut oman aktiivisuutensa varassa seuraamaan voidakseen hakea sinne ilmoitettuja avoimia työpaikkoja (TT 2005:77).

YIT Kiinteistötekniikka Oy:llä on ollut yhtiön henkilöstöyksikön hallinnoima työvoimapankki, joka on kattanut yhtiön kaikki Suomessa toimivat yksiköt. Saatuaan tiedon yhtiössä vapautuneesta työpaikasta Suomessa henkilöstöyksikkö on laatinut siitä rekrytointi-ilmoituksen. Samalla henkilöstöyksikkö on tarkistanut työvoimapankistaan työntarjoamisvelvoitteen piirissä olevien henkilöiden tiedot ja tarjonnut tehtävää rekrytointikirjeellä heille kaikille henkilökohtaisesti. Työtuomioistuin pitää jutussa selvitettynä, että A, B, C ja Dt ovat kukin saaneet yhtiöltä mainitunkaltaiset henkilökohtaiset rekrytointikirjeet kaikista heidän irtisanomisaikanaan vapautuneista sähköasentajan tehtävistä. Tämän jälkeen on jäänyt heidän asiakseen ilmaista kiinnostuksensa tehtyjä työtarjouksia kohtaan.

Arvioidessaan yhtiön menettelyn asianmukaisuutta tässä tapauksessa työtuomioistuin ottaa huomioon ensinnäkin sen, että yhtiön Jyväskylän yksikössä ei ole selvitetty olleen vapaita työtehtäviä kanteessa mainittujen työntekijöiden irtisanomisten aikoihin. Jutussa on tosin vedottu turvalaiteasentajan työn tarjoamiseen työntekijöille elokuussa 2011. Työtarjouksen tekemisestä on esitetty ristiriitaista näyttöä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei turvalaiteasentajan tehtävien mahdollisella tarjoamisella ole sen ajallisen etäisyyden vuoksi merkitystä tässä asiassa, koska sähköasentajat on irtisanottu vasta marraskuussa 2011 aloitettujen yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä tammikuussa 2012.

Kun arvioidaan yhtiön rekrytointimenettelyä irtisanomisten jälkeen, huomioon on otettava, että kysymyksessä on valtakunnallinen yritys, jolla on tuhansia työntekijöitä. Työtuomioistuin katsoo, että edellä selostettu maanlaajuinen rekrytointimenettely vastaa sitä, mitä yhtiöltä on voitu edellyttää työntarjoamisvelvollisuuden täyttämiseksi. Yksilöityjä työtehtäviä on tarjottu kullekin työntekijälle henkilökohtaisesti osoitetulla kirjeellä. Jo käytännön syistä työntarjoamisvelvollisuus ei ole voinut näissä olosuhteissa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kullekin työvoimapankissa olevalle työntekijälle tehtäisiin vuoron perään irtisanomisjärjestystä soveltaen työtarjous, jonka työntekijä voisi tarvittavan harkinta-ajan jälkeen lopullisesti hyväksyä tai hylätä. Tällaiset lopulliset työtarjoukset voidaan sen sijaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan tehdä niille työntekijöille, jotka ovat ensin ilmaisseet halukkuutensa ottaa vastaan tarjolla olevaa työtä.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että YIT Kiinteistötekniikka Oy on täyttänyt työsopimuslain mukaisen työntarjoamisvelvoitteensa ja että yhtiöllä on muutenkin ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetyt perusteet A:n, B:n, C:n ja D:n irtisanomiseen. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sähköalojen ammattiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 euroa korkoineen. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Tuliara, Lehto ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

Työnantaja ei ole tarjonnut A:lle, B:lle, C:lle eikä D:lle työtä työehtosopimuksessa sovitulla tavalla. Velvoitan tämän vuoksi YIT Kiinteistötekniikka Oy:n maksamaan A:lle, C:lle ja D:lle kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä B:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, kaikki korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Korvausten määrissä on otettu huomioon työntekijöiden ikä ja työsuhteiden pituus. Summista on vähennettävä työttömyysvakuutusrahastolle tilitettävä osuus, jonka YIT Kiinteistötekniikka Oy:n on maksettava työttömyysvakuutusrahastolle korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Kantaja on voittanut juttunsa. Velvoitan tämän vuoksi Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja YIT Kiinteistöhuolto Oy:n yhteisvastuullisesi korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.541 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen tuomion antamispäivästä lukien.