University newspaper editor's work excluded from press union collective agreement scope.

Toimittajan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Aviisi-lehdessä tekemä työ ei kuulunut Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välisen lehdistön työehtosopimuksen soveltamispiiriin. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 100

KUULTAVAT

Viestinnän Keskusliitto ry

Suomen Journalistiliitto ry

ASIA

Turun hovioikeuden lausuntopyyntö sovellettavaa työehtosopimusta koskevassa asiassa (A/Tampereen yliopiston ylioppilaskunta)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä ajaksi 2008-2011 solmitussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava sopimuksen soveltamisalaa koskeva 1.1 kohdan määräys:

1. Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat tehneet tämän työehtosopimuksen ehdoista, joita on noudatettava sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien työsopimuksissa riippumatta siitä, millä teknisellä jakelutavalla lehtiyritys tai uutis- ja kuvatoimisto välittää toimituksellista aineistoa.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimitukselliset työntekijät:

toimittajat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asian tausta

A on työskennellyt Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa tekemänsä toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella ylioppilaskunnan palveluksessa 15.8.2006-28.2.2011. A on toiminut ylioppilaskunnan kustantaman ja julkaiseman Aviisi-lehden toimittajana. A:n työtehtäviin ovat kuuluneet juttujen ideoiminen ja kirjoittaminen, valokuvaaminen sekä muut päätoimittajan määräämät tehtävät.

Kanne

A on muun ohella vaatinut, että ylioppilaskunta velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavaa yhteensä 17.971,73 euroa ja maksamatonta lomarahaa 1.051,80 euroa molemmat määrät korkoineen.

Perusteinaan A on muun muassa lausunut, että työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen eli yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Asianomainen ala määräytyy ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti. Lehdistöä koskevat lehtien toimittamistyön vähimmäisedellytyksen määräytyvät Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen nojalla. Mainittu työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi vuonna 2002. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sillä määrätään lehdistön työ- ja palkkaehdot ja sitä on sovellettava sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöiden työsopimuksissa ja työsuhteissa.

Ylioppilaskunnan on A:n työnantajana tullut noudattaa edellä mainittua työehtosopimusta, koska A oli tehnyt sellaista työtä, josta on solmittu yleissitova työehtosopimus. Lehdistön alalle on solmittu vain yksi työehtosopimus, joten alalla ei ole kilpailevia työehtosopimuksia. Ylioppilaskunta on maksanut A:lle työehtosopimuksessa määrittävän minimipalkan alittavaa palkkaa.

Vastaus

Ylioppilaskunta on vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteinaan ylioppilaskunta on muun muassa lausunut, että A:lla ei ole kanteessa vaadittuja palkkasaatavia ylioppilaskunnalta. Ylioppilaskunnan pääasiallisena toimialana ei yliopistolain 46 §:n mukaan ole viestintä, vaan jäsenistön edunvalvonta ja palvelu. Ylioppilaskunta ei myöskään ole Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsenyritys, joten ylioppilaskunnan ei tule noudattaa työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella.

Aviisi on ylioppilaskunnan tiedotuslehti, joka on suunnattu ylioppilaskunnan jäsenille eikä sitä voida luokitella sanomalehdeksi, aikakauslehdeksi tai paikallislehdeksi. Kyse ei myöskään ole uutis- tai kuvatoimistoista. Kyse on lakisääteisen julkisyhteisön tiedotustoiminnasta eikä työehtosopimuksen soveltamisala koske sen palveluksessa olevia ylioppilaslehteä tekeviä työntekijöitä. Alalla noudatetaan teollisuuslinjaperiaatetta. Työehtosopimusta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi lakisääteisessä organisaatiossa sen toteuttaessa lakisääteistä tehtäväänsä. Ylioppilaskunta on maksanut A:lle työsopimuksen mukaista palkkaa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO

Pirkanmaan käräjäoikeus on velvoittanut ylioppilaskunnan maksamaan A:lle palkkasaatavaa ja maksamatonta lomarahaa kanteen vaatimusten mukaisesti.

Käräjäoikeus on johtopäätöksenä esitetystä näytöstä sekä riidattomista seikoista katsonut, että vaikka ylioppilaskunnan pääasiallinen toimiala ei ole kustannustoiminta, niin Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n solmima työehtosopimus velvoittaa ylioppilaskuntaa, koska työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianomainen ala määräytyy ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Asianomainen ala voi määräytyä myös työnantajan päätoimialasta poikkeavasti kuten tässä tapauksessa. Käräjäoikeus on katsonut, että Aviisia on pidettävä aikakauslehtenä.

Lopputuloksena käräjäoikeus on lausunut, että A oli tehnyt ylioppilaskunnan julkaiseman aikakauslehden toimituksessa yleissitovan lehdistön työehtosopimuksen määrittelemiä toimituksellisia tehtäviä ja hänen työsuhteeseensa oli sovellettava vähintään kyseessä olevan työehtosopimuksen määräyksiä.

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Ylioppilaskunta on valittanut hovioikeuteen vaatien käräjäoikeuden tuomion kumoamista.

Valituksen perusteina ylioppilaskunta on muun muassa lausunut, että A:n ja ylioppilaskunnan väliseen työsopimukseen ei tule soveltaa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua työehtosopimusta yleissitovuuden eikä normaalisitovuuden perusteella. Ylioppilaskunnan pääasiallinen toimiala ei ole viestintä eikä julkaisu- tai kustannustoiminta vaan lailla säädetysti jäsenistön edunvalvonta ja palvelu. Ylioppilaskunta ei myöskään ole Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsenyritys vaan se kuuluu jäsenenä Palvelualojen Työnantajaliitto ry:hyn.

Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut, että työehtosopimusta tulee soveltaa A:n työsuhteeseen työnantajan päätoimialasta riippumatta. Työnantajan toimiala määrää pääsääntöisesti sen, mitä työehtosopimusta henkilön suorittamaan työhön sovelletaan. Mikäli toimialasta poikkeava toiminto ei muodosta erillistä osaa ja palvelee yrityksen toimialaa, on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu kyseiseen toimintaan sovellettavaksi teollisuuslinja- tai toimialaperiaatteen mukaan yhtiön toimialan mukaista työehtosopimusta (TT 2009-89 ja KKO 1992:187). Aviisin toimittaminen on kiinteä osa ylioppilaskunnan toimintaa ja sen tarkoituksena on toimia ylioppilaskunnan lakisääteisen tehtävän yhtenä toteuttajana. Aviisin toimitus ei muodosta ylioppilaskunnan toimialasta poikkeavaa erillistä osaa. Aviisi ei ole aikakauslehti eikä myöskään sanomalehti tai paikallislehti, vaan ylioppilaskunnan lakisääteistä tehtävää toteuttava tiedotuslehti.

Turun yliopiston ylioppilaskuntaa lukuun ottamatta yksikään Suomessa ylioppilaslehteä julkaisevista tai kustantavista ylioppilaskunnista ei noudata journalistista työtä tekevien työntekijöidensä työsuhteessa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n väli1lä solmittua työehtosopimusta.

Vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään.

Vastauksensa perusteina A on lausunut, että ylioppilaskunnan on päätoimialastaan riippumatta tullut yleissitovuuden perusteella noudattaa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua työehtosopimusta. A:n työ on ollut journalistista eikä ole sisältänyt yliopiston tiedotusta. Aviisia on tehty ammattimaisesti vakinaisella ja ammattitaitoisella henkilöstöllä. Aviisi on aikakauslehti, joka on ollut laajalta saatavissa. Ylioppilaslehti Aviisi on ylioppilaskunnasta erillinen yksikkö, jolla on oma esimies ja henkilökunta. Sen työntekijät eivät tee muuta ylioppilaskunnan toimintaan liittyvää työtä kuin ylioppilaslehteä. Aviisin tiedotuksellinen aineisto ei tee lehdestä "tiedotuslehteä" eikä sellaista julkaisua, jossa tehtävästä työstä ei säänneltäisi yleissitovassa lehdistön työehtosopimuksessa.

HOVIOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Turun hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan tullut noudattaa A:n työsuhteessa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua, työntekohetkellä voimassa ollutta työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Ilmoituksensa mukaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunta kuuluu jäsenenä Palvelualojen Työnantajaliitto ry:hyn.

SUOMEN JOURNALISTILIITTO RY:N LAUSUNTO

A:n työsuhteessa on tullut soveltaa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua lehdistön journalisteja koskevaa työehtosopimusta seuraavilla perusteilla.

Lehdistön journalisteja koskevan työehtosopimuksen soveltamisala

Työehtosopimus on tehty soveltamisalamääräyksensä mukaan ”ehdoista, joita on noudatettava sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien työsopimuksissa riippumatta siitä, millä teknisellä jakelutavalla lehtiyritys tai uutis- ja kuvatoimisto välittää toimituksellista aineistoa”.

Soveltamisalamääräyksen ydinosa on vanha, mutta tekstiä on muutettu pienin osin ajan kuluessa. Soveltamisalamääräys jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä kohdassa todetaan ne tiedotusvälineet, joissa lehdistön sopimusta on tarkoitettu sovellettavaksi (sanoma-, aikakaus- ja paikallislehdet, uutis- ja kuvatoimistot). Toisessa kohdassa luetellaan esimerkin omaisesti toimitukselliset tehtävät, joihin sopimusta sovelletaan (erotuksena työnantajan muusta henkilöstöstä).

Alunperin sanoma- ja aikakauslehdillä oli omat sopimuksensa. Työehtosopimukset yhdistettiin 1970-luvun alkupuolella ja lisättiin soveltamisalaan myös paikallislehdet. Aikakauslehden, sanomalehden ja paikallislehtien yleiskäsitteet ovat riittäneet yleissitovuuden myötä kattamaan koko lehdistön kentän. Työehtosopimusta on sovellettu muun muassa ilmaisjakelulehdissä ja asiakaslehdissä, vaikkei näitä erikseen ole soveltamisalamääräyksessä mainittu. Ne mahtuvat aikakauslehti, sanomalehti ja paikallislehti käsitteiden alle. Erilaisten lehtien toimitusten lisäksi myös uutis- ja kuvatoimistot kuuluvat lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalaan. Näissä tehdään journalistista työtä kuten lehtien toimituksissakin, ja toimistot tuottavat journalistista aineistoa lehtiin. Koko lehden toimituksellinen prosessi on näin ollen kuulunut journalistien työehtosopimuksen piiriin.

Viimeksi soveltamisalamääräystä on muutettu 2000-luvulla, kun siihen lisättiin maininta, jonka mukaan sopimus kattaa lehtien toimituksissa myös muut journalistisen sisällön jakelutavat kuin perinteiset printtilehdet. Jo aiemminkin oli työehtosopimusta tosin käytännössä sovellettu erilaisten teknisten jakelutapojen journalististen sisältöjen toimittajiin. Tällä uusimmalla lisäyksellä vahvistettiin työehtosopimuksen tekstiin tuolloinen käytäntö. Sanomalehtien internet-toimituksissa noudatettiin lehdistön työehtosopimusta, sillä työ oli journalistista työtä. Journalistisen sisällön jakelutapa ei siis lehtiä julkaisevien työnantajien osalta vaikuta sopimuksen soveltamiseen.

Soveltamisalamääräyksen tulkinnasta ei ole ollut juurikaan tarvetta neuvotella liittojen kesken. Liitot eivät ole sopineet käsitteille normaalikielestä poikkeavaa sisältöä eikä muutenkaan ole keskusteltu siitä, mikä on esimerkiksi aikakauslehtikäsitteen sisältö. Journalistiliitolla on monentyyppisten työnantajien palveluksessa olevia jäseniä, joiden työsuhteissa on sovellettu lehdistön työehtosopimusta vakiintuneesti yleissitovuuden perusteella hyvinkin erityyppisissä lehdissä. Sen vuoksi tämän asian yhteydessä esitetyt väitteet soveltamisalan erittäin suppeasta tulkinnasta ovat yllättäviä.

Työehtosopimukset solmitaan ammateittain

A:n työtehtävät ovat riidattomasti olleet journalistien työehtosopimuksen soveltamisalalla tarkoitettuja journalistisia tehtäviä.

Teollisuuslinjaperiaatetta sovelletaan lähtökohtaisesti vain työntekijätehtävissä toimiviin. Tällöin toimihenkilöihin sovelletaan omia työehtosopimuksia, jolloin oikea työehtosopimus valitaan sen perusteella, minkä työehtosopimuksen piiriin toimihenkilön työtehtävät pääasiallisesti kuuluvat. Journalistista työtä tekevät ovat toimihenkilöitä.

Muutoinkin työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi sen soveltamisalamääräyksessä tarkoitetussa erillään harjoitetussa toiminnassa, vaikka asianomaisen työnantajan päätoimialalla työskentelevät kuuluisivat toisen työehtosopimuksen piiriin (KKO 1990:180).

Aviisi aikakauslehtenä

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta voisi halutessaan liittyä Viestinnän Keskusliitto ry:n tai Aikakauslehtien Liitto ry:n jäseneksi, joka puolestaan on Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsen. Sen sijaan ylioppilaskunta ei voisi edes halutessaan päästä jäseneksi julkissektorin kollektiivisopimuksiin.

Aviisi täyttää myös Aikakauslehtien Liitto ry:n aikakauslehdelle ilmoittaman määritelmän. Se ilmestyy säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa, sisältää toimituksellista aineistoa, on tilattavissa tai laajalti saatavissa, ei sisällä pääasiallisesti hinnastoja tai mainontaa ja voi olla kooltaan tai painopaperiltaan millainen tahansa tai voi olla verkkojulkaisu. Aviisi on aikakauslehti ja samalla journalistien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettu lehti.

Ylioppilaskunta työnantajana

Työsopimuslain yleissitovuussäännös koskee kaikkia työsopimuslaissa tarkoitettuja työnantajia niiden juridisesta muodosta (yritys/yhteisö) riippumatta. Työehtosopimuksen solmineeseen Viestinnän Keskusliitto ry:hyn voi kuulua ja kuuluukin yritysjäsenten lisäksi myös kustannustoimintaa harjoittavia yhteisöjä (esimerkiksi Pellervo-seura ry).

Käytännössä ylioppilaskunnat ovat organisoineet lehtiensä julkaisemisen joko erilliseksi osaksi ylioppilaskuntaa tai erilliseen yhtiöön. Aviisia toimitetaan journalistisin perustein erillisenä muusta ylioppilaskunnan toiminnasta. Lehden tekeminen on tyypillisesti sellainen ylioppilaskunnan päätoimialasta erillinen osa, joka on mahdollista organisoida myös kustannusyrityksen tehtäväksi. Kustannusyhtiön kautta julkaistaan ylioppilaskuntien lehteä ainakin Helsingin yliopistossa. Yhtiössä noudatetaan myös journalisteja koskevaa työehtosopimusta. Työsopimuslain yleissitovuussäännös koskee kuitenkin kaikkia kyseessä olevaa työtä teettäviä työnantajia näiden juridisesta muodosta riippumatta.

Ylioppilaskunnan toiminta silloin, kun se julkaisee Aviisi-nimistä lehteä, on juuri sitä toimintaa, jota lehdistön journalisteja koskeva yleissitova työehtosopimus säätelee. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta kuuluu ilmoituksensa mukaan Palvelualojen Työnantajaliitto ry:hyn, mutta ei ole normaalisitovuuden perusteella soveltanut mitään työehtosopimusta A:n työsuhteessa.

Suomen Journalistiliitto ry:llä ei ole journalistien työehtosopimuksen lisäksi tiedossaan mitään muuta työehtosopimusta, jota toimittaja A:n työsuhteessa olisi tullut tai edes voitu soveltaa. Ottaen huomioon yleissitovuusjärjestelmän tavoitteen lisäksi sen, ettei ylioppilaskunta ole soveltanut A:n työsuhteessa mitään työehtosopimusta, löytyvät A:n työn vähimmäisehdot kyseessä olevaa työtä koskevasta lehdistön journalistien työehtosopimuksesta.

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Viestinnän Keskusliitto ry:n sääntöjen mukaan liiton yritysjäseninä voivat olla yritykset, jotka toimivat sisällöntuotannon, teknisen valmistuksen ja jakelun taikka näitä tukevien palvelutoimintojen alueella. Viestintäalalla tarkoitetaan siis sanomalehtien, aikakauslehtien

ja kirjojen kustannustoimintaa sekä painoalan yritysten suorittamaa painopinnan valmistusta, painamista, painotöiden jälkikäsittelyä ja varastointia.

Ylioppilaskunta ei voi edes halutessaan olla työehtosopimuksen tekevän yhdistyksen eli Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsen, koska sen toimiala ei ole viestintäala.

Ylioppilaskunta ei ole alan yritys eikä edusta graafista teo1lisuutta eikä kustannusalaa. Sen asema perustuu julkisoikeudellisena yhdistyksenä yliopistolakiin. Sen lehdellä on oma julkaisuohjesääntö ja työntekijät ovat erillisen hallinto-ohjeen piirissä. Ylioppilaskunta soveltaa omia palkkataulukoitaan.

Graafisella alalla noudatetaan teollisuusliittoperiaatetta. Alalla on omat työehtosopimukset eri henkilöstöryhmille eikä niiden soveltaminen ole sidottu nimikkeeseen tai ammattiin. Samanlaisia tehtäviä suoritetaan myös muilla aloilla. Muun muassa mainonnassa, viestintätoimistoissa sekä yritysten tiedotustoiminnoissa, joissa työtehtävät ovat hyvin samantyyppisiä kuin graafisen alan yrityksissä.

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välinen työehtosopimus ei ole mikään toimittajien oma sopimus, vaan sitä sovelletaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti vain graafisella alalla kaikkiin jäsenyritysten palveluksessa oleviin toimituksellisiin työntekijöihin kuten kuvaajiin, kielenkääntäjiin, arkistohenkilökuntaan, uutisten lähettäjiin/vastaanottajiin, toimituksen sihteereihin, oikolukijoihin ja muihin, joiden tehtävät on edellä mainittuihin verrattavia.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on todennut kyseessä olevan sopimuksen yleissitovaksi 5.2.2002 (Päätös 19/2002). Siinä tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti toimialalla tarkoitetaan "kustantamista sekä painamista ja painamista palvelevaa toimintaa". Yliopisto julkisena itsehallintolaitoksena ei kuulu graafiseen alaan.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden päätarkoituksena on, että alalla toimivat järjestäytymättömät työnantajat soveltavat sopimusta samalla tavalla kuin järjestäytyneet työnantajat. Yleissitovuussäännöksen soveltaminen edellyttää, että sopimus koskee siinä nimenomaan osoitettuja kyseisen alan työntekijöitä.

Työsopimuslain 2 luvun 7 § tulkittaessa on pidettävä erillään myös yksityinen ja julkinen sektori. Yksityisessä teollisuudessa solmittua työehtosopimusta ei voida soveltaa julkisen sektorin erilaisilla osa-alueilla. Esimerkiksi KKO 1982 II 96:n mukaan kunnallista työehtosopimusta ei pidetty sellaisena työehtosopimuksena, jota (1970) työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla olisi sovellettava yksityisen työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen. Myös tämä yleissitovuuteen liittyvä periaate osoittaa, ettei yksityisellä sektorilla solmittua sopimusta voida pitää yleissitovana julkisella sektorilla tai siihen rinnastettavalla toimialueella.

Suomessa on toistakymmentä ylioppilaskuntaa, jotka julkaisevat jäseniään varten lehteä. Viestinnän Keskusliitto ry:n tietojen mukaan ylioppilaskunnat eivät sovella viestintäalan työehtosopimusta lehtiinsä. Jos ylioppilaskunta on yhtiöittänyt lehtensä, toimialana voidaan silloin pitää kustannusalaa. Mahdollista on sopia työehtosopimuksen noudattamisesta yrityskohtaisesti, mutta silloin se ei perustu yleissitovuuteen.

Aikakauslehtien Liitto ry:n tai Aikakausmedian jäsenyydellä ei ole asiassa merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalan tai yleissitovuuden kannalta. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsenkriteerit ovat muuttuneet useampaan otteeseen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen syntymisen jälkeen. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsenyydestä ei seuraa yrityksen jäsenyys Viestinnän Keskusliitto ry:ssä eikä myöskään sidottuisuus työehtosopimukseen. Sillä, voitaisiinko Aviisia pitää aikakauslehtenä vai ei, ei myöskään ole merkitystä, koska Ylioppilaskunnan päätoimiala ei ole kustannustoiminta. Työehtosopimuksen soveltamiseen ei siten vaikuta myöskään se, pidetäänkö lehden sisältöä riittävän "journalistisena".

Graafisen alan työehtosopimusta ei ole tarkoitus soveltaa käytännössä mihin tahansa tiedonvälityksen tehtävään. Suomessa on paljon erilaisia yhdistyksiä, joilla on omaa julkaisutoimintaa. Niiden päätoimialana ei kuitenkaan ole kustannustoiminta eikä työehtosopimusta sovelleta. Jos Tampereen yliopiston tai ylioppilaskunnan toimialalla ei ole olemassa sellaista työehtosopimusta, jota olisi pidettävä asianomaisen alan sopimuksena, ei sen puuttuessa ole velvollisuutta käytännössä siirtyä noudattamaan jonkin muun alan tekemää työehtosopimusta.

TODISTELU

Suomen Journalistiliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n 1.9.2012 solmima ylioppilaskuntien työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva 1 §

2. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan kieli- ja viestintäperiaatteet, kohta 4.5 Aviisi

3. Aalto-ylioppilaskunnan ylioppilaslehti Ainoa koskeva päätoimittajan tehtävää koskeva hakuilmoitus 6.4.2011

4. Viestinnän Keskusliitto ry:n yritysjäsenluettelo

Viestinnän Keskusliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Ote Viestinnän Keskusliitto ry:n säännöistä

2. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 5.2.2002 nro 19/2001

Suomen Journalistiliitto ry:n henkilötodistelu

1. Suomen Journalistiliitto ry:n eläkkeellä oleva pääsihteeri B

2. Suomen Journalistiliitto ry:n työehtoasiamies C

3. Päätoimittaja D

Viestinnän Keskusliitto ry:n henkilötodistelu

1. Viestinnän Keskusliitto ry:n entinen toimitusjohtaja E

2. Viestinnän Keskusliitto ry:n johtaja F

3. Viestinnän Keskusliitto ry:n entinen työehtopäällikkö G

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Hovioikeudessa vireillä olevassa asiassa valitsee erimielisyys siitä, onko Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan tullut noudattaa A:n työsuhteessa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Ilmoituksensa mukaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunta kuuluu jäsenenä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn.

Suomen Journalistiliitto ry on katsonut, että A:n työsuhteessa on tullut soveltaa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua lehdistön journalisteja koskevaa työehtosopimusta. Viestinnän Keskusliitto ry on puolestaan katsonut, ettei A:n työsuhteessa ole tullut soveltaa mainittua työehtosopimusta.

Työehtosopimuksen soveltamisalasta esitetty selvitys

B:n mukaan Journalistiliitto on tehnyt runsaasti työtä saadakseen työehtosopimuksen sovelletuksi yleissitovuuden perusteella esimerkiksi asiakas- ja järjestölehdissä. Ylioppilaskuntien lehdissä selvittely on usein jäänyt kesken, kun lyhytaikaisessa työsuhteessa ollut toimittaja on siirtynyt muihin tehtäviin.

G on toiminut Viestinnän Keskusliitto ry:n ja sen edeltäjien palveluksessa 1975-2009 viimeksi työehtopäällikkönä. Alan työehtosopimuksissa noudatettiin teollisuusliittoperiaatetta yritysten päätoimialan mukaisesti.

Suomen Journalistiliitto ry on jättänyt kirjallisena todisteena luettelon Viestinnän Keskusliitto ry:n yritysjäsenistä. Luettelosta ilmenee, että liiton jäseninä on osakeyhtiöiden ja muiden yritysten ohella myös joitakin yhdistyksiä sekä yksi säätiö ja yksi kuntayhtymä. Viestinnän Keskusliitto ry on vedonnut kirjallisena todisteena keskusliiton sääntöihin, joiden mukaan keskusliiton yritysjäsenenä voi olla viestintäalalla toimiva oikeuskelpoinen yritys, joka sitoutuu noudattamaan keskusliiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä. Viestintäalan yritys voi toimia sisällöntuotannon, teknisen valmistuksen ja jakelun taikka näitä tukevien palvelutoimintojen alueella.

Arviointi ja johtopäätökset

Esillä olevan työehtosopimuksen 1.1. kohdasta ilmenee, että sopimusta sovelletaan siinä mainittujen lehtien toimituksissa sekä uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien työsopimuksissa. Tässä yhteydessä määräyksessä viitataan myös lehtiyrityksen tai uutis- ja kuvatoimiston käyttämiin jakelutapoihin. Sopimuksen 1.2. kohdassa on lueteltu joukko toimituksellisten työntekijöiden ammattiryhmiä, jotka kuuluvat sopimuksen soveltamisalaan. Käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että Aviisi-lehti on työehtosopimuksessa tarkoitettu aikakauslehti ja että A on lehden toimittajana ollut toimituksellisessa ammatissa.

Suomen Journalistiliitto ry on katsonut, että työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin toimituksellista työtä tekeviin riippumatta siitä, minkä alan yrityksen tai yhteisön palveluksessa he ovat. Liitto on vedonnut Viestinnän Keskusliitto ry:n yritysjäsenten luetteloon, jossa on lehtiyritysten, painotalojen ja kustantamojen joukossa myös esimerkiksi joitakin kotiseutu- ja vastaavia yhdistyksiä.

Työtuomioistuin ei pidä näitä yksittäisiä jäsenyyksiä riittävänä selvityksenä siitä, että lehdistön työehtosopimuksen soveltamisala määräytyisi pelkästään työntekijän ammatin perusteella. Silloinkin kun työmarkkinoilla tehdään sopimuksia tietyissä ammateissa toimivia varten, ne solmitaan tavallisesti erikseen tietyille toimialoille - esimerkkeinä kaupan, elintarvikealan ja graafisen teollisuuden automiesten työehtosopimukset. Myös nyt esillä olevan lehdistön työehtosopimuksen 1.1. kohta viittaa siihen, että soveltamisen lähtökohtana on työnantajan toimiala viestintäalan yrityksenä.

Tällä tavoin ovat työehtosopimuksen soveltamisalasta kertoneet myös työnantajapuolelta kuullut todistajat H, G ja F. Heidän mukaansa Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ei voisi edes halutessaan olla Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsen, koska ylioppilaskunta ei ole päätoimialaltaan viestintäalan yritys. Työtuomioistuimelle jätettyjen Viestinnän Keskusliitto ry:n sääntöjen mukaan liiton yritysjäsenenä voi olla viestintäalalla toimiva yritys, joka toimii sisällöntuotannon, teknisen valmistuksen ja jakelun taikka näitä tukevien palvelutoimintojen alueella.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan pääasiallisena toimialana on yliopistolain 46 §:n mukaan jäsenistönä olevien opiskelijoiden edunvalvonta ja palvelu. Työtuomioistuin katsoo, ettei ylioppilaskuntaa voida pitää työehtosopimuksen 1.1. kohdassa tarkoitettuna viestintäalan yrityksenä, johon työehtosopimusta voitaisiin soveltaa työnantajan päätoimialan perusteella.

Työehtosopimusta voidaan kuitenkin soveltaa myös toisella alalla toimivaan yritykseen tai yhteisöön siltä osin kuin yritys harjoittaa sen päätoimialasta selvästi poikkeavaa toimintaa, joka lisäksi on järjestetty muusta toiminnasta erilliseksi yksiköksi (esimerkkinä terveyspalvelualan yrityksen erillisessä tulosyksikössä harjoittama hotelli- ja ravintolatoiminta, TT 2003:45). Toisaalta voidaan viitata ratkaisuun KKO 1992:187. Kuljetusliikettä harjoittavan osakeyhtiön terminaalirakennuksessa ollut työpaikkakahvio ei ollut yhtiön varsinaisesta toiminnasta erillinen osa, vaan palveli tuota toimintaa. Kahviolla ei ollut tavanmukaisesti harjoitetun kahvilaliikkeen asemaa ja toimintaa. Kahvionhoitajan työsuhteeseen ei yleissitovuuden perusteella ollut sovellettava majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Aviisi-lehden tarkoituksena on ollut ylioppilaskunnan jäsenten palvelu ja tiedottaminen. Sen sisältö on suunnattu lähinnä ylioppilaskunnan jäsenille, jotka saavat lehden ilmaiseksi. Aviisilla ei siten ole ylioppilaskunnan lakisääteisestä tehtävästä erillistä toiminta-ajatusta. Aviisia ovat tehneet päätoimittaja, yksi toimittaja ja siviilipalvelusmies. Vaikka lehden toimituksella on ollut lehden sisältöön nähden itsenäinen päätäntävalta ja lehteä varten on ollut ylioppilaskunnan budjetissa oma määräraha, jonka käyttämisestä toimitus on saanut päättää, lehden julkaisemista ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää ylioppilaskunnan pääasiallisesta toimialasta poikkeavana, omassa yksikössään tehtävänä tai muutoin erikseen järjestettynä viestintäalan toimintana.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, ettei A:n Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Aviisi-lehdessä tekemä työ kuulu Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välisen lehdistön työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Lindström, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Lausunnosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Koskinen, jonka lausuntoon jäsen Ahokas yhtyi, lausui:

Yleissitovuussäännöksen on katsottu korvaavan minimipalkkalain, joten se on mitä suurimmassa määrin työntekijän suojaksi säädettyä oikeutta.

Työntekijän suojan kytkemistä työnantajaliiton sääntöihin ei voida pitää asiallisena. Toisin kuin julkissektorin sopimusjärjestelmät, yksityisen työnantajaliitonliiton säännöt ovat liiton itsensä määriteltävissä ja tulkittavissa. Nyt esillä olevassa tapauksessa on myös esitetty esimerkkejä, joissa säännöistä on poikettu.

Työsopimuslain (2001/55) yleissitovuussäännöstä säädettäessä työehtosopimukseen osallisten järjestöjen sääntöjen huomioon ottaminen kytkeytyi aitoon edustavuuteen ja tilanteisiin, jossa ratkaisu on tehtävä kahden kilpailevan työehtosopimuksen kesken. Nyt esillä olevassa tapauksessa on kuitenkin kysymys vain siitä, onko A työntekijänä oikeutettu työehtosopimuksen suojaan vai ei.

Työntekijä suojaa koskevaa työlainsäädäntöä tulkittaessa antaisin yliopistolaille saman merkityksen kuin esimerkiksi yhdistys-, säätiö- tai osakeyhtiölaille niiden työnantajien kohdalla, jotka harjoittavat toimintaansa näissä muodoissa työehtosopimuksen soveltamisalalla ja mahdollisesti yksityisen työnantajaliiton jäseninä. Työsopimuslain tulkinta ei kuitenkaan kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan, joten yleissitovuussäännöksen soveltaminen A:n työsuhteeseen jää työsopimuslain tulkintana hovioikeuden ratkaistavaksi.